Ylimääräisen vastikkeen kerääminen

ihmettelevä_

Sellainen asia hieman kummaksuttaa.
Hallitukselle annettiin kevään 2011 yhtiökokouksessa valtuutus kerätä ylimääräinen vastike, jos tarvetta tulee.
Nyt sitten keväällä helmikuussa 2012 kerättiin tuo vastike (aiheutui kattokunnostuksesta ja muusta vastaavasta runsaan lumen aiheuttamasta tekijästä).

Jos tilikausi on 1.1.2011 - 31.12.2011, niin miten tuo vastike saadaan periä vasta vuonna 2012?

20

5430

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tilikauden ajalle

      Ihmetyksesi on aivan oikeutettua. Yhtiökokous myönsi hallitukselle oikeuden periä/olla perimättä yhtä vastiketta vastaava summa tarpeen niin vaatiessa vain tilikauden ajalle. Siksi hallituksen tulee loppuvuonna olla hyvin tarkka tulevien loppuvuoden kustannusten kanssa ja päättää viimeistään marraskuussa, että peritään ylimääräinen vastike. Sinänsä joulukuulle tuleva ylimääräinen vastike on vmäinen, joten sitä kannattaa välttää. Hallituksen joululahja!

      Keväällä annettu valtuutus ei koske seuraavan tammikuun tai helmikuun alijäämän kattamista, vaan se hoidetaan saman vuoden budjetissa. Lasku lumien poistamisestahan tuli vuoden 2012 puolella. Jos taas kassanpohja on tyhjä, niin silloin kannattaa kerätä parin hoitovastikkeen verran puskuria kassaan, jotta yllättäviltä menoilta vältyttäisiin.

      Yhtiön talous olisi hyvä suunnitella niin, että kassassa on aina pientä pelivaraa yllättäville menoille. Lumisuus on ollut viime talvina jo melko tuttua, että siihen voi jo valmistautua. Mutta, jos yhtiö ei selviydy tilikauden aikana syntyvistä yllättävistä menoista, niin sitten on pidettävä ylimääräinen yhtiökokous, jos ylimääräisen vastikkeen keräämisellä tilikauden aikana ei selvitä.

    • egjklerhökhöo,d.fjhp

      Yhdessä yhtiössä tuli samanlainen tilanne vastaan ja ihmettelin myös sitä.
      Ammatti-isännöitsijä kertoi, että valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti?

    • ITS...

      Jollei toisin ole mainittu niin valtuutus koskee yhtiökokouksessa valittua hallitusta, joka istuu seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Toki pöytäkirjassa voidaan myös mainita että valtuutus koskee vain tilikautta.

      Sinänsä täysin akateeminen keskustelu koska huvikseen tai muuhun kuin hoitovastikkeella katettavia kuluja varten sitä ei kerätä. Sen vuoksi teillä on tilintarkastaja joka valvoo hallituksen ja isännöitsijän toimintaa, jollei ole niin voitte syyttää itseänne.

      • Tiedoksi ITS:lle ett

        Ei se vaan näin ole. Valtuutus koskee tilikautta. Mutta siinä olet oikeassa, että pakkohan ne kulut on kattaa ja jos ongelma, käytä valtuutusta vaikka olisi väärin. Mitä sanktioita siitä syntyisi? Enemmän vahinkoa tulisi, jos ei käytettäisi.... korkoja tai jotain muuta...


      • k-knen
        Tiedoksi ITS:lle ett kirjoitti:

        Ei se vaan näin ole. Valtuutus koskee tilikautta. Mutta siinä olet oikeassa, että pakkohan ne kulut on kattaa ja jos ongelma, käytä valtuutusta vaikka olisi väärin. Mitä sanktioita siitä syntyisi? Enemmän vahinkoa tulisi, jos ei käytettäisi.... korkoja tai jotain muuta...

        Kun miettii yhtiökokouksen yleisiä pöytäkirjamerkintöjä, niin useimiten tuo kirjataan muodossa:
        Hallitukselle annettiin valtuudet periä tarvittaessa enintään x kuukauden määräiset ylimääräiset hoitovastikkeet.
        Eikä tilikaudesta mainita mitään.
        Sillä perusteella valtuutus on voimassa seuraavan yhtiökokoukseen asti.


    • tilikausi vain

      No hyvä, jos ylimääräisen vastikkeen kerääminen tai keräämättä jättäminen taloudellisistä syistä koskee hallituksen toimikautta. Miten sitten on yhtiökokouksen antama valtuutus hallitukselle kartuttaa lainanlyhennysrahastoa enintään lainanlyhennyksiä vastaavalla määrällä? Koskeeko se koko hallituksen toimikautta?

      • k-knen

        Lainanlyhennysrahaston siirtohyväksyntä on tehtävä tilikautena minä siirto tehdään.


      • akkanen
        k-knen kirjoitti:

        Lainanlyhennysrahaston siirtohyväksyntä on tehtävä tilikautena minä siirto tehdään.

        No hyvä kun lainanlyhennysrahaston kartuttamispäätös on tehtävä sinä tilikautena jolloin siirto tehdään. Sama mielestäni koskee hallitukselle annettua valtuutusta kerätä tai olla keräämättä ylimääräisiä vastikkeita, varsinkin kun se kirjataan yleensä budjetin hyväksymisen jälkeen tai yhteyteen. Yhtiökokouksessa tehtävät taloudelliset päätökset koskevat meneillään olevaa tilikautta dellei toisin sanota. Ja harvoin niin mainitaan lukuunottamatta korjaussuunnitelmia.


      • k-knen
        akkanen kirjoitti:

        No hyvä kun lainanlyhennysrahaston kartuttamispäätös on tehtävä sinä tilikautena jolloin siirto tehdään. Sama mielestäni koskee hallitukselle annettua valtuutusta kerätä tai olla keräämättä ylimääräisiä vastikkeita, varsinkin kun se kirjataan yleensä budjetin hyväksymisen jälkeen tai yhteyteen. Yhtiökokouksessa tehtävät taloudelliset päätökset koskevat meneillään olevaa tilikautta dellei toisin sanota. Ja harvoin niin mainitaan lukuunottamatta korjaussuunnitelmia.

        Ei sitä budjettiin merkitä, koska ylimääräisen yhtiövastikkeen kanto riippuu mahdollisista yllättävistä tarpeista.


      • rane..
        k-knen kirjoitti:

        Ei sitä budjettiin merkitä, koska ylimääräisen yhtiövastikkeen kanto riippuu mahdollisista yllättävistä tarpeista.

        Kyllä on merkattu butjettiin,kevät yhtiö kokouksessa,perittiin heinäkuussa tämä vastike (siis jälkikäteen)


      • k-knen
        rane.. kirjoitti:

        Kyllä on merkattu butjettiin,kevät yhtiö kokouksessa,perittiin heinäkuussa tämä vastike (siis jälkikäteen)

        Huonosti tehty talousarvio jos joutuu jo arvio vaiheessa turvautumaan ylimääräiseen yhtiövastikkeeseen.
        Jos se on budjettiin merkattu, niin tottakai se silloin peritään sinä toimintavuotena.


      • rane..
        k-knen kirjoitti:

        Huonosti tehty talousarvio jos joutuu jo arvio vaiheessa turvautumaan ylimääräiseen yhtiövastikkeeseen.
        Jos se on budjettiin merkattu, niin tottakai se silloin peritään sinä toimintavuotena.

        Ei olisi tarvinnut periä ollenkaan,talous on hyvä , on joku vanha päätös/lupa kerätä ylimääräinenvastike (2010 kokous).
        Olen vasta muutanut syyskuussa,ylimääräisen vastikkeen perintä oli heinäkuussa.
        Ihmettelin sitä 13kk vastike jo parin vuoden ajalta ?


      • rane..
        rane.. kirjoitti:

        Ei olisi tarvinnut periä ollenkaan,talous on hyvä , on joku vanha päätös/lupa kerätä ylimääräinenvastike (2010 kokous).
        Olen vasta muutanut syyskuussa,ylimääräisen vastikkeen perintä oli heinäkuussa.
        Ihmettelin sitä 13kk vastike jo parin vuoden ajalta ?

        Ei olut edes kevätyhtiökokouksen esityslistalla kyseistä asiaa,tuntuu kummalliselta,että löytyy butjetista kuitenkin summa ylimääräisestä vastikkeesta.


      • k-knen
        rane.. kirjoitti:

        Ei olisi tarvinnut periä ollenkaan,talous on hyvä , on joku vanha päätös/lupa kerätä ylimääräinenvastike (2010 kokous).
        Olen vasta muutanut syyskuussa,ylimääräisen vastikkeen perintä oli heinäkuussa.
        Ihmettelin sitä 13kk vastike jo parin vuoden ajalta ?

        Tuollaiset 13 kk vastikket eivät ole hyvän tavan mukaisia.
        Talon budjetti ja vastikken suuruus pitää laatia sen mukaiseksi että normaalit 12 kk vastikkeet peittävät menot.
        Ylimääräisistä vastikkeista ei saa tulla tapaa, vaan ainoastaan hätätilan korjaamiseen veloitettava ylimääräine tulo.


    • pitkä ajan suunnitel

      Huonoa taloudenpitoa, siitä ehdottomasti samaa mieltä monen kanssa. Onko joku syy, miksi hoitovastikkeen summa/neilö halutaan pitää liian alhaalla? Eläkeläiset vastustaa sen korotusta? Pitäisi isännöitsijän ja hallitukset saada kokouksessa läpi ja asukkaille tidoksi, että kerättävät vastikkeet eivät nykyisellään riitä kattamaan menoja.
      Korotettava kk-vastikkeet vastaamaan juoksevia kuluja/kk. Samoin jos tehdään remontteja, on otettava tarpeeksi lainaa sen kattamiseen (eihän kaikkea anottua lainaa ole pakko nostaa, vaan nostetaan rahaa sen mukaan, mitä pakko ja loppulasku on). Näin on selkeästi erillään se, mitä maksaa perusasuminen/hoitovastike ja mitä erilliset remontit/rahoitusvastikkeena.

      Asunto-osakeyhtiö ei saa myöskään tuottaa voittoa, eli ylimääräisten vastikkeiden perimistä ei voi senkään puolesta suosia. Muutamaksi vuodeksi rahaa voi toki korvamerkitä vaikkapa rahastoon, mutta se on purettava mahdolisimman pian ja käytettävä remppojen rahoitukseen/mihin alkujaankin suunniteltiin).
      ja tosiaa, ainoastaan joku todlelinen akuuttu hätätila voi olla ymmärrettävä syy ylimääräisten vastikkeiden perimiseen. Ihmisillä pitää olla pitkän aikavälin tieto siitä, mitä asuminen maksaa.

      • ....,,,,

        Olin 15 vuotta as.oy:n hallituksen puheenjohtajana ja joka vuosi yhtiökokouksessa päätettiin valtuuttaa hallitus kahden kuukauden ylimääräisen hoitovastikkeen perimiseen, varmuuden vuoksi.
        Koskaan tuota perintää ei tarvittu, mutta olipa vähän rahaa varalla.


      • Että semmosta..

        Tuo "muutama vuosi" on 10 vuotta ja nimi on asuintalovaraus.


    • ITS...

      Nykyään moni ostaa sähkönsä pörssihinnalla niin miksei taloyhtiönkin hoitovastike voisi seurata todellisia hoitokuluja? Puskuriksi riittävän suuri luotollinen tili ja päättyneen kuukauden hoitovastike laskutetaan toteutuneiden kulujen mukaan jaettuna neliöille tai osakkeille, sama lainanhoitokulujen osalta niille jotka maksavat rahoitus/pääomavastiketta.

      Sitten vaan täytyy ymmärtää että hoitovastike muuttuu vuodenajan mukaan.

    • qwerty22.

      Ja tehdään kolmetoista tuloslaskelmaa vuodessa. Taitaisi maksaa turhan paljon, kun pitäisi mittaritkin lukea kaksitoista kertaa.

    • PuheenjohtajaHeikki

      Asukkaat eivät useinkaan halua nostaa vastiketta, vaan maksaa remontin ylimääräisillä vastikkeilla ja vaikka osan lainalla. Näyttäähän se iso vastike huonolta myydessäkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa

      Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja
      Maailman menoa
      346
      2761
    2. Mikä piirre on kasvoissa tärkein?

      Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?
      Ikävä
      120
      1529
    3. Suurimman myrskyilyn jälkeen

      vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul
      Ikävä
      48
      1370
    4. Mikä häpeä Haapaveden kaupungille

      Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa
      Haapavesi
      57
      976
    5. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      15
      964
    6. Tojotamies törttöili taas auton eteen

      Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta
      Suomussalmi
      27
      924
    7. En sano tätä pahalla

      Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm
      Ikävä
      78
      889
    8. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      149
      888
    9. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      80
      878
    10. Tiedättekö miksi mies on olemassa?

      Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar
      Ikävä
      205
      829
    Aihe