Onko saunatiloista yläkerrassa jotain haittaa. Suunnitteella olisi 1 1/2 kerroksinen puinen talo. Käytämme saunaa suht harvoin ja mielestämme alakerrassa sauna ja pesuhuone veisi liikaa "parempia neliöitä". Haluaisinkin kuulla perusteluja puoleen sun toiseen hyödyistä ja haitoista.
sauna yläkertaan?
suunnittelia
168169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
olisi kyllä hyvä tehdä kiviaineisilla (muuraus, betoni) seinillä ja betonilattialla. On sitten helpompi hallita kosteusasiat. Vesieristys helpompaa ja paljon vähemmän arkaa vaurioitumaan alustan liikkeiden takia. Kiviaineinen rakenne myös sietää kosteutta paremmin. Kiviaineiset rakenteet on helpompi tehdä alakertaan. Vesivahingon sattuessa yläkerrassa se tietää vahinkoja myös alhaalla.
en ikimaailmassa tekisi kosteitatiloja yläkertaan ainakaan,jos ei tule muurattua seinää.
Mahtaakohan löytyä järkiperuste, vai taas näitä kun paapakin oli jo sitä mieltä, ja aina ennenkin on tehty näin ym. Oletko mahtanut kuulla sellaisesta kuin kosteuseristys, sen tehtävä on pitää märkätilan rakenteet kuivana. Oli ne sitten mitä materiaalia tahansa, ne on pysyttävä kuivina.
...eikä niitä kosteita tiloja kannata tehdä ollenkaan, niissä tulee helposti vesivahinkoja. Pelkillä kuivilla pärjää paljon paremmin.
Jos talo on kiveä, niin sitten tuolla ei ole juuri väliä että missä ne kosteat tilat on.
Puurunko elää aina kosteuden mukaan, eli turpoaa vähän kesällä ja kutistuu talvella. Ajansaatossa pieni liike rikkoo vesieristeen ja kosteusvahiko tulee ennemin tai myöhemmin.
Tuo vanhakantainen "kiviaineshömppä" on parasta unohtaa, kosteuseristysten tarkoitus on estää pääsy rakenteisiin, rakennusmateriaalista riippumatta rakenteiden kastuessa on ongelmia edessä, kiviaineksissa niiden korjaaminen on kalliimpaa ja voivat muhia pitkäänkin piilossa.
vaativampaa. Pienemmmät riskit kun tekee alakertaan. Nykytekniikalla onnistuu, sanot. Jep. Nykytekijät ovat vaan yleensä niin tumpeloita/muuten haluttomia ettei asioiden kunnolliseen toteuttamiseen ole luottamista. Ja tässä puhuu 20 vuoden ammattisuunnittelukokemus. Erityisesti kevyet rakenteet tuppaavat "elämään" mikä on myrkkyä myös vesieristykselle, ainakin nurkissa. Vesieristyksen pettäessä kastunutta kiviaineista seinää tms. ei yleensä tarvitse purkaa, riittää kun antaa kuivua. Tietysti pahempiakin tapauksia on.
Kivirakenteet eivät elä kosteuden mukaan, joten kyllä ne vesieristeet pysyy niissä varmemmin kunnossa kuin puurunkoisessa rakenteessa. Huomaa että näissä puheissa kosteudella ei tarkoiteta mitään vesivahinkoa, joka olisikin jo täydellinen katastrofi puurakenteessa, vaan ihan normaalista kausittaista huonekosteuden muutosta.
Miten perustelet sen että kiviraketeen korjaaminen olsi kalliimpaa?!?! Kivihän ei mene kastuessaan purkukuntoiseksi, kuten puurakenne.
iskevät perus-Kepallekin joskus tulevaisuudessa, ja unohtuu tuo suomalais-junttien kivi-mania märkätiloihin.
Olen tehnyt jopa ihan henkilökohtaisesti kylppäriremonttia puurunkoisen rivarin kakkoskerrokseen ja tiedän minkälaisia ongelmia näissä asunnoissa on ollut ja ne johtuu nimen omaan rungon elämisestä.
Jos+se+rivari+oli+rakennettu+ennen+2000-lukua,+niin+siellä+on+ollut+ratkaisuna
Muovimaton tekninen käyttöikä on kylläkin 15 vuotta, ei 30, päälle laatoittamisen jälkeen onsyöpynyt puhki laattasaumojen kohdalla 2-3 vuoden sisällä laatoituksen tekemisestä.
Jos teet saunatilat ja pesuhuoneen yläkertaan pyri tekemään lattia mahdollisimman kevyeksi tai sitten njoutuu kantavia seiniä tekemään tilan alle. Paino aiheuttaa sen että puinen välipohjarakenne vuosien mittaan taipuu ja se saattaa repiä vesieristeet saumoista auki. En suosittele. Alakertaan saat kiviseinät ja betonilattian niin ei tarvitsre tuskeilla taipumien kanssa. Ei se viemärin äänikään hauska kuunneltava jos sattuu makuuhuone olemaan alapuolella.
ei missään nimessä. sauna kuuluu asunnon/huoneiston alimpaan kerrokseen poikkeuksetta
Kun on vain vasara ja naula päässä, kommentit ovat sen mukaisia.
On tullut asuttua talossa, jossa sauna on 2. kerroksessa sekä talossa, jossa sauna oli kellarissa (oikein perinteisellä tyylillä).
Kellarisijoitusta ei voi ylistää. Hankalasti jyrkkien portaiden takana eikä vilvoittelumahdollisuutta. Tällä vilvoittelullahan yleensä pakkomyydään saunan sijoittaminen 1. kerrokseen. Tosin sinne 1. kerrokseen kun halutaan myös keittiö, OH, KHH, erillinen WC ja ainakin 1 makuuhuone tai työhuone tai sekä että, niin käsissä on ongelma, mitä tehdään 2-kerroksisen talon yläkertaan tulevilla 150 neliöllä... asuntomeissuilla on näkynyt ratkaisuina mm. korkeaa tilaa tai sitä, että kun makuuhuoneita tulee yläkertaan 5-6, niin jätetään osasta ovi pois ja nimetään ne työ/kotiteatterihuoneiksi ;-D
Jos talo on postimerkkintontilla ja ympärilläkin on 2-kerroksisia taloja, niin eipä munasillaan vilvoittelu taloa ympäri juosten oikein toimi. Sauna 2 kerrokseen helppo pääsy parvekkeelle ajaisi tämän jopa paremmin. Sauna 2. kerroksessa on myös siitä kätsy, että makuuhuoneetkin ovat yleensä siellä = voi käyttää omaa makuuhuonetta pukuhuoneena. Tämä siis etenkin pienessä talossa, missä neliöt ei riitä erillisiin puku/KHH yms. tiloihin.
Siis alas keittiö OH WC ja ylös pari makuuhuonetta, PH S. Menee neliöt aika tasan = pukkaa 2 kerroksista, ei 1½ ratkaisua. Toimii ja on muutoinkin mukavampi kämppä kuin samat neliöt kokonaan maantasossa. Jossa joko elät "akvaariossa" (etenkin, jos kadun pinta on vähän ylempänä = esteetön näkyvyys sisään) tai piiloudut pensas- ym aitojen taa = menetät myös näköalan.
Talot kannattaa aina rakentaa vain ja ainoastaan täysinä kerroksina.
Vajaita kerroksia ei kannata rakentaa koska ne on vaikein saada tiiviiksi.
Saunatilat aiheuttaa kosteuskuormaa, siksi ne on eduksi rakentaa betonilaatan päälle ja harkko-/tiiliseinien sisään. Puutaloissa tuo johtaa siihen että sauna on rakennettava maan tasoon tai kellariin.
Kivitaloissa on melkolailla aivan sama minnekohtaa saunatilat rakentaa. On eduksi jos veisputket varaajalle ei ole älyttömän pitkät.
-raksaaja(sh)