Mökin seinässä on pari

Haljenneet hirret on päätyseinässä ja pääty on korkea. Mökki on tuulisella paikalla ja usein sade iskee tuulen avittamana voimakkaasti vasten seinää, joten räystään pituus ei ole ongelma, vaan ongelma on halkeamat joista vesi ei pääse pois.

Naapuritontilla on järeästä pelkasta käsin veistetty huvila ja siinähän on kaikissa hirsissä halkeama sivussa, ei niistä kuitenkaan mitään haittaa näytä olevan, sillä hirret ovat hyväkuntoiset, ainakin paremmassa kunnossa kun meidän, vaikka rakennus 20 vuotta meidän mökkiä vanhempi. Mielestäni on karkea rakennusvirhe asentaa seinään hirsi, jossa on pystyhalkeamaa, eikä hirttä saisi missään tapauksessa laittaa seinään ainakaan halkeama ulospäin.

Puu kuivaessaan halkeaa tietysti aina siitä, mistä on sydämestä lyhin matka pintaan ja kyllä, niin vaan on, että noissa kahdessa hirressä on ollut sen verran mutkaa, että sorvi on mutkan kohdalta ottanut toiselta puolelta puuta enemmän ja sydän on tullut lähelle pintaa seurauksella, että halkeama syntyi ns, väärään kulmaan. Kokeilen tervarivettä, hyvä vinkki kiitos.

imehtelijä kirjoitti:

Puu kuivaessaan halkeaa tietysti aina siitä, mistä on sydämestä lyhin matka pintaan ja kyllä, niin vaan on, että noissa kahdessa hirressä on ollut sen verran mutkaa, että sorvi on mutkan kohdalta ottanut toiselta puolelta puuta enemmän ja sydän on tullut lähelle pintaa seurauksella, että halkeama syntyi ns, väärään kulmaan. Kokeilen tervarivettä, hyvä vinkki kiitos.

Lue lisää

Rive toimii kastelujärjestelmänä, ei pelasta vaan pahentaa tilannetta. Kosteusrasitus kasvaa, parempi ilman.

parempi ilman. kirjoitti:

Rive toimii kastelujärjestelmänä, ei pelasta vaan pahentaa tilannetta. Kosteusrasitus kasvaa, parempi ilman.

Voi hyvää päivää! "rive toimii kastelujärjestelmänä" Jos et koskaan ole hirsitalossa asunut voit vaikka opiskella aiheesta ennen älyttömiä mutujasi. Mites ihmeessä ne 100 vanhat hirsitalot jota on riveellä tilkitty pysyy yhä pystyssä. Rakennusperinnöltä hiukan lainaten "Halkeilleisiin hirsiin syntyy ns. taskuja, joihin tuulenpaine työntää vettä ja lunta. Pitkään jatkunut kosteus saa hiljalleen aikaan lahovaurioita. Halkeamat on syytä tilkitä tervatulla pellavariveellä (vain ulkopuolelta)"

"Ota koppi" ei myöskään ole mikään hirsisankari kommenttiensa perusteella.
Puuhan on hygroskooppinen joten se osaa myös luovuttaa pois tuon kosteuden. Lahovaurio vaatii jatkuvaa kosteutta min 3kk jossa kosteus ylittää jatkuvasti 20-25%,lämpötila 0c->. Kun tilkitsimiseen on käytetty rivettä pääsee puu kuivumaan sään mukaan.

Kas kumma kun museovirastokin muistaakseni suositteli rivettä. Ihmettelevät voivat k.äydä seurasaaressa kattelemassa vanhaa rakennustapaa. Siellä rivettäkin on käytetty aikalailla...

vooooivoooi kirjoitti:

Voi hyvää päivää! "rive toimii kastelujärjestelmänä" Jos et koskaan ole hirsitalossa asunut voit vaikka opiskella aiheesta ennen älyttömiä mutujasi. Mites ihmeessä ne 100 vanhat hirsitalot jota on riveellä tilkitty pysyy yhä pystyssä. Rakennusperinnöltä hiukan lainaten "Halkeilleisiin hirsiin syntyy ns. taskuja, joihin tuulenpaine työntää vettä ja lunta. Pitkään jatkunut kosteus saa hiljalleen aikaan lahovaurioita. Halkeamat on syytä tilkitä tervatulla pellavariveellä (vain ulkopuolelta)"

"Ota koppi" ei myöskään ole mikään hirsisankari kommenttiensa perusteella.
Puuhan on hygroskooppinen joten se osaa myös luovuttaa pois tuon kosteuden. Lahovaurio vaatii jatkuvaa kosteutta min 3kk jossa kosteus ylittää jatkuvasti 20-25%,lämpötila 0c->. Kun tilkitsimiseen on käytetty rivettä pääsee puu kuivumaan sään mukaan.

Kas kumma kun museovirastokin muistaakseni suositteli rivettä. Ihmettelevät voivat k.äydä seurasaaressa kattelemassa vanhaa rakennustapaa. Siellä rivettäkin on käytetty aikalailla...

Lue lisää

-kerrotko miten puu ei kuiva jos sen tilkkeen jättää pois? Miten halkeamaan joutunut kosteus ei poistu?
-kerrotko miten hirsi lahoaa halkeaman takia jos-->Puuhan on hygroskooppinen joten se osaa myös luovuttaa pois tuon kosteuden.

Miksi satavuotiaat on edelleen pystyssä kerrottiin jo iakaisemmin, riveellä asian kanssa ei ole pienintäkään asiayhteyttä, get over it

-kerrotko miten halkeamaan ei pääse vesi jos sen tukkii riveellä? Sattuu olemaan edelleen hygroskooppinen materiaali joten..? Imee huom. helpommin vettä kuin massiivipuu. Lue ja yritä ymmärtää lukemasi

Käy googlaamassa lisää "tietoa" mitä et ymmärrä vaikka niitä toisteletkin

intertain me kirjoitti:

-kerrotko miten puu ei kuiva jos sen tilkkeen jättää pois? Miten halkeamaan joutunut kosteus ei poistu?
-kerrotko miten hirsi lahoaa halkeaman takia jos-->Puuhan on hygroskooppinen joten se osaa myös luovuttaa pois tuon kosteuden.

Miksi satavuotiaat on edelleen pystyssä kerrottiin jo iakaisemmin, riveellä asian kanssa ei ole pienintäkään asiayhteyttä, get over it

-kerrotko miten halkeamaan ei pääse vesi jos sen tukkii riveellä? Sattuu olemaan edelleen hygroskooppinen materiaali joten..? Imee huom. helpommin vettä kuin massiivipuu. Lue ja yritä ymmärtää lukemasi

Käy googlaamassa lisää "tietoa" mitä et ymmärrä vaikka niitä toisteletkin

Lue lisää

Museovirastolla/restaurointi alalla on monia koulukuntia. Toiset nauraa noille halkeamien tilkitsemisille ja toiset niitä vaatii. Sama koskee eri julkaisuja. Omasta mielestä eniten puuta rasittaa nopeat kosteus- ja lämpövaihtelut eteläpuoleisilla rak.osilla kuin halkeamat.
Jos kuvitellaan halkeama, rive ei estä veden pääsyä halkeamaan koska sitoo (luovuttaa) kosteutta. Voi jopa hidastaa halkeamaan kertyneen kosteuden kuivumista mutta kuten edellä viittasin, koulukuntia on monia.

intertain me kirjoitti:

-kerrotko miten puu ei kuiva jos sen tilkkeen jättää pois? Miten halkeamaan joutunut kosteus ei poistu?
-kerrotko miten hirsi lahoaa halkeaman takia jos-->Puuhan on hygroskooppinen joten se osaa myös luovuttaa pois tuon kosteuden.

Miksi satavuotiaat on edelleen pystyssä kerrottiin jo iakaisemmin, riveellä asian kanssa ei ole pienintäkään asiayhteyttä, get over it

-kerrotko miten halkeamaan ei pääse vesi jos sen tukkii riveellä? Sattuu olemaan edelleen hygroskooppinen materiaali joten..? Imee huom. helpommin vettä kuin massiivipuu. Lue ja yritä ymmärtää lukemasi

Käy googlaamassa lisää "tietoa" mitä et ymmärrä vaikka niitä toisteletkin

Lue lisää

Ei noin tyhmälle kannata selittää ilmeisesti mtn. Kun et ymmärrä niin mene ihmeesssä tutkiskelemassa vanhoja hirsitaloja. Ehkä sitten sullekin aukenee.....tosin todnäköisesti ei vielä sillonkaan.
Jotenkin luotan enemmän vnhoihin tapoihin kuin uusiin hometaloihin.....

jepulisjeejee kirjoitti:

Ei noin tyhmälle kannata selittää ilmeisesti mtn. Kun et ymmärrä niin mene ihmeesssä tutkiskelemassa vanhoja hirsitaloja. Ehkä sitten sullekin aukenee.....tosin todnäköisesti ei vielä sillonkaan.
Jotenkin luotan enemmän vnhoihin tapoihin kuin uusiin hometaloihin.....

Lue lisää

(mene ihmeesssä tutkiskelemassa vanhoja hirsitaloja..) Kuuluu työnkuvaan.

Sinä voisit vastaavasti mennä tutkituttamaan pääsi? Aina sama lopputulos sinun kirjoituksiasi lukiessa. Munaat itsesi viisasteluillasi jonka jälkeen alkaa haukkuminen koska väitteiden taustalla ei ole tietoa joilla voisit puolustautua. Poikkeuksetta

vakiokäytäntö kirjoitti:

(mene ihmeesssä tutkiskelemassa vanhoja hirsitaloja..) Kuuluu työnkuvaan.

Sinä voisit vastaavasti mennä tutkituttamaan pääsi? Aina sama lopputulos sinun kirjoituksiasi lukiessa. Munaat itsesi viisasteluillasi jonka jälkeen alkaa haukkuminen koska väitteiden taustalla ei ole tietoa joilla voisit puolustautua. Poikkeuksetta

Lue lisää

Vai perusteluja vailla......
-korjauskortti-16 museovirasto
-korjauskortti-2 museovirasto
-Puuinfo
-P.Kaila
-ym

Ehkä munaan mutta onpahan ainakin aineistoa joka tukee näitä väittämiä.


Itse ilmeisesti laittaisit uretaania tai silikonia.......? Kerro ihmeessä mitä sinne kannattaisi laittaa.

Sinun kannattaisi ammattilaisena ottaa yhteyttä myös näihin tahoihin ja kertoa vahva mielipiteesi joka perustuu siihen että ooot niin viisas? Eikö?
Kaikki suomen vanhat hirsitalot on tehty päin peetäkö?

Ole Hyvä.

vakiojoopajoo kirjoitti:

Vai perusteluja vailla......
-korjauskortti-16 museovirasto
-korjauskortti-2 museovirasto
-Puuinfo
-P.Kaila
-ym

Ehkä munaan mutta onpahan ainakin aineistoa joka tukee näitä väittämiä.


Itse ilmeisesti laittaisit uretaania tai silikonia.......? Kerro ihmeessä mitä sinne kannattaisi laittaa.

Sinun kannattaisi ammattilaisena ottaa yhteyttä myös näihin tahoihin ja kertoa vahva mielipiteesi joka perustuu siihen että ooot niin viisas? Eikö?
Kaikki suomen vanhat hirsitalot on tehty päin peetäkö?

Ole Hyvä.

Lue lisää

En laittaisi mitään. Jos työkuvaan kuuluu mm. kengitykset jne, ei minun tarvitse wanna be:lle päteä.
Mistä helvetistä sinä sait päähäsi että kaikki vanha olisi rakennettu väärin? Näkemyseroja detaljeissa that's it.

Olen. kirjoitti:

En laittaisi mitään. Jos työkuvaan kuuluu mm. kengitykset jne, ei minun tarvitse wanna be:lle päteä.
Mistä helvetistä sinä sait päähäsi että kaikki vanha olisi rakennettu väärin? Näkemyseroja detaljeissa that's it.

Lue lisää

Nii siis ei ihme että et laittais mitään . Riittää sit sullakin niitä hommia ku pitää vaihtaalahoja hirsiä..... Näin itekin tekisin sinuna. Tyhmäähän olisi laittaa paikat niin hyvään kuntoon että ei enää koskaan tarvis korjata.
Toki näkemyseroja löytyy. Toisten mielestä Kaila on jumala toisten mielestä ehkä piru.

Kysymykseen "Mistä helvetistä sinä sait päähäsi että kaikki vanha olisi rakennettu väärin" niin näin pohjanmaalta kotosin olevana voin todeta että ainakin vanhaa "päätaloamme" (rak 1889) on vuosien saatossa tilkitty milloin riveellä milloin sammaleella. Sitä käytettin mitä silloin saatavilla oli. Toki alimpia hirsiä on vaihdeltu mutta se "kuuluukin" vanhoihin hirsitaloihin. Et voi mielestäni yksimielisesti tuota tilkitsemistä poissulkea vaikka et itse mitään laittas....

Mielipeiteitä on yhtä monta kuin maapallolla on ihmisiä,edes minä en ole aina oikeassa.

PS. Tuo kirjallisuus/lähteet on monelle vanhan talon ostajalle uus juttu ja näin ollen aika nappin osuva.

Eiku öitä! kirjoitti:

Nii siis ei ihme että et laittais mitään . Riittää sit sullakin niitä hommia ku pitää vaihtaalahoja hirsiä..... Näin itekin tekisin sinuna. Tyhmäähän olisi laittaa paikat niin hyvään kuntoon että ei enää koskaan tarvis korjata.
Toki näkemyseroja löytyy. Toisten mielestä Kaila on jumala toisten mielestä ehkä piru.

Kysymykseen "Mistä helvetistä sinä sait päähäsi että kaikki vanha olisi rakennettu väärin" niin näin pohjanmaalta kotosin olevana voin todeta että ainakin vanhaa "päätaloamme" (rak 1889) on vuosien saatossa tilkitty milloin riveellä milloin sammaleella. Sitä käytettin mitä silloin saatavilla oli. Toki alimpia hirsiä on vaihdeltu mutta se "kuuluukin" vanhoihin hirsitaloihin. Et voi mielestäni yksimielisesti tuota tilkitsemistä poissulkea vaikka et itse mitään laittas....

Mielipeiteitä on yhtä monta kuin maapallolla on ihmisiä,edes minä en ole aina oikeassa.

PS. Tuo kirjallisuus/lähteet on monelle vanhan talon ostajalle uus juttu ja näin ollen aika nappin osuva.

Lue lisää

Ihan kivaa yleistietoa jota harrastelijat (ei ammattilaiset) mielellään viljelee ymmärtämättä mitä toistelevat. On olemassa romantisoitu vanhan ihannointi ja sitten on olemassa käytäntö. Edellisillä harrastelijat ja ammattilaíset erottaa. Siinä missä ammattilainen kertoo ja perustelee asioita koulutuksen ja käytännön työelämän kokemuksen kautta, harrastelija kipittää kirjahyllylle etsimään tietoa minkä sitten kertoo omanaan.

Kaila on ihan jees, pari kertaa pyöriny samalla mestalla ao:n kanssa. Oikeastaan mikään muu närästä kuin kosteattilat vesieristyksineen joita ei tajua/hyväksy? Muuten "ajatusmaailma" yhteneväinen.

Kyllä ne hirsivauriot mitä on tullut korjailtua, niiden aiheuttajat ovat aina ihan muut kuin hirsien halkeilu. Riittääkö perusteluiksi miksi en rivettä tuki ulkopuolen halkeamiin? Edelleen kasvattaa kosteusrasitusta koska avoin halkeama kuivaa nopeammin jne. Alimpien hirsikiertojen lahovauriot ei kyllä ole vakiokäytäntö mutta mieluummin miten vaan.
Siinähän tunget rivettä minne tunget, turha työ ei ole synti. Mitä minä teen ja mitä minä jätän tekemättä, siitä minä päätän itse.

pis sis ei ole tainnut käsittää riveen tarkoutusta....puu imee ja sitoo kosteutta eemmän kuin rive joka on maalattu öljymaalilla joka näin ollen estää veden pääsyn rakoon.
Meillä on näin tehty vanha hirsi "kartano" 1880.luvulta. Rivettä on tungettu vuosikymmenien saatossa lisää (kun linnut ovat vieneet vanhat) ja hirret ovat kuin sahalta tulleita. Tosin meillä on punamultaa seinissä mutta eiköhän tuo öljymaali aja samaa asiaa.....

Puusta vielä pis sisille sen verran että syyn suuntaiset halkeamat imevät 20% siitä vedestä mitä pääty/pystypuu tekee. Päädyt imevät vettä kuin "sienet" ,syyn suuntaiset maks kosteuden verran.

ota ja opi kirjoitti:

pis sis ei ole tainnut käsittää riveen tarkoutusta....puu imee ja sitoo kosteutta eemmän kuin rive joka on maalattu öljymaalilla joka näin ollen estää veden pääsyn rakoon.
Meillä on näin tehty vanha hirsi "kartano" 1880.luvulta. Rivettä on tungettu vuosikymmenien saatossa lisää (kun linnut ovat vieneet vanhat) ja hirret ovat kuin sahalta tulleita. Tosin meillä on punamultaa seinissä mutta eiköhän tuo öljymaali aja samaa asiaa.....

Puusta vielä pis sisille sen verran että syyn suuntaiset halkeamat imevät 20% siitä vedestä mitä pääty/pystypuu tekee. Päädyt imevät vettä kuin "sienet" ,syyn suuntaiset maks kosteuden verran.

Lue lisää

Kyllä minä riveen tarkoituksen tiedän ja se on eristäminen (lämpö-, ei vesieristäminen).
No ihan varmasti riveet katoaa punamullan alta pesävärkeiksi tms. Öljymaali on hiukan eri asia kuin punamulta joka on lähinnä estetiikkaa. Paras maali huoltokannalta eikä aiheuta kosteusteknisiä ongelmia. Öljymaali listalla toisena mutta uusiminen, voi voi

Riveen ja massiivipuun vedenimukyky on edelleen toistensa ääripäät. Kumpi on kosteusteknisesti "vaarallisempi" hirrelle, massiivipuun syyn suuntaiset halkeamat vai rive samoissa halkeamissa? Ei taida vieläkään sytyttää? Sama jos tunkisit paperimassaa rakoihin kasvattamaan kosteuden kertymistä hirren raoissa.
Kierrä kartano uudestaan ympäri ja kerro mikä seinä on kaukana kuin sahalta tulleita?
Mikä ero kestävyyden kannalta kartanossasi on verrattuna avaajan sorvivastaavaan, on "pintakäsittely". Piilukirves jolla syyt on lyöty kiinni. Toinen kestoikää kasvattava ero on se, että sorvihirressä pintana on heikko pintapuu kun pelkassa pintana on pääasiassa kova sydänpuu. Kolmas ero on puunlaatu. Sorvihirreksi kelpaa kaikki pikavauhdilla kasvatettu hötöpuu kun "ennen vanhaan" kehikkoon käytetty puu valikoitiin metsässä.

Et sinä saa sitä muoviasi niin tiukkaan tukittua etteikö rakoon vesi pääsisi. Muovin kanssa ongelma on vain siinä, ettei se "luovuta" kosteutta pois. Vielä pahempi kuin pellava.

nada kirjoitti:

Et sinä saa sitä muoviasi niin tiukkaan tukittua etteikö rakoon vesi pääsisi. Muovin kanssa ongelma on vain siinä, ettei se "luovuta" kosteutta pois. Vielä pahempi kuin pellava.

Lue lisää

Kerroinkin jossain kohtaa siitä naapurin mökistä, joka on pelkkahirrestä ja jossa on joka hirsi enemmän tai vähemmän halki. Halkeamat on kuitenkin kaikki samassa vaakatasossa, joten ei niihin vesi mene. Tai jos menee, niin se tulee saman tien pois. Siis on aivan turhaa ruveta tukkimaan jollain riiveellä halkeamia joista ei ole haittaa hirrelle. Eikä naapuri turhantakia tietenkään moiseen hommaan ryhtyisikään. Sillä on riskaapelia tukkia sivu halkemia, voihan olla, että vesi jostain syystä pääsee imeytymään halkemaan, mutta ei pääsekään sieltä nopeasti pois vaan imeytyy puuhun. Siinä saattaa puu vanheta todella nopeasti.