Mitä on Lähiruoka?

Eikö pääkaupunkiseudulla ole maatiloja ollenkaan?

Hhmmn... kirjoitti:

Eikö pääkaupunkiseudulla ole maatiloja ollenkaan?

Se nyt valitettavasti on että pitkäaikainen tukipoliittinen ohjaus on johtanut siihen että c-alueella eli Pori-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella tuotetaan maidosta noin 75% kun taas väestöstä taitaa olla linjan eteläpuolella 70%. Siinä on lähiruoalla haastetta... Mutta tyhmästä politiikasta kärsii maksava veronmaksaja...

Lähiruoka on nyt tapetilla ja kaikki toimijat haluaa oman tuotteensa saman teeman alle, tosiasia vaan on, että jos kaikki ruoka on lähiruokaa, niin lähiruualta menee maine.

Mielestäni toi on aika selkeä kuvio, että lähiruokaa on ruoka, joka tulee suoraan tuottajalta, joko asiakkaalle tai paikalliselle kauppiaalle.

Niin, Lidl on lähellä, jos on.
Niinhän se Apetit on aatellut kanssa. Kun pussin saa lähiön lähikaupan pakastealtaasta, on se silloin lähiruokaa...

Ymmärrän pointin, määrite sille mikä on lähiruokaa ja sen jälkeen kaikille niin tuottajille kuluttajaan on selvää mikä voidaan määritellä sen nimikkeen alle.

Itse voisin ymmärtää että lähiruuan nimikkeen alle mahtuisi maantieteellisesti lähellä tuotettu ruoka: kasvatettu lähellä, mahdollisesti jalostettu lähellä tuottamispaikkaa ja myydään lähellä tuottamispaikkaa. Lähiruoka ei kestä esim kaupan keskusliikkeiden varastologistiikkaa tai lapista etelään tuotu tai sinne etelästä viety vaikka kuinka suoraan tuottajalta/kasvattajalta ei voi olla lähiruokaa, luomukaan ei ole enää kovin luomua em tilanteessa.

Määritteeksi ehkä kävisi todellakin kokonaiskilometrimäärä, esim 25 tai 50 km mm. ketjussa kasvattaja-jalostaja-myyjä, eli ei mahdollista Tampereelta Helsinkiin ja takaisin jalostusketjua, tai esin seutukunta tai jokin vastaava.

Esimerkki Apetit-lähipakasteista on hyvä esimerkki, näin sen juuri jokin aika sitten tv:stä. Aika härski on!

Lähiöruoka kirjoitti:

Niin, Lidl on lähellä, jos on.
Niinhän se Apetit on aatellut kanssa. Kun pussin saa lähiön lähikaupan pakastealtaasta, on se silloin lähiruokaa...

Ymmärrän pointin, määrite sille mikä on lähiruokaa ja sen jälkeen kaikille niin tuottajille kuluttajaan on selvää mikä voidaan määritellä sen nimikkeen alle.

Itse voisin ymmärtää että lähiruuan nimikkeen alle mahtuisi maantieteellisesti lähellä tuotettu ruoka: kasvatettu lähellä, mahdollisesti jalostettu lähellä tuottamispaikkaa ja myydään lähellä tuottamispaikkaa. Lähiruoka ei kestä esim kaupan keskusliikkeiden varastologistiikkaa tai lapista etelään tuotu tai sinne etelästä viety vaikka kuinka suoraan tuottajalta/kasvattajalta ei voi olla lähiruokaa, luomukaan ei ole enää kovin luomua em tilanteessa.

Määritteeksi ehkä kävisi todellakin kokonaiskilometrimäärä, esim 25 tai 50 km mm. ketjussa kasvattaja-jalostaja-myyjä, eli ei mahdollista Tampereelta Helsinkiin ja takaisin jalostusketjua, tai esin seutukunta tai jokin vastaava.

Esimerkki Apetit-lähipakasteista on hyvä esimerkki, näin sen juuri jokin aika sitten tv:stä. Aika härski on!

Lue lisää

Ei kannata keksiä pyörää uudestaan.

Lähiruoka on muualla määritelty sen alueen ruuaksi jossa asutaan, alue on yleensä maakunta tai joku muu erillinen alue, joka on identtiteetin pohja, esim. saari jolla eletään.

Suomessa on varovaisesti arvioiden ehkä parikymmentä erillistä maakuntaa tai aluetta, joilla on siis omat lähiruokansa, maito on vähän vaikea tässä ketjussa, sen jalostus on ei mene mitenkään maakuntien mukaan, eikä oikein lihakaan.

Peruskasveilla se jotenkin onnistuu.

Meillä teurastetaan joku kitukasvuinen hieho tai maatiaissonnipoika vuosittain, joten liha tulee itseltä. Kasvimaata pidän jos ehdin, mutta esim tänä vuonna ostan perunat ja kasvikset säkeissä oman kunnan tuottajalta, samoin mansikat kerätään lähiviljelijältä. Leipä paikallsesta leipomosta, kaupasta haetaan suolaa, riisiä ja mausteita. Maitoloustuotteet meijerinmyymälästä, juustossa mukana omankin tilan maitoa. Kovin erikoisia ruokia ei syödä, enempi sellaista perisuomalaista ruokakulttuuria noudatetaan. Lapset oppineet ruoanlaittoa kotona ja koulussa, näkyyhän nuo perheellisetkin ruokaa pöytään saavan

Muamuija kirjoitti:

Meillä teurastetaan joku kitukasvuinen hieho tai maatiaissonnipoika vuosittain, joten liha tulee itseltä. Kasvimaata pidän jos ehdin, mutta esim tänä vuonna ostan perunat ja kasvikset säkeissä oman kunnan tuottajalta, samoin mansikat kerätään lähiviljelijältä. Leipä paikallsesta leipomosta, kaupasta haetaan suolaa, riisiä ja mausteita. Maitoloustuotteet meijerinmyymälästä, juustossa mukana omankin tilan maitoa. Kovin erikoisia ruokia ei syödä, enempi sellaista perisuomalaista ruokakulttuuria noudatetaan. Lapset oppineet ruoanlaittoa kotona ja koulussa, näkyyhän nuo perheellisetkin ruokaa pöytään saavan

Lue lisää

Seutukunta, maakunta yms on hyvä pohja lähiruuan määrittelylle. Mutta mutta, onko se määrittely vain jollain keskutelulla ilmaan heitetty ja jäänyt siihen. Eli ajan edelleen sitä kissaa puuhun, mitä on lähiruoka?
Kun nyt näkyy olevan tilanne että mainosmiesten kehitelmillä lähes minkä tahansa saa mainoksissa lähiruuaksi niin siitä syntyy väkisinkin vaikutelma että määritelmällä ei ole kovinkaan yleishyväksyttyä vahvaa pohjaa kuten esim sanan luomu merkityksellä.
Siihen en ota kantaa luomu vastaan lähiruoka tai oikeastaan edes em:ät vastaan brändit. Ihmiset ostaa sitä mitä ostaa ja se on niiden asia, he päättävät. Oma päätelmäni on se että todellisuudessa jostain Egyptistä lennätettyjen luomuitujen kohdalla sanan luomu merkitys on jo ihmisten huijausta. Apetit mainos ja jotkut muut vastaavat antavat vaan viitteen siitä että myös lähiruoka termillä ihmisiä on alettu myös vedättää räikeästi.

Lähiruoka asia on sinällään enemmän levällään kuin luomu ja toivoisinkin että sille löytyisikin yhteisesti hyväksytty vahvempi määrittelypohja jonka väärinkäyttö ei olisi niin helppoa.

Maito on saanut yllättävän suuren osan koko lähi- ja luomukeskustelussa?
Ehkä ihan perinteestä johtuen, sen merkitys ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Pälkällä maidolla ja sen jalosteillahanhan ei elä kukaan.

Vedämpä tähän juttuun yhden asian joka jakaa ihmisiä samalla tavalla.
Meillä kolme kersaa kasvoi tällaisessa bakteeriympäristössä. Ei sentään olla mikään ryysyranta, pyykinpesukone on ja menee aina silloin tällöin vaihtoon kun on loppuun kulunut, saunassa käydään parikertaa viikko jne. Lapsilla on yhdellä ainolla ollut kerran korvatulehdus ja se siinä, sen ainoan kerran. Pari jo täysi-ikäisiä ja viimeinenkin joiden vuosien kuluttua.
Onneksi jo ovat, nyt varmaan lastensuojelu olisi kimpussa kun vaikka vahti niin jokainen jossain kohti maistoi lampaan papanaa ja kaikenlaista muuta. Olivat katsomassa kesäpossun tai lampaan teurastuksia, aikanaan kanojenkin. Jokainen on rääpinyt kalojen sisuksia jne.
Tunnustan, me ei älytty olla esim. bakteerikammoisia. Joskus muistettiin saippualla pestä lastenkin kädet. Onneksi on jo käytännössä niiden omalla vastuulla.

Tuon maidon ja lihan osalla sinällään kuluttajilla on mahdollisuuksia lähituottuun. Edellä ollut pätkä liittyyi siihen että jos ehdottomasti haluaa tölkissä maitoa lähikaupasta tai on häiriintyneen bakteerikammoinen, vaihtoehdot on vähäiset.

Mutta jos taas näkee hiukan vaivaa, on normaali järkinen ja kammot kurissa, ja ostaa sitä tilamaitoa, sen todennäköisesti 95% Suomalaisista saa nk. lähimaitona. Pastorointi-asia ei pitäisi olla este. Sen voi tehvä vaikka itse liedellä, lämmittää 75 asteeseen ja siinä se on, pastoroitu. Mikrossa se on vielä helpompaa. On sinällään vaan paljon tuoreempaa maitoa, vain päivän kaksi vanhaa, ei viikko - kaksi. Tilamaidosta viitsivä voi tehdä kaikkia maidon jalosteita, kaikki tarvittat ainekset on mukana.
Lihan osalla jo edelläkin eri kommenteissa tuli esille vaihtoehtoja: hakeva saa lihaa varmasti muualtakin kuin kaupasta, onhan noita paikkoja liki joka seudulla, joku tilallinen yrittää pärjätä oman tilan teurastuksilla.

Ainoa todellinen erohan on se että ei voi päivällä vasta keksiä syökö kebappia vai pekingin ankkaa jos on pakastin täynnä possua, nautaa, lammasta tai vuohta. Kyse on kin elämäntapa erosta.
Ehkä perinteiset lihakaupat sekä maitokaupat yms. vielä palaavat jonkinlaisena tuottajien osuustoimintana. Onhan maatilatoritoimintakin jollain tasolla taas herännyt. Sekin on tavallaan askel menneisyyteen. Voihan niitä tulla muitakin askelia.

Huussi pihan perälle ja oikein mainoskyltit maantien varteen houkuttelemaan ohikulkijoita pyllistämään, sehän on kuin rahaa antaisi huussin omistavalle viljelijälle, hah hah haa..

Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta.
Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa.
Mikäli tarjoat muuta kuin jauhelihaa, niin monella menee sormi suuhun.
Kasviksetkin lyödään pakastepussista, mitään kausituoteita ei keskivero ihminen enää tunnista.

näin se on kirjoitti:

Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta.
Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa.
Mikäli tarjoat muuta kuin jauhelihaa, niin monella menee sormi suuhun.
Kasviksetkin lyödään pakastepussista, mitään kausituoteita ei keskivero ihminen enää tunnista.

Lue lisää

Me lapset kävimme katsomassa jopa sian kotiteurastusta.
Teurastaja tainnutti sian iskemällä kirveen hamarapuolella sian niskaan. Siihen riitti yksi isku. Sen jälkeen hän viilsi kaulavaltimon, josta valuva veri laskettiin emännän pitämään astiaan.
Sitten sika nyljettiin ja suolistettiin.
Pidin toimenpidettä täysin luonnollisena eikä siitä jäänyt mitään traumoja.

Sian teurastus.. kirjoitti:

Me lapset kävimme katsomassa jopa sian kotiteurastusta.
Teurastaja tainnutti sian iskemällä kirveen hamarapuolella sian niskaan. Siihen riitti yksi isku. Sen jälkeen hän viilsi kaulavaltimon, josta valuva veri laskettiin emännän pitämään astiaan.
Sitten sika nyljettiin ja suolistettiin.
Pidin toimenpidettä täysin luonnollisena eikä siitä jäänyt mitään traumoja.

Lue lisää

"Sitten sika nyljettiin ja suolistettiin."

Sikaahan ei muuten nyljetä...

Tuosta termistä "suolistus" voidaan myös olla montaa mieltä? Ruhostahan poistetaan sisälmykset mukaan lukien keuhkot, maksa, munuaiset ja sitten ne suoletkin mutta onko se sitten suolistus. No, niin tai näin.

näin se on kirjoitti:

Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta.
Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa.
Mikäli tarjoat muuta kuin jauhelihaa, niin monella menee sormi suuhun.
Kasviksetkin lyödään pakastepussista, mitään kausituoteita ei keskivero ihminen enää tunnista.

Lue lisää

"Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta. Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa."

Kyllä suurimmat esteet on vaikea saatavuus, pitäisi erikseen lähteä jonnekin eri kauppaan ja nykyaikaisilla kiireisillä perheillä monestikin suurin puute on ajasta. Ja sitten ne joilla olisi aikaa esimerkiksi työttömät jne niin silloin taas tulee sitten puute rahasta, lähiruoka on liian kallista. Verratkaapa muuten joskus paljonko maksavat lihapullat paketissa kaupasta ja laskekaas sitten saatteko tuntipalkkaa jos vertaatte paljonko maksaa raaka-aineet siitä samasta kaupasta. Ette muuten saa tuntipalkkaa...

Toteutuuhan tuo lähiruoka kaupungissakin jollain tavoin. Parverkkeella voi kasvattaa perunat vanhoissa Skodan renkaissa (ns. tynnyriperunaa), joltain lähimmältä jemmarilta käy ostamassa lampaan taikka sian ruhon taaikka niistä puolikkaan ja taiteilee ne pakastimeen uuden Mora-puukon avulla paloitellen, kalaa saa itse pyytäen vaikka mistä lutakosta ja salaatit voi kasvattaa parvekelaatikossa. City-kanin saa silloin tällöin loukulla... marjat ja sienet odottaa puistoissa poimijaansa, ovat vielä terveellisiä (tutkittu on!!).

Joka epäilee, ostin itse kaksi lammasta teurastettuina ruhoina jemmarilta suoraan ja paloittelin ne keittiön pöydällä itse pakastimeen. Pöydälle levitin ensin paksua pahvia kurkkulaatikoista ja niiden päälle pari Hesaria. Terävän puukon ostin kaupasta. Halpaa lihaa oli koko vuodeksi!

Siis ihan oikeesti kirjoitti:

Toteutuuhan tuo lähiruoka kaupungissakin jollain tavoin. Parverkkeella voi kasvattaa perunat vanhoissa Skodan renkaissa (ns. tynnyriperunaa), joltain lähimmältä jemmarilta käy ostamassa lampaan taikka sian ruhon taaikka niistä puolikkaan ja taiteilee ne pakastimeen uuden Mora-puukon avulla paloitellen, kalaa saa itse pyytäen vaikka mistä lutakosta ja salaatit voi kasvattaa parvekelaatikossa. City-kanin saa silloin tällöin loukulla... marjat ja sienet odottaa puistoissa poimijaansa, ovat vielä terveellisiä (tutkittu on!!).

Joka epäilee, ostin itse kaksi lammasta teurastettuina ruhoina jemmarilta suoraan ja paloittelin ne keittiön pöydällä itse pakastimeen. Pöydälle levitin ensin paksua pahvia kurkkulaatikoista ja niiden päälle pari Hesaria. Terävän puukon ostin kaupasta. Halpaa lihaa oli koko vuodeksi!

Lue lisää

Se porisi jo eilen, kun naudan vatsalaukku ja kartisan mahasuoli keitettiin kolmeen kertaan hajun poistamiseksi. Hajun lisäksi sisälmyksistä lähti valtavasti rasvaa ja ne pienenivät ja pienenivät ja lopulta kilon painoisista sisälmyksistä oli jäljellä vajaa puolet. Ne leikattiin pienemmiksi ja laitettiin jääkaappiin odottamaan.
Nyt ne porisevat taas hellalla. Liemeen on lisätty valkosipulia, chiliä, purjoa, ainakin, ja erikseen keitetyt daikonviipaleet ja porkkanat odottavat pataan lisäämistään. Kaalia tulee vielä, ja misoa… Kävin kurkkimassa kuvia, niissä ruoka näyttää hyvältä. Odotan.

Sisälmyssoppa.. kirjoitti:

Se porisi jo eilen, kun naudan vatsalaukku ja kartisan mahasuoli keitettiin kolmeen kertaan hajun poistamiseksi. Hajun lisäksi sisälmyksistä lähti valtavasti rasvaa ja ne pienenivät ja pienenivät ja lopulta kilon painoisista sisälmyksistä oli jäljellä vajaa puolet. Ne leikattiin pienemmiksi ja laitettiin jääkaappiin odottamaan.
Nyt ne porisevat taas hellalla. Liemeen on lisätty valkosipulia, chiliä, purjoa, ainakin, ja erikseen keitetyt daikonviipaleet ja porkkanat odottavat pataan lisäämistään. Kaalia tulee vielä, ja misoa… Kävin kurkkimassa kuvia, niissä ruoka näyttää hyvältä. Odotan.

Lue lisää

meillä vaarin herkkua, johon tuota naudan mahaa keitettiin. Mukava lukea, että vielä jossain perinteitä vaalitaan.

Esteitä... kirjoitti:

"Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta. Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa."

Kyllä suurimmat esteet on vaikea saatavuus, pitäisi erikseen lähteä jonnekin eri kauppaan ja nykyaikaisilla kiireisillä perheillä monestikin suurin puute on ajasta. Ja sitten ne joilla olisi aikaa esimerkiksi työttömät jne niin silloin taas tulee sitten puute rahasta, lähiruoka on liian kallista. Verratkaapa muuten joskus paljonko maksavat lihapullat paketissa kaupasta ja laskekaas sitten saatteko tuntipalkkaa jos vertaatte paljonko maksaa raaka-aineet siitä samasta kaupasta. Ette muuten saa tuntipalkkaa...

Lue lisää

Siis tästähän on kysymys.

Kansa ostaa eineksiä, eli puolivalmisteita, kuvittelee ostavansa halpaa mutta kun katsotaan kilohintoja, niin ostaakin aika kallista ruokaa, tosin lähikaupassa ei ehkä edes ole lihaa myynnissä varsinaisesti, jotain valmiksi maustettua broileria voi löytyä ja jauhelihaa, siinä ne valikoimat on.

Kai sen nyt jokainen ymmärtää, että jos valmiiksi tehdyt lihapullat on halvempia kuin jauheliha, niin niihin lihapulliin tuskin on käytetty jauhelihaa, mutta ei sillä väliä ole, eineksissä maku tulee mausteista.

Esteitä... kirjoitti:

"Lähiruuan suurin este tai hidaste, ei ole hinta. Se on se, että ihmiset ei oikein osaa enää tehdä ruokaa."

Kyllä suurimmat esteet on vaikea saatavuus, pitäisi erikseen lähteä jonnekin eri kauppaan ja nykyaikaisilla kiireisillä perheillä monestikin suurin puute on ajasta. Ja sitten ne joilla olisi aikaa esimerkiksi työttömät jne niin silloin taas tulee sitten puute rahasta, lähiruoka on liian kallista. Verratkaapa muuten joskus paljonko maksavat lihapullat paketissa kaupasta ja laskekaas sitten saatteko tuntipalkkaa jos vertaatte paljonko maksaa raaka-aineet siitä samasta kaupasta. Ette muuten saa tuntipalkkaa...

Lue lisää

..jos tietäsit mitä pistät suuhusi eineslihapullissa ja makkaroissa, et kirjoittaisi tuntipalkoista. http://www.youtube.com/watch?v=bMNPMxmFMmk&feature=related tuolta löytyy paljoan asiallista tietoa ruokaan liittyen, kannattaa katsoa !

Minä ostin kunnon lihamyllyn ja sillä jauhetaan jauhelihat lihapulliin ja pihveihin ja kalaa kalpulliin ja murekkeisiin. Tiedän taatusti mitä suuhuni pistän!

Ostin lampurilta viimeksi kaksi lampaanruhoa 2€/kg, reilun kokoisia olivat kumpikin. Käsittelin kaiken lihan itse keittiön pöydällä, arvo-osat suoraan pakkaseen pusseissa sisäfileet ja paistit, huonommista tein sopivia annospusseja jauhelihantekoa varten pakkaseen. Lampaasta jää hylkyyn aika paljon, mutta silti laatutavaralle tuli hintaa vain 3,50€/kg!

Mehän ei tietty pelkkää lammasta syödä sitten paljoakaan, noita permepia osia käytetään sellaisenaan, mutta sekoitan jauhelihaan lammasta 1/3, possua 1/3 ja nautaa 1/3 ja jos hirveä on saatavilla, sitäkin tulee vuosittain muutamia kiloja metsästysmaiden vuokrina, niin hirveä käytän jauhelihaan lampaan sijasta.

Haukea ja muuta kalaa tulee keväällä enempi mitä jaksetaan kohtuudella silloin syödä. Hauki on suhteellisen rasvaton kala, fileeraan hyvin karkeasti haukea pakkaseen ja jauhan sitten niitä fileitä hieman "kohmeisina" kalapullien raaka-aineeksi. Silikonivuokaan (sama vuoka käy Runebergin torttujen paistoonkin) voi hyvin laittaa kalapullien massaa ja paistaa pellillä uunissa. Roskakalaa voi säilöä säilykkeeksi lasisiin purkkeihin esim. vanhat sillipurkit.

Siis ihan oikeesti kirjoitti:

..jos tietäsit mitä pistät suuhusi eineslihapullissa ja makkaroissa, et kirjoittaisi tuntipalkoista. http://www.youtube.com/watch?v=bMNPMxmFMmk&feature=related tuolta löytyy paljoan asiallista tietoa ruokaan liittyen, kannattaa katsoa !

Minä ostin kunnon lihamyllyn ja sillä jauhetaan jauhelihat lihapulliin ja pihveihin ja kalaa kalpulliin ja murekkeisiin. Tiedän taatusti mitä suuhuni pistän!

Ostin lampurilta viimeksi kaksi lampaanruhoa 2€/kg, reilun kokoisia olivat kumpikin. Käsittelin kaiken lihan itse keittiön pöydällä, arvo-osat suoraan pakkaseen pusseissa sisäfileet ja paistit, huonommista tein sopivia annospusseja jauhelihantekoa varten pakkaseen. Lampaasta jää hylkyyn aika paljon, mutta silti laatutavaralle tuli hintaa vain 3,50€/kg!

Mehän ei tietty pelkkää lammasta syödä sitten paljoakaan, noita permepia osia käytetään sellaisenaan, mutta sekoitan jauhelihaan lammasta 1/3, possua 1/3 ja nautaa 1/3 ja jos hirveä on saatavilla, sitäkin tulee vuosittain muutamia kiloja metsästysmaiden vuokrina, niin hirveä käytän jauhelihaan lampaan sijasta.

Haukea ja muuta kalaa tulee keväällä enempi mitä jaksetaan kohtuudella silloin syödä. Hauki on suhteellisen rasvaton kala, fileeraan hyvin karkeasti haukea pakkaseen ja jauhan sitten niitä fileitä hieman "kohmeisina" kalapullien raaka-aineeksi. Silikonivuokaan (sama vuoka käy Runebergin torttujen paistoonkin) voi hyvin laittaa kalapullien massaa ja paistaa pellillä uunissa. Roskakalaa voi säilöä säilykkeeksi lasisiin purkkeihin esim. vanhat sillipurkit.

Lue lisää

Keitä vesi. Kuori sipulit ja silppua kiehuvaan veteen. Lisää veteen suola ja pippurit. Poista sydämestä ylimääräiset rasvat ja heitä kattilaan. Harjaa kieli puhtaaksi ja pane sekin kattilaan. Anna kiehua mahdollisimman pienellä teholla kaksi tuntia. Kun keitto on kiehunut noin tunnin, poista mahapaidasta kalvot. Suikaloi jäljelle jäänyt puhdas liha ja lisää se keitokseen. Kun kaksi tuntia on kulunut, nosta kieli ja sydän pois liemestä. Siirrä ne sivuun jäähtymään. Kuori porkkanat, perunat ja lanttu. Kuutioi ne sellaisiksi sentin kanttiinsa oleviksi kuutioiksi. Lisää keittoon. Kun sydän ja kieli ovat jäähtyneet sen verran, että niitä sietää käsitellä, kuutio sydän saman kokoisiksi palasiksi. Kuori kielestä nahka pois. Se onnistuu parhaiten pienellä hedelmäveitsellä aloittamalla sieltä kielen paksusta päästä aina nahkan reunasta vetämällä. Kuutioi myös kieli. Lisää sydän- ja kielikuutiot keittoon. Ota erilliseen kattilaan sen verran vettä, että munuaiset peittyvät. Kiehauta. Halkaise munuaiset, kun ovat jäähtyneet. Jos haluat, voit tässä vaiheessa poistaa sieltä keskeltä ne valkoiset kanavat.

Tuo tappaissoppa oli kirjoitti:

meillä vaarin herkkua, johon tuota naudan mahaa keitettiin. Mukava lukea, että vielä jossain perinteitä vaalitaan.

ei kannata laitta joukkoon ja jos sattuu olemaan joidenkin juhlien jälkeinen päivä ei kannata mainostaa mitä soppaa on tarjolla..

Unta nähnyt? kirjoitti:

"Sitten sika nyljettiin ja suolistettiin."

Sikaahan ei muuten nyljetä...

Tuosta termistä "suolistus" voidaan myös olla montaa mieltä? Ruhostahan poistetaan sisälmykset mukaan lukien keuhkot, maksa, munuaiset ja sitten ne suoletkin mutta onko se sitten suolistus. No, niin tai näin.

Lue lisää

siannahka käsineitä tehtävän ?

Harjaa kieli.. kirjoitti:

Keitä vesi. Kuori sipulit ja silppua kiehuvaan veteen. Lisää veteen suola ja pippurit. Poista sydämestä ylimääräiset rasvat ja heitä kattilaan. Harjaa kieli puhtaaksi ja pane sekin kattilaan. Anna kiehua mahdollisimman pienellä teholla kaksi tuntia. Kun keitto on kiehunut noin tunnin, poista mahapaidasta kalvot. Suikaloi jäljelle jäänyt puhdas liha ja lisää se keitokseen. Kun kaksi tuntia on kulunut, nosta kieli ja sydän pois liemestä. Siirrä ne sivuun jäähtymään. Kuori porkkanat, perunat ja lanttu. Kuutioi ne sellaisiksi sentin kanttiinsa oleviksi kuutioiksi. Lisää keittoon. Kun sydän ja kieli ovat jäähtyneet sen verran, että niitä sietää käsitellä, kuutio sydän saman kokoisiksi palasiksi. Kuori kielestä nahka pois. Se onnistuu parhaiten pienellä hedelmäveitsellä aloittamalla sieltä kielen paksusta päästä aina nahkan reunasta vetämällä. Kuutioi myös kieli. Lisää sydän- ja kielikuutiot keittoon. Ota erilliseen kattilaan sen verran vettä, että munuaiset peittyvät. Kiehauta. Halkaise munuaiset, kun ovat jäähtyneet. Jos haluat, voit tässä vaiheessa poistaa sieltä keskeltä ne valkoiset kanavat.

Lue lisää

Aika erikoinen juttu, että sisäelimet ja kieli, nuo vanhastaan hyvät lihatuotteet on unohdettu lähes kokonaan. Mekin on käytetty mm. possun sydämiä ihan jauhelihana taikka jauhettu muun lihan joukkoon.

Kielihän on herkkua suolattuna leivän päällä!

Peräsuolta, kirjoitti:

ei kannata laitta joukkoon ja jos sattuu olemaan joidenkin juhlien jälkeinen päivä ei kannata mainostaa mitä soppaa on tarjolla..

Peräsuolla on puutarha (Fingerporissa), joka mainostaa tuoretta Peräsuolta, ehkä lähiruokaa parhaimmillaan :D

Niinpä! kirjoitti:

Aika erikoinen juttu, että sisäelimet ja kieli, nuo vanhastaan hyvät lihatuotteet on unohdettu lähes kokonaan. Mekin on käytetty mm. possun sydämiä ihan jauhelihana taikka jauhettu muun lihan joukkoon.

Kielihän on herkkua suolattuna leivän päällä!

Lue lisää

Teurastamoissa.

Ne laitetaan makkaroihin ja eineksiin, ne sisäelimet, maku tehdään maustepussilla.
Nahkakin raastetaan sekaan, siannahkaa sanotaan kamaraksi.
Kun tuoteselosteessa sanotaan, että sisältää kamaraa, niin se on siannahkaa.

näin se on kirjoitti:

Teurastamoissa.

Ne laitetaan makkaroihin ja eineksiin, ne sisäelimet, maku tehdään maustepussilla.
Nahkakin raastetaan sekaan, siannahkaa sanotaan kamaraksi.
Kun tuoteselosteessa sanotaan, että sisältää kamaraa, niin se on siannahkaa.

Lue lisää

Lihaan verratavista ainesosista puhumattakaan... Jokainen voi hyvin kuvitella mielessään, mitä ne pitävät sisällään. Tuo kamara ei sano monelle yhtään mitään ja harva ottaa edes asiasta selvää. Itse en osta, enkä syö halpoja makkaroita!

Siis ihan oikeesti kirjoitti:

Toteutuuhan tuo lähiruoka kaupungissakin jollain tavoin. Parverkkeella voi kasvattaa perunat vanhoissa Skodan renkaissa (ns. tynnyriperunaa), joltain lähimmältä jemmarilta käy ostamassa lampaan taikka sian ruhon taaikka niistä puolikkaan ja taiteilee ne pakastimeen uuden Mora-puukon avulla paloitellen, kalaa saa itse pyytäen vaikka mistä lutakosta ja salaatit voi kasvattaa parvekelaatikossa. City-kanin saa silloin tällöin loukulla... marjat ja sienet odottaa puistoissa poimijaansa, ovat vielä terveellisiä (tutkittu on!!).

Joka epäilee, ostin itse kaksi lammasta teurastettuina ruhoina jemmarilta suoraan ja paloittelin ne keittiön pöydällä itse pakastimeen. Pöydälle levitin ensin paksua pahvia kurkkulaatikoista ja niiden päälle pari Hesaria. Terävän puukon ostin kaupasta. Halpaa lihaa oli koko vuodeksi!

Lue lisää

Kuinka moni ny viitti kasvatta parvekkeel perunoit ? Eikä sillee niitä saa ku mauks. Rengasperunamaa parvekkeel jää aik pieneks. Onks se ees mitään perunan kasvatust.

Rengasperunamaa kirjoitti:

Kuinka moni ny viitti kasvatta parvekkeel perunoit ? Eikä sillee niitä saa ku mauks. Rengasperunamaa parvekkeel jää aik pieneks. Onks se ees mitään perunan kasvatust.

Rengasperunaa tulee aika hurjasti, kun onnistuu. Vanha konsti ns. tynnyriperunaa kasvatettiin pienissä paikoissa varsin menestyksellä.
Perunaa pystyy kasvattamaan yllättävän pienessä paikassa suurenkin sadon. Se vaan on, että kuka viitsii, kun kaikki pitää saada valmiina... Raha tulee liian helpolla nykyään!

Tulee mieleen erään suutarin porkkanat, jotka oli lannoitettu ihan makkilannalla ja maistuivat ihan...

Huussi tosiaan oli tärkeä ennen muinoin, jopa kestikievareiden huussin istuimen korkeus oli määrätty riittävän korkeaksi, etteivät huussin alla ruokailevat siat syönneet matkustavaisten (miesten) killuttimia.

Monissa paikoissa ennen vanhaan huussin ovenkolahdus sai aikaan vapaana käyskentelevien kanojen keskuudessa melkoisen ryntäyksen huussin alle. Olenpa kuullut jossakin päin Suomea sanonnan eräänlaisena aamuherätyksenä; "Ylös siitä ja p**kalle, että kanat saa ruokaa". Tämä ei ole kovinkaan kaukana lähihistoriassamme, kun ns. raittikanat ruokailivat tämän päivän mittapuun mukaan varsin arveluttavissa paikoissa. Ne olivat todella vapaan kanan munia!

Vielä 1940-luvulla monet syöttivät sikapossuaan hevosenmunkeilla, hyvin kelpasi possunliha mustaan pörssiin!

Kiinassa vielä tänäkin päivänä kaikki käytetään tarkkaan maaseudulla. Huussi on karppilammen rannassa, että pökäleiden plompsaus veteen houkuttelee melkoisen kuhinan kera huussin alle karppeja kisailemaan syötävästä. Todellista lähiruokaa sekin...

Huussista pöytään... kirjoitti:

Tulee mieleen erään suutarin porkkanat, jotka oli lannoitettu ihan makkilannalla ja maistuivat ihan...

Huussi tosiaan oli tärkeä ennen muinoin, jopa kestikievareiden huussin istuimen korkeus oli määrätty riittävän korkeaksi, etteivät huussin alla ruokailevat siat syönneet matkustavaisten (miesten) killuttimia.

Monissa paikoissa ennen vanhaan huussin ovenkolahdus sai aikaan vapaana käyskentelevien kanojen keskuudessa melkoisen ryntäyksen huussin alle. Olenpa kuullut jossakin päin Suomea sanonnan eräänlaisena aamuherätyksenä; "Ylös siitä ja p**kalle, että kanat saa ruokaa". Tämä ei ole kovinkaan kaukana lähihistoriassamme, kun ns. raittikanat ruokailivat tämän päivän mittapuun mukaan varsin arveluttavissa paikoissa. Ne olivat todella vapaan kanan munia!

Vielä 1940-luvulla monet syöttivät sikapossuaan hevosenmunkeilla, hyvin kelpasi possunliha mustaan pörssiin!

Kiinassa vielä tänäkin päivänä kaikki käytetään tarkkaan maaseudulla. Huussi on karppilammen rannassa, että pökäleiden plompsaus veteen houkuttelee melkoisen kuhinan kera huussin alle karppeja kisailemaan syötävästä. Todellista lähiruokaa sekin...

Lue lisää

Kana ei syö paskaa, vaan paskassa eläviä kärpäsen toukkia.

Tuore paska sitä ei kiinnosta.

näin se on kirjoitti:

Kana ei syö paskaa, vaan paskassa eläviä kärpäsen toukkia.

Tuore paska sitä ei kiinnosta.

Kyllä ne kanat oppii vapaana varsin nopeasti huussin alusen tutkimaan ja tonkimaan, ellei ole kulkua estetty. Ennen hyvin yleistä, että kanat tonki ihan sitä itseään syötäväksi. Isovanhemmillani oli kyläkauppa Pohjanmaalla Hypäjoella* Tirptikoskella* ja läheiseltä tilalta tuli ihan packalla syötettyjen kanojen munia myyntiin.

*nimet muutettu

Kettu Oskari kirjoitti:

Kyllä ne kanat oppii vapaana varsin nopeasti huussin alusen tutkimaan ja tonkimaan, ellei ole kulkua estetty. Ennen hyvin yleistä, että kanat tonki ihan sitä itseään syötäväksi. Isovanhemmillani oli kyläkauppa Pohjanmaalla Hypäjoella* Tirptikoskella* ja läheiseltä tilalta tuli ihan packalla syötettyjen kanojen munia myyntiin.

*nimet muutettu

Lue lisää

Mikäs siinä että kanat paskakasaa tonkivat. Itseasiassa hyvä. Pitivät kärpästen määrää kurissa ja paskahan on luonnontuotetta oikein varsinaisessa merkityksessä. Jos katsoi Paskajuttua telkkarista niin siiä kävi ilmi että ihmisen ulosteet, molemmat yhdessä, sisältää kasvamisen kannalta liki kaiken oleellisen. Varsinkin ennen vanhaan todella hyvää tavaraa. Nykyään ongelmana ulosteiden mukana tulevat lisäaineet ja lääkkeet. Antibiottejakin löytyy jo liki joka järvestä ja joesta. Siinähän sitä onkin menty ojasta allikkoon, nyt paska on ongelmajäte viranomaisten mielestä vaikka juuri sillä voisi maailma pelastua:) Paitsi tietysti jos paska on ison jätelaitoksen prosessoimaa. Onkohan joku suunnitellut, tarkoitan että taas kerran salaliitto tavaalista kansaa vastaan, siitä tulevaa isoa tulonlähdettä taas jollekkin. Ihmiset pakotetaan laittamaan kaikki paska säiliöihin ja ne kuskataan laitoksiin josta sitten pitää ostaa se lannoitteeksi. Saadaan siinä paskalle hintaa. Se vasta on nykymaailman talousihme. Ja kansa kiittää, luulevat että niin pitää tehdä että maailma pelastuu. Mut voi sanoa että ei siinä ole siitä kyse. Jos maailma paskasta tuhoutuisi, olisi se sen tehnyt jo satoja, ellei miljardi, vuotta sitten. Maanpäällä on aika pitkään talssinut kaiken karvaista elämää ja kaikki on paskantaneet vuosimiljoonia. Jossain Alaskassa ei olisi metsiä jos kierto ei oli seuraava: lohet nousee lohijokiin, linnut ja karhut syö niitä ja paskantaa sen metsiin. Koko metsien kasvuvoima on syntynyt tuolta perustalta. Jos siellä joet padotaan tai karhut ja linnut häädetään, alkaa metsien hidas hiipuminen. Eli paskasta kaikki on kiinni.

Nöjöö, saariosten keittomainos on ihan härski. Äitee tuo isossa emalikattilassa lohikeittoa ja sit kuvissa näytetään saarioisten äiteen tekemää saarioisloota lohikeittoa. Mainos on mielestäni harhaanjohtava. Siitä rasiasta ei saa kattilallista keittoa, oli se sitten emali tai teräskattila, ei edes pientä kattilallista. Jos sitä lantraa vedellä halutun määrän aikaansaamiseksi, maistuu ja näyttää keitto jo aika shaisselta.
Sitäpaitsi ohjeessa kehotetaan lämmittämään se mikrossa.
Saarioisten keittomainos on törkeetä huijausta.

Emalirömpsä kirjoitti:

Nöjöö, saariosten keittomainos on ihan härski. Äitee tuo isossa emalikattilassa lohikeittoa ja sit kuvissa näytetään saarioisten äiteen tekemää saarioisloota lohikeittoa. Mainos on mielestäni harhaanjohtava. Siitä rasiasta ei saa kattilallista keittoa, oli se sitten emali tai teräskattila, ei edes pientä kattilallista. Jos sitä lantraa vedellä halutun määrän aikaansaamiseksi, maistuu ja näyttää keitto jo aika shaisselta.
Sitäpaitsi ohjeessa kehotetaan lämmittämään se mikrossa.
Saarioisten keittomainos on törkeetä huijausta.

Lue lisää

Kattokaapa ihan huviksenne kaupasta valmis mikroannos, vaikkapa silakkapihvit perunamuusilla ja tuotte sen kotiin (tietty kassan kautta maksettuna). Sitten katsotte kuvasta tarkasti sen tarjoiluehdotuksen ja pistätte sitten sen annoksen tarjolle kuvan mukaisesti. Onnistutteko?

Hehee nää mainokset kirjoitti:

Kattokaapa ihan huviksenne kaupasta valmis mikroannos, vaikkapa silakkapihvit perunamuusilla ja tuotte sen kotiin (tietty kassan kautta maksettuna). Sitten katsotte kuvasta tarkasti sen tarjoiluehdotuksen ja pistätte sitten sen annoksen tarjolle kuvan mukaisesti. Onnistutteko?

Lue lisää

Monesti kuvissa oleva annos on raaka, sillä lailla on värikkäämpi kuva. Ihan ammattikuvaajalta kuultua. Samoin laitetaan päälle lakkaa tai milloin mitäkin, että saadaan paremmin kuvissa esille ainesosat.

Muamuija kirjoitti:

Monesti kuvissa oleva annos on raaka, sillä lailla on värikkäämpi kuva. Ihan ammattikuvaajalta kuultua. Samoin laitetaan päälle lakkaa tai milloin mitäkin, että saadaan paremmin kuvissa esille ainesosat.

Lue lisää

Joo, näinhän nää tehdään, kaveri kans tekee noita hommia kuvaajana. Vaan ostapa huviksesi mikroannos ja taiteile se tarjoiluehdotus siitä annoksesta, on hymy herkässä :D

Perhetiloilta? Tulee meinaan maidosta jo noin 25% lypsyrobottitiloilta...

Niin... kirjoitti:

Perhetiloilta? Tulee meinaan maidosta jo noin 25% lypsyrobottitiloilta...

nyt ensin mitä perhetiloilla tarkoitetaan, ettette nyt kovin pahasti munaa itseänne..

"Suomessa tuotettua voidaan sanoa lähiruuaksi,"

Tämä tavoitehan johtuu siitä että meillä on tehty tukipolitiikassa virheitä jotka käytännössä tekevät lähiruoan mahdottomaksi... Ohjattu tuotanto pohjoiseen... Paremman tuen ansiosta...

Vaikkapa maitotuotteet. Meillä tuotetaan c-alueella eli Pori-Lappeenranta linja pohjoispuolelle korkeamman tuen alueella noin 75% maidosta kun vastaavasti väestöstä on 70% tuon linjan eteläpuolella. Varsinaista lähiruokaa juu... On muuten Tukholman ympäristöstä kerätty ja Hämeenlinnan meijerissä purkitettu maito enemmään lähiruokaa pääkaupunkiseudulla kuin jostakin Kainuusta rahdattu...

Lähiruoka ja luomuruoka? Pelkkiä mielikuvia, joilla myydään, eikä kukaan ajattele, mitä ne todella ovat. Luomu silkkaa huijausta kuluttajille, tuetaan tehotonta tuotantoa ja ympäristön kuormittamista. Lähiruoka on vain ajatuksissa, tuotteet saa kyytiä suuntaan jos toiseenkin mahdollisimman epätaloudellisesti.
Lammas lähikaupan pakastealtaassa on tuotu Uudesta-Seelannista ekologisemmin, kuin kotimainen lammas Tyrisevältä, eli monasti se "lähiruoka" on saannut kumipyörillä pienessä erässä kyytiä ihan toisella tavalla, kuin se pakasteena kulkenut lammas toiselta puolen maapalloa.

Niin... kirjoitti:

"Suomessa tuotettua voidaan sanoa lähiruuaksi,"

Tämä tavoitehan johtuu siitä että meillä on tehty tukipolitiikassa virheitä jotka käytännössä tekevät lähiruoan mahdottomaksi... Ohjattu tuotanto pohjoiseen... Paremman tuen ansiosta...

Vaikkapa maitotuotteet. Meillä tuotetaan c-alueella eli Pori-Lappeenranta linja pohjoispuolelle korkeamman tuen alueella noin 75% maidosta kun vastaavasti väestöstä on 70% tuon linjan eteläpuolella. Varsinaista lähiruokaa juu... On muuten Tukholman ympäristöstä kerätty ja Hämeenlinnan meijerissä purkitettu maito enemmään lähiruokaa pääkaupunkiseudulla kuin jostakin Kainuusta rahdattu...

Lue lisää

on se mumminkin lähempää kuin Tanskasta laivattu..

Kulttajan k usetusta kirjoitti:

Lähiruoka ja luomuruoka? Pelkkiä mielikuvia, joilla myydään, eikä kukaan ajattele, mitä ne todella ovat. Luomu silkkaa huijausta kuluttajille, tuetaan tehotonta tuotantoa ja ympäristön kuormittamista. Lähiruoka on vain ajatuksissa, tuotteet saa kyytiä suuntaan jos toiseenkin mahdollisimman epätaloudellisesti.
Lammas lähikaupan pakastealtaassa on tuotu Uudesta-Seelannista ekologisemmin, kuin kotimainen lammas Tyrisevältä, eli monasti se "lähiruoka" on saannut kumipyörillä pienessä erässä kyytiä ihan toisella tavalla, kuin se pakasteena kulkenut lammas toiselta puolen maapalloa.

Lue lisää

kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, Seelannin lammasta ei kai nyt kukaan tervejärkinen väitä lähiruuaksi..

kaikkea mikä liikkuu, ei sika kävele itse teurastamoon ja jos se yeurastetaan tilalla, sieltäkään se itsestään kenenkään jääkaappiin päädy, luomulla ymmärretään aivan muuta kuin maidon pästöröintiä..

Ammitte näemmä kirjoitti:

kaikkea mikä liikkuu, ei sika kävele itse teurastamoon ja jos se yeurastetaan tilalla, sieltäkään se itsestään kenenkään jääkaappiin päädy, luomulla ymmärretään aivan muuta kuin maidon pästöröintiä..

Lue lisää

hyppii, tämä siis 12 2

Ammitte näemmä kirjoitti:

kaikkea mikä liikkuu, ei sika kävele itse teurastamoon ja jos se yeurastetaan tilalla, sieltäkään se itsestään kenenkään jääkaappiin päädy, luomulla ymmärretään aivan muuta kuin maidon pästöröintiä..

Lue lisää

Mielenkiintoista miten keskustelu äityy inttämiseksi ja riitelyksi.

Jokaisella on mielipide asiaan ja jokainen on tavallaan oikeassa ja samalla väärässä.

Ihan lähtökohtaisesti, miksi kaiken pitäisi olla lähiruokaa tai luomua?
Siksikö että kuluttajat haluavat niitä? Silloin on vielä tärkeämpää että määrittely tehdään, saadaan.. ja että sen määrittelyn mukainen ruoka on sitten oikeasti lähiruokaa, väänteli asiaa sitten miten tahansa.

Määrittely lähiruuasta on mielestäni siksi tärkeää että siten jotain osaa elintarvikkeista voidaan sanoa lähiruuaksi ja toista osaa ei voi sellaiseksi kutsua.
Se miksi se asiana on tärkeä niin se avaa todellisuudessa niin kuluttajalle tunnistaa kuin tuottajaosapuolille olla jotain kategoriaa.

Villi tilanne johtaa siihen että mitälienee kutsutaan lähiruuaksi vaikka se ei sitä oikean oikeasti voi olla. Markkinavoimat haluavat tietenkin hyödyntää esimerkiksi lähiruuan imagollista myynti-imua, ja ehkä hiukan parempaa katetta. Mutta ei se voi olla riittävä peruste sille että mitätahansa jollain aasinsillalla voidaan kutsua lähiruuaksi, se ei perimmältään ole nimenomaan kuluttajan tai edes tuottajan etu.

Se että kaupungissa määrittelyn jälkeen syötäisiin ruokaa joka ei ole lähiruokaa, on vain todellisuuden tunnustamista ja tosiasian toteumaa. Ei sen kummempaa. Valinnalla asua kaupungissa, valitsee sen ettei kaikki ruoka tule kahden kilometrin säteeltä. Koska se on mahdotonta.
Väärin on kuitenkin sekin että kaikki kaupunkiin rahdattu ruoka on "lähiruokaa" vain sen takia että lähiruoka on trendikästä.
Silloin ollaan kyllä tilanteessa että todellisuuden kustannuksella saadaan sitä hyvää omaatuntoa ja toisaalta markkinavoimat on saaneet turhan keinon lypsää ihmisiltä enemmän rahaa.

Ei siinä ole mitään pahaa että jos asuu Helsingin Punavuoressa ja syö ei lähiruokaa. Mutta se on kylläkin väärin jos Punavuorelaiselle mahdollistetaan lähiruuan syöminen tarpeeksi lavealla lähiruuan määrittelyllä. Silloin koko teesi lähiruoka menettää merkityksensä, jopa sille Punavuorelaiselle.

Tarkempi määrittely antaisi myös tuottajille tilaisuuden paremmin valita tuotantonsa suunnan. Joku etelän tilallinen, vaikka jopa uudeltamaalta (kyllä sielläkin on maatiloja), voisi alkaa pitämään kymmentä lehmää (nykyään sellaisella määrällä ei pääse maitotilalliseksi), joukkoa kanoja ja kasvattamaan kesäpossuja, kasviksia, juureksia jne sekä lisäksi tehdä itse jopa jalosteita, ja myydä ne suoraan niitä hakeville kuluttajille kun välimatka ei enää olekkaan suuri. Eli pientila saattaisi saada uudestaan jonkinasteisen elinkelpoisuuden jota sillä nyt ei ole. Jos ei muuten niin kyse onkin tilallisella elämäntavasta, ei suurista tuloista.
Sama valinnan vapaus jäisi kaikille.

Mutta tilanne jossa määrittely on leveä kuin Suomi, ei auta ketään, ei lähiruokaa haluavaa kuluttajaa, ei lähiruokatuotannosta kiinnostunutta. Tilanne olisi itseasiassa sama kuin nykyinen.

Tähän lähiruokamääritteeseen kytkeytyy myös laajempiakin asioita. Myös alueellisten kulinarististen ketjujen omalimaisuuden syntyminen ja hengissäpysyminen.
Syntyminen siksi että omaleimaisuus on aika tuhoutunut nykyään. Omaleimaisuutta ei ole se että jostain erikoispaikasta, myymälästä tai ravintolasta, saa jotain erikoista. Alueellinen omaleimaisuus on sitä mitä tapahtuu keskimäärin sen alueen kodeissa ja perusruokamättöläissä, se on vallitsevaa ruokakulttuuria. Ja se kulttuuri on valitettavan köyhä Suomessa nykyään. Hangosta Inariin kaikkien peruskotikeittiöiden ja lounasruokaloiden menu on hämmästyttävän keskiarvoisen samankaltainen.

Eli määrittelyyn "lähiruoka" kytkeytyy paljon asioita. Enemmän kuin määrittelyyn "luomu". Siksipä se minun mielestäni on tärkeämpi asia.

Ja sillä määrittelyllä oikeasti vaikutetaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, maaseutuun ja maaseutuympäristöön, matkaikailuun, kansanterveyteen, ruuanjakelun rakenteeseen, ruuan laatuun, ruuan tuottamisen ja valmistuksen työllistävyyteen jne. lista on todella pitkä.

Siitä huolimatta ja juuri siksi, kaikilla on oikeus valita mitä syö, siis oikeasti valita. Se oikeus vielä on.
Se että syö jotain ja ei syö jotain, ei tee suoranaisesti ketään paremmaksi tai huononmaksi kuin toinen.

H-J.A. kirjoitti:

Mielenkiintoista miten keskustelu äityy inttämiseksi ja riitelyksi.

Jokaisella on mielipide asiaan ja jokainen on tavallaan oikeassa ja samalla väärässä.

Ihan lähtökohtaisesti, miksi kaiken pitäisi olla lähiruokaa tai luomua?
Siksikö että kuluttajat haluavat niitä? Silloin on vielä tärkeämpää että määrittely tehdään, saadaan.. ja että sen määrittelyn mukainen ruoka on sitten oikeasti lähiruokaa, väänteli asiaa sitten miten tahansa.

Määrittely lähiruuasta on mielestäni siksi tärkeää että siten jotain osaa elintarvikkeista voidaan sanoa lähiruuaksi ja toista osaa ei voi sellaiseksi kutsua.
Se miksi se asiana on tärkeä niin se avaa todellisuudessa niin kuluttajalle tunnistaa kuin tuottajaosapuolille olla jotain kategoriaa.

Villi tilanne johtaa siihen että mitälienee kutsutaan lähiruuaksi vaikka se ei sitä oikean oikeasti voi olla. Markkinavoimat haluavat tietenkin hyödyntää esimerkiksi lähiruuan imagollista myynti-imua, ja ehkä hiukan parempaa katetta. Mutta ei se voi olla riittävä peruste sille että mitätahansa jollain aasinsillalla voidaan kutsua lähiruuaksi, se ei perimmältään ole nimenomaan kuluttajan tai edes tuottajan etu.

Se että kaupungissa määrittelyn jälkeen syötäisiin ruokaa joka ei ole lähiruokaa, on vain todellisuuden tunnustamista ja tosiasian toteumaa. Ei sen kummempaa. Valinnalla asua kaupungissa, valitsee sen ettei kaikki ruoka tule kahden kilometrin säteeltä. Koska se on mahdotonta.
Väärin on kuitenkin sekin että kaikki kaupunkiin rahdattu ruoka on "lähiruokaa" vain sen takia että lähiruoka on trendikästä.
Silloin ollaan kyllä tilanteessa että todellisuuden kustannuksella saadaan sitä hyvää omaatuntoa ja toisaalta markkinavoimat on saaneet turhan keinon lypsää ihmisiltä enemmän rahaa.

Ei siinä ole mitään pahaa että jos asuu Helsingin Punavuoressa ja syö ei lähiruokaa. Mutta se on kylläkin väärin jos Punavuorelaiselle mahdollistetaan lähiruuan syöminen tarpeeksi lavealla lähiruuan määrittelyllä. Silloin koko teesi lähiruoka menettää merkityksensä, jopa sille Punavuorelaiselle.

Tarkempi määrittely antaisi myös tuottajille tilaisuuden paremmin valita tuotantonsa suunnan. Joku etelän tilallinen, vaikka jopa uudeltamaalta (kyllä sielläkin on maatiloja), voisi alkaa pitämään kymmentä lehmää (nykyään sellaisella määrällä ei pääse maitotilalliseksi), joukkoa kanoja ja kasvattamaan kesäpossuja, kasviksia, juureksia jne sekä lisäksi tehdä itse jopa jalosteita, ja myydä ne suoraan niitä hakeville kuluttajille kun välimatka ei enää olekkaan suuri. Eli pientila saattaisi saada uudestaan jonkinasteisen elinkelpoisuuden jota sillä nyt ei ole. Jos ei muuten niin kyse onkin tilallisella elämäntavasta, ei suurista tuloista.
Sama valinnan vapaus jäisi kaikille.

Mutta tilanne jossa määrittely on leveä kuin Suomi, ei auta ketään, ei lähiruokaa haluavaa kuluttajaa, ei lähiruokatuotannosta kiinnostunutta. Tilanne olisi itseasiassa sama kuin nykyinen.

Tähän lähiruokamääritteeseen kytkeytyy myös laajempiakin asioita. Myös alueellisten kulinarististen ketjujen omalimaisuuden syntyminen ja hengissäpysyminen.
Syntyminen siksi että omaleimaisuus on aika tuhoutunut nykyään. Omaleimaisuutta ei ole se että jostain erikoispaikasta, myymälästä tai ravintolasta, saa jotain erikoista. Alueellinen omaleimaisuus on sitä mitä tapahtuu keskimäärin sen alueen kodeissa ja perusruokamättöläissä, se on vallitsevaa ruokakulttuuria. Ja se kulttuuri on valitettavan köyhä Suomessa nykyään. Hangosta Inariin kaikkien peruskotikeittiöiden ja lounasruokaloiden menu on hämmästyttävän keskiarvoisen samankaltainen.

Eli määrittelyyn "lähiruoka" kytkeytyy paljon asioita. Enemmän kuin määrittelyyn "luomu". Siksipä se minun mielestäni on tärkeämpi asia.

Ja sillä määrittelyllä oikeasti vaikutetaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, maaseutuun ja maaseutuympäristöön, matkaikailuun, kansanterveyteen, ruuanjakelun rakenteeseen, ruuan laatuun, ruuan tuottamisen ja valmistuksen työllistävyyteen jne. lista on todella pitkä.

Siitä huolimatta ja juuri siksi, kaikilla on oikeus valita mitä syö, siis oikeasti valita. Se oikeus vielä on.
Se että syö jotain ja ei syö jotain, ei tee suoranaisesti ketään paremmaksi tai huononmaksi kuin toinen.

Lue lisää

moska on ihmeellistä luettavaa, siinä sekoitetaan faktat ja fiktiot niin perusteelliseti ettei Erkkikään ota selvää mitä halutaan sanoa. Aloitetaan valheella, kaikki ruoka pitäisi olla lähiruokaa, kuka tälläistä on väittänut saati vaatinut ja samaa pyöritystä loppuun asti, totta ja valhetta ristiin, rastiin ja lopetetaan valheeseen, kukaan ei rajoita kenenkään syömisen vapautta, vaikka rahtaisi kuusta ruokansa ei siihen ole kellään mitään sanomista.

H-J.A. kirjoitti:

Mielenkiintoista miten keskustelu äityy inttämiseksi ja riitelyksi.

Jokaisella on mielipide asiaan ja jokainen on tavallaan oikeassa ja samalla väärässä.

Ihan lähtökohtaisesti, miksi kaiken pitäisi olla lähiruokaa tai luomua?
Siksikö että kuluttajat haluavat niitä? Silloin on vielä tärkeämpää että määrittely tehdään, saadaan.. ja että sen määrittelyn mukainen ruoka on sitten oikeasti lähiruokaa, väänteli asiaa sitten miten tahansa.

Määrittely lähiruuasta on mielestäni siksi tärkeää että siten jotain osaa elintarvikkeista voidaan sanoa lähiruuaksi ja toista osaa ei voi sellaiseksi kutsua.
Se miksi se asiana on tärkeä niin se avaa todellisuudessa niin kuluttajalle tunnistaa kuin tuottajaosapuolille olla jotain kategoriaa.

Villi tilanne johtaa siihen että mitälienee kutsutaan lähiruuaksi vaikka se ei sitä oikean oikeasti voi olla. Markkinavoimat haluavat tietenkin hyödyntää esimerkiksi lähiruuan imagollista myynti-imua, ja ehkä hiukan parempaa katetta. Mutta ei se voi olla riittävä peruste sille että mitätahansa jollain aasinsillalla voidaan kutsua lähiruuaksi, se ei perimmältään ole nimenomaan kuluttajan tai edes tuottajan etu.

Se että kaupungissa määrittelyn jälkeen syötäisiin ruokaa joka ei ole lähiruokaa, on vain todellisuuden tunnustamista ja tosiasian toteumaa. Ei sen kummempaa. Valinnalla asua kaupungissa, valitsee sen ettei kaikki ruoka tule kahden kilometrin säteeltä. Koska se on mahdotonta.
Väärin on kuitenkin sekin että kaikki kaupunkiin rahdattu ruoka on "lähiruokaa" vain sen takia että lähiruoka on trendikästä.
Silloin ollaan kyllä tilanteessa että todellisuuden kustannuksella saadaan sitä hyvää omaatuntoa ja toisaalta markkinavoimat on saaneet turhan keinon lypsää ihmisiltä enemmän rahaa.

Ei siinä ole mitään pahaa että jos asuu Helsingin Punavuoressa ja syö ei lähiruokaa. Mutta se on kylläkin väärin jos Punavuorelaiselle mahdollistetaan lähiruuan syöminen tarpeeksi lavealla lähiruuan määrittelyllä. Silloin koko teesi lähiruoka menettää merkityksensä, jopa sille Punavuorelaiselle.

Tarkempi määrittely antaisi myös tuottajille tilaisuuden paremmin valita tuotantonsa suunnan. Joku etelän tilallinen, vaikka jopa uudeltamaalta (kyllä sielläkin on maatiloja), voisi alkaa pitämään kymmentä lehmää (nykyään sellaisella määrällä ei pääse maitotilalliseksi), joukkoa kanoja ja kasvattamaan kesäpossuja, kasviksia, juureksia jne sekä lisäksi tehdä itse jopa jalosteita, ja myydä ne suoraan niitä hakeville kuluttajille kun välimatka ei enää olekkaan suuri. Eli pientila saattaisi saada uudestaan jonkinasteisen elinkelpoisuuden jota sillä nyt ei ole. Jos ei muuten niin kyse onkin tilallisella elämäntavasta, ei suurista tuloista.
Sama valinnan vapaus jäisi kaikille.

Mutta tilanne jossa määrittely on leveä kuin Suomi, ei auta ketään, ei lähiruokaa haluavaa kuluttajaa, ei lähiruokatuotannosta kiinnostunutta. Tilanne olisi itseasiassa sama kuin nykyinen.

Tähän lähiruokamääritteeseen kytkeytyy myös laajempiakin asioita. Myös alueellisten kulinarististen ketjujen omalimaisuuden syntyminen ja hengissäpysyminen.
Syntyminen siksi että omaleimaisuus on aika tuhoutunut nykyään. Omaleimaisuutta ei ole se että jostain erikoispaikasta, myymälästä tai ravintolasta, saa jotain erikoista. Alueellinen omaleimaisuus on sitä mitä tapahtuu keskimäärin sen alueen kodeissa ja perusruokamättöläissä, se on vallitsevaa ruokakulttuuria. Ja se kulttuuri on valitettavan köyhä Suomessa nykyään. Hangosta Inariin kaikkien peruskotikeittiöiden ja lounasruokaloiden menu on hämmästyttävän keskiarvoisen samankaltainen.

Eli määrittelyyn "lähiruoka" kytkeytyy paljon asioita. Enemmän kuin määrittelyyn "luomu". Siksipä se minun mielestäni on tärkeämpi asia.

Ja sillä määrittelyllä oikeasti vaikutetaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, maaseutuun ja maaseutuympäristöön, matkaikailuun, kansanterveyteen, ruuanjakelun rakenteeseen, ruuan laatuun, ruuan tuottamisen ja valmistuksen työllistävyyteen jne. lista on todella pitkä.

Siitä huolimatta ja juuri siksi, kaikilla on oikeus valita mitä syö, siis oikeasti valita. Se oikeus vielä on.
Se että syö jotain ja ei syö jotain, ei tee suoranaisesti ketään paremmaksi tai huononmaksi kuin toinen.

Lue lisää

Katsoin Pohjoiset Herkut ruokaohjelman Avalta. Ehkäpä koko TV:n paras ruokaohjelma. Ja auttaa ymmärtämään, ja allekirjoittamaan, suomalaisen ruokakulttuurin mitättömyyden. Samoin kuin monet muutkin kansainväliset ruokaohjelmat.
Niistä on käynyt ilmi ettei Tampereen mustamakkara ole mitään erikoista, Espanjassa joillakin alueilla on joka kylässä oma vastaava makkkaransa ja euroopassa vastaavia on pitkin poikin joka maassa. Karjalanpaisti on jo luonnostaan universaali ruokalaji ja karajalanpiirakoita ei ole riisillä voitu kovinkaan montaa vuosisataa suomessa valmistaa. Ja läskisoosinkin ainoa edes vähän erikoisuus on itseasiassa sen kastike: voissa paahdetut jauhot. Siis se voi on se ainoa hiukan poikkeava juttu.

Mutta Pohjoiset herkut ohjelma on ilmeisesti Norjalainen matkailuohjelma? joka on siinä suhteessa mielenkiintoinen että liki kaikki sen jutut on myös Suomessakin tehtäviä, ja Norjassa monet perinteisiä. Norjassa on toki merenantimet sitten päälle mitä täällä ei ole. Täällä olisi järven antimet mitä ei siinä muodosso Norjassa juurikaan ole. Ja paljon enemmän ja yleisemmin monia samoja metsän antimia kuin Norjassakin. Mutta Norja tekee itseään niillä tunnetuksi.
Täällä jotkut Michelin vyörenkailla varustetut Sukulä kokit tekee ja kukkoilee kuvainnollisesti ns. "Pariisin herkuilla" eli keitoksilla mitkä on multikansainvälisiä perusmössöjä eikä omaa mitään omaleimaisuuttta. Omaleimaista suomalaisuutta ei saa kasaan mitenkään ja ei todellakaan ole jos Suomenlinnassa tekee katkarapukökteilin, voi kiesus sentään.

Me mieheni kanssa muutettiin eräälle Keski-Suomalaiselle kylälle pari vuotta sitten. Yllätyksekseni joudun allekirjoittamaan tuon ruokakulttuurin köyhtymisasian täysin ja kokonaan. Käyhtymisen syynä on aika pitkälti kolme asiaa: ihmiset itse jotka ajaa vaikka 40 km prismaan, ja takaisin, ostamaan standardi lasagnemoskaa,
EU-säädökset on todella tehokkaasti köyhdyttäneet maaseutua: maitotilallinen ei voi kasvattaa sitä taikka tätä, vaikka esim. kesäpossuja, säädökset estävät ja tarkastajat valvovat. Vastaavaa on vaikka kuinka paljon. Taidot katoavat. Ei tehdä enää sianpääsylttyä kylän tämän reunan tämän talon tapaan ja toisella reunalla heidän tapaansa ja naapurikylässä heidäntavallaan. Samoin kuin monen monen muun asian kanssa.
Kolmantena on terveystarkastajat jotka tuntuu olevan niitä pahimpia pilkun nissijöitä. Olemalla tuommoisia kuin ovat, niin silloin ne ovat juuri teollisuuden käsikassaroita. 95% niiden toimista suosii teollisuusruokaa, eli ovat siten teollisuuden edunvartijoita. Luulevat olevansa yksilön edun valvojia turvaamassa terveyttä vaikka todellisuudessa turvaavat ja takaavat teollisuuden menestyksen. Pahin, tai paras, etteivät ne itse edes tajua sitä.

Kun muutimme tänne, etukäteen luulimme asioiden olevan toisin kuin oikeasti ovat. Nyt suoritamme pelastusoperaatiota kun otimme harrastukseksi kerätä 90 vuotiailta mummoilta taitoa ja tietoa talteen.

Kulttuurin köyhtymisen allekirjoitan 100%.

100% varmuus kirjoitti:

Katsoin Pohjoiset Herkut ruokaohjelman Avalta. Ehkäpä koko TV:n paras ruokaohjelma. Ja auttaa ymmärtämään, ja allekirjoittamaan, suomalaisen ruokakulttuurin mitättömyyden. Samoin kuin monet muutkin kansainväliset ruokaohjelmat.
Niistä on käynyt ilmi ettei Tampereen mustamakkara ole mitään erikoista, Espanjassa joillakin alueilla on joka kylässä oma vastaava makkkaransa ja euroopassa vastaavia on pitkin poikin joka maassa. Karjalanpaisti on jo luonnostaan universaali ruokalaji ja karajalanpiirakoita ei ole riisillä voitu kovinkaan montaa vuosisataa suomessa valmistaa. Ja läskisoosinkin ainoa edes vähän erikoisuus on itseasiassa sen kastike: voissa paahdetut jauhot. Siis se voi on se ainoa hiukan poikkeava juttu.

Mutta Pohjoiset herkut ohjelma on ilmeisesti Norjalainen matkailuohjelma? joka on siinä suhteessa mielenkiintoinen että liki kaikki sen jutut on myös Suomessakin tehtäviä, ja Norjassa monet perinteisiä. Norjassa on toki merenantimet sitten päälle mitä täällä ei ole. Täällä olisi järven antimet mitä ei siinä muodosso Norjassa juurikaan ole. Ja paljon enemmän ja yleisemmin monia samoja metsän antimia kuin Norjassakin. Mutta Norja tekee itseään niillä tunnetuksi.
Täällä jotkut Michelin vyörenkailla varustetut Sukulä kokit tekee ja kukkoilee kuvainnollisesti ns. "Pariisin herkuilla" eli keitoksilla mitkä on multikansainvälisiä perusmössöjä eikä omaa mitään omaleimaisuuttta. Omaleimaista suomalaisuutta ei saa kasaan mitenkään ja ei todellakaan ole jos Suomenlinnassa tekee katkarapukökteilin, voi kiesus sentään.

Me mieheni kanssa muutettiin eräälle Keski-Suomalaiselle kylälle pari vuotta sitten. Yllätyksekseni joudun allekirjoittamaan tuon ruokakulttuurin köyhtymisasian täysin ja kokonaan. Käyhtymisen syynä on aika pitkälti kolme asiaa: ihmiset itse jotka ajaa vaikka 40 km prismaan, ja takaisin, ostamaan standardi lasagnemoskaa,
EU-säädökset on todella tehokkaasti köyhdyttäneet maaseutua: maitotilallinen ei voi kasvattaa sitä taikka tätä, vaikka esim. kesäpossuja, säädökset estävät ja tarkastajat valvovat. Vastaavaa on vaikka kuinka paljon. Taidot katoavat. Ei tehdä enää sianpääsylttyä kylän tämän reunan tämän talon tapaan ja toisella reunalla heidän tapaansa ja naapurikylässä heidäntavallaan. Samoin kuin monen monen muun asian kanssa.
Kolmantena on terveystarkastajat jotka tuntuu olevan niitä pahimpia pilkun nissijöitä. Olemalla tuommoisia kuin ovat, niin silloin ne ovat juuri teollisuuden käsikassaroita. 95% niiden toimista suosii teollisuusruokaa, eli ovat siten teollisuuden edunvartijoita. Luulevat olevansa yksilön edun valvojia turvaamassa terveyttä vaikka todellisuudessa turvaavat ja takaavat teollisuuden menestyksen. Pahin, tai paras, etteivät ne itse edes tajua sitä.

Kun muutimme tänne, etukäteen luulimme asioiden olevan toisin kuin oikeasti ovat. Nyt suoritamme pelastusoperaatiota kun otimme harrastukseksi kerätä 90 vuotiailta mummoilta taitoa ja tietoa talteen.

Kulttuurin köyhtymisen allekirjoitan 100%.

Lue lisää

Onko noin että EU-säädökset estää maitotilallista kasvattamasta muuta?
Eli jos kasvattaa, menee tuet.

Katsoin pari päivää sitten sattumalta Sukulan mansikkatilajutun. Tuli aika vahvasti tunne että mansikkatilallinen kasvattaa mansikkaa ja hakee jopa omat salaatit kaupasta. Aika teollisuusmeininkiä.
Ei muutenkaan mikään erikoinen ohjelma. Päätarkoitus taisi olla ne tuotesijoittelut.

Ja näin myös myöhemmän Pohjoiset herkut ohjelman, niitä ilmeisesti oli kaksi peräkkäin.
Ihan mieletön juttu, teki savustimen vanhasta jääkaapista. Nousi kerralla minun listauksissa telkun ykkös ruokaohjelmaksi. Täytyy katsoa ensiviikolla uudet jaksot että mitäs niissä on.

Kun vertaa sunnuntailta Norjalaista ja Suomalaista ruokaohjelmaa niin on kuin hiihdossa. Norge lykki kaukana edellä.

Lykkii edellä kirjoitti:

Onko noin että EU-säädökset estää maitotilallista kasvattamasta muuta?
Eli jos kasvattaa, menee tuet.

Katsoin pari päivää sitten sattumalta Sukulan mansikkatilajutun. Tuli aika vahvasti tunne että mansikkatilallinen kasvattaa mansikkaa ja hakee jopa omat salaatit kaupasta. Aika teollisuusmeininkiä.
Ei muutenkaan mikään erikoinen ohjelma. Päätarkoitus taisi olla ne tuotesijoittelut.

Ja näin myös myöhemmän Pohjoiset herkut ohjelman, niitä ilmeisesti oli kaksi peräkkäin.
Ihan mieletön juttu, teki savustimen vanhasta jääkaapista. Nousi kerralla minun listauksissa telkun ykkös ruokaohjelmaksi. Täytyy katsoa ensiviikolla uudet jaksot että mitäs niissä on.

Kun vertaa sunnuntailta Norjalaista ja Suomalaista ruokaohjelmaa niin on kuin hiihdossa. Norge lykki kaukana edellä.

Lue lisää

Norjalaiset douppaa ja siksi menevät kovempaa.

Lykkii edellä kirjoitti:

Onko noin että EU-säädökset estää maitotilallista kasvattamasta muuta?
Eli jos kasvattaa, menee tuet.

Katsoin pari päivää sitten sattumalta Sukulan mansikkatilajutun. Tuli aika vahvasti tunne että mansikkatilallinen kasvattaa mansikkaa ja hakee jopa omat salaatit kaupasta. Aika teollisuusmeininkiä.
Ei muutenkaan mikään erikoinen ohjelma. Päätarkoitus taisi olla ne tuotesijoittelut.

Ja näin myös myöhemmän Pohjoiset herkut ohjelman, niitä ilmeisesti oli kaksi peräkkäin.
Ihan mieletön juttu, teki savustimen vanhasta jääkaapista. Nousi kerralla minun listauksissa telkun ykkös ruokaohjelmaksi. Täytyy katsoa ensiviikolla uudet jaksot että mitäs niissä on.

Kun vertaa sunnuntailta Norjalaista ja Suomalaista ruokaohjelmaa niin on kuin hiihdossa. Norge lykki kaukana edellä.

Lue lisää

Juuri tuli 24 kitchen Fox:lla ja kokki teki räiskälepiiraan. Ihan mieletön idea. Meillä meni juuri heti illan ruokasuunnitelmat uusiksi, ei tehdäkkään lasagnea vaan räiskälepiiras. Me tehdään se kuin lasagne. Sillä erolla että sen ei tarvitse uunnissa kuin lämmetä. Kyllä lähti ideat jo ohjelman aikana kukkimaan.
Tehdään valko ja tomaattikastike normaalia paksummaksi, valkokastikkeeseen juustoa mukaan ja ladotaan kerroksittain. Tarvitsee vain uunitusta lämmetäkseen.
Tuota ohjlemaa on tullut katsottua jonkin verran silloin tällöin, tulee meille ja minulle sopivaan aikaan. Kaupat käyty ja odotellaan että tulee saunanlämmitysaika.

Näin Sukulan tilajutun, makuja maalta vai miltä lähteeltä se oli, noin pari viikkoa sitten ja en katsonut viimeviikonloppuna. Kun se eka katsottu ei ollut kovinkaan vakuuttava niin ei viikko sitten kiinnostanut katsoa. Ei taida olla kovinkaan hyvää mainosta Suomen maaseudulle. Joku sanoi että tulee jaksoista tehoviljelytilat mieleen, ei mikään puhdas luonto - puhdas ruoka fiilis, ja ohjelma on enemmänkin tuoteasettelumainosta. Sukulan ideat ruuan suhteen ei mistään kotoisin.
Tuota pohjoiset herkut ohjelmaakaan ei ole tullut katsottua. Jos huomenna tulee niin täytyy katsoa omin silmin onko siitä mihinkään.

Toi 24 kitchen ohjelma on vissiin sinällään kokonaan ns. kotiruokia. Ikävä että on jostain Hollanista jossa on aika paljon sellaista tarviketta tarjolla kohtuu hintaan mitkä täällä maksaa enemmän kuin kotimainen hunaja. Täytyy vaan soveltaa tänne sopivaksi, vaikka hiukan saa olla aina välillä kateellinen siitä mitä siellä on tarjolla. Siis inhimilliseen hintaan.

24 kitchen rules ok kirjoitti:

Juuri tuli 24 kitchen Fox:lla ja kokki teki räiskälepiiraan. Ihan mieletön idea. Meillä meni juuri heti illan ruokasuunnitelmat uusiksi, ei tehdäkkään lasagnea vaan räiskälepiiras. Me tehdään se kuin lasagne. Sillä erolla että sen ei tarvitse uunnissa kuin lämmetä. Kyllä lähti ideat jo ohjelman aikana kukkimaan.
Tehdään valko ja tomaattikastike normaalia paksummaksi, valkokastikkeeseen juustoa mukaan ja ladotaan kerroksittain. Tarvitsee vain uunitusta lämmetäkseen.
Tuota ohjlemaa on tullut katsottua jonkin verran silloin tällöin, tulee meille ja minulle sopivaan aikaan. Kaupat käyty ja odotellaan että tulee saunanlämmitysaika.

Näin Sukulan tilajutun, makuja maalta vai miltä lähteeltä se oli, noin pari viikkoa sitten ja en katsonut viimeviikonloppuna. Kun se eka katsottu ei ollut kovinkaan vakuuttava niin ei viikko sitten kiinnostanut katsoa. Ei taida olla kovinkaan hyvää mainosta Suomen maaseudulle. Joku sanoi että tulee jaksoista tehoviljelytilat mieleen, ei mikään puhdas luonto - puhdas ruoka fiilis, ja ohjelma on enemmänkin tuoteasettelumainosta. Sukulan ideat ruuan suhteen ei mistään kotoisin.
Tuota pohjoiset herkut ohjelmaakaan ei ole tullut katsottua. Jos huomenna tulee niin täytyy katsoa omin silmin onko siitä mihinkään.

Toi 24 kitchen ohjelma on vissiin sinällään kokonaan ns. kotiruokia. Ikävä että on jostain Hollanista jossa on aika paljon sellaista tarviketta tarjolla kohtuu hintaan mitkä täällä maksaa enemmän kuin kotimainen hunaja. Täytyy vaan soveltaa tänne sopivaksi, vaikka hiukan saa olla aina välillä kateellinen siitä mitä siellä on tarjolla. Siis inhimilliseen hintaan.

Lue lisää

Tehtiin räiskälelasagne ja hyvää oli. Paistetut letut saa sen erimakuiseksi kuin mitä lasagne on. Tehdään toistekkin.

Joo, vähän sama asia kuin meteorologeilla Keski-Suomi.

Yhdellä ja toisella eri tilanteissa sekin heittelee. Välillä se on Pohjois-Pohjanmaalla maantieteellisessä keski-Suomessa ja välillä maakunta Keski-Suomessa. Aina ei oikein meinaa heti hoksata kumpaa tarkoitetaan.
Meteorologien kannattaisi kokoontua ja päättää yhteisesti että kumpi se on: keski vai Keski

Itse syön mitä syön mutta voisi se oikeasti olla kiva jos tietäisi ruuan olevan Uudeltamaalta. Ja senkin onko se käynyt välissä Puolassa vai ei, tai Raahessa.
Kyllä sillä tiedolla jokin arvo olisi, saattaisi jossain kohdin jopa vaikuttaa valintaankin.
Mutta jos kaikki Suomessa tuotettu on lähiruokaa niin ei sillä lähiruoka-termillä silloin ole kovinkaan paljoa merkitystä. Kaikki on niin kuin ennenkin. Miksi siis edes vaahdota koko termistä.
Tää taitaa tarkoittaa sitä että koko juttu tais vesittyä--

kopkopkopkop kirjoitti:

Joo, vähän sama asia kuin meteorologeilla Keski-Suomi.

Yhdellä ja toisella eri tilanteissa sekin heittelee. Välillä se on Pohjois-Pohjanmaalla maantieteellisessä keski-Suomessa ja välillä maakunta Keski-Suomessa. Aina ei oikein meinaa heti hoksata kumpaa tarkoitetaan.
Meteorologien kannattaisi kokoontua ja päättää yhteisesti että kumpi se on: keski vai Keski

Itse syön mitä syön mutta voisi se oikeasti olla kiva jos tietäisi ruuan olevan Uudeltamaalta. Ja senkin onko se käynyt välissä Puolassa vai ei, tai Raahessa.
Kyllä sillä tiedolla jokin arvo olisi, saattaisi jossain kohdin jopa vaikuttaa valintaankin.
Mutta jos kaikki Suomessa tuotettu on lähiruokaa niin ei sillä lähiruoka-termillä silloin ole kovinkaan paljoa merkitystä. Kaikki on niin kuin ennenkin. Miksi siis edes vaahdota koko termistä.
Tää taitaa tarkoittaa sitä että koko juttu tais vesittyä--

Lue lisää

"Miksi siis edes vaahdota koko termistä."

Sillähän on tarkoituksena se että kun ruoka on lähiruokaa niin sen hintalappu voidaan kertoa 1,2:lla ja tavoite on tietty että se lisäosa tulee viljelijälle... Tarkoituksena tuotteen eriyttämisellä myydä se kalliimmalla.

Tarkoitus... kirjoitti:

"Miksi siis edes vaahdota koko termistä."

Sillähän on tarkoituksena se että kun ruoka on lähiruokaa niin sen hintalappu voidaan kertoa 1,2:lla ja tavoite on tietty että se lisäosa tulee viljelijälle... Tarkoituksena tuotteen eriyttämisellä myydä se kalliimmalla.

Lue lisää

Anakin kun töllöö on tsiigannu niin kauppahan se snutasee sen lisähinnan välistä. Ja joku HK. Satuin näkee sen A-Talkin. Nehän tuntui kovasti himoitsevan sitä että se Polakissa leikattu pekonikin vois olla lähiruokaa. Heti snaijaa että enemmän fyffeä nekin haluu. Näinhän se aina menee.Se selvä että ketä fuulataan.

kopkopkopkop kirjoitti:

Joo, vähän sama asia kuin meteorologeilla Keski-Suomi.

Yhdellä ja toisella eri tilanteissa sekin heittelee. Välillä se on Pohjois-Pohjanmaalla maantieteellisessä keski-Suomessa ja välillä maakunta Keski-Suomessa. Aina ei oikein meinaa heti hoksata kumpaa tarkoitetaan.
Meteorologien kannattaisi kokoontua ja päättää yhteisesti että kumpi se on: keski vai Keski

Itse syön mitä syön mutta voisi se oikeasti olla kiva jos tietäisi ruuan olevan Uudeltamaalta. Ja senkin onko se käynyt välissä Puolassa vai ei, tai Raahessa.
Kyllä sillä tiedolla jokin arvo olisi, saattaisi jossain kohdin jopa vaikuttaa valintaankin.
Mutta jos kaikki Suomessa tuotettu on lähiruokaa niin ei sillä lähiruoka-termillä silloin ole kovinkaan paljoa merkitystä. Kaikki on niin kuin ennenkin. Miksi siis edes vaahdota koko termistä.
Tää taitaa tarkoittaa sitä että koko juttu tais vesittyä--

Lue lisää

Luomuporukka meni jo ylikansalliseen ansaan joka niille strategiana viritettiin ammoin jo -90 luvulla. Tyhmyyttään ne lähtivät ns."terveys ja vitamiini" taistoon, jonka taiston käsikirjoitus siis syntyi tehoviljelyn suurtoimijoiden toimesta, jonka ne oli jo etukäteen tuomittu häviämään.

Lähituotantoidean kyykyttäminen on hiukan monimutkaisempi asia. Tavoite ei edes ole kyykyttää sitä niinkuin Luomu-ideaa.
Suomessa asiassa seurataan Eurooppalaista strategiaa joka luotiin pääosin jo 2000 luvulla. Eurooppalaisissa kokouksissa mm. 12.-14.10.2002 , 3.- 4.3.2004, 11.9.2007, 5.10.2007 ja 19.-20.4.2010 ja Suomessa suomalaiset mm. 19.11.2009 ja 23.8.2010 linjausten mukaisesti.
Linjauksen mukaan lähiruuan perustandardiksi Euroopassa tulee tuottajamaa.

Suomessa se sopii hyvin koska se on loistavasti yhdistettävissä elintarviketeollisuuden kansalliseen strategiaan ja tukee sitä.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistymisen tarvitsema omarahoituspohja toimii paremmin. Myynnillä Suomessa rahoitetaan levittäytyminen kansainvälisesti. Korkeat hinnat Suomessa mahdollistavat tarvittavan pääoman ja sietokyvyn mm. esim. Venäjän markkinoille tunkeutumiseen ja markkinaosuuksien valtaamisen. Käytännössä Suomen myynnillä voidaan rahoittaa investoinnit ja markkinaosuuksien valtauksen aihettamat vuosikausia jatkuvat tappiot.
Lähiruoka-trendilla teollisuus voi nostaa katetasoaan korkeammaksi Suomessa ja siten saada enemmän taloudellista toleranssia kansainvälisesti.

Yksinkertaistettuna: ruokatrendien muuttumisen takia Suomessa voi jopa loppui kesken. Siitä huolimatta Suomalaista voita saa halvemmalla Pietarista kuin Suomesta.

Siihen että Suomessa ruoka kuluttajalle on Euroopan kalleimmasta päästä, on monta syytä.
Hintavertailun kohdalla tilanne on osin vääristävä, mm. esim. makkaran hinta keskimäärin. Näyttää siltä että Suomessa se keskihintaista. Mutta kun tarkastelun kohteeksi otetaan se että Suomessa pääosin myydään makkarana tuotteita joita Euroopassa ei saa kutsua makkaraksi, tilanne muuttuu.
Vertauskelvolliset makkarat ovat kuluttajalle Euroopan kalleimmasta päästä. Suomalaisen "makkaran" valmistuskustannukset ovat alemmat, johtuen raaka-aineista, kuin keskimäärin Euroopassa.

Lähiruoka asiassa mennään jo määritellyn linjan mukaisesti.

Linja on jo kirjoitti:

Luomuporukka meni jo ylikansalliseen ansaan joka niille strategiana viritettiin ammoin jo -90 luvulla. Tyhmyyttään ne lähtivät ns."terveys ja vitamiini" taistoon, jonka taiston käsikirjoitus siis syntyi tehoviljelyn suurtoimijoiden toimesta, jonka ne oli jo etukäteen tuomittu häviämään.

Lähituotantoidean kyykyttäminen on hiukan monimutkaisempi asia. Tavoite ei edes ole kyykyttää sitä niinkuin Luomu-ideaa.
Suomessa asiassa seurataan Eurooppalaista strategiaa joka luotiin pääosin jo 2000 luvulla. Eurooppalaisissa kokouksissa mm. 12.-14.10.2002 , 3.- 4.3.2004, 11.9.2007, 5.10.2007 ja 19.-20.4.2010 ja Suomessa suomalaiset mm. 19.11.2009 ja 23.8.2010 linjausten mukaisesti.
Linjauksen mukaan lähiruuan perustandardiksi Euroopassa tulee tuottajamaa.

Suomessa se sopii hyvin koska se on loistavasti yhdistettävissä elintarviketeollisuuden kansalliseen strategiaan ja tukee sitä.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistymisen tarvitsema omarahoituspohja toimii paremmin. Myynnillä Suomessa rahoitetaan levittäytyminen kansainvälisesti. Korkeat hinnat Suomessa mahdollistavat tarvittavan pääoman ja sietokyvyn mm. esim. Venäjän markkinoille tunkeutumiseen ja markkinaosuuksien valtaamisen. Käytännössä Suomen myynnillä voidaan rahoittaa investoinnit ja markkinaosuuksien valtauksen aihettamat vuosikausia jatkuvat tappiot.
Lähiruoka-trendilla teollisuus voi nostaa katetasoaan korkeammaksi Suomessa ja siten saada enemmän taloudellista toleranssia kansainvälisesti.

Yksinkertaistettuna: ruokatrendien muuttumisen takia Suomessa voi jopa loppui kesken. Siitä huolimatta Suomalaista voita saa halvemmalla Pietarista kuin Suomesta.

Siihen että Suomessa ruoka kuluttajalle on Euroopan kalleimmasta päästä, on monta syytä.
Hintavertailun kohdalla tilanne on osin vääristävä, mm. esim. makkaran hinta keskimäärin. Näyttää siltä että Suomessa se keskihintaista. Mutta kun tarkastelun kohteeksi otetaan se että Suomessa pääosin myydään makkarana tuotteita joita Euroopassa ei saa kutsua makkaraksi, tilanne muuttuu.
Vertauskelvolliset makkarat ovat kuluttajalle Euroopan kalleimmasta päästä. Suomalaisen "makkaran" valmistuskustannukset ovat alemmat, johtuen raaka-aineista, kuin keskimäärin Euroopassa.

Lähiruoka asiassa mennään jo määritellyn linjan mukaisesti.

Lue lisää

Kysyisin kun en ole asiassa ihan tietävä. Mitä on kirnumaito?
Floran mainoksessa puhutaan kirnumaidosta.

Viikonloppuna mieheni vanhemmat kävivät meillä ensimmäistä kertaa kylässä ja tarjosimme tietenkin ruuan kun tulivat pitkästä matkasta, ja kai se on miniän velvollisuuskin.
Eivät halunneet syödä Flooraa, sanoivat että kirnumaito on kurria joka syötetään elukoille. Sanoivat että kurri on sitä puoliväritöntä nestettä joka jää voin tekemisen jäljiltä.
Itse olen luullut että kurria jää maidon separoinnin jälkeen. Olenko oikeassa vaiko appivanhemmat?
Jos se on voin tekemisen jäännöstä niin eikö Floran mainos ole silloin tavallaan harhaanjohtavaa, ainakin minun mielikuvani asiasta on toinen.
Olen toisen polven Vantaalainen ja maalaissukulaisia ei ole, joten kirnumaito on minulle vain mielikuvia synnyttävä sana. Se mielikuva on sellainen että on puinen yläpäästään kapeampi korkea astia, metallivanteilla koristeltu, jossa on jonkinlainen tanko jolla sotketaan sitä maitoa eli kirnutaan eli kirnumaitoa.

Lähiruoka teemaan liittyen minun olisi vaikea yhdistää Flooraa ja lähiruokaa samaksi asiaksi.

Lähiöäippä kirjoitti:

Kysyisin kun en ole asiassa ihan tietävä. Mitä on kirnumaito?
Floran mainoksessa puhutaan kirnumaidosta.

Viikonloppuna mieheni vanhemmat kävivät meillä ensimmäistä kertaa kylässä ja tarjosimme tietenkin ruuan kun tulivat pitkästä matkasta, ja kai se on miniän velvollisuuskin.
Eivät halunneet syödä Flooraa, sanoivat että kirnumaito on kurria joka syötetään elukoille. Sanoivat että kurri on sitä puoliväritöntä nestettä joka jää voin tekemisen jäljiltä.
Itse olen luullut että kurria jää maidon separoinnin jälkeen. Olenko oikeassa vaiko appivanhemmat?
Jos se on voin tekemisen jäännöstä niin eikö Floran mainos ole silloin tavallaan harhaanjohtavaa, ainakin minun mielikuvani asiasta on toinen.
Olen toisen polven Vantaalainen ja maalaissukulaisia ei ole, joten kirnumaito on minulle vain mielikuvia synnyttävä sana. Se mielikuva on sellainen että on puinen yläpäästään kapeampi korkea astia, metallivanteilla koristeltu, jossa on jonkinlainen tanko jolla sotketaan sitä maitoa eli kirnutaan eli kirnumaitoa.

Lähiruoka teemaan liittyen minun olisi vaikea yhdistää Flooraa ja lähiruokaa samaksi asiaksi.

Lue lisää

Molemmat olette oikeassa, maito separoidaan, jolloin kerma ja kurri, rasvaton maito, erottuvat. Kerma kirnutaan jolloin siitä syntyy voita ja loppukin rasvaton neste erottuvat eli lisää kurria. Eli on vain voita ja kurria.

navettapiika kirjoitti:

Molemmat olette oikeassa, maito separoidaan, jolloin kerma ja kurri, rasvaton maito, erottuvat. Kerma kirnutaan jolloin siitä syntyy voita ja loppukin rasvaton neste erottuvat eli lisää kurria. Eli on vain voita ja kurria.

Lue lisää

Senverran tarkennusta, että koska kerma hapatetaan ennen voiksi kirnuamista, voin sivutuotekin on hapan, eli kirnupiimä. Ainakin Savossa siis kurri on rasvaton maito ja voin sivutuote on kirnupiimä, kirnumaito voisi siis olla kirnuamaton maito.

Muamuija kirjoitti:

Senverran tarkennusta, että koska kerma hapatetaan ennen voiksi kirnuamista, voin sivutuotekin on hapan, eli kirnupiimä. Ainakin Savossa siis kurri on rasvaton maito ja voin sivutuote on kirnupiimä, kirnumaito voisi siis olla kirnuamaton maito.

Lue lisää

Poikanen kun olin niin meillä piimä valmistettiin maidosta juuren avulla. Juuri oli voin teosta syntynyttä kurria.
Vähärasvaista piimää tehtiin yleensä separoidusta maidosta ja rasvaisempaa piimää suoraan tinkimaidosta.
Piimällä oli parempi säilyvyys eli sitä saattoi isä ottaa mukaan pelto- ja metsätöihin. Ei mennyt pilalle lämpimänä päivänä vaan hapantui edelleen. Ennen käyttö vaan ravistetta kunnolla. Pelkkä maito olisi mennyt pilalle pitkän päivän aikana, piimä senkun parani eli sakeni.

Meillä oli separaattori jota pystyi säätämään eli kuinka se kuori maitoa. Luodissa oli ruuvi jota pyöritettiin, siis säädettiin, tarkoilla kierrosluvuilla. Eli separoitu maito ei aina ollut mitenkään rasvatonta, ei ainakaan meillä. Kai jotain nykyistä ykkös tai kevytmaitoa vastaavaa.
Kerma oli paksumpaa kun ei separaattoria ollut säädetty rouhaisemaan kaikkea rasvaa vaan pelkästään paksumman osan. Ahneelle se ei tietenkään käynyt.
Paksusta kermasta vaan oli helpompi kirnuta voita.
Ennen voin tekoa kerma hapatettiin hapatusastiassa, siinä oli juuri kuten hapanleivän astiassakin.

Vanhojen kirnujen aikaan maistoi suoraan voista pahana makuna sen jos joku ei pitänyt huolta kirnunsa puhtaudesta.

Kyllä se voin sivutuote sitä varsinaista kurria on. Separoinnin tulos on kurrin ja maidon välimuotoa, varsinkin separaattorin säädöistä riippuen. Joku, tai jossain päin, kutsui kurriksi separoitua maitoa, meillä sekin oli maitoa. Separoitua maitoa käytettiin leivonnassa, velleissä, piimässä jne. ja jopa juotiinkin joskus.

Se osa mitä voin teon yhteydessä syntynyttä kurria ei laitettu piimän juureksi, syötettiin eläimille.

Savolaisista käytännöistä en tiedä, on siinä kova hapattaminen että kurrista saa maitohappobakteerien paksuunnuttamaa piimää, ja valkoista kalkkimaalia varmaan heitetään joukkoon.

Että kyllä se Floran kirnumaito on kurria, ei sellaista kirnumaitoa ole edes olemassakaan. Mutta eikös se Flora ole joku kasvirasva-levite. ennen sitä sanottiin margariiniksi. Tehty samaan periaatteessa samaan tapaan kuin leivontamargariinikin.

50 vuotta sitten kirjoitti:

Poikanen kun olin niin meillä piimä valmistettiin maidosta juuren avulla. Juuri oli voin teosta syntynyttä kurria.
Vähärasvaista piimää tehtiin yleensä separoidusta maidosta ja rasvaisempaa piimää suoraan tinkimaidosta.
Piimällä oli parempi säilyvyys eli sitä saattoi isä ottaa mukaan pelto- ja metsätöihin. Ei mennyt pilalle lämpimänä päivänä vaan hapantui edelleen. Ennen käyttö vaan ravistetta kunnolla. Pelkkä maito olisi mennyt pilalle pitkän päivän aikana, piimä senkun parani eli sakeni.

Meillä oli separaattori jota pystyi säätämään eli kuinka se kuori maitoa. Luodissa oli ruuvi jota pyöritettiin, siis säädettiin, tarkoilla kierrosluvuilla. Eli separoitu maito ei aina ollut mitenkään rasvatonta, ei ainakaan meillä. Kai jotain nykyistä ykkös tai kevytmaitoa vastaavaa.
Kerma oli paksumpaa kun ei separaattoria ollut säädetty rouhaisemaan kaikkea rasvaa vaan pelkästään paksumman osan. Ahneelle se ei tietenkään käynyt.
Paksusta kermasta vaan oli helpompi kirnuta voita.
Ennen voin tekoa kerma hapatettiin hapatusastiassa, siinä oli juuri kuten hapanleivän astiassakin.

Vanhojen kirnujen aikaan maistoi suoraan voista pahana makuna sen jos joku ei pitänyt huolta kirnunsa puhtaudesta.

Kyllä se voin sivutuote sitä varsinaista kurria on. Separoinnin tulos on kurrin ja maidon välimuotoa, varsinkin separaattorin säädöistä riippuen. Joku, tai jossain päin, kutsui kurriksi separoitua maitoa, meillä sekin oli maitoa. Separoitua maitoa käytettiin leivonnassa, velleissä, piimässä jne. ja jopa juotiinkin joskus.

Se osa mitä voin teon yhteydessä syntynyttä kurria ei laitettu piimän juureksi, syötettiin eläimille.

Savolaisista käytännöistä en tiedä, on siinä kova hapattaminen että kurrista saa maitohappobakteerien paksuunnuttamaa piimää, ja valkoista kalkkimaalia varmaan heitetään joukkoon.

Että kyllä se Floran kirnumaito on kurria, ei sellaista kirnumaitoa ole edes olemassakaan. Mutta eikös se Flora ole joku kasvirasva-levite. ennen sitä sanottiin margariiniksi. Tehty samaan periaatteessa samaan tapaan kuin leivontamargariinikin.

Lue lisää

Muista kun Flora oli vielä voileipämargariini parikymmentä vuotta sitten.
Kansan lihoaminen on lisääntynyt samaa rataa kuin "kotiäitien tekemien laiduttavien rypsiporsas" einesten syönti. Mutta onhan se selvä. Jos ruuan tekee itse kotona, ei millään ehdi syödä ja puputtaa kymmentäkertaa päivässä. Niinkuin muutama tuntemani rouva tekee. Ja joille painoa on kertynyt, vaikka joka toinen kuukausi ovat laihiksella, nyt otettiin itseä niskasta kiinni. Itse kun tekee, niin maksimissaankin muutamaan kertaan syömiset jää päivässä. Töihin omat eväät, kevyet sellaiset ja työpäivän jälkeen kunnon kotona tehty ruoka. Aamulla aamiainen. Sekin on kumma. Ennen ei ehditty ja jaksettu tehdä kunnon aamiaista, ostettiin jotain "pikaista". Nyt kun ei osteta niin johan on aamupalan tekemisen arvo noussut. Ei mitään pika "muroja" tai muuta oikotietä onneen, vaan oikea aamiainen. Ja siitä huolimatta sen ehtii tehdä.

Itsellenikin kertyi vuosien varrella panoa kokoajan siihen asti kunnes innostuin karppaamisesta. Karppaaminen loppui mutta ruuan tekeminen itse jäi. Onni oli siinä että alkuun kaupassa ei ollut valmiskarppauseineksiä, piti alkaa tehdä itse.
Ja vaikka nopeatkin hiilihydraatit on tullut takaisin ruokavalioon (vehnä mm) ei paino ole noussut takaisin vaan jatkanut hitaasti laskemistaan. Nykyään tehdään itse niin pikkuleivät, pullat kuin pitsatkin. Miehelläni on samoin paino laskenut, jolta sitä onkin muutamassa vuodessa lähtenyt liki kaksikymmentä kiloa, itseltäni runsas kymmenkuntakiloa.
Ja nykyään ukko puuhaa ja tekee kaikenlaista. Jopa juo kaljaakin vähemmän. Se ei enää ehdi istua TV:n ääressä kun on puuhaa ja projektia menossa. Sen hikikin haisee erilaiselle kuin jokin vuosi sitten. Nyt se haisee monasti "työhielle". Ja on paljon aktiivisempi "siinäkin mielessä". Kerran kahdessaviikossa on muuttunut kaksi-kolmekertaa viikossa, ja on varmasti hyvä saavutus ikäiselleen viisseiskalle.
Kun tekee itse ruokaa, tulee käytettyä ihan automaattisesti kasviksia ja juureksia enemmän. Ja kalaa on nykyään paljon useammin. Ja syötyä muutenkin paljon vaihtelevammin. Hävitettiin jopa mikroaaltouunikin pois. Syödään yksi kunnon ateria päivässä ja muutamat välipalat. Ja ollaan syömättä jos ei ehdi sitä tekemään. Sitten kun ehtii, niin jopas on nälkä. Pikaisia välipaloja ei osteta.
Olen aivan vakuuttunut että puolivalmis ja valmisruuat on todella kaiken pahan alku ja juuri kansan lihoamisen osalla. Sekin on ihme väittämä että nykyään ei ole aikaa tehdä ruokaa. Nykyään ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja omaa aikaa kuin koskaan, mutta ruokaa ei ehditään tekemään itse vähemmän kuin koskaan.

Niin paljon hyviä puolia ja suuria vaikutuksia elintapamuutoksella on ollut että olen sitä mieltä että läskipossuille lisävero painon mukaan koska he tulevat meille kaikille todella kalliiksi. Nivelongelmat, sydän ja verisuonitaudit, kakkosluokan diabetes jne vaikka kuinka monta vaivaa ja sairautta. Jopa sairaalat joutuu hankkimaan kalliita nostolaitteita ja vaikka mitä kun eihän niitä kukaan jaksa edes liikuttaa siellä.
Nykyään poltetaan tupakkaa jo niin vähän ettei sitä voi syyttää kaikesta, ja nehän sentäs maksavat hirveästi veroja hankkiessaan sitä keuhkosyöpäänsä, jopa alkoholistit maksaa extraa omasta touhustaan.
Läskit ei maksa mitään vaikka niiden elintavat aiheuttaa jo yli puolet terveydenhuoltomenoista. Ja myös ison osan sosiaalitoimen menoista. Moni läskipossu on niin niin niin väsynyt henkisestikkin, ja vaikka mitä, ei edes omaa aikaa ole, ettei edes omia vekaroitaan jakseta hoitaa. Kun on kova homma mennä edes takaisin Tv sohvan ja keittiön väliä mukanaan mikrossa lämmitetty pakaste pitsa palanen, niin mites siinä sitten jaksaa muutakaan. Se on henkisesti niin niin raskastakin.
Kun on huono kunto ylipainon takia, alkaa henkinen puolikin mättämään, niin se yhtälö vaan menee.
Kun tulee ylipainoa, on paljon helpompi levätä sohvalla kuin kuluttaa ylipaino pois. Ja niin kierre alkaa ja siirtyy fyysiseltä puolelta henkiselle puolelle. Olen huomannut että tuttavapiirin eniten ahdituneet ja henkisesti väsyneet on kaikki huonokuntoisia, ja ylipainoisia.

Eineksiin iso terveys ja päästövero, maatilojen suoramyynti vapaaksi suoraan toreilta ja tiloiltakin. Sitä kannatan koska siten kansa tervehtyy. Ja ruuanlaittotaito pakolliseksi kansalaisvelvollisuudeksi.
Saarioisten ja HK:n moskan voi viedä ulkomaille ja jos siellä ei suostuta niitä ostamaan (makkaraahan ei muualla saa edes sanoa makkkaraksi), minun puolesta sitä teollisuutta ei edes Suomen tarvita joten joutavat kaatumaan.

Entinen läski kirjoitti:

Muista kun Flora oli vielä voileipämargariini parikymmentä vuotta sitten.
Kansan lihoaminen on lisääntynyt samaa rataa kuin "kotiäitien tekemien laiduttavien rypsiporsas" einesten syönti. Mutta onhan se selvä. Jos ruuan tekee itse kotona, ei millään ehdi syödä ja puputtaa kymmentäkertaa päivässä. Niinkuin muutama tuntemani rouva tekee. Ja joille painoa on kertynyt, vaikka joka toinen kuukausi ovat laihiksella, nyt otettiin itseä niskasta kiinni. Itse kun tekee, niin maksimissaankin muutamaan kertaan syömiset jää päivässä. Töihin omat eväät, kevyet sellaiset ja työpäivän jälkeen kunnon kotona tehty ruoka. Aamulla aamiainen. Sekin on kumma. Ennen ei ehditty ja jaksettu tehdä kunnon aamiaista, ostettiin jotain "pikaista". Nyt kun ei osteta niin johan on aamupalan tekemisen arvo noussut. Ei mitään pika "muroja" tai muuta oikotietä onneen, vaan oikea aamiainen. Ja siitä huolimatta sen ehtii tehdä.

Itsellenikin kertyi vuosien varrella panoa kokoajan siihen asti kunnes innostuin karppaamisesta. Karppaaminen loppui mutta ruuan tekeminen itse jäi. Onni oli siinä että alkuun kaupassa ei ollut valmiskarppauseineksiä, piti alkaa tehdä itse.
Ja vaikka nopeatkin hiilihydraatit on tullut takaisin ruokavalioon (vehnä mm) ei paino ole noussut takaisin vaan jatkanut hitaasti laskemistaan. Nykyään tehdään itse niin pikkuleivät, pullat kuin pitsatkin. Miehelläni on samoin paino laskenut, jolta sitä onkin muutamassa vuodessa lähtenyt liki kaksikymmentä kiloa, itseltäni runsas kymmenkuntakiloa.
Ja nykyään ukko puuhaa ja tekee kaikenlaista. Jopa juo kaljaakin vähemmän. Se ei enää ehdi istua TV:n ääressä kun on puuhaa ja projektia menossa. Sen hikikin haisee erilaiselle kuin jokin vuosi sitten. Nyt se haisee monasti "työhielle". Ja on paljon aktiivisempi "siinäkin mielessä". Kerran kahdessaviikossa on muuttunut kaksi-kolmekertaa viikossa, ja on varmasti hyvä saavutus ikäiselleen viisseiskalle.
Kun tekee itse ruokaa, tulee käytettyä ihan automaattisesti kasviksia ja juureksia enemmän. Ja kalaa on nykyään paljon useammin. Ja syötyä muutenkin paljon vaihtelevammin. Hävitettiin jopa mikroaaltouunikin pois. Syödään yksi kunnon ateria päivässä ja muutamat välipalat. Ja ollaan syömättä jos ei ehdi sitä tekemään. Sitten kun ehtii, niin jopas on nälkä. Pikaisia välipaloja ei osteta.
Olen aivan vakuuttunut että puolivalmis ja valmisruuat on todella kaiken pahan alku ja juuri kansan lihoamisen osalla. Sekin on ihme väittämä että nykyään ei ole aikaa tehdä ruokaa. Nykyään ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja omaa aikaa kuin koskaan, mutta ruokaa ei ehditään tekemään itse vähemmän kuin koskaan.

Niin paljon hyviä puolia ja suuria vaikutuksia elintapamuutoksella on ollut että olen sitä mieltä että läskipossuille lisävero painon mukaan koska he tulevat meille kaikille todella kalliiksi. Nivelongelmat, sydän ja verisuonitaudit, kakkosluokan diabetes jne vaikka kuinka monta vaivaa ja sairautta. Jopa sairaalat joutuu hankkimaan kalliita nostolaitteita ja vaikka mitä kun eihän niitä kukaan jaksa edes liikuttaa siellä.
Nykyään poltetaan tupakkaa jo niin vähän ettei sitä voi syyttää kaikesta, ja nehän sentäs maksavat hirveästi veroja hankkiessaan sitä keuhkosyöpäänsä, jopa alkoholistit maksaa extraa omasta touhustaan.
Läskit ei maksa mitään vaikka niiden elintavat aiheuttaa jo yli puolet terveydenhuoltomenoista. Ja myös ison osan sosiaalitoimen menoista. Moni läskipossu on niin niin niin väsynyt henkisestikkin, ja vaikka mitä, ei edes omaa aikaa ole, ettei edes omia vekaroitaan jakseta hoitaa. Kun on kova homma mennä edes takaisin Tv sohvan ja keittiön väliä mukanaan mikrossa lämmitetty pakaste pitsa palanen, niin mites siinä sitten jaksaa muutakaan. Se on henkisesti niin niin raskastakin.
Kun on huono kunto ylipainon takia, alkaa henkinen puolikin mättämään, niin se yhtälö vaan menee.
Kun tulee ylipainoa, on paljon helpompi levätä sohvalla kuin kuluttaa ylipaino pois. Ja niin kierre alkaa ja siirtyy fyysiseltä puolelta henkiselle puolelle. Olen huomannut että tuttavapiirin eniten ahdituneet ja henkisesti väsyneet on kaikki huonokuntoisia, ja ylipainoisia.

Eineksiin iso terveys ja päästövero, maatilojen suoramyynti vapaaksi suoraan toreilta ja tiloiltakin. Sitä kannatan koska siten kansa tervehtyy. Ja ruuanlaittotaito pakolliseksi kansalaisvelvollisuudeksi.
Saarioisten ja HK:n moskan voi viedä ulkomaille ja jos siellä ei suostuta niitä ostamaan (makkaraahan ei muualla saa edes sanoa makkkaraksi), minun puolesta sitä teollisuutta ei edes Suomen tarvita joten joutavat kaatumaan.

Lue lisää

Asiaa,verot painon mukaan. Johan kustannuksia tulee sitäkin kun virastojen hissit joudutaan vaihtamaan järeämmiksi. Vuosaaren vanhoihin kämppiin joudutaan kohta tekemään remonttia tai laittamaan painoraja asukkaalle. Lattian kantavuus on nääs vaan 250kg/m2. Siinä on makuuhuoneen lattian neljä neliötä kovilla kun rutastaan vesisänky ja kaksi isokokoista läskiä aikuista ja pahimmassa tapauksessa samaan sänkyyn vielä perheen kaksi ylipainoista kersaakin. Saattaa lattia pettää. Eikä tämä ole vitsi.
Se 250kg/m2 on liki viidenkymmenen vuoden takaa, ei ehkä nykypäivänä ole enää sitä.

Huvittavinta on että vähän väliä TV:stä tulee eteen tilanne että joku Terveydenhuollon edustaja tai vastaava on selittämässä terveellisen ruuan autuutta, ja on itse läski. Jopa sika läski. Miten siinä menee viesti perille?

Esimerkin voimallako? Älä tee niin minä vaan niinkuin minä sanon...

50 vuotta sitten kirjoitti:

Poikanen kun olin niin meillä piimä valmistettiin maidosta juuren avulla. Juuri oli voin teosta syntynyttä kurria.
Vähärasvaista piimää tehtiin yleensä separoidusta maidosta ja rasvaisempaa piimää suoraan tinkimaidosta.
Piimällä oli parempi säilyvyys eli sitä saattoi isä ottaa mukaan pelto- ja metsätöihin. Ei mennyt pilalle lämpimänä päivänä vaan hapantui edelleen. Ennen käyttö vaan ravistetta kunnolla. Pelkkä maito olisi mennyt pilalle pitkän päivän aikana, piimä senkun parani eli sakeni.

Meillä oli separaattori jota pystyi säätämään eli kuinka se kuori maitoa. Luodissa oli ruuvi jota pyöritettiin, siis säädettiin, tarkoilla kierrosluvuilla. Eli separoitu maito ei aina ollut mitenkään rasvatonta, ei ainakaan meillä. Kai jotain nykyistä ykkös tai kevytmaitoa vastaavaa.
Kerma oli paksumpaa kun ei separaattoria ollut säädetty rouhaisemaan kaikkea rasvaa vaan pelkästään paksumman osan. Ahneelle se ei tietenkään käynyt.
Paksusta kermasta vaan oli helpompi kirnuta voita.
Ennen voin tekoa kerma hapatettiin hapatusastiassa, siinä oli juuri kuten hapanleivän astiassakin.

Vanhojen kirnujen aikaan maistoi suoraan voista pahana makuna sen jos joku ei pitänyt huolta kirnunsa puhtaudesta.

Kyllä se voin sivutuote sitä varsinaista kurria on. Separoinnin tulos on kurrin ja maidon välimuotoa, varsinkin separaattorin säädöistä riippuen. Joku, tai jossain päin, kutsui kurriksi separoitua maitoa, meillä sekin oli maitoa. Separoitua maitoa käytettiin leivonnassa, velleissä, piimässä jne. ja jopa juotiinkin joskus.

Se osa mitä voin teon yhteydessä syntynyttä kurria ei laitettu piimän juureksi, syötettiin eläimille.

Savolaisista käytännöistä en tiedä, on siinä kova hapattaminen että kurrista saa maitohappobakteerien paksuunnuttamaa piimää, ja valkoista kalkkimaalia varmaan heitetään joukkoon.

Että kyllä se Floran kirnumaito on kurria, ei sellaista kirnumaitoa ole edes olemassakaan. Mutta eikös se Flora ole joku kasvirasva-levite. ennen sitä sanottiin margariiniksi. Tehty samaan periaatteessa samaan tapaan kuin leivontamargariinikin.

Lue lisää

Hakusanalla "voin valmistaminen" löytyi juuri tuollaiset termit, että hapatetusta kermasta voita valmistettua jäljelle jää kirnupiimä. Piti ihan tarkistaa, kun omista muistoista voin kirnuamisesta on minullakin lähes 40 vuotta, lapsi olin silloin. Kurrista eli rasvattomasta maidostahan voita ei tehdä, vaan kermasta, joten kyllä lopputuotteen sivutuotekin on kurria paksumpaa. Kiloon voita tarvitaan noin 17 l maitoa, mutta kermaa noin 4 litraa. Joten voin sivutuote on noin neljä kertaa kurria tiiviimpää. Sivutuotteen happamuus riippuu lähtötuotteen happamuudesta, tuoreesta kermasta valmistettu voi ei ole hapanta ja ilman suolaa voisi olla suorastaan makeaa, kuten jossakin voiohjeessa nimettiin.

Eräs emäntä kirjoitti:

Hakusanalla "voin valmistaminen" löytyi juuri tuollaiset termit, että hapatetusta kermasta voita valmistettua jäljelle jää kirnupiimä. Piti ihan tarkistaa, kun omista muistoista voin kirnuamisesta on minullakin lähes 40 vuotta, lapsi olin silloin. Kurrista eli rasvattomasta maidostahan voita ei tehdä, vaan kermasta, joten kyllä lopputuotteen sivutuotekin on kurria paksumpaa. Kiloon voita tarvitaan noin 17 l maitoa, mutta kermaa noin 4 litraa. Joten voin sivutuote on noin neljä kertaa kurria tiiviimpää. Sivutuotteen happamuus riippuu lähtötuotteen happamuudesta, tuoreesta kermasta valmistettu voi ei ole hapanta ja ilman suolaa voisi olla suorastaan makeaa, kuten jossakin voiohjeessa nimettiin.

Lue lisää

Olen kotona silloin tällöin tehnyt tinkimaidosta kuoritusta kermasta itse voita. Voin tekemisen jäljiltä jäljelle jäänyt hera on varsin väritöntä, hyvin vetisen näköistä maitoa. Se kai on sitä kurria.
Maito josta on kuorittu kerma pois, on vielä ihan maidon näköistä ja väristä. Tottakai maito vähempi kermaista eli rasvaista, mutta eittämättä maitoa. Ehkäpä juuri jotain kevytmaitoa.
Kun vertaa kuorittua maitoa ja voin tekemisen jäljiltä jäänyttä heraa, niin mielestäni hera on niin kutsutun kurrin tunnusmerkit täyttävää.
Eikös tämä hera ole samaa mitä voin teossa kirnuunkin jää.

Itse en ole kirnunnut kirnussa vaan tehnyt vatkaimella teräsastiassa. Kermaa voimakkaasti vatkattessa voita alkaa erottumaan möykyiksi jotka kerätään pois, lopulta voin muodotuminen loppuu, jäljelle jää tuota hyvin vetistä haalean valkoista maitoa eli heraa.
Valmiin voin olen lopuksi puristellut ja huuhtonut todella kylmässä, liki nolla-asteisessa, vedessä.
Tuloksena on voita missä jäännösheraa on hyvin vähän ja jopa ei juuri ollenkaan sitä irrallisena vetenä massaan sitoutunutta vettä (osa herasta) vaikka vedessä huuhdotaankin.
Toimii paremmin mm. paistamisessa kuin kaupan voit. Näkyy siinä kun sulaa pannulle, ei vaaleaa vaahtoa (heraa) ole oikeastaan ollenkaan eikä juurikaan räisky edes kuumalla valurautapannulla.
Oma voi kestää kaiketi hiukan enemmän lämpöä kuin kaupan voi.
Mm. suolaton versio ihan ehdoton kun valurautapannussa tekee paistettuja perunoita. Rapeus ja ruskistuminen on ihan omaa luokkaa ja pannu pysyy todella hyvänä.

Piimää olen tehnyt kuten tuo joku edellinen totesi, heraa maidon joukkoon ja antaa käydä. Lopputulos on ravistettavaa piimää jonka rasvaisuus on sen mukainen mitä maitoa on käyttänyt.

Hapatusjuren voille olen saanut aluperin pienestä palasta kaupan voita. Pala voita kermaan ja hapantumaan. Kun happamuus sopiva, vatkaus alkaa.
Nykyään käytän juurena pakastimessa säilytettyä oman voin palasta.

Noo, sais ainaskin kaikki hulluiks