Kuppikuntaisuutta.

Joskus tuli tehtyä kuppia, nuorempana, kahvia, sokeria ja pirtua. Perinteiseen kahvikuppiin. Tassilta ei ryypätty sentään.
Sanottakoon, että silloin ei tunnettu mukeja. Kaikki oli perinteistä, joko isohkoja ja pienempiä kahvikuppeja, sekä tee kupit erikseen, astiastot.

Kuppi kuumaa. kirjoitti:

Joskus tuli tehtyä kuppia, nuorempana, kahvia, sokeria ja pirtua. Perinteiseen kahvikuppiin. Tassilta ei ryypätty sentään.
Sanottakoon, että silloin ei tunnettu mukeja. Kaikki oli perinteistä, joko isohkoja ja pienempiä kahvikuppeja, sekä tee kupit erikseen, astiastot.

Lue lisää

Pikkutilliä on hankala pitää suorana, kun juo mukista, kahvia.
Kyllä emalimukeja oli jo kivikaudella, kuin muitakin emaliastioita.
Kolausten takia mustapilkkuisia.

Kunnon paksuperäinen, pystyssä pysyvä muki on oiva kahviastia.
Jäähtyy sopivan hitaasti ja riittää ryystettävää.
Kahvikupin muodostakin paljon riippuu, miltä kahvi maistuu.
Jostain mininokkakupista ei maistu miltään, mutta sopivan sulavasta maistuupa hyvältä.

Kyllä minusta önkäkahvit saa suodatinkeittimelläkin, kun muistaa laittaa hyvää pööniä tarpeeksi. Teenvärinen litku ei maistu yhtään miltään, kuin märältä.
Pyöreänaamainen uusi keitin on paketissaan, kerran käytetty.
Miksihän sekin tuli ostettua?

Itse kun kahvittelemme kaksin, minä juon aina posliinimukista, mies aina oikeasta kahvikupista.
Kaipa olen itse suurempi kahvimusteri, koska usein otan vielä santsimukinkin.
Sitä vain alussa ajattelin, kuinka paljon ostellaan astioita, kunka vähän niitä käytetään.
Ennen astiat olivat kulutustarvikkeita, ei kaappien täytettä.
Ennen vanhaan tosiaankin juotiin kahvia mustana, vanhemmat ihmiset, sokeripala huulissa, vadilta.
Ei ollut munkkipossuja, eikä muutakaan pullaa lihottamassa.

Omituinen tapa

Siis ryystää kahvi lautaselta sokeripalan läpi.

Olin tavallaan unohtanut sen, kunnes tossa kävi yks lestaati kylässä. Se oikein kertoi, "hän juo kahvinsa näin". Ja tosiaankin, ryysti kahvin sokeripalan läpi lautaselta. Nuorehko mies.

Pitäis oikeestaan selvittää asiaa joskus. Tapaan voi olla useitakin selityksiä. Nopeesti tuli mileen, kahvi kuumaa, pitää jäähdyttää vadilla. Sokeri ollut jotain toppasokeria, ei se liukene. Uskisten ritaali, ne juo älyttömästi kahvia, enenpi kuin keskstapuoluelaiset.

Onhan niitä tapoja. Mä siis juon normaalisti normaalia suodatinkahvia posliinimukista. Kaks palaa ruokosokeria ja reippaasti kevytkermaa. Mihinkähän uskonlahkoon mä sitten kuulun?

=DW=

... kirjoitti:

Omituinen tapa

Siis ryystää kahvi lautaselta sokeripalan läpi.

Olin tavallaan unohtanut sen, kunnes tossa kävi yks lestaati kylässä. Se oikein kertoi, "hän juo kahvinsa näin". Ja tosiaankin, ryysti kahvin sokeripalan läpi lautaselta. Nuorehko mies.

Pitäis oikeestaan selvittää asiaa joskus. Tapaan voi olla useitakin selityksiä. Nopeesti tuli mileen, kahvi kuumaa, pitää jäähdyttää vadilla. Sokeri ollut jotain toppasokeria, ei se liukene. Uskisten ritaali, ne juo älyttömästi kahvia, enenpi kuin keskstapuoluelaiset.

Onhan niitä tapoja. Mä siis juon normaalisti normaalia suodatinkahvia posliinimukista. Kaks palaa ruokosokeria ja reippaasti kevytkermaa. Mihinkähän uskonlahkoon mä sitten kuulun?

=DW=

Lue lisää

Parempi tapa minusta on vaikka ryystää kohveensa tassilta Sirkun kanssa, kuin homeltaa kakkusia ja leetaa, ynnä pikkuleipiä, ja kasvattaa mahaansa? ;))
Posliinimuki ja musta kahvi ilman mitään makuaineita.
Se on minun kahvini.

:))

... kirjoitti:

Omituinen tapa

Siis ryystää kahvi lautaselta sokeripalan läpi.

Olin tavallaan unohtanut sen, kunnes tossa kävi yks lestaati kylässä. Se oikein kertoi, "hän juo kahvinsa näin". Ja tosiaankin, ryysti kahvin sokeripalan läpi lautaselta. Nuorehko mies.

Pitäis oikeestaan selvittää asiaa joskus. Tapaan voi olla useitakin selityksiä. Nopeesti tuli mileen, kahvi kuumaa, pitää jäähdyttää vadilla. Sokeri ollut jotain toppasokeria, ei se liukene. Uskisten ritaali, ne juo älyttömästi kahvia, enenpi kuin keskstapuoluelaiset.

Onhan niitä tapoja. Mä siis juon normaalisti normaalia suodatinkahvia posliinimukista. Kaks palaa ruokosokeria ja reippaasti kevytkermaa. Mihinkähän uskonlahkoon mä sitten kuulun?

=DW=

Lue lisää

Viina on lestaateilta kielletty, kahvia ja tupakkaa menee senkin edestä.

Vanhanaikaiset kahvikupit on kysyttyä tavaraa, itse hankin kirppikseltä neljä paria. Ja ne on todella kauniitakin. Aika edullisia n. 10kr/pari tukholmalaisella kirppiksellä.
Myös tykkään juoda kahvini oikeesta kupista (alapohja sopivan kaareva ja paljon pienempi kuin kupin yläreuna).
Se niis vaan on, että ovat aika hauraita, eli käsitiski.
Nykyset mallit ei ole mun makuuni, mutta se on se makuasia.
Mukia en käytä minkään juomiseen.

ap. kirjoitti:

Itse kun kahvittelemme kaksin, minä juon aina posliinimukista, mies aina oikeasta kahvikupista.
Kaipa olen itse suurempi kahvimusteri, koska usein otan vielä santsimukinkin.
Sitä vain alussa ajattelin, kuinka paljon ostellaan astioita, kunka vähän niitä käytetään.
Ennen astiat olivat kulutustarvikkeita, ei kaappien täytettä.
Ennen vanhaan tosiaankin juotiin kahvia mustana, vanhemmat ihmiset, sokeripala huulissa, vadilta.
Ei ollut munkkipossuja, eikä muutakaan pullaa lihottamassa.

Lue lisää

Vai että ei ollut munkkipossuja.
Kyllä muistan jo varhais 60- luvulta, sokeriset oikeassa rasvassa paistetut maukkaat maukkaat runsaasti hillo täytteiset munkkipossut.

Mutta ne olivatkin harvoin tapahtuvaa herkkua.

Nykyiset munkkipossut ovat maistuneet koneöljylle jo 20 - 30 vuotta.

nimim namis kirjoitti:

Vai että ei ollut munkkipossuja.
Kyllä muistan jo varhais 60- luvulta, sokeriset oikeassa rasvassa paistetut maukkaat maukkaat runsaasti hillo täytteiset munkkipossut.

Mutta ne olivatkin harvoin tapahtuvaa herkkua.

Nykyiset munkkipossut ovat maistuneet koneöljylle jo 20 - 30 vuotta.

Lue lisää

Johan nyt on munkkeja ollut vaikka kuinka ja kauan, muttei meillä kotona, lapsuudessa.
Myöhemmin on kyllä tullut niihinkin tutustuttua.
Pitkästä aikaan, munkkilakossa olleena, äkkäsin kaupassa tutun herkkumunkkileipomon pussin.
Mikä pettymys, kun oli muutettu samaksi hödyksi, kuin muittenkin munkit.
Onneksi?

Samassa öljyssä tosiaankin kai kuinkakin kauan munkkeja paistetaan.
Pahalta maistuvat.

Munkkiurani parhaat olivat sotkussa, kun kävin katsomassa ex-poikakaveriani, miestäni.

Isän kupista minulle ajatus tuli.
Aina sama kuppi, kahvi maistui varmaan siitä.
Enkä nyt muuta ajatellut, kuinka ainakin omassa kodissani vaatimattomuus paistoi, yhtenä osoituksena vajavainen astiavarasto.
Mutta se riitti. Se oli tarpeeksi.

Mihin ostamme nykyisin, yleensä, kaapit täyteen käyttämätöntä tarpeistoa.
Onko helppo tehdä heräteostoksia, kun kortti lentää ja vinkuu?
Kauppiaat hyppivät tasakäpälää innoissaan, kaatopaikat ylikuormittuvat.
Onko yksi varakkuuden mittari tarpeeton krääsä?
Yleisesti siis, osaan kyllä olla Nuuka-Jussikin.

Kyllä sitä pullamössöä syötiin vielä viiskytlukulaistenkin lapsuudessa.
Ja oli hyvää :)

Eiköhän mössöt ole vuosikymmen toiseltaan enentyneet.
50-luvulla syntyneenä oli hyvää pullamössöä.
Nyt mössöt on vain pizzaa, hampurilaista, sipsejä kokiksella kostutettuna,
kahvin värisellä.

kyllä minäkin kirjoitti:

Kyllä sitä pullamössöä syötiin vielä viiskytlukulaistenkin lapsuudessa.
Ja oli hyvää :)

Nythän mä hokasin, miks mä en ole koskaan nähnyt pullamössöä. Sitä syötiin illan hämärissä salaa naapureilta.

Ahaa! kirjoitti:

Nythän mä hokasin, miks mä en ole koskaan nähnyt pullamössöä. Sitä syötiin illan hämärissä salaa naapureilta.

Miksi? Et taida ymmärtää pullamössön sisintä olevuutta.

Ahaa! kirjoitti:

Nythän mä hokasin, miks mä en ole koskaan nähnyt pullamössöä. Sitä syötiin illan hämärissä salaa naapureilta.

Pullamössöä syötiin samassa pöydässä kun naapurit sitä kahvia muiden kanssa.
He kun eivät ymmärtäneet hyvän päälle mitään.
Mitä se nyt on pelkkä kahvi kuivan pullan kera?
Samalla vaivalla voi tehdä tosi hyvää ja makeaa pullamössöä.

kyllä minäkin kirjoitti:

Pullamössöä syötiin samassa pöydässä kun naapurit sitä kahvia muiden kanssa.
He kun eivät ymmärtäneet hyvän päälle mitään.
Mitä se nyt on pelkkä kahvi kuivan pullan kera?
Samalla vaivalla voi tehdä tosi hyvää ja makeaa pullamössöä.

Lue lisää

Minun maistuvin mössö sisälsi hiukan kermakahvia, ja ihanan vuokaanleivotun pullan, sitruunaisen. Hyvästä sokerikakkutaikinasta tehdyn.
Ihan kuin kupin mittoihin tehdyn? Sitä oli ihuna lapioida suukkuun.
Joskus kahviin laitettiin ainakin lapselle lusikallinen voita.

kielimenimukana kirjoitti:

Minun maistuvin mössö sisälsi hiukan kermakahvia, ja ihanan vuokaanleivotun pullan, sitruunaisen. Hyvästä sokerikakkutaikinasta tehdyn.
Ihan kuin kupin mittoihin tehdyn? Sitä oli ihuna lapioida suukkuun.
Joskus kahviin laitettiin ainakin lapselle lusikallinen voita.

Lue lisää

Meillä se oli sitä äidin tekemää rusina pullaa, ja rusinoita oli todella paljon.
Sitä sinne kahvin sekaan, kermakahvin päälle en ole koskaan ymmärtänyt vaan maitoa se oli. Nykyään juon kahvin mustana ja poissa on myös pullamössö :)
Nykyajan pullantekijät ei ymmärrä rusinoiden päälle enää, ja muualtakin ne on kummasti kadonneet.
Liekö enää rusinasoppaakaan tehdään rusinoista vaan jostain ihan muusta.

kyllä minäkin kirjoitti:

Meillä se oli sitä äidin tekemää rusina pullaa, ja rusinoita oli todella paljon.
Sitä sinne kahvin sekaan, kermakahvin päälle en ole koskaan ymmärtänyt vaan maitoa se oli. Nykyään juon kahvin mustana ja poissa on myös pullamössö :)
Nykyajan pullantekijät ei ymmärrä rusinoiden päälle enää, ja muualtakin ne on kummasti kadonneet.
Liekö enää rusinasoppaakaan tehdään rusinoista vaan jostain ihan muusta.

Lue lisää

Mustaksi on minunkin kahvini muuttunut, ja sokeri on puuttunut jo vuosikymmenet.
Kerman käyttö loppui joskus muinoin maalla, kun maito tuli lämpimänä lehmästä. ;))
Separaattoria pyöritin mummon pikku apulaisena, yhtenä monista.
Älä kerro kelleen, mutta muutaman kerran vuodessa mussutan pullamössöä nuoruuden innolla.
En vieraiden läsnäollessa. :))

||| kirjoitti:

Eiköhän mössöt ole vuosikymmen toiseltaan enentyneet.
50-luvulla syntyneenä oli hyvää pullamössöä.
Nyt mössöt on vain pizzaa, hampurilaista, sipsejä kokiksella kostutettuna,
kahvin värisellä.

Lue lisää

Kirjoitat enemmän tunteella kuin tiedolla. Ennenvanhaan kaikki makaronit ja riisit olivat ilman muuta valkoisia, eikä kaupoissa ollut muuta tarjolla. Niistä tehty ruoka oli ravintoköyhää mössöä. Sokeriakin käytettiin aika estottomasti. Ennen sotia koulujen seinillä oli julisteita, joissa luki: Syö sokeria, se antaa voimaa.

Mikä nyt on roskaruokaa riippuu tietenkin mitä arvostaa ruuassa, oikeaoppista perinteistä nimeä, tuttuutta vai raaka-aineita. Minä arvioin ruuan sen raaka-aineiden perusteella.

Esimerkiksi paljon parjattu pizza on paljon mainettaan parempaa ravintoa. Miinuksena nyt voi sanoa, että pohja nyt on perinteisesti pullaa, mutta onneksi se on hyvin ohut, ja nykyään sen saa jo ruisekotteisena. Aidon pizzan tomaattisose ei sisällä muuta lisäainetta kuin suolaa, ja siitä saa hyvin terveellistä lykopeenia. Täytteeksi voi laittaa mitä vaan tavallisia peruselintarvikkeita: jauhelihaa, kinkkua, hirvenlihaa, vihanneksia, sieniä ym . Wienissä ostin katukioskista pinaattitäytteisen pizzaslaisin. Oli hyvää. Yhteen aikaan laitoin aina pizzaani hapankaalia. Pizzan päällysteeksi laitetaan juustoraastetta, mikä sekään ei ole roskaruokaa. Valkosipuli, oliivit ja oregano ovat niin ikään terveysruokaa. Mikäköhän pizzasta tekee roskaruuan. Einespizzat ovat asia erikseen.

Hampurilaista en ole koskaan syönyt, mutta eiks se ole pelkästään jauhelihapihvi, sämpylä ja salaattia. Ihan normaaleja arkisia elintarvikkeita, joita on syöty jo iät ja ajta. Salaatti on ehkä uudempaa ruokakulttuuria Suomessa. Ei kai pelkästään vanhasta poikkeava tapa yhdistellä pilaa käytettyjä elintarvikkeita.

Ennen vanhaan roskaherkkuja olivat leivokset, karkit ja kakut. Nykyajan roskaherkut ovat siinä mielessä pahempia, kun ne sisältävät paljon lisäaineita. Tosin käytti minun äitinikin Atamonia hillojen ja mehujen säilöntään. Itse en käytä säilöntäaineita.

Onko sittenkään noin kirjoitti:

Kirjoitat enemmän tunteella kuin tiedolla. Ennenvanhaan kaikki makaronit ja riisit olivat ilman muuta valkoisia, eikä kaupoissa ollut muuta tarjolla. Niistä tehty ruoka oli ravintoköyhää mössöä. Sokeriakin käytettiin aika estottomasti. Ennen sotia koulujen seinillä oli julisteita, joissa luki: Syö sokeria, se antaa voimaa.

Mikä nyt on roskaruokaa riippuu tietenkin mitä arvostaa ruuassa, oikeaoppista perinteistä nimeä, tuttuutta vai raaka-aineita. Minä arvioin ruuan sen raaka-aineiden perusteella.

Esimerkiksi paljon parjattu pizza on paljon mainettaan parempaa ravintoa. Miinuksena nyt voi sanoa, että pohja nyt on perinteisesti pullaa, mutta onneksi se on hyvin ohut, ja nykyään sen saa jo ruisekotteisena. Aidon pizzan tomaattisose ei sisällä muuta lisäainetta kuin suolaa, ja siitä saa hyvin terveellistä lykopeenia. Täytteeksi voi laittaa mitä vaan tavallisia peruselintarvikkeita: jauhelihaa, kinkkua, hirvenlihaa, vihanneksia, sieniä ym . Wienissä ostin katukioskista pinaattitäytteisen pizzaslaisin. Oli hyvää. Yhteen aikaan laitoin aina pizzaani hapankaalia. Pizzan päällysteeksi laitetaan juustoraastetta, mikä sekään ei ole roskaruokaa. Valkosipuli, oliivit ja oregano ovat niin ikään terveysruokaa. Mikäköhän pizzasta tekee roskaruuan. Einespizzat ovat asia erikseen.

Hampurilaista en ole koskaan syönyt, mutta eiks se ole pelkästään jauhelihapihvi, sämpylä ja salaattia. Ihan normaaleja arkisia elintarvikkeita, joita on syöty jo iät ja ajta. Salaatti on ehkä uudempaa ruokakulttuuria Suomessa. Ei kai pelkästään vanhasta poikkeava tapa yhdistellä pilaa käytettyjä elintarvikkeita.

Ennen vanhaan roskaherkkuja olivat leivokset, karkit ja kakut. Nykyajan roskaherkut ovat siinä mielessä pahempia, kun ne sisältävät paljon lisäaineita. Tosin käytti minun äitinikin Atamonia hillojen ja mehujen säilöntään. Itse en käytä säilöntäaineita.

Lue lisää

Ensinnäkin ainakin minun kodissani ja lähipiirissäni sokerin käyttö oli minimissä.
Ei ahdettu karkkeja, sokerileivonnaisia oli muutaman kerran vuodessa, vaikkapa limsoja sai muutaman puolen lasillisen vuodessa.
Ei ollut ylipainoisia lapsiakaan.

Meillä ei syöty makaronia, nykypastaa siis, vaan päivittäin keitettiin perunoita. Sitä syötiin vaihtelevin lisukkein, ruskean kastikkeen kera, mitä se sitten yleensä sisälsikään, jauhoja ja rasvaa ainakin.

Kaupallisen pizzan entisenä suurkuluttajana sanon vain, että pohja on pientä siihen kaloripitoisuuteen, mitä pizzan päällys monesti on.
Vuorattuna juustokuorrutukseen.

Kukin puhuu omasta kokemusmaailmastaa. Ne vaihtelevat suuresti.
Meillä ei lapsuudenkodissa säilötty, ei ollut säilytyspaikkaa.
Ainoa mitä talven yli syötiin, oli ruokakomeron jäisessä nurkassa säilyvä puolukkasurvos.

Mitä sisältänee kaupallinen jauhelihapihvi. Muistini mukaan kaupan lihapullissa on joissakin n. 20% lihaa. Mitähän lihaa?

Ravintotietoa on kyllä runsaasti, ikäni olen sitä kerännyt. Hyvikseni ja työni takia.
Tänne kirjoittelen enimmäkseen vain mutua.

||| kirjoitti:

Ensinnäkin ainakin minun kodissani ja lähipiirissäni sokerin käyttö oli minimissä.
Ei ahdettu karkkeja, sokerileivonnaisia oli muutaman kerran vuodessa, vaikkapa limsoja sai muutaman puolen lasillisen vuodessa.
Ei ollut ylipainoisia lapsiakaan.

Meillä ei syöty makaronia, nykypastaa siis, vaan päivittäin keitettiin perunoita. Sitä syötiin vaihtelevin lisukkein, ruskean kastikkeen kera, mitä se sitten yleensä sisälsikään, jauhoja ja rasvaa ainakin.

Kaupallisen pizzan entisenä suurkuluttajana sanon vain, että pohja on pientä siihen kaloripitoisuuteen, mitä pizzan päällys monesti on.
Vuorattuna juustokuorrutukseen.

Kukin puhuu omasta kokemusmaailmastaa. Ne vaihtelevat suuresti.
Meillä ei lapsuudenkodissa säilötty, ei ollut säilytyspaikkaa.
Ainoa mitä talven yli syötiin, oli ruokakomeron jäisessä nurkassa säilyvä puolukkasurvos.

Mitä sisältänee kaupallinen jauhelihapihvi. Muistini mukaan kaupan lihapullissa on joissakin n. 20% lihaa. Mitähän lihaa?

Ravintotietoa on kyllä runsaasti, ikäni olen sitä kerännyt. Hyvikseni ja työni takia.
Tänne kirjoittelen enimmäkseen vain mutua.

Lue lisää

Ruokavalinnat ovat yksilöllisiä, eikä ääriesimerkkejä kannata yleistää, ei edes pizzoissa. Jokaisessa pizzeriassa on tarjolla kevyitä vaihtoehtoja ja vähintään yksi kasvisvaihtoehto. Osa ihmisistä valitsee kinkkupizzan, niinkuin ennenkin jotkut ihmiset ovat valinneet sianlihakastikkeen perunoidensa päälle.

Se on kuitenkin tosiasia, että tänä päivänä on paljon paremmat mahdollisuudet terveelliseen ruokaa, ja moni myös hyödyntää tätä mahdollisuutta. Koulujen ruoka on selvästi monipuolisempaa ja terveellisempää kuin minun nuoruudessani. Ei kannata yleistää joitakin kokis-sipsi-ihmisiä edustamaan kokonaisia ikäluokkia.

Kaikki keittiöalan ammattilaisetkaan eivät ole ajan tasalla. Joissain ruokaloissa tarjotaan vieläkin valkoisia viljatuotteita eikä vihannesten tarjonta ole riittävä. Ravintolakokeille näyttää olevan mahdottomuus luopua kiillotetusta riisistä ja valkoisesta pastoista, koska perinteiset reseptit perustuvat valkoisiin. Olen jättänyt joskun työpaikan ruokaluontaisedun käyttämättä pelkästään siksi, että ruoka ei ollut mielestäni riittävän terveellistä, vaikkakin ammattimaisen laadukkaasti valmistettua.

Lihominen ei johdu pelkästään roskaruuasta, vaan myös vähentyneestä liikunnasta, eikä ruuan kokonaismäärä ole vähentynyt samassa suhteessa.

||| kirjoitti:

Ensinnäkin ainakin minun kodissani ja lähipiirissäni sokerin käyttö oli minimissä.
Ei ahdettu karkkeja, sokerileivonnaisia oli muutaman kerran vuodessa, vaikkapa limsoja sai muutaman puolen lasillisen vuodessa.
Ei ollut ylipainoisia lapsiakaan.

Meillä ei syöty makaronia, nykypastaa siis, vaan päivittäin keitettiin perunoita. Sitä syötiin vaihtelevin lisukkein, ruskean kastikkeen kera, mitä se sitten yleensä sisälsikään, jauhoja ja rasvaa ainakin.

Kaupallisen pizzan entisenä suurkuluttajana sanon vain, että pohja on pientä siihen kaloripitoisuuteen, mitä pizzan päällys monesti on.
Vuorattuna juustokuorrutukseen.

Kukin puhuu omasta kokemusmaailmastaa. Ne vaihtelevat suuresti.
Meillä ei lapsuudenkodissa säilötty, ei ollut säilytyspaikkaa.
Ainoa mitä talven yli syötiin, oli ruokakomeron jäisessä nurkassa säilyvä puolukkasurvos.

Mitä sisältänee kaupallinen jauhelihapihvi. Muistini mukaan kaupan lihapullissa on joissakin n. 20% lihaa. Mitähän lihaa?

Ravintotietoa on kyllä runsaasti, ikäni olen sitä kerännyt. Hyvikseni ja työni takia.
Tänne kirjoittelen enimmäkseen vain mutua.

Lue lisää

Sivusta

Kiintoisaa tää pullamössön muistelu. Eri variaatioita, meillä parasta pullamössöä oli kun kuivaneet letikot keitettiin lehmänmaidossa. Mitähän sekin lie ollut, rasvaa ja sokeria ja vehnäjauhoja.

Tää roskaruoka on käsitteenä harhaanjohtava. Nimi tuli alunperin siitä, että pikaruokaloissa siirryttiin kertakäyttöpakkauksiin, siis ei tiskiä vaan roskaa..

Pitsa, kepappi, hampurilainen, ne on ihan hyvää ruokaa. On aina vihannesta, lihaa tai kalaa ja aina leipää. Ihan perusmurkinaa. Paljon monipuolisempaa kuin entisajan pullamössä. Energiaa toki on enenpi kuin moni tarvitsisi, syökööt vähemmän.

Aatellut tässä käydä tuplajuustolla, tarjouksessa kaks ekeä. Sopivan kokoinen eväs, leipää, jauhelihaa, juustoa ja salaattia, pikkurahalla. Aika harvoin tulee kotosalla tehtyä noin monipuolista ruokaa ;D

=DW=

Onko sittenkään noin kirjoitti:

Ruokavalinnat ovat yksilöllisiä, eikä ääriesimerkkejä kannata yleistää, ei edes pizzoissa. Jokaisessa pizzeriassa on tarjolla kevyitä vaihtoehtoja ja vähintään yksi kasvisvaihtoehto. Osa ihmisistä valitsee kinkkupizzan, niinkuin ennenkin jotkut ihmiset ovat valinneet sianlihakastikkeen perunoidensa päälle.

Se on kuitenkin tosiasia, että tänä päivänä on paljon paremmat mahdollisuudet terveelliseen ruokaa, ja moni myös hyödyntää tätä mahdollisuutta. Koulujen ruoka on selvästi monipuolisempaa ja terveellisempää kuin minun nuoruudessani. Ei kannata yleistää joitakin kokis-sipsi-ihmisiä edustamaan kokonaisia ikäluokkia.

Kaikki keittiöalan ammattilaisetkaan eivät ole ajan tasalla. Joissain ruokaloissa tarjotaan vieläkin valkoisia viljatuotteita eikä vihannesten tarjonta ole riittävä. Ravintolakokeille näyttää olevan mahdottomuus luopua kiillotetusta riisistä ja valkoisesta pastoista, koska perinteiset reseptit perustuvat valkoisiin. Olen jättänyt joskun työpaikan ruokaluontaisedun käyttämättä pelkästään siksi, että ruoka ei ollut mielestäni riittävän terveellistä, vaikkakin ammattimaisen laadukkaasti valmistettua.

Lihominen ei johdu pelkästään roskaruuasta, vaan myös vähentyneestä liikunnasta, eikä ruuan kokonaismäärä ole vähentynyt samassa suhteessa.

Lue lisää

Juuri vasta, kuinka paljon länsimaisten ruokailutottumusten ja liikkumattomuuden perusteella tulevassa syöpä lisääntyy.
Prosenttiluku oli pelottava.

... kirjoitti:

Sivusta

Kiintoisaa tää pullamössön muistelu. Eri variaatioita, meillä parasta pullamössöä oli kun kuivaneet letikot keitettiin lehmänmaidossa. Mitähän sekin lie ollut, rasvaa ja sokeria ja vehnäjauhoja.

Tää roskaruoka on käsitteenä harhaanjohtava. Nimi tuli alunperin siitä, että pikaruokaloissa siirryttiin kertakäyttöpakkauksiin, siis ei tiskiä vaan roskaa..

Pitsa, kepappi, hampurilainen, ne on ihan hyvää ruokaa. On aina vihannesta, lihaa tai kalaa ja aina leipää. Ihan perusmurkinaa. Paljon monipuolisempaa kuin entisajan pullamössä. Energiaa toki on enenpi kuin moni tarvitsisi, syökööt vähemmän.

Aatellut tässä käydä tuplajuustolla, tarjouksessa kaks ekeä. Sopivan kokoinen eväs, leipää, jauhelihaa, juustoa ja salaattia, pikkurahalla. Aika harvoin tulee kotosalla tehtyä noin monipuolista ruokaa ;D

=DW=

Lue lisää

Jänniä nuo nakkarin ym. muut pikaruokapaikan annit/tarjoukset.
Johan niistä on usein ollut juttua.
Mainoksessa ylväilee paksu hampurilainen, tihkuvine lisukkeineen.
Käteen saa kuin tiiliskiven alla litistetyn lätyn,
kuivan ja nuivan.
Vesilasin voimalla saa alas kurkustaan.

Pullamössö ei ollut ruokaa.
Pizza, kepappi, hampurilainen ovat korvausruokaa, eivät jokapäiväistä murkinaa, minusta.
Eikä ole mielekästä opettaa lapsilleen, että ne ovat jotain ihanuutta, jota saa viihderetkellä sunnuntaipyhäkössä, tavaratalossa.

kielimenimukana kirjoitti:

Mustaksi on minunkin kahvini muuttunut, ja sokeri on puuttunut jo vuosikymmenet.
Kerman käyttö loppui joskus muinoin maalla, kun maito tuli lämpimänä lehmästä. ;))
Separaattoria pyöritin mummon pikku apulaisena, yhtenä monista.
Älä kerro kelleen, mutta muutaman kerran vuodessa mussutan pullamössöä nuoruuden innolla.
En vieraiden läsnäollessa. :))

Lue lisää

Salaisuutesi pysyy takanani :)
Jos mulla ei ole makeeta kotona ja makean himo iskee niin otan kulillisen kauraryyniä, siihen sokeria ja maitoa. Ensin lällytän sen ja sitten nautin.
Tämäkin jostain sieltä kaukaisuudesta. Pullamössöä kokeilin kerran mutta siinä ei ole paluuta lapsuuteen, ei ole enään niin hyvää.

Kai opetitti keittimen käytön?

Minullakin on nykyisin mukina muumimukien muotilla tehty, eri lafkan logolla varustettu. On oikein mukiinmenevä ja maistuva vaihtoehto.
Vasta ostaa paukautin uuden mukipakkauksen, vaan ovat liian pikkupohjaisia, eivät hyvin pystyssä pysyviä.

Mukavaa, että muillakin on ruusutietoisia miehiä, kuin vain minulla. ;))
Vierailuihin sopii pikkukupit, kahvitteluhan on vähän kuin teeseremonia, pikkutilleineen, tarjoiluineen, suupaloineen ja kuppien ihastelemisineen.

Englantilaisia sarjoja katsoen, siellä juodaan teetä, aina ja jatkuvasti, ja jokaisella näyttää olevan litran kokoinen tuoppi juoma-astianaan.
Millähän padalla sitä keitettäneen?

Onhan niitä. :))
Joskus halutti uusia, ostin oikein krumeluuriset, keltaruusuiset.
Eipä kai sitten ihme, että kaapit täyttyy. :))

"eräs mies"

Etsivä löytää aina.
On aina ilahduttavaa huomata että joku on valaistunut, ja alkanut ymmärtämään.
Kaikki idiootit eivät osaa Googlea käyttää.
Mutta, valitettavasti, monella heistä menee Google linkittelyksi, koska oma päänsä ei ihan osaa linkitä.

H.

Totta tuokin, minustakin, kahvi maistuu parhaimmalta ohuesta kahvikupista, jos kupista juo.
Kerran ihastuin näyteikkunan kuusikulmaisiin, paksuseinäisiin kahvikuppeihin.
Niistä ei kahvi maistu hyvältä, vaikka komeita ovatkin.

Taito sinällään tuo vadilta juonti.
Ruusukuppejakin löytyy, yhdet simmottiset, joita joskus muutama vuosikymmen sitten myytiin varmaan urakalla. Monilla kyläkäynneillä olen samanlaisista kahvitellut.

Kerran kävin kahvikuppimuseossa. Siellä oli kuppipari poikineen.