alipainoinen vauva, lisäänkö öljyä ruokaan

Kysyisin tuota neuvolasta, mutta jos olet jo kysynyt ja olet ohjeeksi saanut öljyn lisäämisen taaperon ruokaan niin itse käyttäisin rypsi- tai oliiviöljyä.

Ps. Yli 1-vuotiaita ei tavata enää kutsua vauvoiksi, kuten esim. huomaat jo tuosta suomi24 kategoriasta:
Vauvat 0-12 kk
Lapset yli 1 v

Kasviöljyjä pääsääntöisesti, mutta ei varmasti haittaa välillä laittaa ihan oikeaa voitakin ruokiin.

meillä öljyn lisääminen vei muita ruokahaluja koko päiväksi sen takia sen anto lopetettiin ja siirryttiin jatkuvasta purkkiruoasta maustamattomaan kotiruokaan. Annettiin purkkiruokaa vain 1/4, tai ei lainkaan ja loput joka aterialla perunaa, porkkanaa, broilerinlihaa, kaurapuuron yms, parissa viikossa tuli ruokahaluja.

Meillä annettiin kevytmaitoa kevyelle lapselle.Kun maito ei oikein maistunut ruuasta puhumattakaan.Ruisleivälle margariinia ja vihanneksille aavistus rypsiöljyä.Jos lapsi ei paljon rasvaista lihaakaan syö voi antaa kevytmaitoa,saa eläinrasvojakin kohtuudella olla.

Ja sitte jos lähetään siitä, että mikä on alipainoinen lapsi? Ja jos kyseessä on alipainoinen lapsi, siis joku, joka ihan oikeasti kasvaa kaikkien käyrästöjen alapuolella (ei siis vain sen normiviivan) niin kyllä se neuvola on silloin oikea osoite pohtia tätä asiaa. Mutta sieltä ne suosittelevat yleensä ruokaöljyn lisäämistä ruokaan, mikäli paino laskee ja laskee.

Tee auringonkukansiemenistä jauhetta, lisää sitä jugurttiin, puuroon ym. Myös mantelijauhe on hyvä. Saa myös oikeita rasvoja.

Tosi hyvänmakuinen, kaloripitoinen ja terveellinen jälkiruoka syntyy myös banaanista mustikoista ja avokadosta ja se on myös riitävän kaloripitoinen hoikalle lapselle. Ainekset blenderiin ja lisäys Valion appelsiinimehua ja sekoitus pehmeäksi smoothieksi. On energiapitoisempaa kuin kaupan hedelmä- ja marjasoseet, jotka ovat pääasiassa vettä.

Avokadosta saa terveellisten eläinrasvojen (voi, rasvainen kala ja täysmaito) vastapainoksi hyviä kasvisrasvoja paremmassa muodossa kuin öljyissä.

Voita. Luomua.

Laita ruokaan.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista noin 30 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x 30 / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 66 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.

Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Menomatkalla palmuöljyä, paluumatkalla asetonia, heksaania, heptaania, glykolia, metanolia, fosforihappoa, rikkihappoa ja muita kemikaaleja. Samoissa tankeissa!

Margariinien valmistajat kehuvat monityydyttymättömiä rasvoja sisältäviä margariineja, ja jättävät kokonaan mainitsematta niissä olevan, tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävän palmuöljyn. Juoksevat kasviöljyt kovetetaan vaihtoesteröinnillä, ja palmuöljy käsitellään muuten:
Palmuöljy rikotaan kemiallisesti sekoittamalla kymmenen kiloa natriummetylaattia kymmeneen tonniin palmuöljyä, sanoo lähteemme.
Prosessista tuleva rasva on ruskehtavaa. Se käsitellään fosforihapolla ja neutraloidaan lipeällä, jotta saataisiin pois lesitiini ja vapaat rasvahapot. Sitten rasva vaalennetaan valkaisusavella ja maku neutralisoidaan vesihöyryn avulla.
Massa värjätään kellertäväksi, jotta se muistuttaisi voita, ja siihen lisätään voiaromi diasetyyli. Diasetyyli on viime vuosina tullut tunnetuksi ns. popcornkeuhkojen aiheuttajana.

Hiljattain eräs mies sai Yhdysvalloissa noin 5 miljoonan euron korvaukset hengitettyään synteettistä voiaromia mikropopcorneista.
Tuore tutkimus Minnesotan yliopistosta osoittaa että diasetyyli voi pahentaa Alzheimer-potilaiden taudinkulkua. Sitähän ei Elintarvikelaitos eikä Unilever tiedä.

Peesaan muita, kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä tai voita. Ei kovetettuja kasvisrasvoja, vältä margariineja, jollet sitten tee itse öljy-voi-vesi-seoksena.

Meille neuvolantäti sanoi ohjeeksi, että siirtyä piltti-puuroista oikeaan kaurapuuroon aamuin illoin ja laittaa lusikallisen rypsiöljyä sekaan tai voisilmän. Meillä oli siinä rajoilla joudutaanko välipunnitukseen, mut onneks ei tarvi. Oon kasvisruokaa antanut toisena ruokana, johon sain ohjeen antaa lihaa/kanaa/kalaa reilusti kahdesti päivässä. Ja jos ite teen ruuan niin voi laittaa öljyä hieman lisää (käytän sitä muuten todella niukasti).

Sen oon kuullut lisäksi, et jos on huonosyömään tai muuten paino matala, niin purkkimaidon sijaan tutteli-korviketta, sisältää enemmän ravinteita tm.s

Ei öljyä, jos ei ole kylmäpuristettua ja luomua.

Rypsi-, rapsi- ja auringonkukkaöljy eivät ole kuuluneet Suomalaisten ruokavalioon ennenkuin suurteollisuus keksi sen. Rypsiöljyn alfalinoleenihappo eli Omega-3:n esiaste muuttuu erittäin huonosti EPA ja DHA rasvahapoiksi. Eli margariinien mainostaminen Omega-3 rasvojen hyvinä saantilähteinä on täyttä valetta. Parhaiten Omega-3 rasvoja saa rasvaisesta kalasta ja luonnollisesti ruokittujen eläinten rasvasta.

Kun sitten mietitään virallisia suosituksia, on todettu näiden supermargariinien kuten Flora, Becel Proactive ja Benecol lisäävän oleellisesti sydänkuolemia. Niiden väitetään laskevan kolesterolia sisältämiensä kasvistanoleiden ansiosta. Kasvistanolit ovat kasvimaailman kolesteroleita. Stanolit imeytyvät suolistosta syrjäyttäen kolesterolin. Mutta kaiken mainostetun hyvän sijaan on todettu, että stanolit hapettuvat elimistössä 140 kertaa enemmän kuin varsinainen kolesteroli. Hapettunut kasvistanoli on yhteydessä siten sydänkuolemiin.

Olemme eläneet tuhansia vuosia ilman margariineja ja rypsiä.

Rypsi ja sen lähisukulainen rapsi ovat melko uusia tulokkaita Suomen pelloille. Ne vakiintuivat suomalaisiksi viljelykasveiksi oikeastaan vasta 1980-luvulla. Muuallakaan Euroopassa niillä ei ollut kovin huomattavaa asemaa viljelykasvien joukossa ennen 1970-lukua. Ristikukkaisten öljykasvien viljely oli keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, mistä myös ensimmäiset tiedot rypsistä ovat ajalta 2000-1500 e.Kr. Euroopasta ensimmäiset tiedot rypsiöljystä ovat 1200-luvulta. Silloin ja aina 1800-luvulle saakka rypsi- ja rapsiöljyä tuotettiin lähinnä lamppuöljyksi. Välillä jo suhteellisen suuren laajuuden saanut viljely taantui, kun vuoriöljy tuli markkinoille. Vasta väestönkasvun myötä lisääntynyt rypsi- ja rapsiöljyn käyttö elintarvikkeeksi ja rouheen käyttö karjan rehuksi käänsivät viljelyn uuteen nousuun toisen maailmansodan jälkeen. Kasvinjalostajat saivat nopeasti kehitettyä satoisampia ja laadultaan parempia lajikkeita rypsistä ja rapsista.


"Kansalaiset, jotka ovat pettyneet virallisiin ohjeisiin, menevät internetiin, blogeihin ja Facebookiin ja etsivät ja saavat sieltä toimivia vaihtoehtoisia neuvoja ja vertaistukea. He oppivat pian tietämään, että väitteet, joiden mukaan voi ja muu maaeläinrasva tukkii valtimot, on vailla kaikkea perää. Yksikään tieteellinen tutkimus ei tue sitä."

Kasviöljyjen teollinen prosessointi:

1. Öljysiemenet murskataan ja paahdetaan noin 120 asteessa. Näin öljy irtoaa paremmin, mutta samalla herkkien öljyjen hapettuminen (härskiintyminen) alkaa.

2. Puristus ruuvipuristimessa noin 85-95 asteessa. Öljyä irtoaa lisää ja hapettuminen jatkuu.

3. Kemiallinen liotus. Jäljelle jääneen siemenkakun rasvapitoisuus on vielä 9-18%. Tämä loppu uutetaan irti esim. heksaanilla, joka on hyvin myrkyllinen liuotin ja saatu öljy yhdistetään puristettuun öljyyn.

4. Siemenrouhe toimitetaan rehuteollisuuden käyttöön ja sitä kautta tuotantoeläinten ruokaan.

5. Liuottimen poistaminen. Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150 asteen lämpötilassa.

6. ”Degummingn” –käsittely. Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni), lesitiini, öljykuidut, polysakkaridit ja muut luonnolliset yhdisteet ja ravinteet erilaisilla suodatusmenetelmillä (sekoittamalla öljy fosforihappoon) tai 110 asteen lämpökäsittelyllä. Öljystä riippuen siitä voidaan se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.

7. Lipeäkylpy. Öljy sekoitetaan natriumhydroksidiin joka poistaa siitä vapaat rasvahapot ja loput mineraalit.

8. Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270 asteen lämpötilaa.

9. Valkaisu. Happokäsitelty savi ja suodattimet poistavat öljystä luonnolliset värit ja suodattavat saippuajäämät joita jäi edellisistä vaiheista.

10. “Talvikäsittely”. Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.


Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle.


Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:

11. Öljyn kovettaminen. Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.


90-luvun puoliväliin asti kasvisöljyjen kovettaminen tapahtui hydrogenoinnilla, jossa syntyi runsaasti transrasvoja. Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.

Tämän jälkeen tulivat statiinit markkinoille ja yleiseen käyttöön.


Öljyn vaihtoesteröinnillä on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin.

Valmistuksessa käytetyt hyvin korkeat lämpötilat sekä vaihtoesteröinti tuhoaa öljyn kaikki ravinteet ja muuttaa rasvahapot ”vaaralliseen” muotoon, jota ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään.

12. Tämän jälkeen seos pastöroidaan (kuumennus, jotta kaikki bakteerit tuhoutuvat), jolla varmistetaan hyvä mikrobiologinen laatu.

13. Lisäaineet. Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö, tuoksu sekä “vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja. Riippuen margariinista siihen lisätään kasvirasvaa (palmurasva, joka on luonnollisesti kovaa huoneenlämmössä), vettä, maitoa, suolaa, sitruunahappoa, aromia, emulgointiainetta ja säilöntäainetta (kaliumsorbaatti).


Margariineja ei voi mitenkään verrata välttämättömien rasvahappojen lähteenä juokseviin kylmäpuristettuihin (luomu) kasviöljyihin.


Margariinien ravinto ja rasvahapposisältöjä ei ole saatavilla nykyisten margariinien osalta.


Valio, Arla-Ingman ja Bunge eivät suostu kommentoimaan mitenkään ylläolevaa kasvisöljyjen ja margariinin valmistusmenetelmää.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm

Viljat kannattaa korvata kasviksilla, vihanneksilla, marjoilla ja hedelmillä.

Korkeintaan pari palaa leipää päivässä.

Aamupala:
maustamton jogurtti, ´jossa on rasvaa marjoja