Life Magazine syksy/talvi 2012-lehdestä luin mielenkiintoisen artikkelin onnellisista ihmisistä. Siinä todetaan mm. " Onnelliset ihmiset osaavat iloita siitä, mitä heillä on ja ovat valmiimpia auttamaan muita." Kuulun opiskeluni, työurani, yksityiselämäni ja eläköitymiseni pohjalta erilaisiin porukoihin.Näissä porukoissa kokoonnutaan silloin tällöin. Eilen olin lounaalla porukassa, joka kokoontuu 10:n vuoden välein. Meitä oli kolmisenkymmentä ja joukossa monia aviopareja. Porukka vaikutti onnelliselta ja seura piristi mieltäni, vaikka vain pari tuntia oltiin yhdessä. Ei toisten onnellisuus ole minulta pois, se piristää.
Onnelliset ihmiset?
1943
108
492
Vastaukset
- demeter
Minusta tuntuu, että täällä maalla onnellisia ihmisiä tapaa enemmän kuin kaupungeissa, missä elämä tuntuu mutkistuvan, tarjolla olevat vaihtoehdot lisäävät turhautumista ja tyytymättömyyttä.
Tutuistani täällä maalla näen, miten paljon he kantavat vastuuta muista silloin kun työttömyys, sairaus tai muu vastoinkäyminen yllättää. Yleinen ilmapiiri voi kyllä olla lannistavampi, eivätkä kaikki jaksa siitä ylös ponnistaakaan.Puhdasta mutua. Kaupungeissa on ihan yhtä paljon ellei enemmänkin elämäänsä tyytyväisiä. Maalaisille tyypillistä alemmuuskompleksia ei kaupungeissa juuri tapaa. Maalaisten puolueetkin ovat usein puolustuskannalla muuta maailmaa vastaan, kaupungeissa ihmiset kannattavat enemmän vapaata kilpailua, suuntautuvat muuhun maailmaan mahdollisuutena ja ovat halukkaampia huolehtimaan sen tulevaisuudesta.
- demeter
yohuuhkaja kirjoitti:
Puhdasta mutua. Kaupungeissa on ihan yhtä paljon ellei enemmänkin elämäänsä tyytyväisiä. Maalaisille tyypillistä alemmuuskompleksia ei kaupungeissa juuri tapaa. Maalaisten puolueetkin ovat usein puolustuskannalla muuta maailmaa vastaan, kaupungeissa ihmiset kannattavat enemmän vapaata kilpailua, suuntautuvat muuhun maailmaan mahdollisuutena ja ovat halukkaampia huolehtimaan sen tulevaisuudesta.
Saattaa olla mutua (yohuuhkaja), ihan omasta kokemuksistani puhun...
Eikö tuo kaupunkilaisten oletettu onnellisuus sitten ole mutua ?
Argumentit sen puolesta kuulostavat kyllä hyviltä, mutta ajattelen kyllä niiden koskevan vain pientä eliittiä ja/tai tämänpäivän menestyneitä nuoria. demeter kirjoitti:
Saattaa olla mutua (yohuuhkaja), ihan omasta kokemuksistani puhun...
Eikö tuo kaupunkilaisten oletettu onnellisuus sitten ole mutua ?
Argumentit sen puolesta kuulostavat kyllä hyviltä, mutta ajattelen kyllä niiden koskevan vain pientä eliittiä ja/tai tämänpäivän menestyneitä nuoria.No jaa, miusta ei. Maallahan väki pitää yleensä kaupunkilaisia jotenkin leuhkoina ja itseään täynnä olevina kun he taitavat vain olla itsevarmoja ja arvostelijat tuntuvat alistuvan altavastaajiksi. Noin siis silloin kun oudokseltaa tavataan, paremmin tutustuessa välit yleensä normalisoituvat.
- tasavertainen.
yohuuhkaja kirjoitti:
No jaa, miusta ei. Maallahan väki pitää yleensä kaupunkilaisia jotenkin leuhkoina ja itseään täynnä olevina kun he taitavat vain olla itsevarmoja ja arvostelijat tuntuvat alistuvan altavastaajiksi. Noin siis silloin kun oudokseltaa tavataan, paremmin tutustuessa välit yleensä normalisoituvat.
Olen ollut maalta pois neljäkymmentä vuotta ja suur-taajamien ja eri kaupunkien perusteella voin sanoa, että niissä ja näissä asuu pinnallisia hektisiä ihmisiä, kiireellisiä, ahdistuneita, stressaantuneita, vittuuntuneita.
Joka kerta, harvoin tosin, kun maalla käyn, kyllä siellä on erilaiset ihmiset. Jos ei silmin nähden onnellisia, niin hyväntuulisia ja ehdottomasti avuliaita, ilman että ovat taka-ajatuksissa ja käsi ojossa.
Jossain hesassa tarvii varmaan maksaa jo ovenavauksesta. Enkä puhu portsareista ja huoltomiehistä vaan ihmisten ahneesta ajattelutavasta. tasavertainen. kirjoitti:
Olen ollut maalta pois neljäkymmentä vuotta ja suur-taajamien ja eri kaupunkien perusteella voin sanoa, että niissä ja näissä asuu pinnallisia hektisiä ihmisiä, kiireellisiä, ahdistuneita, stressaantuneita, vittuuntuneita.
Joka kerta, harvoin tosin, kun maalla käyn, kyllä siellä on erilaiset ihmiset. Jos ei silmin nähden onnellisia, niin hyväntuulisia ja ehdottomasti avuliaita, ilman että ovat taka-ajatuksissa ja käsi ojossa.
Jossain hesassa tarvii varmaan maksaa jo ovenavauksesta. Enkä puhu portsareista ja huoltomiehistä vaan ihmisten ahneesta ajattelutavasta.Niin, maalta muuttaneet eivät ole kaupungissakaan päässeet alemmuuskompleksistaan, näemmä...
- demeter
yohuuhkaja kirjoitti:
Niin, maalta muuttaneet eivät ole kaupungissakaan päässeet alemmuuskompleksistaan, näemmä...
Heh, sitkeästi tarjoat (yohuuhkaja) tuota alemmuuskompleksia meille maalta muuttaneille... Ellei olla tarkoitushakuisia, niin voisi kai tuossa olla yhtä hyvin kyse maltillisesta asioiden tarkastelusta, itsensä näkemisestä oikeissa mittasuhteissa, siitä että on realisti, ei sekoita toiveita ja todellisuutta...
Enkä nyt tietenkään väitä, ettei samoja piirteitä voisi olla kaupunkilaisissa..)) demeter kirjoitti:
Heh, sitkeästi tarjoat (yohuuhkaja) tuota alemmuuskompleksia meille maalta muuttaneille... Ellei olla tarkoitushakuisia, niin voisi kai tuossa olla yhtä hyvin kyse maltillisesta asioiden tarkastelusta, itsensä näkemisestä oikeissa mittasuhteissa, siitä että on realisti, ei sekoita toiveita ja todellisuutta...
Enkä nyt tietenkään väitä, ettei samoja piirteitä voisi olla kaupunkilaisissa..))Noooooo, kun nimimerkki tasavertainen taas tarjosi helsinkiläisten haukkumisensa perusteiksi vain omia ennakkoluulojaan, piti mainita miltä se näyttää täältä katsoen...
Mutta silloin kun ihmisten onnellisuutta on tutkittu asuinpaikkaan verrattuna, ovat onnellisimmat tyypillisesti löytyneet jostakin pikkukaupungista. Tietysti tuollaiset muutokset kuin viimeksi omassa synnyinkaupungissani Salossa heilauttavat hetkeksi ihmisten onnellisuustaseita, mutta luulen että mikäli työpaikkoja jostakin lisää tulee, ihmiset ovat taas yhtä onnellisia kuin aiemminkin. Maalla sen sijaan tuntuu olevan koko ajan pelkoa siitä mihin elämä jatkossa on menossa, valitetaan että muutokset vievät aina huonompaan, ja näkeehän onnellisuuden siitäkin, muutetaanko enemmän maalta kaupunkeihin vai päinvastoin...
Maailmanlaajuisissa onnellisuusmittauksissa Suomi taisi viimeksi olla toiseksi paras, Tanskan jälkeen, joten ei täällä mitenkään erityisen kurjaa ole.- Sanoisin.....
yohuuhkaja kirjoitti:
Noooooo, kun nimimerkki tasavertainen taas tarjosi helsinkiläisten haukkumisensa perusteiksi vain omia ennakkoluulojaan, piti mainita miltä se näyttää täältä katsoen...
Mutta silloin kun ihmisten onnellisuutta on tutkittu asuinpaikkaan verrattuna, ovat onnellisimmat tyypillisesti löytyneet jostakin pikkukaupungista. Tietysti tuollaiset muutokset kuin viimeksi omassa synnyinkaupungissani Salossa heilauttavat hetkeksi ihmisten onnellisuustaseita, mutta luulen että mikäli työpaikkoja jostakin lisää tulee, ihmiset ovat taas yhtä onnellisia kuin aiemminkin. Maalla sen sijaan tuntuu olevan koko ajan pelkoa siitä mihin elämä jatkossa on menossa, valitetaan että muutokset vievät aina huonompaan, ja näkeehän onnellisuuden siitäkin, muutetaanko enemmän maalta kaupunkeihin vai päinvastoin...
Maailmanlaajuisissa onnellisuusmittauksissa Suomi taisi viimeksi olla toiseksi paras, Tanskan jälkeen, joten ei täällä mitenkään erityisen kurjaa ole.Eipä sieltä maalta kukaan haikailisi kaupunkeihin tai isoihin taajamiin, jos siellä olisi työtä ja toimeentuloa kaikille.
Vastaavassa määrin kaupungeissa ja taajamissa on alettu haikailla takaisin maalle - kun joillakin on taloudellinen mahdollisuus se tehdä. - demeter
yohuuhkaja kirjoitti:
Noooooo, kun nimimerkki tasavertainen taas tarjosi helsinkiläisten haukkumisensa perusteiksi vain omia ennakkoluulojaan, piti mainita miltä se näyttää täältä katsoen...
Mutta silloin kun ihmisten onnellisuutta on tutkittu asuinpaikkaan verrattuna, ovat onnellisimmat tyypillisesti löytyneet jostakin pikkukaupungista. Tietysti tuollaiset muutokset kuin viimeksi omassa synnyinkaupungissani Salossa heilauttavat hetkeksi ihmisten onnellisuustaseita, mutta luulen että mikäli työpaikkoja jostakin lisää tulee, ihmiset ovat taas yhtä onnellisia kuin aiemminkin. Maalla sen sijaan tuntuu olevan koko ajan pelkoa siitä mihin elämä jatkossa on menossa, valitetaan että muutokset vievät aina huonompaan, ja näkeehän onnellisuuden siitäkin, muutetaanko enemmän maalta kaupunkeihin vai päinvastoin...
Maailmanlaajuisissa onnellisuusmittauksissa Suomi taisi viimeksi olla toiseksi paras, Tanskan jälkeen, joten ei täällä mitenkään erityisen kurjaa ole.Muistan tuon onnellisuustutkimuksen (yohuuhkaja). Siitä oli täälläkin puhetta.
Ja minä ihmettelin, miten onnettomia muualla sitten ollaankaan..))
No tänä päivänä onnellisuus on Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa helppoa -
ainakin useimmille meistä. Pari nuorten kirjailijoitten kirjoittamaa kaunokirjaa on opettanut minulle, että jokainen voi valita oman todellisuutensa, tehdä siitä mieleisensä ihan omassa päässään - vähän samaan tyyliin kuin julkkisterapeutti opetti, että ei ole koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus...
Ennen tuota itsensä manipulointia kutsuttiin itsepetokseksi, nykyään se taitaa olla suosittu selviytymisstrategia. - kymmenen plus viisi
yohuuhkaja kirjoitti:
Noooooo, kun nimimerkki tasavertainen taas tarjosi helsinkiläisten haukkumisensa perusteiksi vain omia ennakkoluulojaan, piti mainita miltä se näyttää täältä katsoen...
Mutta silloin kun ihmisten onnellisuutta on tutkittu asuinpaikkaan verrattuna, ovat onnellisimmat tyypillisesti löytyneet jostakin pikkukaupungista. Tietysti tuollaiset muutokset kuin viimeksi omassa synnyinkaupungissani Salossa heilauttavat hetkeksi ihmisten onnellisuustaseita, mutta luulen että mikäli työpaikkoja jostakin lisää tulee, ihmiset ovat taas yhtä onnellisia kuin aiemminkin. Maalla sen sijaan tuntuu olevan koko ajan pelkoa siitä mihin elämä jatkossa on menossa, valitetaan että muutokset vievät aina huonompaan, ja näkeehän onnellisuuden siitäkin, muutetaanko enemmän maalta kaupunkeihin vai päinvastoin...
Maailmanlaajuisissa onnellisuusmittauksissa Suomi taisi viimeksi olla toiseksi paras, Tanskan jälkeen, joten ei täällä mitenkään erityisen kurjaa ole.Onnellisia ja onnettomia ihmisiä on maalla sekä kaupungeissa.
Jotkut viihtyvät maalla toiset taas kaupungissa.
Olen asunut molemmissa, isoissa kaupungeissa ja lähestulkoon korvessa.
Itsestäni on onnellisuuteni kiinni.
Olen onnellinen kun olen vapaa, pääsin eläkkeelle.
On asunto kaupungissa ja omakotitalo maalla. Joten voin valita kummankin ympäristön koska itse haluan. en ymmärrä miksi maalaisilla olisi kaupunkilaisten edessä alemmuuskompleksi, ikinä ei tuollainen ole osunut kohdalle. Penskana joskus puhuttiin että se on olevinaan kun on kaupunkilainen. Sanoisin..... kirjoitti:
Eipä sieltä maalta kukaan haikailisi kaupunkeihin tai isoihin taajamiin, jos siellä olisi työtä ja toimeentuloa kaikille.
Vastaavassa määrin kaupungeissa ja taajamissa on alettu haikailla takaisin maalle - kun joillakin on taloudellinen mahdollisuus se tehdä.No, itsestähän tuo on aika lailla kiinni. Paljon nykyisin voi tehdä etätyötä, ja luulisin että jos työttömänä pitää elää, paras paikka siihen löytyisi juuri maalta.
Asenne ratkaisee, oman luonteen laatu, ja siinä palataan noihin asioihin mitä aloituksessa listattiin.demeter kirjoitti:
Muistan tuon onnellisuustutkimuksen (yohuuhkaja). Siitä oli täälläkin puhetta.
Ja minä ihmettelin, miten onnettomia muualla sitten ollaankaan..))
No tänä päivänä onnellisuus on Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa helppoa -
ainakin useimmille meistä. Pari nuorten kirjailijoitten kirjoittamaa kaunokirjaa on opettanut minulle, että jokainen voi valita oman todellisuutensa, tehdä siitä mieleisensä ihan omassa päässään - vähän samaan tyyliin kuin julkkisterapeutti opetti, että ei ole koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus...
Ennen tuota itsensä manipulointia kutsuttiin itsepetokseksi, nykyään se taitaa olla suosittu selviytymisstrategia.Onnellisuus alkaa siitä että lakkaa valittamasta.
Nimitettäköön sitten vaikka itsepetokseksi...kymmenen plus viisi kirjoitti:
Onnellisia ja onnettomia ihmisiä on maalla sekä kaupungeissa.
Jotkut viihtyvät maalla toiset taas kaupungissa.
Olen asunut molemmissa, isoissa kaupungeissa ja lähestulkoon korvessa.
Itsestäni on onnellisuuteni kiinni.
Olen onnellinen kun olen vapaa, pääsin eläkkeelle.
On asunto kaupungissa ja omakotitalo maalla. Joten voin valita kummankin ympäristön koska itse haluan. en ymmärrä miksi maalaisilla olisi kaupunkilaisten edessä alemmuuskompleksi, ikinä ei tuollainen ole osunut kohdalle. Penskana joskus puhuttiin että se on olevinaan kun on kaupunkilainen.Näinhän se. Kun on eläkkeellä, ei edes tuo toimeentulo häiritse henkilökohtaisen onnen saavuttamista.
Mie elelen toistaiseksi onnellisena isossa kaupungissa, vaikkei ole kuin yksi vaivainen asunto ja ympäriltä löytyy paljon parjattuja ulkomaalaisia ja ties mitä kauhun aiheuttajia ihan ruotsinkielisiä myöten. Ja luulen että yhtä onnellisena elämäni jatkuu sielläkin mihin tästä nyt sitten töiden loputtua eläkkeeseen satun muuttamaan.- demeter
yohuuhkaja kirjoitti:
Onnellisuus alkaa siitä että lakkaa valittamasta.
Nimitettäköön sitten vaikka itsepetokseksi...Lakkaa valittamasta vai lakkaa näkemästä epäkohtia (yohuuhkaja) ? Muistelen itselleni opetetun, että ongelmaherkkyys on eräs luovuuden osa-alue. Ja ellei ongelmia näe, maailma, kehitys pysähtyy, nähdäkseni. Se on sitten sen onnen hinta. Vai ? Pysähtyneisyys ?
demeter kirjoitti:
Lakkaa valittamasta vai lakkaa näkemästä epäkohtia (yohuuhkaja) ? Muistelen itselleni opetetun, että ongelmaherkkyys on eräs luovuuden osa-alue. Ja ellei ongelmia näe, maailma, kehitys pysähtyy, nähdäkseni. Se on sitten sen onnen hinta. Vai ? Pysähtyneisyys ?
Jaa. ei kukaan tätä maailmaa yksin liikkeessä pidä. On tietysti viisasta olla huolissaan esimerkiksi vaikka maapallon lämpenemisestä, mutta se miten se vaikuttaa omaan elämään onkin sitten aika lailla oma valinta: voivottelua, syyttämistä vai omien elämäntapojensa luovaa kehittämistä...
- demeter
yohuuhkaja kirjoitti:
Jaa. ei kukaan tätä maailmaa yksin liikkeessä pidä. On tietysti viisasta olla huolissaan esimerkiksi vaikka maapallon lämpenemisestä, mutta se miten se vaikuttaa omaan elämään onkin sitten aika lailla oma valinta: voivottelua, syyttämistä vai omien elämäntapojensa luovaa kehittämistä...
No, eikös se makrokosmos aina sisällä mikrokosmoksen ja se perhosen siiven isku voi aiheuttaa pyörremyrskun toisella puolella maapalloa - vai miten se oli ?
Täytyypä ottaa oman onnellisuuden varjelu agendalle - tässä luovan elämäntavan kehittämisen ohessa..)) Puuhaa riittää...
- happymimmi
Olen onnellinen, onnellisin mitä koskaan ennen, vaikka 70 vuotispäivä lähestyy muutaman vuoden päästä.
En ole rikas, mutta pärjään eläkkeelläni. Miestä ei enää ole, mutta läheinen kumppani joka käy luonani.
Aika tervekin olen saanut olla, ei minulta puutu mitään.
Voi kunpa jatkuisi tällaisena vielä kauan. Välillä ihmetyttää että minkälaisia on "onnelliset ihmiset"?
Onko ne koko ajan onnellisia.
Miten pääsis tohon laumaan mukaan. Oikeesti en varmaan edes haluais.
Ite oon usein erittäin onnellinen ja sitten taas tulee aikoja että olen kaukana onnellisuudesta.
Olen tehnyt paljon vapaaehtoistöitä ihan ihmisten keskellä ja auttanut muutenkin ihmisiä.
Nytkin sitä saan usein tehdä
Ja todellakin olen iloitsen asioista joita elämässäni on kuten tietysti myös ihmisistä.
Eli mun ei kait tartte mennä kun peilin eteen niin näen onnellisen ihmisen.....
paitsi sitten joskus sieltä katsoo vähemmän onnellinen ihminen.- 1.1947
Vastaavaa mietin itsekseni. Voisin olla onnellinen, mutta en ole silti koko ajan.
Välillä kahden asunnon väliä kulkiessa se tuntuu rasitteelta, välillä lähes ylelliseltä. Hengellisellä puolella on tasaisempaa menoa, voisin sanoa onnellisuudeksi. Siinä ei keskity maallisiin, vaan tulevaan ja koko maailmaan.
Sosiaaliset suhteet on kaventuneet viime aikoina eri syistä. Oman tien kulkija olen aina ollut, eikä tämä suuremmin haittaa. Lähetystyö on yksi tärkeä alue lähinnä lähettäjänä.
Kokemukseni mukaan kaupungissa on pinnallisempia ihmisiä. Kiire leimaa menoa, vaikka kiirettä ei olisikaan. Muistan omaa nuoruuttani.
- mimmimummi
Osaan kyllä olla onnellinen siitä mitä minulla on...jopa kiitän siitä aika ajoin.
Käännän toisinaan ajatukseni niin .. että miten huonosti voisi olla.
Aika harvoin kohtaatte sitten jos 10 vuotta väliä, eikö jo voisi laittaa viiteen..
Se Onni on kyllä hankala tapaus... - k/k
Ilmoittaurun porukkaan , kuhan unohran menneet kolhut ja keskityn vaik omaan vartalooni niin sehän toimii kun junan vessa,ei hämminki.
Olen hiljalleen saamassa oman elämäni haltuuni ja siit on toristeena karisseet 10kg tänä vuonna ,ilman mitään poppakonsteja.
Yks asia on murheena ja se pahempi juttu.
Ostin tosi hienon krossarin ja se oli ollu käyttämättömänä erään laiskan isännän kotona ja se kone haisee.
Se haisee vanhalle homeiselle talolle ja se ei tunnu millään lähtevän,ain se vaan haisee vanhalle talolle,vaimo jo uhkailee meiän molempien ulosheitolla. - i_a'''
Jaa...
Oli kevät 1958 kun saimme päästötodistuksen eka luokkana kylämme keskikoulusta. Hajauduimme kukin suunnallemme opiskelemaan tai työelämään. Toisiamme emme kuitenkaan ole unohtaneet. Viiden vuoden välein ja viimeksi vuonna 2008 ylioppilasjuhlien aikaan oli luokkamme 50-vuotis kokoontuminen täällä luonani, lukiolla ja edelleen paikallisessa "soittoruokalassa" lähinnä seurustelun merkeissä. Minähän tietenkin hoitelin meillä tuon ruokapuolen.
Ensi keväänä jälleen lukiomme ylioppilasjuhlien aikaan on tarkoitus pitää tuo 55-vuotiskokoontuminen. Meillehän jälleen kokoonnutaan ja olen luvannut hoitaa tuon ruumiinravintopuolen. Yli kymmenen "nuorekasta" opiskelutoveriani, osa kumppaneineen, on tulossa. Valitettavasti viime kokoontumisessamme mukana olleen opettajamme "tiimalasista" oli hiekka valunut loppuun.- demeter
Heh, kiitos ibiza. Sinä taisit ratkaista pikku kinan siitä, missä ovat onnellisimmat ihmiset maalaisten hyväksi. Tekisikö kukaan kaupungissa asuva noin paljon muiden eteen ? Maalla "i-a" asuu, ymmärtääkseni...
"Onnellisin ei ole se, joka omistaa kaiken, vaan se, jolta ei puutu mitään", tämän eräs sanoi motokseen.
Huomasin keskustelun kääntyneen kaupunki/maaseutu väliseksi mittelöksi, miksi?
Kun ihminen on tyytyväinen elämäänsä, on hän tavallaan onnellinen, asui sitten missä tahansa.
Ei kukaan ole jatkuvasti onnellisessa mielentilassa, mutta positiivisuus ja huumori auttavat kestämään ne huonotkin päivät.
Surut ovat asia erikseen, niiden tullessa ei kukaan ole onnellinen.- demeter
No täytyyhän tässä vähän jännitettä luoda aamuun (Anceli)..))
Kun ei muuten oikein näy käynnistyvän (puhun itsestäni)
Kyllähän tuo onnellisuus käsitteenä on tulkinnanvarainen, tyytyväisyys riittää minullekin ja muistan kyllä lukeneeni, että jos ikääntyneet ihmiset ovat terveitä, he yleensä ovat tyytyväisiä (=onnellisia). Niin että hyvä me...
- 1943
Niin eiköhän jokaisen elämä ole enemmän tai vähemmän vuoristorataa, on onnen hetkiä, on surun hetkiä ja yleensä mennään eteenpäin tasaisesti tavara- tai pikajunan nopeudella. Ehkä on kyse perusvireestä. Toiset näkevät enemmän valopilkkuja pimeydessä, toiset vajoavat pimeyteen. Ei voi vain maata untuvapeiton alla onnen huumassa.
Itse olen juuri nyt tyytyväinen, kun on valinnanvaraa seuran suhteen. Kuulun kolmeen eläkeläisporukkaan ja menoissa on päällekkäisyyksiä. Mietin, missä tapaan henkilöitä joiden seurassa on paras olla ja päädyin tähän paikalliseen joukkoon, joiden parissa on myös enemmän velvollisuuksia. Tarjolla olisi ollut menoja pääkaupunkiseudulle, mutta tällä kertaa maaseutu vie voiton. Mutta mielenkiintoisia henkilöitä on olemassa asuinpaikasta riippumatta. Lauantaitapaaminen oli Helsingin ydinkeskustassa. - Pirre*
Tyytyväinen ihminen on kai onnellinenkin...
P.s. Joskus olen kuullut sanottavan ns. luojalta saamaan jääneistä, että he on niitä onnellisia ihmisiä...Käsitteitä.
Minun suussani rakkaus ja onnellisuus maistuvat liian äiteliltä!
Kiintymys ja siihen liittyvä huolenpito kumppanin hyvinvoinnista on minun tulkintani.
Onnellisuuden korvaan tyytyväisyydellä.
Ihminen ei tule tyytyväiseksi poistamalla tyytymättömyyden syitä.
Seurauksena on vain vähemmän tyytymätön ihminen.
Tyytyväisyyden perusteet ovat erikseen. Niitä lisäämällä lisääntyy tyytyväisyys mutta tyytymättömyyden lähteet ovat ennallaan.
Suuremman tyytyväisyyden johdosta tyytymättömyyden subjektiivinen tuntemus heikkenee.
Kuvittelen tämän olevan syynä nykyiseen mielialaani.
Syöpä ja siihen liittyvä epävarmuus ovat tyytymättömyystekijöitä mutta muista syistä johtuva sikamaisen hyvä tyytyväisyyteni ei anna syövälle liikaa tilaa elämässäni.
Olen yhtä tyytyväinen kuin ennekin. Tuo riivatun korroosia vain inhottaa.- 1.1947
laiska-lasse kirjoitti:
Käsitteitä.
Minun suussani rakkaus ja onnellisuus maistuvat liian äiteliltä!
Kiintymys ja siihen liittyvä huolenpito kumppanin hyvinvoinnista on minun tulkintani.
Onnellisuuden korvaan tyytyväisyydellä.
Ihminen ei tule tyytyväiseksi poistamalla tyytymättömyyden syitä.
Seurauksena on vain vähemmän tyytymätön ihminen.
Tyytyväisyyden perusteet ovat erikseen. Niitä lisäämällä lisääntyy tyytyväisyys mutta tyytymättömyyden lähteet ovat ennallaan.
Suuremman tyytyväisyyden johdosta tyytymättömyyden subjektiivinen tuntemus heikkenee.
Kuvittelen tämän olevan syynä nykyiseen mielialaani.
Syöpä ja siihen liittyvä epävarmuus ovat tyytymättömyystekijöitä mutta muista syistä johtuva sikamaisen hyvä tyytyväisyyteni ei anna syövälle liikaa tilaa elämässäni.
Olen yhtä tyytyväinen kuin ennekin. Tuo riivatun korroosia vain inhottaa.Yhdyn ajatuksiisi syöpää myöten! Se voi uusia, tai sitten ei. Miehellä uusii ja hoidot alkavat taas.
Juuri keskusteltiin menneistä vuosista. Aivan hyvä saldo, vaikka on niitä miinuksiakin tietysti. Reilu 30 vuotta kuitenkin yhdessä, eikä se ihan vähän ole.
Tyytyväisyyttä vai onnellisuutta? Vai molempia. - Pirre*
laiska-lasse kirjoitti:
Käsitteitä.
Minun suussani rakkaus ja onnellisuus maistuvat liian äiteliltä!
Kiintymys ja siihen liittyvä huolenpito kumppanin hyvinvoinnista on minun tulkintani.
Onnellisuuden korvaan tyytyväisyydellä.
Ihminen ei tule tyytyväiseksi poistamalla tyytymättömyyden syitä.
Seurauksena on vain vähemmän tyytymätön ihminen.
Tyytyväisyyden perusteet ovat erikseen. Niitä lisäämällä lisääntyy tyytyväisyys mutta tyytymättömyyden lähteet ovat ennallaan.
Suuremman tyytyväisyyden johdosta tyytymättömyyden subjektiivinen tuntemus heikkenee.
Kuvittelen tämän olevan syynä nykyiseen mielialaani.
Syöpä ja siihen liittyvä epävarmuus ovat tyytymättömyystekijöitä mutta muista syistä johtuva sikamaisen hyvä tyytyväisyyteni ei anna syövälle liikaa tilaa elämässäni.
Olen yhtä tyytyväinen kuin ennekin. Tuo riivatun korroosia vain inhottaa.Noin se on, - ei kannata pilata elämäänsä asioilla joille ei mahda mitään, vaan yrittää keskittyä asioihin jotka on jotensakin mallillaan..
- 1943
1.1947 kirjoitti:
Yhdyn ajatuksiisi syöpää myöten! Se voi uusia, tai sitten ei. Miehellä uusii ja hoidot alkavat taas.
Juuri keskusteltiin menneistä vuosista. Aivan hyvä saldo, vaikka on niitä miinuksiakin tietysti. Reilu 30 vuotta kuitenkin yhdessä, eikä se ihan vähän ole.
Tyytyväisyyttä vai onnellisuutta? Vai molempia.Mutta syövästäkin voi parantua tai voi elää se seuranaan monia vuosia. Miehelläsi on hyvä tilanne, kun on kumppani tukenaan. Itse koin elämäni suurimpina onnistumisiani sen, että mieheni syöpäleikkauksen jälkeen toipui masennuksesta, kun pääsi kotiin. Saimme 7 yhteistä vuotta lisää eikä syöpä häntä vienyt. Nauttikaa yhteisistä hetkistä.
1943 kirjoitti:
Mutta syövästäkin voi parantua tai voi elää se seuranaan monia vuosia. Miehelläsi on hyvä tilanne, kun on kumppani tukenaan. Itse koin elämäni suurimpina onnistumisiani sen, että mieheni syöpäleikkauksen jälkeen toipui masennuksesta, kun pääsi kotiin. Saimme 7 yhteistä vuotta lisää eikä syöpä häntä vienyt. Nauttikaa yhteisistä hetkistä.
11-vuotta tulee täyteen vaimon parantamattoman, siis lääketiede ei todellakaan tiedä parannuskeinoa, verisyövän kanssa.
Vieläkään ei ole havaittavissa lopun oireita.
Hän kotiutuu kohta hopeahapsiklubin viikkokokouksesta.
Tappotuomion kuultuaan, sytostaattipiikkien sivuoireiden hämmentämänä, hän oli ensimmäisen vuoden alamaissa.
Viimeiset 10-vuotta ovat menneet hyvin.
Oman pakoputkikorroosioni viimeinen leikkaus tehtiin vasta 13kk sitten joten siitä ei vielä osaa sanoa mitään.
Tirkistetään 08.11.
Vaikkasekä entinen työkaverini, että vaimoni serkku kuolivat tähän syöpätyyppiin niin liene itse fatalisti koska en osannut masentua.
Jos olisin muslimi niin sanoisin kai sen olevan allahissa.
Inhottaahan tämä epävarmuus kuitenkin.
- käsitteistä
Sana onnellinen on mielestäni hyvin lälly. Itse ajattelen, että ihmisen elämän tulee olla merkityksellistä, mielekästä ja tavoitteellista. Onnellinen on jotain paikallaan pysyvää ja lisäksi meillä on onnellisuuspakko: jos et ole onnellinen, olet onneton.
- ------
Onnellisuus on yksi ainut ihmisen tunne. Ei kukaan ole aina onnellinen, saati onneton.
Tunteitten kirjo on rajaton, ja kaikilla ihmisillä on ne.
Mielelläni olen aina välillä onnellinen, vaikka se jonkun mielestä olisi lällyilyä.
Ikävää, jos jolta kulta se tunne puuttuu. - 1943
------ kirjoitti:
Onnellisuus on yksi ainut ihmisen tunne. Ei kukaan ole aina onnellinen, saati onneton.
Tunteitten kirjo on rajaton, ja kaikilla ihmisillä on ne.
Mielelläni olen aina välillä onnellinen, vaikka se jonkun mielestä olisi lällyilyä.
Ikävää, jos jolta kulta se tunne puuttuu.Minusta ei ole lällyä käyttää sanoja "rakkaus", "onnellisuus". Mutta eihän niitä koko ajan voi käyttää. Kyllä esim. parisuhteeseen kuuluva rakkaus on niin valtava tunne, ettei sitä sanoin voi kuvata. Pitää olla runoilija.
- jolta kulta
------ kirjoitti:
Onnellisuus on yksi ainut ihmisen tunne. Ei kukaan ole aina onnellinen, saati onneton.
Tunteitten kirjo on rajaton, ja kaikilla ihmisillä on ne.
Mielelläni olen aina välillä onnellinen, vaikka se jonkun mielestä olisi lällyilyä.
Ikävää, jos jolta kulta se tunne puuttuu.jolta kulta
- 1943
jolta kulta kirjoitti:
jolta kulta
Oliko salainen viesti VP:ltä?
- Sunnuntailaps'
Onni asuu jokaisen omassa taskussa, se täytyy vain osata kaivaa sieltä ulos. Kaivamista helpottaa positiivinen asenne maailman ja elämän asioihin, samoin kuin siihen, että onnellisuus on, pysyy ja kestää.
Positiivisella elämänasenteella pötkii pitemmälle ja elää kauemmin kuin negatiivisella nurjottamisella, märehtimisellä ja murjottamisella, joista ei synny eikä sikiä mitään kehityskelpoista koskaan eikä ikinä. - Maalla asuva, eikä k
Mikä helvetti siihen yohuuhkajaan nyt on mennyt? Olen pitänyt hänen kommenttejaan asiallisina aikaisemmin.
Olisiko asiallista että antaisin perusteettomasti haukkua kaupunkilaisia vain siitä syystä että sattuvat asumaan kaupungissa? Ja ehkä vielä haukkuisin mukana?
- miksi miksi+
yohuuhkaja kirjoitti:
Olisiko asiallista että antaisin perusteettomasti haukkua kaupunkilaisia vain siitä syystä että sattuvat asumaan kaupungissa? Ja ehkä vielä haukkuisin mukana?
Haukut sitten sitkeästi maalaisia, kun sattuvat asumaan maalla.
miksi miksi+ kirjoitti:
Haukut sitten sitkeästi maalaisia, kun sattuvat asumaan maalla.
Luehan nyt kuitenkin ensin mitä kirjoitin, ja mieti sitten muuttavatko ihmiset maalta kaupunkeihin vai kaupungista maalle ja miksi.
tosiasiat kannattaa aina tunnustaa, uskoi itse mitä tahansa. Itse asuin nuorena maalla ja nykyisin kai lähes kaikki silloisen kotikyläni asukkaat ovat muuttaneet kaupunkiin, paria suurinta kartanoa omistavia lukuun ottamatta, yksi niistäkin myi maansa kaupungille ja toinen meni muuten vain konkkaan ja maat myytiin rikkaimmille naapureille. Tilalle on tullut ensin rahaväkeä ja nyt sinne leviää jo kaava-alue...
- Klisheiden hurmaa
En oikein ymmärrä kommenttiasi toisten ihmisten onnesta ja siitä,että se ei ole sinulta pois. Tuo kai pohjautuu siihen uskomukseen,että olemme kaikki samanlaisia ja että koemme onnen samalla tavalla. Niinhän asia ei ole. Toisten onni ei voi koskaan olla sinulta pois, olitpa siitä mitä mieltä tahansa. Toisaalta sinun tai jonkun muun henkilön toisten onnesta tuntema mahdollinen kateus hankaloittaa vain kateutta tuntevan eloa ja oloa. Se klisheistä ja niiden logiikasta.
Koska tunnemme kukin onnellisuuden eri tavoin, ei useinkaan näytä siltä,että ne ihmiset, jotka mielestäni ovat onnellisia osaisivat iloita siitä, mitä heillä on tai että he auttaisivat muita. Näyttää, että asia on aivan päinvastoin: ahneus lisääntyy syödessä ja muiden auttaminen on minimaallista käytännössä. Jolla paljon on,. pitää paljostaan kiinni,ettei vain kadottaisi mitään siitä. Ilmeisesti he eivät olekaan onnellisia. Itse asiassa ainoastaan henkilö itse voi tietää olevansa onnellinen, ei kukaan muu, joten ulkoisesti onnellisuutta voi aniharvoin joku muu päätellä saati tietää varmasti. Niin hyviä me olemme teeskentelemään.
Olen sitä mieltä,että onnellisin on se, joka on osannut luopua maallisista eli supistaa sen, mitä omistaa minimiin. Tämä ei koske henkisyyttä eikä ihmissuhteita, sillä kumpiakaan ei voi omistaa. Onnellisuus ei ole pysyvä tila, kuten kaikki tiedämme, joten sitäkään ei voi omistaa.
Noh, juttusi on kevyt ja pintapuolinen, kuten täällä tapana on. Arvostelet muka onnellisuutta tietämättä kuinka todellista se on ja myös siksi, että on helpompaa elää niin eli kauniiden kuvitelmien kanssa. Eipä suuressa seurassa ja Suomessa synkkiä totuuksia elämästä kerrota, silloin kaikki on hyvin. Vasta hyvien ystävien kanssa totuudet paljastuvat, kun naamiot ja kulissit eivät ole tarpeen. Silloin asioita oikeasti jaetaan ja silloin suru ja ilo ovat aitoja. Mutta kukin olkoon onnellinen onnestaan, vaikka pintapuolisesta. Se ei ole minulta pois.
Tapailen vastaavasti tuttaviani. Isossa joukossa kaikki on yleensä kaikilla loistavasti ja hymy herkässä. Minusta on mukavaa tavata heitä silti ehdoitta eli olivat onnellisia tai eivät. Tapaaminen sinänsä virkistää ja yleensäkin se,että ovat elossa vielä. Jos eivät olisi, se olisi minulta oikeasti pois.- demeter
Niin (kliseiden hurmaa), aloitus perustui otteeseen onnellisuutta käsittelevästä artikkelista ja minusta se paleveli hyvin keskustelun käynnistäjänä.
En ole itsekään kliseiden ystävä. Ne tekee mieli asettaa kyseenalaisiksi. Minua on myös aina pikkuisen häirinnyt tuo "minun onneni ei ole keneltäkään pois".
Ehkä en sitä oikein loppuun saakka ymmärrä, kun itse katson, että aika usein onneni on joltakulta pois - riippuu siitä, mitä onneen sisällyttää. Jos onni on vaikka hyvä työpaikka, se on pois siltä, joka paikan olisi myös halunnut. Sama pätee aika usein myös aineelliseen hyvinvointiin, etenkin jos asiaa tarkastelee globaalisti.
Joku kirjoitti tuolla onnellisuuspakosta. Itsekin ajattelen vähän saman suuntaisesti. Käydäkseen mallikkaasta kansalaisesta, hyvinvointivaltion jäsenen PITÄÄ olla onnellinen. Optimismi katsotaan yleislääkkeeksi vähän joka vaivaan.
Jos sattuu olemaan pessimisti ja taipuvainen kritisoimaan yleisesti hyväksyttyjä asioita leimataan helposti epäkelvoksi ja asennevammaiseksi. - 1943
demeter kirjoitti:
Niin (kliseiden hurmaa), aloitus perustui otteeseen onnellisuutta käsittelevästä artikkelista ja minusta se paleveli hyvin keskustelun käynnistäjänä.
En ole itsekään kliseiden ystävä. Ne tekee mieli asettaa kyseenalaisiksi. Minua on myös aina pikkuisen häirinnyt tuo "minun onneni ei ole keneltäkään pois".
Ehkä en sitä oikein loppuun saakka ymmärrä, kun itse katson, että aika usein onneni on joltakulta pois - riippuu siitä, mitä onneen sisällyttää. Jos onni on vaikka hyvä työpaikka, se on pois siltä, joka paikan olisi myös halunnut. Sama pätee aika usein myös aineelliseen hyvinvointiin, etenkin jos asiaa tarkastelee globaalisti.
Joku kirjoitti tuolla onnellisuuspakosta. Itsekin ajattelen vähän saman suuntaisesti. Käydäkseen mallikkaasta kansalaisesta, hyvinvointivaltion jäsenen PITÄÄ olla onnellinen. Optimismi katsotaan yleislääkkeeksi vähän joka vaivaan.
Jos sattuu olemaan pessimisti ja taipuvainen kritisoimaan yleisesti hyväksyttyjä asioita leimataan helposti epäkelvoksi ja asennevammaiseksi.En lainkaan noin syvällisesti asiaa ajattele kuin te kaksi enkä ala ruotimaan kenenkään ajatuksia. Hyvin moni vaan on kateellinen, jos jollakulla toisella on jokin yksityiskohta vähän paremmin kuin itsellä tai ainakin luulee niin. Kyllä sen täälläkin saa tuntea, jos kertoo olevansa tyytyväinen.
- Minä itse
1943 kirjoitti:
En lainkaan noin syvällisesti asiaa ajattele kuin te kaksi enkä ala ruotimaan kenenkään ajatuksia. Hyvin moni vaan on kateellinen, jos jollakulla toisella on jokin yksityiskohta vähän paremmin kuin itsellä tai ainakin luulee niin. Kyllä sen täälläkin saa tuntea, jos kertoo olevansa tyytyväinen.
Eivät kaikki ihmiset vertaa. Mitä muilla on, ei se ole itseltä pois. Sitäpaitsi toisten asiat eivät edes kiinnosta.
demeter kirjoitti:
Niin (kliseiden hurmaa), aloitus perustui otteeseen onnellisuutta käsittelevästä artikkelista ja minusta se paleveli hyvin keskustelun käynnistäjänä.
En ole itsekään kliseiden ystävä. Ne tekee mieli asettaa kyseenalaisiksi. Minua on myös aina pikkuisen häirinnyt tuo "minun onneni ei ole keneltäkään pois".
Ehkä en sitä oikein loppuun saakka ymmärrä, kun itse katson, että aika usein onneni on joltakulta pois - riippuu siitä, mitä onneen sisällyttää. Jos onni on vaikka hyvä työpaikka, se on pois siltä, joka paikan olisi myös halunnut. Sama pätee aika usein myös aineelliseen hyvinvointiin, etenkin jos asiaa tarkastelee globaalisti.
Joku kirjoitti tuolla onnellisuuspakosta. Itsekin ajattelen vähän saman suuntaisesti. Käydäkseen mallikkaasta kansalaisesta, hyvinvointivaltion jäsenen PITÄÄ olla onnellinen. Optimismi katsotaan yleislääkkeeksi vähän joka vaivaan.
Jos sattuu olemaan pessimisti ja taipuvainen kritisoimaan yleisesti hyväksyttyjä asioita leimataan helposti epäkelvoksi ja asennevammaiseksi."demeter"
Jos onni suo, on Joulun alla taas yhden vapahtajan armorikkaan syntymän muisto-aika.
63V. Niin moni velkainen nuori on minulle kateellinen ja vuokseni onneton, miks tolla on kaikki jees? Vaikka sekin oli aikanaan hulttio.
Monet myöhäis-keski-ikäiset ajattelevat lonksuvan lumikolansa uusimista, ostaisiko uuden. vai muuttaisiko kaupunkiin, kerrostaloon.
Niin moni joutuu ystävälleen sanomaan: Minä en enää jaksa.
Onni ja onnellisuus ei ole Staattinen tila, se muuttuu aina iän mukana, joka sekunti.
Minä olen monelta onnelta säästynyt, ja jokusen onnen saanut.
Olenko onnellinen vai onneton?
Enpä osaa sanoa, niin paljosta olen jäänyt paitsi, niin paljon olen saanut.
Ja niin olemme me kaikki, ansiomme mukaan.
H.- 1943
hunksz kirjoitti:
"demeter"
Jos onni suo, on Joulun alla taas yhden vapahtajan armorikkaan syntymän muisto-aika.
63V. Niin moni velkainen nuori on minulle kateellinen ja vuokseni onneton, miks tolla on kaikki jees? Vaikka sekin oli aikanaan hulttio.
Monet myöhäis-keski-ikäiset ajattelevat lonksuvan lumikolansa uusimista, ostaisiko uuden. vai muuttaisiko kaupunkiin, kerrostaloon.
Niin moni joutuu ystävälleen sanomaan: Minä en enää jaksa.
Onni ja onnellisuus ei ole Staattinen tila, se muuttuu aina iän mukana, joka sekunti.
Minä olen monelta onnelta säästynyt, ja jokusen onnen saanut.
Olenko onnellinen vai onneton?
Enpä osaa sanoa, niin paljosta olen jäänyt paitsi, niin paljon olen saanut.
Ja niin olemme me kaikki, ansiomme mukaan.
H.Ootko tosiaan sitä mieltä, että ansiomme mukaan? Musta tuntuu, ettei kovin oikeudenmukainen tuo jako aina ole. Itse olen saanut melko paljon, ansiosta en tiedä.
1943 kirjoitti:
Ootko tosiaan sitä mieltä, että ansiomme mukaan? Musta tuntuu, ettei kovin oikeudenmukainen tuo jako aina ole. Itse olen saanut melko paljon, ansiosta en tiedä.
"1943"
Onnen jakautumista voi laskea vain rahalla, muulla arvolla se on mahdotonta.
Jos syntyy rikkaaseen perheeseen, on taloudellinen onni taattu, teki sitten elämällään vaikka mitä.
Ja sit on se Lotto ja peli-himo.
Henkisellä puolella se keräytyy joillekin ylettömästi ja jotkut jäävät ilman.
Minä olen pelaillut rahalla ja silmillä, ja tässä sitä nyt ollaan.
Olen ansainut sen onneni, minkä olen osannut tavoitella.
Vaihtaisinko jonkun päivän pois?
Taatusti, montakin, kuten me kaikki vaihtaisimme, hekin jotka valehtelevat.
H.- Minä itse
1943 kirjoitti:
Ootko tosiaan sitä mieltä, että ansiomme mukaan? Musta tuntuu, ettei kovin oikeudenmukainen tuo jako aina ole. Itse olen saanut melko paljon, ansiosta en tiedä.
Mitä väliä sillä, mitä on saanut? Ei maailmassa ole tasajakoa.
On saanut mitä on, niin näillä mennään. Ja katsotaan, mihin saakka se riittää. Voin sanoa kokemuksesta, että hämmästyttävän pitkälle. - 1943
Minä itse kirjoitti:
Mitä väliä sillä, mitä on saanut? Ei maailmassa ole tasajakoa.
On saanut mitä on, niin näillä mennään. Ja katsotaan, mihin saakka se riittää. Voin sanoa kokemuksesta, että hämmästyttävän pitkälle.Kyllähän minäkin pitkälle hypin joskus, pituushyppyennätys on 325 cm.
- Minä itse
1943 kirjoitti:
Kyllähän minäkin pitkälle hypin joskus, pituushyppyennätys on 325 cm.
Mutta maahan putosit silti.
Kun putoat, niin osaatko myös nousta ylös ja jatkaa matkaa?
- happy.days
Kansaa lakoaa, joku vielä laitoksessa makoaa, toinen mieleltään sekoaa. Onnellinen olla saa, jos omat jalat kuljettaa ja voi vaikkapa rakastaa.
- 1943
Taitaa olla erinomainen aloitus, koska joku muu sen omii nimiinsä. Oli jollekulle onnenhetki, suon sen sulle.
- 26..
Lukemalla tätä palstaa, niin pääset tuosta epäilyksestäsi.
Olikohan se ketju, jokin "uusi zydeemi" tai jotain.
- onni?
Mikä mahtaa olla onnelliset--- raha on aina osa olevaa onnea, sillä ilman rahaa ei ole kirkkoja ei pappeja.
Onni on harmooninen elämä oman itsensä kanssa ja läheisen.
Leskenä näen paljon uutta, mitä ei ole eronneilla, koska heillä on usein yhteiset lapset jne.. Kuitenkin kuin minun kohdalla kaikki ovat ystäviä, tavallaan erikoista minulle. Paljon uusia tuttavuuksia jotka eivät ole pahasta.
Tarkoitan minun katsomusta, että molemmilla puolilla olisi suuri kanssa käyminen puolin toisin.
Hänen ex miehensä täyttää vuosia niin minä ja hän on mukana niinkuin muut kaikin puolin.- 1943
Niin, leskeys antaa mahdollisuuden tutustua uuteen ihmiseen. Keskustelimme näistä asioista miesystäväni kanssa. Itse sain myös uuden perheen, läheisten piiri laajeni. Minun ikäiselle naiselle oli tilaus, koska moni oli siirtynyt rajan toiselle puolelle. Monella eronneella katkeaa muitakin ihmissuhteita, teillä on käynyt onnekkaammin.
- suku2
1943 kirjoitti:
Niin, leskeys antaa mahdollisuuden tutustua uuteen ihmiseen. Keskustelimme näistä asioista miesystäväni kanssa. Itse sain myös uuden perheen, läheisten piiri laajeni. Minun ikäiselle naiselle oli tilaus, koska moni oli siirtynyt rajan toiselle puolelle. Monella eronneella katkeaa muitakin ihmissuhteita, teillä on käynyt onnekkaammin.
Kyllä ja vielä tuplana pojan vaimolla.
Onnen osa-alue uhattuna.
Kuntoiluni on muodostumassa uhkatekijäksi auvoiselle avio-onnellemme.
Kun nyt pitkän rappiokauden jälkeen olen pystynyt lisäämään tehoa kuntoiluuni niin olen unissani ryhtynyt muksimaan vaimoani.
Hänen kertomansa mukaan.
Veto- ja yläkropan harjoitteet ovat aiheuttaneet harjoitusten jälkeistä olkavarsien puutumista ja kiusallista pistelyä.
Ilmeisesti liikehdin unipäissäni em. syystä ja yrittäessäni alitajuisesti saada käsivarsiin tuntoa, heilauttelen käsiäni sillä seurauksella, että vieressä nukkuva vaimoni saa osansa rennon käsivarren liike-energiasta.
Eikä tunnottoman käsivarren liike ole hallittavissa.
Herättyään kertoo minun heilauttavan suoraa kättäni rentona hänen päälleen.
Muks!
Vaihtoehdot.
1. Odotamme kiusan loppuvan itsestään kuntoni normalisoiduttua.
2. Sahaan parivuoteemme halki ja vaimo kaivaa kätköistään kummallekin omat täkit.
3. Lopetan kuntoilun.
4. Jokin pakkopaidan toiminnot täyttävä ratkaisu.
Vielä ei ole pahempia mustelmia ilmennyt mutta vaimon verenohennuslääkitys paljastaa kevyenkin pahoinpitelyn!
Lienee vakavan keskustelun paikka?- unet-makuu
Kun kädellä tavoitan häntä hän ei ole siellä , siis hän on toissa makuu huoneessa ja sanoo minun kuorsanneet ja lujaa--- kuulin myös hänen sen tekevän siellä.
Mukava olla kuitenkin alussa samassa...... - 1943
Eipä olisi Sinun luullut muksivan rakastasi mustelmille. Eikös sitä kuntoilua voisi vähentää pikkuhiljaa ja kokeilla, milloin muksiminen loppuu? Minä en pahakseni pistäisi, vaikka joku vähän muksisikin. Vaikka unessa.
- kunto1
1943 kirjoitti:
Eipä olisi Sinun luullut muksivan rakastasi mustelmille. Eikös sitä kuntoilua voisi vähentää pikkuhiljaa ja kokeilla, milloin muksiminen loppuu? Minä en pahakseni pistäisi, vaikka joku vähän muksisikin. Vaikka unessa.
Lihaksilla ei ole aivoja----niin pitäisi jo ihmisen tietää mikä on kuntoilu!
- järkiä
kunto1 kirjoitti:
Lihaksilla ei ole aivoja----niin pitäisi jo ihmisen tietää mikä on kuntoilu!
Toivon viisaita tänään 60 ja muut hyvin vähissä.
- onni2
järkiä kirjoitti:
Toivon viisaita tänään 60 ja muut hyvin vähissä.
Olkaamme onnelisia kun terveys on hyvä, siinä on kaikkien onni oli mikä muu tahansa. Näin...
1943 kirjoitti:
Eipä olisi Sinun luullut muksivan rakastasi mustelmille. Eikös sitä kuntoilua voisi vähentää pikkuhiljaa ja kokeilla, milloin muksiminen loppuu? Minä en pahakseni pistäisi, vaikka joku vähän muksisikin. Vaikka unessa.
Lohdutuksen sanoja. Muksiminen ei kuulemma ole likimainkaan jokaöistä eikä sarjoissa tapahtuvaa.
Vain yksi muksaus kerrallaan.
- "tuntematon "
Murheen murtama !
Kuolema hiipii ympärillä
vie vanhuksen
yhden kerrallaan
on suru mielessä päällimäinen
ei antaisi rakkaitaan
on elämä väistämättä rajallinen
aika löhdön tullut on
ei lohtua ei toivoa
kaikki mennyt on
maallinen mammona turhaa on- minä vain.
Vanhuksen?
Niin kutsuu vanhan, kuin myös nuorukaisen.
Ei vain hiivi, vaan viikate harteillaan
ylvästelee pylvässaleissa,
kuin myös peräkamareissa.
Ei elämä ole turhaa koskaan,
ei kukaan elä ilman tarkoitusta.
Toivo, toivo elää, se voi elää
elämääkin kauemmin.
Toivo ja haave ja unelma,
niistä voi voimansa saada. - Hyväksyminen auttaa
minä vain. kirjoitti:
Vanhuksen?
Niin kutsuu vanhan, kuin myös nuorukaisen.
Ei vain hiivi, vaan viikate harteillaan
ylvästelee pylvässaleissa,
kuin myös peräkamareissa.
Ei elämä ole turhaa koskaan,
ei kukaan elä ilman tarkoitusta.
Toivo, toivo elää, se voi elää
elämääkin kauemmin.
Toivo ja haave ja unelma,
niistä voi voimansa saada.Hmmm ... Kyllä toiveisiin, haaveisiin ja unelmiin tarvitaan elävä, jaksava ja tahtova ihminen. Tai no, toivehan se on poispääsykin, ikiuneen nukkuminen, maallisesta vapautuksen saaminen ...
- Lohdullista vapautta
"Kuolema ei ole mikään rangaistus, joka ylhäältä annetaan. Se on ihmisen ihana oikeus väsyneenä nukahtaa."
- minä vain.
Hyväksyminen auttaa kirjoitti:
Hmmm ... Kyllä toiveisiin, haaveisiin ja unelmiin tarvitaan elävä, jaksava ja tahtova ihminen. Tai no, toivehan se on poispääsykin, ikiuneen nukkuminen, maallisesta vapautuksen saaminen ...
Toiveita, unelmia, haaveita,
voi mielessään elää muistaen häntä,
joka meni pois, luota.
Haaveita, joista kaikki eivät ehtineet toteutua.
Toivoa, josta ei ehtinyt toivottomuus.
Itse pidän kiinni elämästä, tästä,
kynsin, hampain, parhaalla tahdollani,
onhan se ainoani. - minä vain.
Täällä on usein , kuin puullä päähän lyöty.
Ei aina jaksa viivottimella mitata, mikä viesti on kellekin. :))
Kiitos! minä vain. kirjoitti:
Täällä on usein , kuin puullä päähän lyöty.
Ei aina jaksa viivottimella mitata, mikä viesti on kellekin. :))
Kiitos!:)
- siis mitä ????????
maduixa kirjoitti:
:)
maduixa ? TÄH ???????
- " tuntematon "
Kuumat on kyynelleet
turhaanko vierineet
paljon oli rakkaitain
menneet kaikki jo on
kaiken sain
loppua ei
ei lohtua
ole elämä markkinoilla,
on tullut vanuus
yksinäisyys
pois tahdon
paremmille lautimille
sinne missä
kaikki rakkaani rakkaani jo on - mikä on onnea ?
kysyn vaan ?
oooookko näää onnellinen
määä tunnen vain tuskaa
parasta se silloin on ollu
ku työtä on ollu
onnellinen ihminen on outo
" otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittavan "
sanoo raamattu !- Hah !
Se Kirja on väärässä monessa muussakin asiassa.
- yx..
Onni on pehmeä pumpulitukko
joka sipaisee kipeää kohtaa,
sellainen hauska pikkuinen ukko
jolla nauravat silmät hohtaa.
Onni voi kiidättää ajatukset pilviin
suloisiin unelmien huumaan,
iloiten katsella rakastaviin silmiin
tunteisiin läpimiin, kuumaan
Onni on ystävä turvallinen
joka elämään iloa antaa
kohdata luottamus täydellinen
elon salaisuudetkin kantaa
Onni on laiva kaukaisen maan
elon purjeita monia seilaa
meitä jonnekin kauas kujettaa
tai tyyniä rantoja peilaa - ...
"onnelliset ihmiset"
Nähdäkseni kaikki on järkiään jotain vajaa älyisiä tai muuten sekopäitä.
=DW=- 1943
Ei kai se haittaa, vaikka olisi vajaaälyinen tai sekopää, jos vain on onnellinen? Minä satun tuntemaan onnellisia ihmisiä monia, älykkyyttään en ole mittaillut, en edes arvioinut.
- Tyhjiö(kö)
Ja mikä sinä olet asiaa arvioimaan? Tällaisella kommentilla.
- Tuomas3
Onnellisuuden epäilijät katkeroituneita, elämäänsä tyytymättömiä?
Netissä kiertää aina tutkimuksia siitä missä maailman onnellisimmat ihmiset asuvat ja kärjessä aina jotkut trooppiset Tyynen meren saaret tms. kehitysmaat. Tästä voisi päätellä että ihmninen on onnellinen kun asiat ovat hyvin, perustarpeet tyydytetty ja ei tiedä paremmasta, siis ei liikaa haaveita ja haihatteluja. Mitä enemmän on juttuja menossa ja omistuksessa, sitä enemmän voi myös tulla huolia niistä, kun kaikki ei toimi eikä stemmaa ja naapurilla on uudempi älypuhelin.
Yksilöllisellä tasolla se on kai aika pitkälle luonnekysymys: jos on vähään tyytyväinen ja peruspositiivinen niin elämä hymyilee, asui sitten kaupungissa tai maalla.
(Sanoo onnellinen paloma, lennossa pikkukaupungin ja metsän välissä, kahden suuren kaupungin liepeillä, riittävän lähellä lentokenttää ja satamia että pääsee pois suhteellisen vaivattomasti jos niiin sattuisi.)Mieleeni tulevat Israelin kibbutseista kirjoitetut jutut.
Kommuuni antoi kaiken tarvittavan ja ihmiset tekivät kykyjensä mukaan töitä kommuunin hyväksi.
Kommuuni vaatetti, ruokki, tarjosi jonkin tason terveydenhuollon, hoiti lapset jne.
Kun yksilöille alkoi kertyä yksityistä omaisuutta alkuun henkilökohtaisten vaatteiden ja sittemmin käyttötavaroiden muodossa, alkoi yhteishenki rakoilemaan.
Omaisuuden kertyminen lienee luonnollinen tavoite ja johtaa itsekkyyteen.
Seuraava on kilpailu ja kateus.
Koska jollakin on aina jotakin enemmän kuin itsellä on kateellisten ihmisten käyttövoima tarjolla.
Seurauksena tyytymättömyys.
Sulkujesi sanoman sisällöstä olen melkein katteellinen!
Ehkä luterilainen perintömmekin johtaa uurastamisen ja säästämisen kautta tyytymättömyyteen?laiska-lasse kirjoitti:
Mieleeni tulevat Israelin kibbutseista kirjoitetut jutut.
Kommuuni antoi kaiken tarvittavan ja ihmiset tekivät kykyjensä mukaan töitä kommuunin hyväksi.
Kommuuni vaatetti, ruokki, tarjosi jonkin tason terveydenhuollon, hoiti lapset jne.
Kun yksilöille alkoi kertyä yksityistä omaisuutta alkuun henkilökohtaisten vaatteiden ja sittemmin käyttötavaroiden muodossa, alkoi yhteishenki rakoilemaan.
Omaisuuden kertyminen lienee luonnollinen tavoite ja johtaa itsekkyyteen.
Seuraava on kilpailu ja kateus.
Koska jollakin on aina jotakin enemmän kuin itsellä on kateellisten ihmisten käyttövoima tarjolla.
Seurauksena tyytymättömyys.
Sulkujesi sanoman sisällöstä olen melkein katteellinen!
Ehkä luterilainen perintömmekin johtaa uurastamisen ja säästämisen kautta tyytymättömyyteen?Kyllä luterilaisuudella ja kalvinismilla voi olla tekemistä asian kaa koska monet katolisten maiden asukkaat kokevat itsensä onnellisiksi.
"El que peca y reza empata"
(Joka tekee syntiä ja rukoilee on tasoissa)
Ei jää mikään kalvamaan mieltä jos on heittänyt parit avemariat.
- 1945
Miksi vain parisuhteessa elävät saavat olla onnellisia? Entäs me jotka emme ole koskaan saaneet kokea onnellista parisuhdetta, ilmeisesti olemme onnettomuuteen tuomittuja.
- 1943
Ei kai asia noin ole, mistä olet saanut tämän käsityksen? Minulla on ollut pitkähköjä kausia ilman parisuhdetta, onnettomiakin. Mutta pääsääntöisesti olen ollut ainakin tyytyväinen. Ajan, jonka käyttää parisuhteeseen, voi käyttää johonkin muuhun. Mutta totta on myös se, että parisuhde on monelle jonkinlainen mittari. Itse olen siinä suhteessa onnellinen, että olen saanut kokea onnellisia parisuhteita. Nämä menneet riittävät loppuelämäksi.
- 1945
Olet onnekas, kun voit paistatella ihanissa muistoissa. Minulla sen sijaan ei ole koskaan ollut hyvää parisuhdetta jota muistella, eikä tällä hetkelläkään ole ketään. Vaikka olen näin vanha joudun vielä yrittämään ja etsin yhä sitä "oikeata".
Olen jo luovuttanut ja ajattelen että kuka tahansa kelpaa kunhan on kunnollinen ja luotettava. Se on vain niin että jos ei ole tunteita miestä kohtaan ei jaksa olla hyvä hänelle, tulee sellainen hyväksykäytön tunne. Kuin hakisi ilmaista escortpalvelua, ilmaista puuseppää, ilmaista talonmiestä ilmaista saunaseuraa ......ym- 1943
Ihmeellisiä juttuja on tapahtunut tutuille iäkkäämmille, miksei Sinullekin. Nuo tuntemuksesi ovat tuttuja minullekin menneiltä vuosilta. Ja tunteet eivät synny tilauksesta. Itsekin olen mieluummin yksin, kokemuksia ei ole miessuhteista ilman tunteita. Leskeksi jäätyäni moni kyseli joko olen löytänyt miehen joka tekisi sellaisia ja sellaisia töitä. Sitä varten ovat ammattilaiset, joille maksetaan palkka. Miehelleni sanoin, että hänen tärkein tehtävänsä on vaimon hyvänä pitäminen.
- 1945
Olen samaa mieltä kanssasi. Kyllä se on tunneasia, olen yrittänyt olla jonkun "kunnollisen" miehen kanssa, mutta ei siitä mitään tule jos ei ole tunteita. Mies alkaa nopeasti tuntua vastenmieliseltä. Ei se ole oikein sitä miestäkään kohtaan, joten on kai parempi olla yksin.
- 1943
Tuo on jännä juttu. Pystyn minäkin keskustelemaan monen miehen kanssa, mutta lähempään kanssakäymiseen en ole halunnut monenkaan kanssa. On tuo oma reviiri.Vasta leskenä olen oppinut halaamaan ihmisiä, joihin minulla ei ole tunnesidettä. Ja kiusallista on jos joku on kiinnostunut, mutta itse ei.
- kisks
Hölpötipölpöti taas tätä onnellisuushömppää.
- 1943
Jos vastapainoa haluat, niin pistäpä alulle oikein katkeran kitkerä ketju.
- Rajaton onnellikas
Onnellinen ihminen on vapaa sellainen, kaikesta mahdollisesta rajoittavasta ja kahlitsevasta. Niin ajatuksen tasolla kuin konkreettisessa elämässäkin, onnellisella ei ole rajoja, jotka pistävät mielen ja kielen ahtaalle.
- me onnelliset!
Onni on vaikea asia suomalaisille.
Suomalainen ei osaa olla onnelli-
nen, vaikka omat asiat olisi hyvin.
Vasta sitten, jos varmasti tietää,
ettei naapurin ole!- onnea
Näinhän se voi olla, mutta pitäisi tietää mikä on onni ja onnellisuus elämässä, minulle on pienestä asti kuva siitä mitä on minulla se on vain ollut kuin sumussa kulkeminen oman itseni kanssa, tietenkin on matkalla ollut "onnellisia" luulen heidän onni on ollut vain heille.
Ehkä elämä perhe lapset, lapsen lapset ovat se onni... niin ja tämä päiväkin on ehkä onni.
Vähästä tyytyväinen.
Jos pakoputkikorroosion paljastumista ja poistoa ei olisi viime vuonna tapahtunut niin nyt olisi yksi tyytyväisyyden aihe vähemmän.
Maanantainen materiaalianalyysi kertoi kaikkien perustekijöiden olevan erinomaisessa kunnossa.
Tämän päivän visuaalinen tirkistely vahvisti virheettömyyden.
Seuraava katsastus 9kk:n kuluttua.
Onni rakentuu tälläisistä pienistä paloista.
Jos koskaan ei olisi keljua niin mukavakaan ei tuntuisi miltään.
Kaipaammeko kontrasteja?- katsastukset
Niin nämä katsastukset auto meni läpi, mutta korjaus oli 2400e omaa rahaa alennukset oli 200.
Näkö kuvaus taitaa olla esillä, täytyy olla "mustat" lasit takaisin ajossa.
Sunnuntaina on päivällinen "linnassa" ja hänen sukua, näin elämä kulkee - kuitenkin mikä on onni.... ehkä sekin aika tulee...
"Parkettienpartaveitsi", vinoili Ilta-sanomat puhuessaan Ristomatti Ratiasta.
Minusta alkoi tuntua säälittävältä hänen esiintymisensä,
varsinkin, kun hän kertoi pelkäämisestään.
Armi Ratialla oli / on kolme lasta, Anttimatti, Ristomatti ja Eriika.
Armi Ratian tunnetut lauseet olivat: "On kahdenlaisia ihmisiä.
Ihminen on joko rilljantti tai mölli."
Ilmeisesti hän itse koki olevansa ensinmainittu, koska kirjotti:
"Ehkä minusta olisi voinut tulla poliitikko, Jos olisin vähemmän nero."
( "Life Magazine syksy / talvi 2012"-julkaisusta s. 59 - 61.
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyy tuo julkaisu, Life Magazine.)
...
En jaoittele ihmisiä noin mustavalkoisesti kahteen joukkoon, sillä minusta ihmisissä on erilaisia hyviä ominaisuuksia, harvoin joku olisi mikään 'mölli'.
Menestynyt ihminen Armi Ratia katsoi kanssavaeltajiaan ehkä business-naisen silmin.
- Mutta oliko Armi Ratia onnellinen?
Siitä on mahdotonta sanoa mitään.
Muistan vain hänen hyvin vanhana lausumansa repliikin: "Haluaisin kuolla perunapellolle."
hän oli anoppini ja äitini kanssa saman ikäinen, mutta nuo sukulaiseni elivät paljon pitempään, yli 90-vuotiaiksi,
Armi Ratia oli muistaakseni 67-vuotias kuollessaan.
Nyt hänestä ja hänen elämästään tehdään elokuva.- Nyt
Armi Ratia syntyi v, 1912.
Suomen Käsityön Ystävät kunnioittaa Ratiaa ottamalla uudelleen tuotantoon hänen 22-vuotiaana 1934 suunnittelemansa Maan uumen -ryijyn. - 1943
Minusta ihmiset ovat mielenkiintoisia, varsinkin jos ovat aitoja. Tänäänkin minulla oli mahdollisuus rupatella monen henkilön kanssa. Sain heti mentyäni ajan kampaajalle ja nuori tyttö oli erittäin hyvä työssään. Paikassa, jossa pesetän autoni, on usein vähän iäkkäämpi henkilö kassalla. Hän on aina iloinen ja mikäs sen hauskempaa. Omat omenani ovat lopussa ja kävin ostamassa Loboja tukkuliikkeessä. Nuori poika palveli hyvin.Sitten hoitelin järjestöasioita ja koin iloisia yllätyksiä. Suppilovahveroita käväisin poimimassa. Alkavat olla huonolaatuisia, mutta valikoiden sain sienet illan sienisarviin. Ovat nyt tekeillä. Pitää tutustua noihin mainitsemiisi sivuihin.
- onni kaikille
1943 kirjoitti:
Minusta ihmiset ovat mielenkiintoisia, varsinkin jos ovat aitoja. Tänäänkin minulla oli mahdollisuus rupatella monen henkilön kanssa. Sain heti mentyäni ajan kampaajalle ja nuori tyttö oli erittäin hyvä työssään. Paikassa, jossa pesetän autoni, on usein vähän iäkkäämpi henkilö kassalla. Hän on aina iloinen ja mikäs sen hauskempaa. Omat omenani ovat lopussa ja kävin ostamassa Loboja tukkuliikkeessä. Nuori poika palveli hyvin.Sitten hoitelin järjestöasioita ja koin iloisia yllätyksiä. Suppilovahveroita käväisin poimimassa. Alkavat olla huonolaatuisia, mutta valikoiden sain sienet illan sienisarviin. Ovat nyt tekeillä. Pitää tutustua noihin mainitsemiisi sivuihin.
Sama aihe---hammaslääkäri nainen 30-35 idästä thai tai sieltä.
Paikka oli murtunut niin oli tosi ystävällinen kun asia oli selvä, sanoin vieressä on kai paikka pois, joka oli hyvin pieni,, ok sanoi hän korjasi ja sanoi tämä suuri korjaus ei maksa mitään, vain pieni--- niin hänellä ei ollut suuri rinta mutta 40 min. ei pieni.
Voin kai olla onnellinen, koska minulla on myös lääkäri kotona pit vis... - 1943
Tutustuin mainitsemiisi sivuihin. Ne kertovat muutamasta menestyneestä henkilöstä ja heidän ominaisuuksistaan. Mielestäni kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Työelämästä jäi mieleeni mm. yksi oppilaani. Hän oli tullut ns. apukoulusta. Keskustelimme hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan. Hän oli realisti. Ei halunnut kouluttautua johtotehtäviin ja perusteli valintansa tosi järkevästi. Tietääkseni hän on menestynyt työelämässä hyvin. Kaikki on suhteellista.
Luin silmäillen ketjun. Joku kirjoitti tosissaan, että suomalaiset eivät osaa olla onnellisia.
No, mietin mihin vastakkainasetteluryhmään väite perustuu.
Ihminen on kaikkialla ihminen, onnellinen ja välillä vähemmän onnellinen. Ihminen on kateellinen ja vähemmän kateellinen. Ihminen on katkera ja vähemmän katkera. Ihminen tarvitsee rahaa ja sen keruu on kaikkialla yhtä tärkeää. Rahasta unelmoidaan rikkaissa perheissä yhtä kiihkeästi kuin köyhissäkin.
Raha ei tuo onnea sanotaan, mutta kyllä se on tärkeä onnen tuottaja. Rahaa tarvitaan elämiseen ja elämäntaso määräytyy rahamäärillä.
Ei kansalaisuus tee ketään paremmaksi, onnelliseksi tai onnettomaksi.
Ihminen on ihminen niin Posiolla kuin Kusadasissa.- 1943
Matematiikka oli minulle joskus ajat sitten kiinnostuksen kohde. Ajattelin, että voisihan sitä vaikka kuukauden verran pistää merkin janalle. Keskipiste olisi 0 ja siitä ylöspäin plussia, alaspäin miinuksia. Tulisi jonkinlainen onnellisuuden profiili. Jos kuukauden summa olisi plussan puolella, henkilö olisi enemmän onnellinen kuin onneton. Esimerkiksi mulla olisi ollut 13.12.04 ja 21.04.12 varmaan miinusta sata ellei peräti tuhat. Siitä on lähdetty nousemaan.
- L - L
Raha ei tee onnelliseksi mutta sillä poistetaan tyytymättömyyden syitä.
Rahan puute aiheuttaa tyytymättömyyttä mutta sekin riippuu henkilöstä.
Tuttavissani on muutama henkilö jotka ovat vähemmän tyytymättömiä niin kauan kuin heillä on, esimerkiksi perinnön ansiosta, käyttää rahaa lähipiiriä enemmän.
Tyytyväisyys >< tyytymättömyys on yksilöllistä, osittain vertaamiseen perustuvaa.
Onnekseen huomattava osa ihmisistä löytää tyytyväisyytensä abstrakteista asioista.
Itse olen tyytyväinen nykyisiin, vaatimattomiin puitteisiin ja sosiaalisiin suhteisiini.
Viimeinen tyytyväisyyteni aihe on eilen saamani 9kk:n jatkoaika. Sitä ei edeltänyt ko. aiheesta johtuva tyytymättömyys. Vain epävarmuus. - Onnea jatkoon,
L - L kirjoitti:
Raha ei tee onnelliseksi mutta sillä poistetaan tyytymättömyyden syitä.
Rahan puute aiheuttaa tyytymättömyyttä mutta sekin riippuu henkilöstä.
Tuttavissani on muutama henkilö jotka ovat vähemmän tyytymättömiä niin kauan kuin heillä on, esimerkiksi perinnön ansiosta, käyttää rahaa lähipiiriä enemmän.
Tyytyväisyys >< tyytymättömyys on yksilöllistä, osittain vertaamiseen perustuvaa.
Onnekseen huomattava osa ihmisistä löytää tyytyväisyytensä abstrakteista asioista.
Itse olen tyytyväinen nykyisiin, vaatimattomiin puitteisiin ja sosiaalisiin suhteisiini.
Viimeinen tyytyväisyyteni aihe on eilen saamani 9kk:n jatkoaika. Sitä ei edeltänyt ko. aiheesta johtuva tyytymättömyys. Vain epävarmuus.Onnea jatkoon, - voin eläytyä tuntemuksiisi, kun olen oman rakkaan mieheni kanssa ne kokenut yli kymmenen vuoden ajalta, sen ajan kesti diagnoosin tulosta, ennen kuin syöpä vei hänet. - Voimia ja iloa päiviin!
Kunpa syöpien arvoitukset joskus saataisiin ratkaistua! - 1943
Onnea jatkoon, kirjoitti:
Onnea jatkoon, - voin eläytyä tuntemuksiisi, kun olen oman rakkaan mieheni kanssa ne kokenut yli kymmenen vuoden ajalta, sen ajan kesti diagnoosin tulosta, ennen kuin syöpä vei hänet. - Voimia ja iloa päiviin!
Kunpa syöpien arvoitukset joskus saataisiin ratkaistua!Onnea myös minun suunnaltani. Koin tuon 5 vuoden koeajan mieheni vierellä. Hän sai "terveen paperit". Oli hyväkuntoinen, syöpä ei vienyt, vaan sekunnit eivät olleet puolellaan liukkaassa mutkassa.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!
Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t3211263Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r357467V*ttuu että mä haluan sua
Jos jotain ihmistä voi kunnolla haluta, niin hän on se. Voi Luoja auta jo! Joku jeesus hjelppa mej!813848Nolointa ikinä miehelle
On ghostata nainen jonka kanssa on ollut ystävä tai ollu orastavaa tapailua pidemmän aikaa. Osoittaa sellaista moukkamai1063799- 423298
Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.6113227Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä
Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳453106- 913088
Sattuma ja muutama väärinkäsitys
vaikuttivat siihen millaiseksi tämä kaikki muodostui. Pienet aikanaan huomaamattomat käänteet. Seuraava näytös on jo tul322033Keskusta hajoaa Palojärvi lähtee
Suomen Keskustan ryhmä hajoaa Kemijärvellä. Kalastaja Palojärvi sai tarpeekseen ja loikkasi Sitoutumattomat Aati Virkkul251785