Hei!
Onko muilla kokemuksia/neuvoja:
Lapsellemme on tullut aikamoisia pelkotiloja, kuuluuko esimurkkuikään tms.
(siskoni oli jostain lukenut, että tuonikäisillä voi olla valtavia pelkoja, mutta ei muistanut mistä oli sen lukenut....!)
Olen ajatellut sen johtuvan siitä, kun äitini teki kuolemaa tuossa kesäkuussa ja olin hänen luonaan viikon verran, eipä mummeli lähtenytkään taivaaseen ja palasin siten kotiin, on edelleen vaihtelevassa kunnossa, mutta kuitenkin,
voisiko poikani ajatella näitä kuolema-asioita - ei ole tarvinnut aiemmin kohdata millään lailla näitä asioita, vai kuuluuko tämä nyt ikään,
olemme keskustelleet asiasta ja hän sanoo, ettei ole mitään pelkoja, mutta esimerkiksi eilen ei halunnut mennä yksin suihkuun kotona (meillä on vanha omakotitalo kolmessa kerroksessa, alimmaisessa kellarissa on suihku) - pimeä vai mikä kammoksutti??
Ajattelen kauhulla tulevaa koulunalkua ja 3.lukalle menoa,
kun olen töissä, miten voi olla itsekseen koulun jälkeen, viime kevät opetteli sitä yksinoloa ja kaikki meni TOSI hyvin, teki läksyt oli kavereilla jne. eikä silloin ollut mitään häiriöitä.
NEUVOKAA HYVÄT IHMISET!
Sielu pakahtuu kuitenkin vielä niin pienen poikani puolesta
Lapseni pelkotilat (9 vee)
13
10587
Vastaukset
- tarja
"pelkokausi" puhkesi kanssa sukulaismiehen kuoleman myötä.Tyttö kanssa 9v.Se meni niin pitkälle että tyttö ei meinannut jättää äitiään silmistään edes koulun ajaksi.He kävivätt sitten juttelemassa koulupsykologin kanssa,joka sai solmua hieman auki,mutta ongelma on osittain yhä tosin paljon lievempänä.Lapsi tajusi ilmeisesti silloin kun tuo sukulaismies kuoli että täältä saatetaan kuolla milloin vain.Aika näköjään auttaa,mutta vie aika kauan....
- Ritva
Kiitos vastauksestasi, on hyvä tietää, että on samassa veneessä muitakin.
Aurinkoista syksyä ja toivotaan, että ollaan menossa parempaan suuntaan...
- muistelen
Eiköhän joskus 9:sän vuoden iässä lapsi irrottaudu satumaailmoista, alkaa ymmärtämään, että jotakin voi oikeasti tapahtua.
Omalla pojallani oli myös lieviä pelkoja etenkin pimeän suhteen, mutta ystäväni samanikäinen seuraili äitiä kotona huoneesta toiseen. Kummankaan lähipiirissä ei ollut tapahtunut mitään ikävää/huolta-aiheuttavaa.
Meillä tämä oli vain lyhyt vaihe ( ja siis painottui nukkumaanmenoaikoihin ), joka meni ohi -niin myös ystäväni perheessä. Ehkäpä teilläkin vain kehitykseen kuuluva vaihe, joka toivottavasti menee pian ohi koulujen alkaessa.- muistelen vielä
Koska meillä oli siis nukkumisongelmia, ostin Ruohonjuurikaupasta "huolinukkeja" ( joku afrikkalainen juttu ) pienessä rasiassa..nuket tyynyn alle huolia viemään :)..en tiedä auttoiko, miten poikani koki, mutta kokeilin kuitenkin..eiväthän lapset aina niitä huoliaan kerro.
Hmm..tuon ikäinen poika ei kai myönnä pelkäävänsä, mutta koti kuulostaa pelottavan..Entäpä ( vaikkei myönnä pelkäävänsä ) jos yhdessä katsoisitte reittiä suihkuun, onko siellä jotain synkkää, nariseeko ovi tms..kyselisit sisustusideoita :), esim. oisko jokin nurkkaus kivemman näköinen, jos siinä olisi dinosaurus-tarra tai niitä kaupasta ostettavia pimeässä hehkuvia tarroja..
Varmaan olisi paljonkin jotain pikku niksejä, joilla tilannetta voisi helpottaa -nuo nyt vain tulivat mieleeni. - Ritva
muistelen vielä kirjoitti:
Koska meillä oli siis nukkumisongelmia, ostin Ruohonjuurikaupasta "huolinukkeja" ( joku afrikkalainen juttu ) pienessä rasiassa..nuket tyynyn alle huolia viemään :)..en tiedä auttoiko, miten poikani koki, mutta kokeilin kuitenkin..eiväthän lapset aina niitä huoliaan kerro.
Hmm..tuon ikäinen poika ei kai myönnä pelkäävänsä, mutta koti kuulostaa pelottavan..Entäpä ( vaikkei myönnä pelkäävänsä ) jos yhdessä katsoisitte reittiä suihkuun, onko siellä jotain synkkää, nariseeko ovi tms..kyselisit sisustusideoita :), esim. oisko jokin nurkkaus kivemman näköinen, jos siinä olisi dinosaurus-tarra tai niitä kaupasta ostettavia pimeässä hehkuvia tarroja..
Varmaan olisi paljonkin jotain pikku niksejä, joilla tilannetta voisi helpottaa -nuo nyt vain tulivat mieleeni.Kiitos vastauksesta, kokeillaanpa noita juttuja, josko se siitä :)
Aurinkoista syksyä !
Ritva
- kokenut
Lapsen on vaikea päästä peloistaan, koska ne eivät ole oikeita uhkia, joihin aikuinen voi tarttua ja ajaa pois. Siksi illat on rauhoitettava ennen nukkumaan menoa hiljaisiksi. Ei juoksuleikkejä, ei jänniä tv-ohjelmia, ei varsinkaan räiskintäpelejä. Ei tv-uutisia, sillä niissä on nykyään niin paljon sotaa ja väkivaltaa, että on aivan turhaa sälyttää lapsen mieleen sodan karmeutta. Lapsi ei niille asioille voi mitään.
Kun mieli on jo rauhoittunut ennen iltatoimia, niin pelkotilat alkavat väistyä. Niihin on kuitenkin aina suhtauduttava vakavasti vähättelemättä. Lapsen pitää voida kertoa peloistaan ja saada sitten lohdutusta vanhemmilta.
Oman lapseni pelot putkahtivat 8-vuotiaana ja jatkuivat koko kevätlukukauden. Meillä paloi valot yötäpäivää, oveen asennettiin varmuuslukko, lupa tulla yöllä äidin tai isän viereen oli jatkuva. Tv oli kiinni ja nukkumaan mentiin hyvin säännöllisesti. Yritin kertoa lapsen peloista koulun terveydenhoitajalle, mutta hän oli sitä mieltä, että lapsella on niin hyvä opettaja, että ongelma ei tule ainakaan koulusta. No eihän hän koulua pelännytkään, mutta omituinen asenne kuitenkin. Jättivät perheen yksin ongelmaa ratkomaan.- Ritva
Hei ja kiitos vastauksestasi!
Hyvä nähdä ettei ole yksin ongelmiensa kanssa.
Meillä on kyllä rauhoituttu illalla yleensä ja yhdessä mennään sänkyyn ja luetaan iltasatu ja iltarukous ja keskustellaan yleensä myös asioita - silloin kun on aikaa ja hiljaista, niin on hyvä aika puhua - lapsenkin.
Nyt ollaan siinä pisteessä meillä, että poika nukkuu vieressäni ja isä on häädetty pojan sänkyyn... hmmm... mutta nyt on puhuttu, että ensi viikolla siirtyy omaan sänkyyn, saa nähdä mikä ralli sitten alkaa.... siirryimme jo aiemmin samaan huoneeseen nukkumaan pojan esityksestä eli ei olla kaukana muutenkaan, mutta pitäisi olla vieressä nukkumassa jo kun hän alkaa nukkumisen.
Väliin tuntuu olevan kyllä levollisempi ja nukahtaa ilman "vierihoitoa".
Tarkkaillaan tilannetta.
Hyvää jatkoa sinullekin :) - kokenut
Ritva kirjoitti:
Hei ja kiitos vastauksestasi!
Hyvä nähdä ettei ole yksin ongelmiensa kanssa.
Meillä on kyllä rauhoituttu illalla yleensä ja yhdessä mennään sänkyyn ja luetaan iltasatu ja iltarukous ja keskustellaan yleensä myös asioita - silloin kun on aikaa ja hiljaista, niin on hyvä aika puhua - lapsenkin.
Nyt ollaan siinä pisteessä meillä, että poika nukkuu vieressäni ja isä on häädetty pojan sänkyyn... hmmm... mutta nyt on puhuttu, että ensi viikolla siirtyy omaan sänkyyn, saa nähdä mikä ralli sitten alkaa.... siirryimme jo aiemmin samaan huoneeseen nukkumaan pojan esityksestä eli ei olla kaukana muutenkaan, mutta pitäisi olla vieressä nukkumassa jo kun hän alkaa nukkumisen.
Väliin tuntuu olevan kyllä levollisempi ja nukahtaa ilman "vierihoitoa".
Tarkkaillaan tilannetta.
Hyvää jatkoa sinullekin :)Kannattaisiko kokeilla sitä, että kun lapsi on nukahtanut, siirrät hänet omaan sänkyynsä nukkuvana. Aamulla sitten voisitte yhdessä hämmästyneinä huomata, kuinka hyvin yö oli mennyt ihan omassa sängyssä!
Saattaapa olla, että konsti ei vielä toimi.
Meillä yö aloitettiin aina omassa vuoteessa ja jatkettiin sitten isän tai äidin vieressä. Vähitellen lapsi pystyi nukkumaan koko yön omassa vuoteessaan. Kesän jälkeen vaiva oli poissa.
Olikohan koulu sittenkin lapselle liian vaikea sinä keväänä? - ritva
kokenut kirjoitti:
Kannattaisiko kokeilla sitä, että kun lapsi on nukahtanut, siirrät hänet omaan sänkyynsä nukkuvana. Aamulla sitten voisitte yhdessä hämmästyneinä huomata, kuinka hyvin yö oli mennyt ihan omassa sängyssä!
Saattaapa olla, että konsti ei vielä toimi.
Meillä yö aloitettiin aina omassa vuoteessa ja jatkettiin sitten isän tai äidin vieressä. Vähitellen lapsi pystyi nukkumaan koko yön omassa vuoteessaan. Kesän jälkeen vaiva oli poissa.
Olikohan koulu sittenkin lapselle liian vaikea sinä keväänä?niin, sinänsä hyvä neuvo, mutta kun poika painaa jo aika lailla, että ei onnistu!
katsellaan tilannetta - öppö
Tosi hankala tilanne on meilläkin tytön 8 vee kanssa. Kun uutisissa näytettiin männäviikolla trombin aiheuttamia tuhoja niin sen jälkeen on pelko yltynyt aivan valtaviin mittoihin: pienikin oksien heiluminen tuulessa, pelkkien poutapilvien ilmestyminen taivaalle jne. saavat aikaan paniikin. Opettaja koulussa on myös aivan ihmeissään (lapsen olen hakenut kotiinkin kesken päivän). Vaikka kuinka asioita selitettäisiin ja lasta rauhoiteltaisiin, niin aamulla herätessä samat pelot on päällä. Yöt menee hyvin, mutta aamulla itkien lähdetään kouluun, koska lapsi sanoo, että ainut turva hänelle on kotona. Soitin neuvolaan josta ohjattiin perheneuvolaan. Apua on siis tulossa... Itsekin on vanhempana aivan paniikissa, kun tuntuu ettei mene järkipuhe perille eikä turvallisuutta tahdo löytyä. Taas on ukkoskuuroja luvattu loppuviikoksi koko Suomeen... ei hyvältä näytä?! Mutta kaikesta huolimatta lohduttaa, että on paljon muitakin jotka on tässä samassa tilanteessa.
- Ritva
öppö kirjoitti:
Tosi hankala tilanne on meilläkin tytön 8 vee kanssa. Kun uutisissa näytettiin männäviikolla trombin aiheuttamia tuhoja niin sen jälkeen on pelko yltynyt aivan valtaviin mittoihin: pienikin oksien heiluminen tuulessa, pelkkien poutapilvien ilmestyminen taivaalle jne. saavat aikaan paniikin. Opettaja koulussa on myös aivan ihmeissään (lapsen olen hakenut kotiinkin kesken päivän). Vaikka kuinka asioita selitettäisiin ja lasta rauhoiteltaisiin, niin aamulla herätessä samat pelot on päällä. Yöt menee hyvin, mutta aamulla itkien lähdetään kouluun, koska lapsi sanoo, että ainut turva hänelle on kotona. Soitin neuvolaan josta ohjattiin perheneuvolaan. Apua on siis tulossa... Itsekin on vanhempana aivan paniikissa, kun tuntuu ettei mene järkipuhe perille eikä turvallisuutta tahdo löytyä. Taas on ukkoskuuroja luvattu loppuviikoksi koko Suomeen... ei hyvältä näytä?! Mutta kaikesta huolimatta lohduttaa, että on paljon muitakin jotka on tässä samassa tilanteessa.
kiitos vastauksestasi!
kyllähän näitä taitaa aika lailla olla näitä pelkotiloja lapsilla yleensäkin, kun on näitä vastauksia saanut ja töissä jutellut, niin yhdellä jos toisellakin on jos jonkinlaista ahdistusta... mistäpä sen avun löytäis, toivottavasti saatte avun, ja kerro ihmeessä auttoko se perheneuvola....
meillä ei tilanne ole ihan noin paha, ja tuntuu että on vähän rauhoittunut poikammekin, nukkuu kyllä tosi hyvin vieressä... hmmm.... mutta kivahan tuo olisi oman ukkonsa kanssa aviovuoteessa maata eikä pojan! mutta lapsen turvahan se on pääasia!
terkut
ritva - TEP
öppö kirjoitti:
Tosi hankala tilanne on meilläkin tytön 8 vee kanssa. Kun uutisissa näytettiin männäviikolla trombin aiheuttamia tuhoja niin sen jälkeen on pelko yltynyt aivan valtaviin mittoihin: pienikin oksien heiluminen tuulessa, pelkkien poutapilvien ilmestyminen taivaalle jne. saavat aikaan paniikin. Opettaja koulussa on myös aivan ihmeissään (lapsen olen hakenut kotiinkin kesken päivän). Vaikka kuinka asioita selitettäisiin ja lasta rauhoiteltaisiin, niin aamulla herätessä samat pelot on päällä. Yöt menee hyvin, mutta aamulla itkien lähdetään kouluun, koska lapsi sanoo, että ainut turva hänelle on kotona. Soitin neuvolaan josta ohjattiin perheneuvolaan. Apua on siis tulossa... Itsekin on vanhempana aivan paniikissa, kun tuntuu ettei mene järkipuhe perille eikä turvallisuutta tahdo löytyä. Taas on ukkoskuuroja luvattu loppuviikoksi koko Suomeen... ei hyvältä näytä?! Mutta kaikesta huolimatta lohduttaa, että on paljon muitakin jotka on tässä samassa tilanteessa.
Meillä on kohta 6-v täyttävä eskarilainen ja hyvin samantapainen tarina. Hän sattui näkemään pari uutiskuvaa kotimaamme elokuisista rankkasateista ja amerikan rannikoilla riehuneista hirmumyrskyistä, eikä siihen muuta tarvittu. Nyt tuntuu,että yl. niin rauhoittavasta sateen ropinasta on tullu lähes painajainen. "Imeekö maa ja viemärit varmasti nämä vedet, jottei me hukuta. ":kysyy lapseni. Juttelin asiasta psykologin kanssa ja hän kehoitti käymään asiaa läpi, kun sää on poutainen ja lapsi rauhallinen. Silloin lapsi pystyy ajattelemaan tilannetta. Kun paniikki on päällä ei siinä tunnu selittelyt auttavan. Telkkarimme pysyy visusti kiinni, uutiset katsotaan täst edes lasten mentyä nukkumaan.
Saitteko apua perheneuvolasta, onko teidän tilanne rauhoittunut ja millä keinoin ? Kaikki neuvot tulevat enemmän kuin tarpeeseen ! - Ritva
TEP kirjoitti:
Meillä on kohta 6-v täyttävä eskarilainen ja hyvin samantapainen tarina. Hän sattui näkemään pari uutiskuvaa kotimaamme elokuisista rankkasateista ja amerikan rannikoilla riehuneista hirmumyrskyistä, eikä siihen muuta tarvittu. Nyt tuntuu,että yl. niin rauhoittavasta sateen ropinasta on tullu lähes painajainen. "Imeekö maa ja viemärit varmasti nämä vedet, jottei me hukuta. ":kysyy lapseni. Juttelin asiasta psykologin kanssa ja hän kehoitti käymään asiaa läpi, kun sää on poutainen ja lapsi rauhallinen. Silloin lapsi pystyy ajattelemaan tilannetta. Kun paniikki on päällä ei siinä tunnu selittelyt auttavan. Telkkarimme pysyy visusti kiinni, uutiset katsotaan täst edes lasten mentyä nukkumaan.
Saitteko apua perheneuvolasta, onko teidän tilanne rauhoittunut ja millä keinoin ? Kaikki neuvot tulevat enemmän kuin tarpeeseen !Hei!
Niin, meillä on aika tehnyt tehtävänsä ja pelkotilat ovat melko mukavasti häipyneet, emme käyttäneet poikaa missään asiantuntijalla tms. - konsultoimme kyllä ystäviämme joilla tuntui monella olevan samantapaisia kokemuksia - nimenomaan herkillä lapsilla oli näitä ongelmia ollut.
Nyt kyllä on mielestäni lisääntynyt tuo vieressä nukkuminen, että voisiko vielä taustalla olla meilläkin jotain, sanoo että siinä nukuttaa paremmin ja on turvallista .....
Juttelimme kyllä lapsellemmekin ja tarkkailin tilannetta kriittisin silmin - uutiset myös minimiin, sieltähän tuntuu tulevankin vain ikäviä uutisia ...
Toivottavasti teidänkin tilanne siitä vähitellen ja hellävaraisesti ohjaten paranee !
Iloista ja turvallista syksynloppua
toivoo Ritva :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1673427- 152066
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2231480Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701241- 441211
- 371111
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va381063Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke1361021- 47994
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.38958