Suomalaisella viljelijällä monia vahvuuksia..

Viljelijä..

Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on. Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.

15

232

    Vastaukset 15

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ---

      ---

    • ---

      ---

      • ----

        ----


      • ----
        ---- kirjoitti:

        ----

        ----


    • -------------------

      -----------------------

    • Ympärivuorokautinen

      valoisuus on suuri valttimme. Kasvukausi riittää ja sato on laadultaan huippu luokkaa.

    • Maksaja..

      Minkä ihmeen takia sitten Suomen veronmaksajat joutuvat maksamaan kansallista maataloustukea muista maista poiketen, jos olosuhteet viljelyyn ovat kerran noin hyvät?

      • Jagdpanther

        Koska hinta-taso...


      • hände hoch
        Jagdpanther kirjoitti:

        Koska hinta-taso...

        Olipas hyvä selitys


    • "Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus."

      Kunpa tuo ylle lainaamani pistepistepirkon toteamus olisikin totta!
      Silloin selviäisimme varmasti paljon kevyemmällä maataloustukiaista,
      ehkä jopa alle kymmeneksen eli alla 300 Milj. euron.

      http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/3407

      Tuo toteamus ei kuitenkaan, ikävä kyllä, ole totuuden
      mukainen, vaan sitä voisi kuvailla jopa silmittömäksi valheeksi.

      Asian voi todeta tuosta linkittämästäni osoitteesta.
      Siellä sanotaan, että:

      "Vajaalla puolella viljelijöistä on maatalous- tai puutarha-alan koulutus."

      Manku-ulvaisu: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah."
      onnistuu kyllä näiltä kouluttamattomiltakin varsin hyvin.

      Tässä alla olevassa taulukossa näkyy v a i l l a k o u l u t u s t a
      olevien osuus tuotantosuunnittain:

      Lypsykarjatalous - 41,5 %
      Muu nautakarjatalous - 48,2 %
      Sikatalous - 29,6 %
      Siipikarjatalous - 41,2 %
      Lammas- ja vuohitalous - 66,9 %
      Hevostalous - 72,3 %
      Viljanviljely - 60,1 %
      Erikoiskasvintuotanto - 47,9 %
      Puutarhatuotanto - 55,8 %
      Muu kasvintuotanto - 70,7 %
      Muu tuotanto - 72,1 %
      Kaikki tuotantosuunnat - 56,0 %

      Korutonta kertomaa. Tosi korutonta.

    • tukiseriffi

      puolet tukiviljelijöistä loisii järjestelmässä

    • Mielenkiintoista olisi tarkastella, kuinka paljon
      maatalousalan kouluttamattomattomista ja alle 10%
      tuotannosta tuottavista ovat samaa joukkoa.

      Täysin yhteneväisiä nuo joukot eivät ole.

      Huomio kiinnittyy siihen, että viljanviljelijöistä
      yli 60 % on kouluttamattomia, puutarhatuotannon
      harjoittajista 55,8 % ja muun kasvituotannon
      harjoittajista 70,7 %.

      Näitä ylettömän suuria suhdelukuja tarkastellessa
      hiipii mieleen ajatus: Kuinka paljon kouluttamattomuuden
      syytä on se, että Suomessa käytetään väkilannoitteita
      huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa, ja samalla
      tuhotaan enemmän myös ympäristöä, kun
      ravinteiden valumat saastuttavat vesistömme.

      Kun näinkin suuri osa ns. maatalousyrittäjistä on
      vailla koulutusta, ei ole ihmekään, että kompetenssivaje
      on niinkin valtava kuin se on.

      • jahas,

        "Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti."
        http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp1_11/fmp1_11.htm

        Hiipiikö mieleen ajatus että tuossa on vain väkilannoista peräisin olevat arvot.
        Tanskassa on sikoja huomattavasti enemmän kuin suomessa.
        Sikojen lanta käytetään lannoitukseen ja lannassa on fosforia joka ei siis
        näy yllä olevassa taulukossa.
        Hiipiikö mieleen myös ajatus että maataloustukiehtoihin kuuluu maanäytteiden
        ottaminen eli viljavuustutkimus ja lannoituksen säätäminen niiden tulosten perusteellä.

        "Valvonta-asiaa
         Valvontamäärät kokotilavalvontojen osalta vuonna 2014 n. 241 tilaa (5,5% tilaluvusta).  Tärkeää laittaa ympäristötuen ns. paperiasiat kuntoon ja samalla tarkastaa lisätoimenpiteen vaatimukset. – Viljavuustutkimus – Lohkokortit – Viljelysuunnitelmat – Monimuotoisuuskartoitus  Täydentävien ehtojen ongelmat peltovalvonnassa. – Hyvä viljelytapa – Nitraattiasetuksen puutteet."


    • noniin.

      Kun jopa itsekin vaadit näyttöä väitteille niin eikö tämä koske alinkaan sinua itseäsi.
      En nähnyt missään mistä olet tuon "Suomessa käytetään väkilannoitteita
      huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa" tutkimuksen löytänyt.

      En myöskään huomannut paljonko ruotsin viljelijöillä on koulutusta.

      Ja...

      "Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä yrityksessä ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua".

      Kun viljelijä alkaa perehtyä tulevaan ammattiinsa jo nuorella iällä kuten maalaistalossa kasvavat lapset, alkaa myös "oppisopimuskoulutus"
      jossa tilan emäntä ja isäntä opettaa jatkajaa.

      Näinhän se on usein pienissä perheyrityksissäkin. Tunnen itsekin erään
      pienen metalliverstaan omistajan jossa hän on jo kolmas sukupolvi
      pienessä yrityksessään ja opettaa jo poikaansa. Voin sanoa että työn laatu
      on korkeatasoista kun vien heille koneitani korjattavaksi.

    • social support

      vahvuuksista paras on maailman kattavin & hölläkätisin tukijärjestelmä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      134
      847
    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      43
      619
    3. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      21
      558
    4. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      110
      533
    5. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      50
      525
    6. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      36
      522
    7. Okei, eli olet rakastunut

      Hyvä sinä, niin minäkin.
      Ikävä
      41
      463
    8. Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta

      Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et
      Ikävä
      33
      461
    9. Martinan mauton tyyli

      Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      118
      438
    10. Arvaako kukaan?

      "Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni
      Haapavesi
      22
      397
    Aihe