Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on. Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.
Suomalaisella viljelijällä monia vahvuuksia..
Viljelijä..
15234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
---
---
----
----
-----------------------
valoisuus on suuri valttimme. Kasvukausi riittää ja sato on laadultaan huippu luokkaa.
Minkä ihmeen takia sitten Suomen veronmaksajat joutuvat maksamaan kansallista maataloustukea muista maista poiketen, jos olosuhteet viljelyyn ovat kerran noin hyvät?
Koska hinta-taso...
Olipas hyvä selitys
"Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus."
Kunpa tuo ylle lainaamani pistepistepirkon toteamus olisikin totta!
Silloin selviäisimme varmasti paljon kevyemmällä maataloustukiaista,
ehkä jopa alle kymmeneksen eli alla 300 Milj. euron.
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/3407
Tuo toteamus ei kuitenkaan, ikävä kyllä, ole totuuden
mukainen, vaan sitä voisi kuvailla jopa silmittömäksi valheeksi.
Asian voi todeta tuosta linkittämästäni osoitteesta.
Siellä sanotaan, että:
"Vajaalla puolella viljelijöistä on maatalous- tai puutarha-alan koulutus."
Manku-ulvaisu: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah."
onnistuu kyllä näiltä kouluttamattomiltakin varsin hyvin.
Tässä alla olevassa taulukossa näkyy v a i l l a k o u l u t u s t a
olevien osuus tuotantosuunnittain:
Lypsykarjatalous - 41,5 %
Muu nautakarjatalous - 48,2 %
Sikatalous - 29,6 %
Siipikarjatalous - 41,2 %
Lammas- ja vuohitalous - 66,9 %
Hevostalous - 72,3 %
Viljanviljely - 60,1 %
Erikoiskasvintuotanto - 47,9 %
Puutarhatuotanto - 55,8 %
Muu kasvintuotanto - 70,7 %
Muu tuotanto - 72,1 %
Kaikki tuotantosuunnat - 56,0 %
Korutonta kertomaa. Tosi korutonta.
puolet tukiviljelijöistä loisii järjestelmässä
Mielenkiintoista olisi tarkastella, kuinka paljon
maatalousalan kouluttamattomattomista ja alle 10%
tuotannosta tuottavista ovat samaa joukkoa.
Täysin yhteneväisiä nuo joukot eivät ole.
Huomio kiinnittyy siihen, että viljanviljelijöistä
yli 60 % on kouluttamattomia, puutarhatuotannon
harjoittajista 55,8 % ja muun kasvituotannon
harjoittajista 70,7 %.
Näitä ylettömän suuria suhdelukuja tarkastellessa
hiipii mieleen ajatus: Kuinka paljon kouluttamattomuuden
syytä on se, että Suomessa käytetään väkilannoitteita
huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa, ja samalla
tuhotaan enemmän myös ympäristöä, kun
ravinteiden valumat saastuttavat vesistömme.
Kun näinkin suuri osa ns. maatalousyrittäjistä on
vailla koulutusta, ei ole ihmekään, että kompetenssivaje
on niinkin valtava kuin se on.
"Tanskassa on Pohjoismaisen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan käytetty väkilannoitetyppeä vuonna 2009 noin 79 kiloa, Ruotsissa 71 kiloa ja Suomessa 59 kiloa hehtaaria kohti. Väkilannoitefosforia Tanskassa levitettiin pelloille keskimäärin 3,0 kiloa, Ruotsissa 5,5 kiloa ja Suomessa 4,7 kiloa hehtaarille. Väkilannoitteissa tulevaa kaliumia kului Tanskassa 10 kiloa, Ruotsissa 13 kiloa ja Suomessa 14 kiloa hehtaaria kohti."
http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp1_11/fmp1_11.htm
Hiipiikö mieleen ajatus että tuossa on vain väkilannoista peräisin olevat arvot.
Tanskassa on sikoja huomattavasti enemmän kuin suomessa.
Sikojen lanta käytetään lannoitukseen ja lannassa on fosforia joka ei siis
näy yllä olevassa taulukossa.
Hiipiikö mieleen myös ajatus että maataloustukiehtoihin kuuluu maanäytteiden
ottaminen eli viljavuustutkimus ja lannoituksen säätäminen niiden tulosten perusteellä.
"Valvonta-asiaa
Valvontamäärät kokotilavalvontojen osalta vuonna 2014 n. 241 tilaa (5,5% tilaluvusta). Tärkeää laittaa ympäristötuen ns. paperiasiat kuntoon ja samalla tarkastaa lisätoimenpiteen vaatimukset. – Viljavuustutkimus – Lohkokortit – Viljelysuunnitelmat – Monimuotoisuuskartoitus Täydentävien ehtojen ongelmat peltovalvonnassa. – Hyvä viljelytapa – Nitraattiasetuksen puutteet."
Kun jopa itsekin vaadit näyttöä väitteille niin eikö tämä koske alinkaan sinua itseäsi.
En nähnyt missään mistä olet tuon "Suomessa käytetään väkilannoitteita
huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa" tutkimuksen löytänyt.
En myöskään huomannut paljonko ruotsin viljelijöillä on koulutusta.
Ja...
"Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä yrityksessä ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua".
Kun viljelijä alkaa perehtyä tulevaan ammattiinsa jo nuorella iällä kuten maalaistalossa kasvavat lapset, alkaa myös "oppisopimuskoulutus"
jossa tilan emäntä ja isäntä opettaa jatkajaa.
Näinhän se on usein pienissä perheyrityksissäkin. Tunnen itsekin erään
pienen metalliverstaan omistajan jossa hän on jo kolmas sukupolvi
pienessä yrityksessään ja opettaa jo poikaansa. Voin sanoa että työn laatu
on korkeatasoista kun vien heille koneitani korjattavaksi.
vahvuuksista paras on maailman kattavin & hölläkätisin tukijärjestelmä