EPS harkko, kivivälipohja ja U-arvo

Taisi kysyjä tarkoittaa sitä että kun ontelolaatat ovat lämpimiä, niin ne luovuttavat lämpöä EPS harkon SISÄLLÄ olevaan betoniseinään.
Ko. seinän laskennallinen arvo ilman mitään aukkoja tai onteloita on sisä ja ulkolämpötilojen puolessa välissä.
Ja koska todellisuus on se, että se betoniseinä onkin oikeasti paljon lämpimämpi, kuin tuo teoreettinen arvo, niin sen vaikutusta tässä varmaan halutaan etsiä.
Itsekin mielelläni tuon tuloksen kuulisin, jos joku tuon osaa laskea. Itse en valitettavasti osaa. Mutta pahasti epäilen että tuo sisäseinän 15 cm EPS eriste on vain joku kikka-kuutonen millä uskotellaan että onpahan lämmin seinä. Todellisuudessa taitaa vastata jotain 20 cm EPS:ää tuo 15 15 yhteismäärä, kun otetaan ikkuna-aukkojen kautta tapahtuva betoniseinän lämpeneminen mukaan.

Ainoa, mikä tulee mieleen on sen, että laskepa, miten betoniseinän lämpötila tippuu onteloista alaspäin anturaan mentäessä. Ja laske sille betoniseinän osuudelle "U-arvo" ylhäältä alaspäin.
Tämä ei tietenkään ole vastaus siihen, mitä kysyit, mutta kertoo nyt kuitenkin jotain siitä, miten paljon onteloiden kautta lämpöä siirtyy ulkoseinään.

¦-¦ kirjoitti:

Taisi kysyjä tarkoittaa sitä että kun ontelolaatat ovat lämpimiä, niin ne luovuttavat lämpöä EPS harkon SISÄLLÄ olevaan betoniseinään.
Ko. seinän laskennallinen arvo ilman mitään aukkoja tai onteloita on sisä ja ulkolämpötilojen puolessa välissä.
Ja koska todellisuus on se, että se betoniseinä onkin oikeasti paljon lämpimämpi, kuin tuo teoreettinen arvo, niin sen vaikutusta tässä varmaan halutaan etsiä.
Itsekin mielelläni tuon tuloksen kuulisin, jos joku tuon osaa laskea. Itse en valitettavasti osaa. Mutta pahasti epäilen että tuo sisäseinän 15 cm EPS eriste on vain joku kikka-kuutonen millä uskotellaan että onpahan lämmin seinä. Todellisuudessa taitaa vastata jotain 20 cm EPS:ää tuo 15 15 yhteismäärä, kun otetaan ikkuna-aukkojen kautta tapahtuva betoniseinän lämpeneminen mukaan.

Ainoa, mikä tulee mieleen on sen, että laskepa, miten betoniseinän lämpötila tippuu onteloista alaspäin anturaan mentäessä. Ja laske sille betoniseinän osuudelle "U-arvo" ylhäältä alaspäin.
Tämä ei tietenkään ole vastaus siihen, mitä kysyit, mutta kertoo nyt kuitenkin jotain siitä, miten paljon onteloiden kautta lämpöä siirtyy ulkoseinään.

Lue lisää

"Taisi kysyjä tarkoittaa sitä että kun ontelolaatat ovat lämpimiä, niin ne luovuttavat lämpöä EPS harkon SISÄLLÄ olevaan betoniseinään."

Tossakin tapauksessa käytetään muovisia korotuspaloja ontelolaattojen aennuksessa jotka katkaisevat kylmäsillan. Eps talosssa kannatta laittaa varmuuden vuoksi vaikka polyuretaanivaahtoa ontelolaatan ja seinävalun väliin.

Huutaminen netissä on tyhmää.

Seinän osuus on kokonaisenergian kulutuksessa alle 20 prosenttia ja ulkopinnassa on 150 mm eristystä, sekä kylmäsillan vaikutus on pinta-alansa verran. Lisäksi Nykyisin antura on vielä eristetty ja ainakin Malander taloissa perustuksissa on vielä 100 mm Fuktisol eristys kellarillisissa taloissa.
On välipohjan liitoskohdan energian kulutus täysin minimaalinen tekijä.
Ilmatiiveys on kivitalossa aina huippuluokkaa on energian kulutu eps-valuharkkorakenteissa varmasti markkinoiden pienimpiä.
Työvirheitä tietysti voidaan tehdä aina katoissa ja ikkunoiden asennuksessa, jolloin ilmavuotoja voi syntyä, mutta muuten energiatehokas rakentaminen kylmäsillattomana on yksi eps-harkkojen etu.

Kyllä kyse on erittäin pienestä tekijästä, ikkunoidenkin pinta-aloilla on paljon suurempi vaikutus seinärakenteessa.
Kuinkahan paljon kylmäsiltaa on Lammin kivessä, jossa kylmäsiltaa on koko sisäseinä ja lattia ?
Ilmanvaihdon energiahävikki on kaksinkertainen eli yli 30 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta.
Eps-harkon kylmäsillattomat kulmatkin ovat rakenteeltaan varsin hyvät.

V. Ahanen kirjoitti:

Kyllä kyse on erittäin pienestä tekijästä, ikkunoidenkin pinta-aloilla on paljon suurempi vaikutus seinärakenteessa.
Kuinkahan paljon kylmäsiltaa on Lammin kivessä, jossa kylmäsiltaa on koko sisäseinä ja lattia ?
Ilmanvaihdon energiahävikki on kaksinkertainen eli yli 30 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta.
Eps-harkon kylmäsillattomat kulmatkin ovat rakenteeltaan varsin hyvät.

Lue lisää

Tarkoitatko anturan kautta vai mitä kylmäsiltaa lammi seinässä?

V. Ahanen kirjoitti:

Kyllä kyse on erittäin pienestä tekijästä, ikkunoidenkin pinta-aloilla on paljon suurempi vaikutus seinärakenteessa.
Kuinkahan paljon kylmäsiltaa on Lammin kivessä, jossa kylmäsiltaa on koko sisäseinä ja lattia ?
Ilmanvaihdon energiahävikki on kaksinkertainen eli yli 30 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta.
Eps-harkon kylmäsillattomat kulmatkin ovat rakenteeltaan varsin hyvät.

Lue lisää

"Kuinkahan paljon kylmäsiltaa on Lammin kivessä, jossa kylmäsiltaa on koko sisäseinä ja lattia ?"

Ei ole mitään kylmäsiltoja lammitaloissa, styroksieriste on joka puolella lammitalon sisärakenteita.

62y55 kirjoitti:

"Kuinkahan paljon kylmäsiltaa on Lammin kivessä, jossa kylmäsiltaa on koko sisäseinä ja lattia ?"

Ei ole mitään kylmäsiltoja lammitaloissa, styroksieriste on joka puolella lammitalon sisärakenteita.

Lue lisää

Melkoinen kylmäsilta on tosiaankin koko sisäseinä maahan yhteydessä, energiaa häviää maaperään melkoisesti jos verrataan esim. passiivitalon 20 kWh kulutukseen neliölle vuodessa.
Ylöspäinkin kylmäsiltaa löytyy, riippuen katon rakenteesta.
Seinien lämmittäminen on muutenkin turhaa touhua ja lisäksi huolimattomalla työllä saa aikaiseksi harkkojen eristeiden väliinkin helposti rakoja niillä pikkuruikkuisilla muovikiiloilla.
Tuollaisen kiviharkkotalon seinä on pakkasella kohtuullisen mielenkiintoisen kirjavaa katseltavaa, saumat näkyvät kohtuullisen selvästi.
Maalämpö on näissä kivitaloissa välttämätön jos haluaa energiaa säästää tai sitten on seiniä lisäeristettävä rutkasti.

Näin ei voi laskea.

Kivikammo kirjoitti:

Melkoinen kylmäsilta on tosiaankin koko sisäseinä maahan yhteydessä, energiaa häviää maaperään melkoisesti jos verrataan esim. passiivitalon 20 kWh kulutukseen neliölle vuodessa.
Ylöspäinkin kylmäsiltaa löytyy, riippuen katon rakenteesta.
Seinien lämmittäminen on muutenkin turhaa touhua ja lisäksi huolimattomalla työllä saa aikaiseksi harkkojen eristeiden väliinkin helposti rakoja niillä pikkuruikkuisilla muovikiiloilla.
Tuollaisen kiviharkkotalon seinä on pakkasella kohtuullisen mielenkiintoisen kirjavaa katseltavaa, saumat näkyvät kohtuullisen selvästi.
Maalämpö on näissä kivitaloissa välttämätön jos haluaa energiaa säästää tai sitten on seiniä lisäeristettävä rutkasti.

Lue lisää

Tuo olisikin kiva tietää, miten Lammi katkaisee tuon sisäseinän kylmäsillan maahan?

Nuo muut kommentit, mitä sanoit olivat sitten jo pelkkiä mielipiteitä ja jätän ne omaan arvoonsa.

Melkein3 kirjoitti:

Tuo olisikin kiva tietää, miten Lammi katkaisee tuon sisäseinän kylmäsillan maahan?

Nuo muut kommentit, mitä sanoit olivat sitten jo pelkkiä mielipiteitä ja jätän ne omaan arvoonsa.

Lue lisää

Anturan ja sokkelin väliin laittaa vaahtolasia. http://www.foamglas.co.uk/building/foamglas_perinsul/

Puristuslujuus kuin sipossa ja eristävyys melkein kuin styrox.

Olen kuullu ainakin yhdestä talosta suomessa jossa tämä on käytetty.

Melkein3 kirjoitti:

Tuo olisikin kiva tietää, miten Lammi katkaisee tuon sisäseinän kylmäsillan maahan?

Nuo muut kommentit, mitä sanoit olivat sitten jo pelkkiä mielipiteitä ja jätän ne omaan arvoonsa.

Lue lisää

Valettavissa kiviharkoissa paljas tiivis betonipinta on suuri kylmäsilta koko talon sisäseinien osalta. Kaikki muut kivitalot ovat tässä pätevämpiä, eikä erillisiä lasikiviä tarvita.
Siporex-, kevytsora- ja Eps-harkko ovat myös sisäpinnaltaan eristettyjä. Nykyiset energiamääräykset alkavat vaatia täydellisiä rakenteita.

277 kirjoitti:

Anturan ja sokkelin väliin laittaa vaahtolasia. http://www.foamglas.co.uk/building/foamglas_perinsul/

Puristuslujuus kuin sipossa ja eristävyys melkein kuin styrox.

Olen kuullu ainakin yhdestä talosta suomessa jossa tämä on käytetty.

Lue lisää

Vaahtolasia tarvitaan 300 mm vastaamaan 100 mm eps tai xps levyä. Eristyskyky on lähinnä kevytsoran luokkaa.

Tiedoksi heti kirjoitti:

Vaahtolasia tarvitaan 300 mm vastaamaan 100 mm eps tai xps levyä. Eristyskyky on lähinnä kevytsoran luokkaa.

Lambda 0.041 - 0.050 ja 1600 kpa puristusluujdella.

277 kirjoitti:

Lambda 0.041 - 0.050 ja 1600 kpa puristusluujdella.

Vaahtolasin Lamda tosiaankin 0.050 ja keskiverto solupolystyreenin 0.031 on huomattava ero eristyskyvyssä.

Lämpöhävikit ovat suhteutettuna valtavan pieniä Eps-harkkojen rakenteissa, eikä energian kulutuksessa ole suuriakaan eroja onko puu välipohja vai ontelolaatta.
Seinissä kun on noita ikkunoitakin kohtuullisen paljon ja ne ovat seinärakenteen heikkoja kohtia. Lisäksi tulee huomioda minne sitä energiaa oikeastaan kuluu. Seinän osuus on kokonaisuudessakin ainoastaan alle 20 prosenttia, kannattaa keskittyä ilmanvaihdon hävikkiin, kattoon ja ehkä eniten työn huolellisuuteen ja ilmatiiveyteen.
Eps-harkko on energiataloudellisesti varmasti markkinoiden paras rakenne ja anturat tietysti tulee eristää.
Energian tuottamistavalla voidaan energian kulutusta hillitä myös paljon enemmän, kyllä jokainen vähänkin asioista perillä oleva käsittää, että eps eristää betonia paremmin. Maalämpö, aurinkopaneelit, tuulivoima ovat tulevaisuutta ja valaistuksen energian hukkaan löytyy päteviä tuotteita pilvin pimein.
Liika lämpiäminen on paljon suurempi ongelma nykyisin kuin kylmyys ja jäähdytys tulee ratkaista jo suunnittelun yhteydessä. Jäähdytksenkin kustannus on suurempi kuin välipohjan kylmäsillan kustannus on myös jokseenkin varmaa.

styroxia otenlon päälle ja alle niin ei ole niin väliä.

188 kirjoitti:

styroxia otenlon päälle ja alle niin ei ole niin väliä.

Meinaatko että eristettäisiin välipohja ylhäältä ja alhaalta? Hmm.. Miksei. Yläpuolelle tulee kuitenkin eristettä lattiavalun alle, alapuolelle voisi laittaa jonkun 100 milliä ihan hyvin, tai enemmänkin.

Mutta onhan se vähän turhaa.

V. Ahanen kirjoitti:

Lämpöhävikit ovat suhteutettuna valtavan pieniä Eps-harkkojen rakenteissa, eikä energian kulutuksessa ole suuriakaan eroja onko puu välipohja vai ontelolaatta.
Seinissä kun on noita ikkunoitakin kohtuullisen paljon ja ne ovat seinärakenteen heikkoja kohtia. Lisäksi tulee huomioda minne sitä energiaa oikeastaan kuluu. Seinän osuus on kokonaisuudessakin ainoastaan alle 20 prosenttia, kannattaa keskittyä ilmanvaihdon hävikkiin, kattoon ja ehkä eniten työn huolellisuuteen ja ilmatiiveyteen.
Eps-harkko on energiataloudellisesti varmasti markkinoiden paras rakenne ja anturat tietysti tulee eristää.
Energian tuottamistavalla voidaan energian kulutusta hillitä myös paljon enemmän, kyllä jokainen vähänkin asioista perillä oleva käsittää, että eps eristää betonia paremmin. Maalämpö, aurinkopaneelit, tuulivoima ovat tulevaisuutta ja valaistuksen energian hukkaan löytyy päteviä tuotteita pilvin pimein.
Liika lämpiäminen on paljon suurempi ongelma nykyisin kuin kylmyys ja jäähdytys tulee ratkaista jo suunnittelun yhteydessä. Jäähdytksenkin kustannus on suurempi kuin välipohjan kylmäsillan kustannus on myös jokseenkin varmaa.

Lue lisää

"Eps-harkko on energiataloudellisesti varmasti markkinoiden paras rakenne"

Kyllä kevytbetoni pesee mennentullen. Kaikki kantavat rakenteet (seinät, välipohja, yläpohja) ovat myös lämpöä eristäviä ja rakenne on erittäin tiivis. Nykyaikaisilla kevytbetonituotteilla päästään 50cm seinällä parhaimmillaan U-arvoon 0,1. Lisäksi tiivis rakenne ja kevytbetonin muut hyvät ominaisuudet tekevät kokonaisuudesta erittäin houkuttelevan.

Lisäksi pitää huomioida käytönaikaisen energiankulutuksen lisäksi myös rakennusmateriaalien tuottamisen aiheuttama ympäristökuormitus ja tarvittavat raaka-aineet. EPS ja muut muovieristeet kuormittavat tuotantovaiheessa ympäristöä huomattavan paljon. Kevytbetonitalon hiilijalanjälki on talon elinkaaren aikana kivitaloista varmasti pienin.

Pidemmällä aikavälillä tulee myös huomioida se, että polymeerien ja muiden öljypohjaisten raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan huomattavasti mikä tekee niiden käytöstä rakennusteollisuudessa kannattamatonta. Tämä johtuu osittain kasvavasta globaalista kysynnästä (erityisesti kiina intia joissa muovien kulutus kasvaa yli 10% vuosivauhtia) sekä osittain luonnonvarojen ehtymisestä.

Keskieuroopassa kevytbetoni on yleisin pientalojen rakennusmateriaali ja mittakaavaedut ovat aivan huikeat. Kun muovikuoritaloja ei haluta eikä tarvita muualla kuin pohjoisessa, niin niiden rakentamisen hinnat tulevat nousemaan merkittävästi. 15v eteenpäin niin EPS ja muut erillisellä muovieristeellä varustetut kivitalot tulevat olemaan samanlainen historiallinen kuriositeetti kuin johdolliset kaukosäätimet.

Erkki from England kirjoitti:

"Eps-harkko on energiataloudellisesti varmasti markkinoiden paras rakenne"

Kyllä kevytbetoni pesee mennentullen. Kaikki kantavat rakenteet (seinät, välipohja, yläpohja) ovat myös lämpöä eristäviä ja rakenne on erittäin tiivis. Nykyaikaisilla kevytbetonituotteilla päästään 50cm seinällä parhaimmillaan U-arvoon 0,1. Lisäksi tiivis rakenne ja kevytbetonin muut hyvät ominaisuudet tekevät kokonaisuudesta erittäin houkuttelevan.

Lisäksi pitää huomioida käytönaikaisen energiankulutuksen lisäksi myös rakennusmateriaalien tuottamisen aiheuttama ympäristökuormitus ja tarvittavat raaka-aineet. EPS ja muut muovieristeet kuormittavat tuotantovaiheessa ympäristöä huomattavan paljon. Kevytbetonitalon hiilijalanjälki on talon elinkaaren aikana kivitaloista varmasti pienin.

Pidemmällä aikavälillä tulee myös huomioida se, että polymeerien ja muiden öljypohjaisten raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan huomattavasti mikä tekee niiden käytöstä rakennusteollisuudessa kannattamatonta. Tämä johtuu osittain kasvavasta globaalista kysynnästä (erityisesti kiina intia joissa muovien kulutus kasvaa yli 10% vuosivauhtia) sekä osittain luonnonvarojen ehtymisestä.

Keskieuroopassa kevytbetoni on yleisin pientalojen rakennusmateriaali ja mittakaavaedut ovat aivan huikeat. Kun muovikuoritaloja ei haluta eikä tarvita muualla kuin pohjoisessa, niin niiden rakentamisen hinnat tulevat nousemaan merkittävästi. 15v eteenpäin niin EPS ja muut erillisellä muovieristeellä varustetut kivitalot tulevat olemaan samanlainen historiallinen kuriositeetti kuin johdolliset kaukosäätimet.

Lue lisää

Mikähän on se kevytbetonituote millä ilman lisäeristystä päästään 50 cm paksuna seinärakenteena U-arvoon 0.10 ?
Englanti on rakennustekniikassa todellinen takapajulan esimerkki, jota tuskin kannattaa pitää esikuvana silloin kun puhutaan vähän energiaa kuluttajista taloista. Voihan sen tietenkin ajatella, että energiaa kuluu vähän lämmittämiseen kun lämpötilan pudottaa 6 - 8 asteeseen, hankkii paksun täkin ja kuumavesipulloja pari kolme kainaloon.
Öljyä vaan tuntuu riittävän jopa autojen polttoaineeksi, vaikka polttoainetta pystyy tekemään kalanperkuu jätteistä ja erinäköisistä ruokokasveista. Synteettinen raaka-aine käy myös muovieristeen valmistamiseen ja solupolystyreeniä parempaa eristettä on vaikea keksiä esim. Lattioiden eristämiseen.
Varmasti myös seiniä tullaan eristämään myös tulevaisuudessa, energian kulutuksen vaatimusten edelleen kiristyessä. Kylmäsillattomia rakenteita tarvitaan varmasti myös sadan vuoden päästä ja eristäminen on halpaa vaikka hinta nousisi tuplaksi. Eristemuoveissa on paljon ilmaa ja vähän raaka-ainetta, kevytbetonin valmistaminen ja kuljettaminen muuten kuluttaa energiaa myös runsaasti.

Eristämään vaan kirjoitti:

Mikähän on se kevytbetonituote millä ilman lisäeristystä päästään 50 cm paksuna seinärakenteena U-arvoon 0.10 ?
Englanti on rakennustekniikassa todellinen takapajulan esimerkki, jota tuskin kannattaa pitää esikuvana silloin kun puhutaan vähän energiaa kuluttajista taloista. Voihan sen tietenkin ajatella, että energiaa kuluu vähän lämmittämiseen kun lämpötilan pudottaa 6 - 8 asteeseen, hankkii paksun täkin ja kuumavesipulloja pari kolme kainaloon.
Öljyä vaan tuntuu riittävän jopa autojen polttoaineeksi, vaikka polttoainetta pystyy tekemään kalanperkuu jätteistä ja erinäköisistä ruokokasveista. Synteettinen raaka-aine käy myös muovieristeen valmistamiseen ja solupolystyreeniä parempaa eristettä on vaikea keksiä esim. Lattioiden eristämiseen.
Varmasti myös seiniä tullaan eristämään myös tulevaisuudessa, energian kulutuksen vaatimusten edelleen kiristyessä. Kylmäsillattomia rakenteita tarvitaan varmasti myös sadan vuoden päästä ja eristäminen on halpaa vaikka hinta nousisi tuplaksi. Eristemuoveissa on paljon ilmaa ja vähän raaka-ainetta, kevytbetonin valmistaminen ja kuljettaminen muuten kuluttaa energiaa myös runsaasti.

Lue lisää

"Mikähän on se kevytbetonituote millä ilman lisäeristystä päästään 50 cm paksuna seinärakenteena U-arvoon 0.10"

No sehän on Xella/ytong Energy Plus:
http://www.c2c-centre.com/product/building-materials/xella-ytong-energy-plus

Suomessa ainakin Forte kivitalot käytt xellan materiaaleja. Löytyy näköjään myös heidän sivuiltaan:
http://www.fortekivitalot.fi/forte-kivitalot/rakennusmateriaali


"Englanti on rakennustekniika..."

No miksi sitten toit sen tähän keskusteluun? Ei täällä kukaan muu ole englantilaiseen rakennustekniikkaan viitannut mutta ilmeisesti poimit tuon englannin nimimerkistäni ja vedit ns mutkan suoraksi.

Aiemmassa viestissäni viittasin keski-eurooppaan yleisesti, ja jos halutaan tarkennusta niin kannattaa katsoa miten kivitaloja tehdään erityisesti saksankielisillä alueilla ja alankomaissa. Siellä on pitkät perinteet kivitalorakentamisessa, laatutietoiset asiakkaat ja suurin osa pientaloista on kevytbetonista.

188 kirjoitti:

styroxia otenlon päälle ja alle niin ei ole niin väliä.

Ei tietenkään talon sisällä meneviä onteloita ruveta eristämään! Se jos mikä on eristeiden tuhlausta ihan väärään paikkaan, ja muutenkin vain ongelmia aiheuttaa.

V. Ahanen kirjoitti:

Lämpöhävikit ovat suhteutettuna valtavan pieniä Eps-harkkojen rakenteissa, eikä energian kulutuksessa ole suuriakaan eroja onko puu välipohja vai ontelolaatta.
Seinissä kun on noita ikkunoitakin kohtuullisen paljon ja ne ovat seinärakenteen heikkoja kohtia. Lisäksi tulee huomioda minne sitä energiaa oikeastaan kuluu. Seinän osuus on kokonaisuudessakin ainoastaan alle 20 prosenttia, kannattaa keskittyä ilmanvaihdon hävikkiin, kattoon ja ehkä eniten työn huolellisuuteen ja ilmatiiveyteen.
Eps-harkko on energiataloudellisesti varmasti markkinoiden paras rakenne ja anturat tietysti tulee eristää.
Energian tuottamistavalla voidaan energian kulutusta hillitä myös paljon enemmän, kyllä jokainen vähänkin asioista perillä oleva käsittää, että eps eristää betonia paremmin. Maalämpö, aurinkopaneelit, tuulivoima ovat tulevaisuutta ja valaistuksen energian hukkaan löytyy päteviä tuotteita pilvin pimein.
Liika lämpiäminen on paljon suurempi ongelma nykyisin kuin kylmyys ja jäähdytys tulee ratkaista jo suunnittelun yhteydessä. Jäähdytksenkin kustannus on suurempi kuin välipohjan kylmäsillan kustannus on myös jokseenkin varmaa.

Lue lisää

Kova on yritys vääntää keskustelu pois alkuperäisestä aiheesta. Aloittajalla oli ihan selkeä huoli ja selvä kysymys.

Tulkitsen tämän nyt ihan niin että EPS-harkkokauppiaatkin huomaavat että tuossa on joku ongelma, mistä haluavat kääntää keskustelun pois.
Miksette sanoisi reilusti, että joo, pieni ongelma on, mutta kaikissa rakenteissa on jotain ongelmia, mikään niistä ei ole optimaalinen. (Jos olis optimaalinen rakenne, niin mitään muuta ei käytettäisikään.)

Erkki from england kirjoitti:

"Mikähän on se kevytbetonituote millä ilman lisäeristystä päästään 50 cm paksuna seinärakenteena U-arvoon 0.10"

No sehän on Xella/ytong Energy Plus:
http://www.c2c-centre.com/product/building-materials/xella-ytong-energy-plus

Suomessa ainakin Forte kivitalot käytt xellan materiaaleja. Löytyy näköjään myös heidän sivuiltaan:
http://www.fortekivitalot.fi/forte-kivitalot/rakennusmateriaali


"Englanti on rakennustekniika..."

No miksi sitten toit sen tähän keskusteluun? Ei täällä kukaan muu ole englantilaiseen rakennustekniikkaan viitannut mutta ilmeisesti poimit tuon englannin nimimerkistäni ja vedit ns mutkan suoraksi.

Aiemmassa viestissäni viittasin keski-eurooppaan yleisesti, ja jos halutaan tarkennusta niin kannattaa katsoa miten kivitaloja tehdään erityisesti saksankielisillä alueilla ja alankomaissa. Siellä on pitkät perinteet kivitalorakentamisessa, laatutietoiset asiakkaat ja suurin osa pientaloista on kevytbetonista.

Lue lisää

U-arvoa näytettäisiin Forten tietojen mukaan saatavan vaivaiset 0.15 50 cm harkoilla, millä silläkään paljonkaan ole merkitystä kun seinärakenteen lämpöhäviön kautta poistuu talosta vain. 1/6 osa energiasta. Jopa hirsitalon saa läpi nykyisestäkin ET luvusta.
Rahtikustannukset ovat Yotong tuotteilla varmasti valtavat ja muutenkin pitäisi suosia kotimaista valmistusta.
Forten talot eivät tähän keskusteluun liity mitenkään ja koko talo on yhtä kylmäsiltaa.

Suosi Suomalaista kirjoitti:

U-arvoa näytettäisiin Forten tietojen mukaan saatavan vaivaiset 0.15 50 cm harkoilla, millä silläkään paljonkaan ole merkitystä kun seinärakenteen lämpöhäviön kautta poistuu talosta vain. 1/6 osa energiasta. Jopa hirsitalon saa läpi nykyisestäkin ET luvusta.
Rahtikustannukset ovat Yotong tuotteilla varmasti valtavat ja muutenkin pitäisi suosia kotimaista valmistusta.
Forten talot eivät tähän keskusteluun liity mitenkään ja koko talo on yhtä kylmäsiltaa.

Lue lisää

Ota okulaari käteen ja katso tarkemmin sitä Forten sivua.

Ytong energy plus: 0,1 u-arvo yksiaineisella kevytbetoniharkolla.

Se 0,15 harkko on eri tuote. Ja enpä nyt tiedä onko 0,15 niin kovin "vaivainen".

Betoni on "paljaana" myös ikkuna ja ovi aukoissa ellei viritä jotain.

244 kirjoitti:

Betoni on "paljaana" myös ikkuna ja ovi aukoissa ellei viritä jotain.

Ei tarvitse viritellä mitään vääntyileviä lankkuja, ikkunoiden pielet tehdään eristettynä päätyharkoilla.

Hyvä että joku tajuaa tuon!
Vähän vielä kun nuo suomalaiset toimijat harkkojaan kehittävät, niin ehkä minäkin sellaiseen sitten sorrun.
Mutta nämä asiat ehdottomasti vaadin:
1) Muoviset välituet, ei EPS:ää seinän läpi eikä rautojen viereen.
2) Paksu ulkopuoli
3) Ohut sisäpuoli, vaikka ihan ilman EPS:ää sisäpuoli.

1) 2) 3) kirjoitti:

Hyvä että joku tajuaa tuon!
Vähän vielä kun nuo suomalaiset toimijat harkkojaan kehittävät, niin ehkä minäkin sellaiseen sitten sorrun.
Mutta nämä asiat ehdottomasti vaadin:
1) Muoviset välituet, ei EPS:ää seinän läpi eikä rautojen viereen.
2) Paksu ulkopuoli
3) Ohut sisäpuoli, vaikka ihan ilman EPS:ää sisäpuoli.

Lue lisää

Miksei sisäpuoli voisi olla vaikkapa 20mm betonilevy? Pontattu? Samaa puriste tavaraa kuin nuo normi betoni valuharkot. Helppo jyrsiä rasiat kiinni.

Helpompi se on jyrsiä solupolystyreeniin ja samalla tulee vesiputketkin eristettyä.
Normi puristevaluharkoilla on täysi työ pysyä yleensäkin kasassa, joka talossa rikkinäisiä jo kuljetuksessa vähintään lavallinen.
kahden sentin puriste levy painaisikin jo vaikka mitä 125 kg kpl. Sitähän se kiviharkkorakentaminen on heikkoa ja haurasta, sekä ylimainostettua.
Puutalo leveillä räystäillä ja harjakatolla on kohtuullisen varma rakenne ja betoni talo eps harkoilla, sekin näitä valettavia leikkikiviä parempi.