Elikkäs jo kolmas plussa sieltä tuli.. Pitäis käydä vielä lääkärissä varmistamassa asia. En tiedä pitäiskö tehdä abortti vaiko pitää lapsi. Oon miettynyt tätä asiaa tosi paljon, melkeimpä kokoajan. Lapsen isä on poikaystäväni (19 vuotta) jonka kanssa olen ollut 3 kuukautta, eli todella vähän, mutta olemme silti tosi läheisiä ja pystymme puhumaan kaikesta. Elämän tilanteeni on tällä hetkellä hyvä ja koulukin sujuu. Opiskelen siis ammattikoulussa. En tiedä pystyisinkö aborttiin. Ajatus tuntuu hirveältä, että joku joka olisi valmis kasvamaan tähän maailmaan otetaan pois ennenkö se on saanut edes tilausuutta. Mutta toisaalta taas, jos pitäisin lapsen joutuisin huolehtimaan siitä ja kasvattamaan 24/7, minulla ei olisi omaa aikaa, enkä voisi ajatella vain omaa napaani, sillä vauva menisi aina edelle ja mitä lie muuta josta minulla ei ole vielä harmainta aavistustakaan. Päätös tuntuu liian vaikealta, en haluaisi välttämättä tehdä kumpaakaan, ja adoptioon antaminen tai sijotus tuntuu vieraalta. Mitä voin tehdä? Vanhempani ottaisi asian varmasti hetken sulateltuaan hyvin, ettei minun tarvitsisi pelätä sitä seikkaa. Poikaystäväni tietää hyvin tilanteestani. Olemme puhuneet paljon asiasta ja kun olen kysynyt häneltä mielipidettä asiaan hän on sanonut ettei todellakaan tiedä ja hän aikoo tukea minua päättäisin minä mitä vain. Pelkään, että jos pidän lapsen jään kaipaamaan entistä elämääni ja vapautta. Pelkään myös, että jos teen abortin jään katumaan ja miettimään miltä hän näyttäisi sinä ja sinä vuonna jne. Ja ehkäisystä vielä, olen käyttäny 2 vuotta e-pillereitä. Viimeiset kuukautiset oli 29.9. En todellakaan tiedä mitä tehdä! Toivottavasti sekavasta tekstistä saa selvää, ja toivon, että ne joilla ei ole mitään oikeaa asiaa jättävät kokonaan kommentoimatta.
16 and pregnant, abortti vai ei?
16
259
Vastaukset
- Good luck
Mulla ei ole muuta sanottavaa, kuin että kuuntele sydäntäsi. Päätösten tekeminen ei ole helppoa kuten totesitkin, mutta mikä on sinusta paras vaihtoehto?
Tee juuri niin, kuin sinusta tuntuu parhaalta, tai saatat joutua katumaan päätöstäsi lopun ikääsi.
Itse olen kohta 18vuotias, kohta vuoden ikäisen tytön äiti, so I've been there, done that.
Tsemppiä!- Mami
Kiitos!
- linnexx
Ja missähän mahdat asua? Ja miten poikaystäväsi asuu? Vanhempiensa luona viel?
- Mami
Asun tällä hetkellä kotona vanhempien luona. Poikaystäväni asuu omassa asunnossa. Jos pitäisin lapsen voisin toki jäädä kotiin, mutta se ei tunnu parhaimmalta paikalta asua, sillä isäni on sairas ja jatkuva lapsen itku häiritsisi varmasti häntä ja tottakai myös muita. Omassa asunnossa olisi helpompi asua, mutta sekin maksaa..
- linnexx
Mami kirjoitti:
Asun tällä hetkellä kotona vanhempien luona. Poikaystäväni asuu omassa asunnossa. Jos pitäisin lapsen voisin toki jäädä kotiin, mutta se ei tunnu parhaimmalta paikalta asua, sillä isäni on sairas ja jatkuva lapsen itku häiritsisi varmasti häntä ja tottakai myös muita. Omassa asunnossa olisi helpompi asua, mutta sekin maksaa..
No tää nyt voi kuulostaa karulta sun korviin, äläkä ota itteesi, en tarkoita mitään pahaa tällä. Me oltii sillosen poikaystävän kanssa päätetty tehä lapsi (molemmat 18-vuotta). Ja tulinkin aika nopeesti raskaaksi. Mä asuin tollon jo omas asunossa jonne sit poikaystävä muutti. Ja kyllä, minä elin tuilla koska opiskelin vielä tuolloin. No eipä sitten poikaystävä kerennyt kauaa asua luonani, kun ilmoitti lähtevänsä, ja oikeastaan mitään syytä en saanut. Kunnes sain kiskottua irti ettei hän ollutkaan valmis lapseen. Siitä huolimatta etttä jäin "yksin", päätin pitää lapsen. Olisi ollut itsekästä luopua pienestä ihmisen alusta vain sen takia ettei isukki haluakkaan häntä, koska minähän hänet kuitenkin halusin. Nyt sitten tätä nykyä minä olen kauniin tytön yksinhuoltaja, isä ei ole ottanut yhteyttä lainkaan, tietää kyllä tytön syntymästä. En ala sen enempää kertoa syistä miksi omasta mielestä ehkä parempi että pysyy poissa... Mutta kiteytettynä, vaikka sinä päättäisit pitää lapsen, sinä tulet pärjäämään jos niin haluat! Ja karu osuus nyt siinä että kyllä, sinä joudut luopumaan "paljosta", eli siis siitä ryyppäämisestä alituiseen. Joudut pitämään lapsen etusijalla. Asunnon tulet saamaan sosiaalitoimelta, minulla oli onnea että asuin jo pois kotoota. Rahat sosiaalitoimi laskee niin että ne tulee riittämään teille kahdelle, joten siitä ei ole hätää.
Niin ja tuo opiskelu. Minäkin olin amiksessa, mutta jouduin juuri viimeisen puolen vuoden jättämään kesken aivan kauhean pahoinvoinnin takia, mutta asiani ovat niin hyvällä mallilla opiskelujen suhteen että voin käydä tutkintoni loppuun vielä jos niin haluan, jossain vaiheessa elämää kun siihen aikaa riittää (:
Tsemppii! Lapsi antaa niin paljon elämälle, vaikka tuntuukin alkuun vievän niitä omia juttuja pois. Minä ainakin rakastan äitinä olemista. Ei jää yksin, ja saat nähdä kun pikkuisesi kehittyy ja kasvaa. Vauvan ensimmäinen hekotus on sellainen asia mikä pysäyttää!(: Ja se myöskin kun tajuat, että ei hitto, tuo on tullut minusta. Ja hän on riippuvainen sinusta. Olet jollekkin todella rakas - ....................
linnexx kirjoitti:
No tää nyt voi kuulostaa karulta sun korviin, äläkä ota itteesi, en tarkoita mitään pahaa tällä. Me oltii sillosen poikaystävän kanssa päätetty tehä lapsi (molemmat 18-vuotta). Ja tulinkin aika nopeesti raskaaksi. Mä asuin tollon jo omas asunossa jonne sit poikaystävä muutti. Ja kyllä, minä elin tuilla koska opiskelin vielä tuolloin. No eipä sitten poikaystävä kerennyt kauaa asua luonani, kun ilmoitti lähtevänsä, ja oikeastaan mitään syytä en saanut. Kunnes sain kiskottua irti ettei hän ollutkaan valmis lapseen. Siitä huolimatta etttä jäin "yksin", päätin pitää lapsen. Olisi ollut itsekästä luopua pienestä ihmisen alusta vain sen takia ettei isukki haluakkaan häntä, koska minähän hänet kuitenkin halusin. Nyt sitten tätä nykyä minä olen kauniin tytön yksinhuoltaja, isä ei ole ottanut yhteyttä lainkaan, tietää kyllä tytön syntymästä. En ala sen enempää kertoa syistä miksi omasta mielestä ehkä parempi että pysyy poissa... Mutta kiteytettynä, vaikka sinä päättäisit pitää lapsen, sinä tulet pärjäämään jos niin haluat! Ja karu osuus nyt siinä että kyllä, sinä joudut luopumaan "paljosta", eli siis siitä ryyppäämisestä alituiseen. Joudut pitämään lapsen etusijalla. Asunnon tulet saamaan sosiaalitoimelta, minulla oli onnea että asuin jo pois kotoota. Rahat sosiaalitoimi laskee niin että ne tulee riittämään teille kahdelle, joten siitä ei ole hätää.
Niin ja tuo opiskelu. Minäkin olin amiksessa, mutta jouduin juuri viimeisen puolen vuoden jättämään kesken aivan kauhean pahoinvoinnin takia, mutta asiani ovat niin hyvällä mallilla opiskelujen suhteen että voin käydä tutkintoni loppuun vielä jos niin haluan, jossain vaiheessa elämää kun siihen aikaa riittää (:
Tsemppii! Lapsi antaa niin paljon elämälle, vaikka tuntuukin alkuun vievän niitä omia juttuja pois. Minä ainakin rakastan äitinä olemista. Ei jää yksin, ja saat nähdä kun pikkuisesi kehittyy ja kasvaa. Vauvan ensimmäinen hekotus on sellainen asia mikä pysäyttää!(: Ja se myöskin kun tajuat, että ei hitto, tuo on tullut minusta. Ja hän on riippuvainen sinusta. Olet jollekkin todella rakas"Asunnon tulet saamaan sosiaalitoimelta"
Sossu ei rupea hommaamaan alaikäiselle asuntoa. Sossun mielestä alaikäisen paikka on omien vanhempien luona. - linnex
.................... kirjoitti:
"Asunnon tulet saamaan sosiaalitoimelta"
Sossu ei rupea hommaamaan alaikäiselle asuntoa. Sossun mielestä alaikäisen paikka on omien vanhempien luona.No siinä olet kerrassaan väärässä. Ensimmäisenä tietty ehdotetaan ensikotia, eikä sekään ole ollenkaan huono vaihtoehto. Mutta jos sanot että haluat mielummin asua lapsen kanssa yksin, se onnistuu. Tietty asunto ei tule olemaan mikään loistohotelli, ihan perus yksiö tai kaksio.
- ....................
linnex kirjoitti:
No siinä olet kerrassaan väärässä. Ensimmäisenä tietty ehdotetaan ensikotia, eikä sekään ole ollenkaan huono vaihtoehto. Mutta jos sanot että haluat mielummin asua lapsen kanssa yksin, se onnistuu. Tietty asunto ei tule olemaan mikään loistohotelli, ihan perus yksiö tai kaksio.
Lapsen paikka on ensisijaisesti omien vanhempiensa luona niin kauan, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi, eli täyttää 18 vuotta. Omat vanhemmat eivät voi "heittää ulos" alaikäistä ihmistä. Se, että alaikäinen saa lapsen, ei ole peruste sille, että sekä lapsi että teiniäiti eivät voisi asua vanhempiensa luona, koska vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan alle 18-vuotiaasta lapsesta. Sossu ei rupea alaikäisille asuntoja hankkimaan, jos ensisijaisena vaihtoehtona on asuminen omien vanhempien luona. Lisäksi alaikäinen ei voi muuttaa pois kotoaan ilman vanhempiensa suostumusta. Alle 18-vuotiaan muuttamiseen tarvitaan aina vanhempien suostumus.
Lapsen saaminen alaikäisenä ei tee alaikäisestä ihmisestä täysivaltaista, eikä anna alaikäiselle ihmiselle täysi-ikäisen oikeuksia, ennen kuin ikää tulee mittariin 18 vuotta. - linnex
.................... kirjoitti:
Lapsen paikka on ensisijaisesti omien vanhempiensa luona niin kauan, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi, eli täyttää 18 vuotta. Omat vanhemmat eivät voi "heittää ulos" alaikäistä ihmistä. Se, että alaikäinen saa lapsen, ei ole peruste sille, että sekä lapsi että teiniäiti eivät voisi asua vanhempiensa luona, koska vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan alle 18-vuotiaasta lapsesta. Sossu ei rupea alaikäisille asuntoja hankkimaan, jos ensisijaisena vaihtoehtona on asuminen omien vanhempien luona. Lisäksi alaikäinen ei voi muuttaa pois kotoaan ilman vanhempiensa suostumusta. Alle 18-vuotiaan muuttamiseen tarvitaan aina vanhempien suostumus.
Lapsen saaminen alaikäisenä ei tee alaikäisestä ihmisestä täysivaltaista, eikä anna alaikäiselle ihmiselle täysi-ikäisen oikeuksia, ennen kuin ikää tulee mittariin 18 vuotta.Siis missähän maailmassa elät :D ihan oikeesti. Kai nyt herranjumala tiedän ku oon nähny näit tilanteita, että kyllä se äiti saa paikan ensikodista, tai sossulta mahdollisesti jonkun avustuskämpän jos niin toivoo ja pyytää. ei vanhempien ole pakko pitää lasta kotona ja jos hän on raskaana. En nyt tajuu oikeesti että mistä te keksitte ettei ensikotiin pääsisi yms.
- teiniäiskä
Oho, ompas ihan samanlainen tilanne kuin minulla... Olen myös 16v, suhteessa ja viimeiset kuukautiset samana päivänä kuin sullakin.
Olin tänään ultrassa. Aivan ihana 4cm möllykkä siellä oli. Kädet ja jalat oli aivan selkeät. Itkin onnesta, niin ihanaa se oli nähdä oma lapsi omin silmin.
Itse aion pitää lapsen. Ensin olin jo menossa aborttia tekemään, mutta en siihen kuitenkaan pystynyt.
Suosittelen että otat rauhassa. Varaa aika terveyskeskukseen labraan; siellä käyt jättämässä virtsanäytteen ja raskaus varmistetaan. Puhu ammattilaisille, poikaystävälle, perheelle. Kenelle vaan on helppo puhua. Kirjoita lista abortin ja raskauden jatkamisen ja - puolista. Ja kuuntele omaa järkeäsi ja sydäntäsi.
Aborttia saatat katua myöhemmin. Varo, ettei kukaan houkuttele sinua aborttiin. Myös nuorien äitien asiat on turvattu: raha ei lopu kesken, neuvola on ilmainen jne.
Tarkoitus ei ole vastustaa aborttia eikä toisinpäin. Toivottavasti musta nyt oli jotain hyötyä... (: - ............
"Ja ehkäisystä vielä, olen käyttäny 2 vuotta e-pillereitä."
Sorry, mutta en usko tätä. Olet unohtanut ottaa pillerin tai oksentanut juuri otettuasi pillerin. Muuten lähes mahdoton yhtälö tulla raskaaksi.- on.äitix3
Sorry, mutta en usko tätä. Olet unohtanut ottaa pillerin tai oksentanut juuri otettuasi pillerin. Muuten lähes mahdoton yhtälö tulla raskaaksi. " Mikään ehkäisykeino ei ole 100%:n varma, ei edes ihan oikein otettuna. Ei edes sterilisaatio, itselleni tehty sterilisaatio ja siitä kahden vuoden kuluttua olinkin raskaana:)) Pikkuinen tyttönen syntyi, täyttää pian kolme vuotta.
- Mami
Kiitos vastauksistanne! Tässä kävi nyt niin, että olinkin pidemmällä kuin luulin nyt rv 12 6. Ajatukset oli eilen vielä aika sekavat, mutta tänään ultrassa kun kävin niin abortti tuntuu mahdottomalta. Siellä se pikkuinen oli :) Ajatus vaatii nyt hieman totuttelua, tai siis aika paljonkin, mutta uskon tehneeni nyt oikean valinnan. 8.6 minustakin pitäis tulla lasketunajan perusteella mami. Uskomaton ajatus..ei kuulunut ensi vuoden suunnitelmiin, mutta ei kaikkea näköjään voi etukäteen suunnitella. Sekavat fiilikset, onnellinen ja samalla ehkä hieman haikea. Vanhemmat sulattelevat vielä asiaa, isä kommentoi asiaan vaan että "jaah" ja meni aivan hiljaiseksi..kai hänen tapa käsitellä asiaa. Mama taas näytti enemmän järkyttyneemmältä ja alkoi kysellä kaikkea, näytin hänelle ultra kuvaa jonka jälkeen mama purskahti kyyneliin ja halasi minua. Muukin perhe otti asian ainakin päällisin puolin hyvin.. ja velikin sanoi että ainahan tähän maailmaan yksi pienokainen lisää mahtuu :) Perhe siis ainakin tukenani. Poikaystäväni otti asian kaikista parhaiten..koko päivän katsellut kuvaa ja silitellyt masua.. En halua kuitenkaan hössöttää asiasta tämän enempää.. Aion salata raskauttani niin kauan kuin pystyn, sillä en halua kaikkien kommentoivan asiaa. Nyt sitten alkaa valmistautuminen johonkin suureen ihmeeseen mitä en ole aiemmin kokenut. Vaatii totuttelua mutta eiköhän minusta ihan hyvä mami tule, ainakin pyrin siihen :) Niin ja asumista en ole vielä tässä tunne myrskyssä kerennyt miettiä mutta ajan kanssa nekin siitä varmasti setviytyy..katsotaan sitä varmaan joulun jälkeen :)
- linnex
Kyllä kaikki järjestyy, kun niin haluaa. Se että jos sossu saa sinulle asunnon, se ei välttämättä ole mikään paras mahdollinen, mutta kaikkeen sopeutuu jos apua kerran on saatavilla. Ja raskaus on ihana asia
- 18vmamma
Tulet pärjäämään mutta helppoa se ei ole,luopumaan joudut paljosta mutta lapsi antaa myös paljon:) nyt vaan tsemppiä hirveesti! ja saako kysyä missä päin asut? T:itse 18,vuoden ikäisen tytön äiti:)
- Mami
kiitos tosi paljon! :) Saatiin kämppä hommattua täältä Jyväskylästä. Muutetaan isukin ja masun kanssa tammikuun alussa yhteiseen kotiin. Kyllä tää tilanne tästä pikku hiljaa rupee setviytyy :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?691335En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061227- 1131165
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K731080Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop61916IS viikonloppu 18-19.5.2024.
Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var76762Oliko vähä sometettu taas vai?
Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a9692- 41691
Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän362679- 53656