Elikkäs, kuinka isoja näiden suomen ja ruotsin välillä liikennöivien laivojen potkurit ovat? Tietääkö kukaan kuinka isot potkurit, esim. M/S Silja Europa omaa? Ja kuinka suuri syväys tämän kokoisissa laivoissa on? Tuli vaan mieleen, kun vierailin tässä vähänaikaa sitten ks. laivalla ja ne peräkuohut(tai miksi niitä nyt alalla kutsutaankaan) olivat aivan jumalattomat! Jos joku osaa vastata tähän olisin todella kiitollinen!
Tiedän, että nämä ovat hiukan outoja kysymyksiä, mutta kiinnostaa perkule :)
Autolauttojen potkurit
Kippari
39
13164
Vastaukset
- 9 m 9 kn
Ruotsinlaivojen potkureista en löytänyt tietoa lyhyellä hakemisella, mutta vastaavankokoisista laivoista löytyy tyypillisesti rusetteja, joiden läpimitta on 5 metrin luokkaa.
Silja Europan syväys on 6,8 metriä. Silja Serenade ja Silja Symphony uivat hivenen syvemmässä; niiden syväys on 7,1 metriä.
Noiden kolmen laivan kokoerot ovat sinänsä pieniä: pituudet ovat 201,8-203 metriä ja leveydet 31,5-32 metriä. Konetehoa kussakin on 43-44 MW.- Sähkönkäyttäjä
Tuossa mainittiin kolmen kookkaan ruotsinlautan konetehojen olevan luokkaa 43-44 MW kussakin (eli noin 58.500-60.000 hv).
Otetaanpa vertailun vuoksi muutaman Oulujoen vesistön voimalaitoksen tehot:
Pyhäkoski 122 MW
Nuojua 81 MW
Pälli 51 MW
Jylhämä 46,5 MW
Montta 42,5 MW
Ämmä 42,5 MW
Aittokoski 40 MW
Merikoski 39 MW
Seitenoikea 31 MW
Leppikoski 21 MW
Yhden laivanrometon dieselit jauhavat siis energiaa saman verran kuin keskikokoinen vesivoimalaitos.
Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä seilaavien kelluvien viinakauppojen/tanssiravintoloiden koneilla tuotettaisiin jonkinmoinen osa Suomen sähköntarpeesta, jos moottoreiden perään tökättäisiin potkureiden asemesta genut ja liitettäisiin ne valtakunnanverkkoon! - megawatti
Sähkönkäyttäjä kirjoitti:
Tuossa mainittiin kolmen kookkaan ruotsinlautan konetehojen olevan luokkaa 43-44 MW kussakin (eli noin 58.500-60.000 hv).
Otetaanpa vertailun vuoksi muutaman Oulujoen vesistön voimalaitoksen tehot:
Pyhäkoski 122 MW
Nuojua 81 MW
Pälli 51 MW
Jylhämä 46,5 MW
Montta 42,5 MW
Ämmä 42,5 MW
Aittokoski 40 MW
Merikoski 39 MW
Seitenoikea 31 MW
Leppikoski 21 MW
Yhden laivanrometon dieselit jauhavat siis energiaa saman verran kuin keskikokoinen vesivoimalaitos.
Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä seilaavien kelluvien viinakauppojen/tanssiravintoloiden koneilla tuotettaisiin jonkinmoinen osa Suomen sähköntarpeesta, jos moottoreiden perään tökättäisiin potkureiden asemesta genut ja liitettäisiin ne valtakunnanverkkoon!matkustajat voisivat kuitata alkoholiverot sillä että laiva tuottaa sähköä verkkoon sen 20 tuntia joka siellä ryypätään mutta laiva seisookin rannassa tai oikeastaan senhän voisi nostaa kokonaan maihin ja niitä voisi olla sisä-suomessakin
- joo
megawatti kirjoitti:
matkustajat voisivat kuitata alkoholiverot sillä että laiva tuottaa sähköä verkkoon sen 20 tuntia joka siellä ryypätään mutta laiva seisookin rannassa tai oikeastaan senhän voisi nostaa kokonaan maihin ja niitä voisi olla sisä-suomessakin
Tossa on vuoden ympäristöpalkinnon voitto lähellä ;) Varsinkin 20h ym. ryyppyristeilyt voisi lopettaa ja nostaa jollat kuiville. Ei tulis edes noita myrkkymaali päästö ongelmia =)
- Moottori
Sähkönkäyttäjä kirjoitti:
Tuossa mainittiin kolmen kookkaan ruotsinlautan konetehojen olevan luokkaa 43-44 MW kussakin (eli noin 58.500-60.000 hv).
Otetaanpa vertailun vuoksi muutaman Oulujoen vesistön voimalaitoksen tehot:
Pyhäkoski 122 MW
Nuojua 81 MW
Pälli 51 MW
Jylhämä 46,5 MW
Montta 42,5 MW
Ämmä 42,5 MW
Aittokoski 40 MW
Merikoski 39 MW
Seitenoikea 31 MW
Leppikoski 21 MW
Yhden laivanrometon dieselit jauhavat siis energiaa saman verran kuin keskikokoinen vesivoimalaitos.
Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä seilaavien kelluvien viinakauppojen/tanssiravintoloiden koneilla tuotettaisiin jonkinmoinen osa Suomen sähköntarpeesta, jos moottoreiden perään tökättäisiin potkureiden asemesta genut ja liitettäisiin ne valtakunnanverkkoon!Tuolla jossain oli linkki, että pääsee katsomaan moottorien kuvia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000131&posting=22000000001802923 - myös sähkönkuluttaja
Sähkönkäyttäjä kirjoitti:
Tuossa mainittiin kolmen kookkaan ruotsinlautan konetehojen olevan luokkaa 43-44 MW kussakin (eli noin 58.500-60.000 hv).
Otetaanpa vertailun vuoksi muutaman Oulujoen vesistön voimalaitoksen tehot:
Pyhäkoski 122 MW
Nuojua 81 MW
Pälli 51 MW
Jylhämä 46,5 MW
Montta 42,5 MW
Ämmä 42,5 MW
Aittokoski 40 MW
Merikoski 39 MW
Seitenoikea 31 MW
Leppikoski 21 MW
Yhden laivanrometon dieselit jauhavat siis energiaa saman verran kuin keskikokoinen vesivoimalaitos.
Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä seilaavien kelluvien viinakauppojen/tanssiravintoloiden koneilla tuotettaisiin jonkinmoinen osa Suomen sähköntarpeesta, jos moottoreiden perään tökättäisiin potkureiden asemesta genut ja liitettäisiin ne valtakunnanverkkoon!vai mistä johtuu, että maailmallakin arvostettuja risteilyaluksiamme joku kehtaa kutsua laivanrometoiksi. Onko sinusta joku voimalageneraattori jotenkin esteettisempi tai suorastaan kaunis.
Laivoilla matkustavat useat liikemiehet, tosin myös ja varmasti valtaosin lomalaiset ja muut huvittelijat. Jossakinhan hekin sen sähkönsä joka tapauksessa käyttävät, tässä tapauksessa vain laivoilla. Kyseessä on siin Suomen (mikäli alus Suomen lipulla) sähköntarpeen tyydytys ja monen ihmisen elinkeinon harjoittaminen.
Alunpitäenhän keskusteluun lähdettiin aluksen potkurien koolla. Eiköhän palata tähän aiheeseen eikä rönsyillä asiattomuuksiin, joita voi sitten jutella niiden hengenheimolaistensa kanssa. Me kaikki. - Sähkönkäyttäjä
myös sähkönkuluttaja kirjoitti:
vai mistä johtuu, että maailmallakin arvostettuja risteilyaluksiamme joku kehtaa kutsua laivanrometoiksi. Onko sinusta joku voimalageneraattori jotenkin esteettisempi tai suorastaan kaunis.
Laivoilla matkustavat useat liikemiehet, tosin myös ja varmasti valtaosin lomalaiset ja muut huvittelijat. Jossakinhan hekin sen sähkönsä joka tapauksessa käyttävät, tässä tapauksessa vain laivoilla. Kyseessä on siin Suomen (mikäli alus Suomen lipulla) sähköntarpeen tyydytys ja monen ihmisen elinkeinon harjoittaminen.
Alunpitäenhän keskusteluun lähdettiin aluksen potkurien koolla. Eiköhän palata tähän aiheeseen eikä rönsyillä asiattomuuksiin, joita voi sitten jutella niiden hengenheimolaistensa kanssa. Me kaikki.Ihan turhaa vetää hernettä nenään, jos kutsun noita kelluvia viinakauppoja laivanrometoiksi! Rakkaudesta se hevonenkin potkii – eli olen käyttänyt mielihalulla hyväkseni sekä Siljan että Vikingin (ynnä Tallinkin, Eckerö Linen, Kristina Cruises'in ja mitä kaikkia niitä onkaan...) palveluja, sekä työ- että huvimatkoilla. Syönyt ja juonut hyvin sekä ostanut vielä kassikaupalla viinaksiakin. Olen viime vuosina usein jopa "käynyt matkoilla ei missään" eli osallistunut 20 tunnin risteilyille pelkästään ruuan ja juoman merkeissä – ja ostanut samalla tax-freestä niin paljon tavaraa, että kassa on työntänyt kouraan vapaalipun uudelle vastaavalle örvellysmatkalle...
En pane yhtään pahakseni, vaikka varustamot polttavat raskasta polttoöljyä urakalla! "Hyödyllisempäänkin" tuon energian kieltämättä voisi tuhlata – mutta kun ihminen tarvitsee hyödyn lisäksi myös huvia, rentoutusta ja elämyksiä! Aion matkustaa vastedeskin Itämeren laivoilla.
Eikä se kaikki maissa tuotettu sähkökään mitään "hyötysähköä" ole. Menee sitä hiihtohisseihin, viihdekylpylöihin ja ties minne. Eivät ne saippuasarjojen katsomiseen käytetyt TV-toosatkaan sähköttä toimi, nettihöpötykseen käytettävistä tietsikoista puhumattakaan!
Mutta esteettiseksi minä en noita laivanromettoja kehuisi. Laatikoita mitä laatikoita. - KPy
joo kirjoitti:
Tossa on vuoden ympäristöpalkinnon voitto lähellä ;) Varsinkin 20h ym. ryyppyristeilyt voisi lopettaa ja nostaa jollat kuiville. Ei tulis edes noita myrkkymaali päästö ongelmia =)
Me olemme tähän asti "ryypänneet suomalaisille teollisuustuotteille halvat kuljetuskustannukset" Ruotsin kautta Eurooppaan. Tavaraliikenteen kuljetuskustannukset ovat tuossa oleellinen asia.
- a-kansi
KPy kirjoitti:
Me olemme tähän asti "ryypänneet suomalaisille teollisuustuotteille halvat kuljetuskustannukset" Ruotsin kautta Eurooppaan. Tavaraliikenteen kuljetuskustannukset ovat tuossa oleellinen asia.
Suuri osa autolautoista voitaisiin rakentaa pelkästään tavaraliikenteeseen ja ne alusten verovapaat ryyppäys/viihdeosastot rakennettaisiinkin maihin ja näin saataisiin enemmän kuljetuskapasiteettia merelle.
- Tooto
Sähkönkäyttäjä kirjoitti:
Tuossa mainittiin kolmen kookkaan ruotsinlautan konetehojen olevan luokkaa 43-44 MW kussakin (eli noin 58.500-60.000 hv).
Otetaanpa vertailun vuoksi muutaman Oulujoen vesistön voimalaitoksen tehot:
Pyhäkoski 122 MW
Nuojua 81 MW
Pälli 51 MW
Jylhämä 46,5 MW
Montta 42,5 MW
Ämmä 42,5 MW
Aittokoski 40 MW
Merikoski 39 MW
Seitenoikea 31 MW
Leppikoski 21 MW
Yhden laivanrometon dieselit jauhavat siis energiaa saman verran kuin keskikokoinen vesivoimalaitos.
Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä seilaavien kelluvien viinakauppojen/tanssiravintoloiden koneilla tuotettaisiin jonkinmoinen osa Suomen sähköntarpeesta, jos moottoreiden perään tökättäisiin potkureiden asemesta genut ja liitettäisiin ne valtakunnanverkkoon!Tukholman kunnan satamissa ao. alukset eivät saa käyttää omia koneita, jumiskon koskea ei ole.
Sähkö otetaan niistä pikku kirpuista mita atomiksi kutsutaan. Mitä siihen sanot - Tooto
megawatti kirjoitti:
matkustajat voisivat kuitata alkoholiverot sillä että laiva tuottaa sähköä verkkoon sen 20 tuntia joka siellä ryypätään mutta laiva seisookin rannassa tai oikeastaan senhän voisi nostaa kokonaan maihin ja niitä voisi olla sisä-suomessakin
Rupee sinne Silvia Reginaa raahaamaan.
Savolaiset saa olla suuuruuden hulluja, mutta rajansa kaikella - Tooto
KPy kirjoitti:
Me olemme tähän asti "ryypänneet suomalaisille teollisuustuotteille halvat kuljetuskustannukset" Ruotsin kautta Eurooppaan. Tavaraliikenteen kuljetuskustannukset ovat tuossa oleellinen asia.
Oot niin oikeassa kun olla voi.
Ilman Suomalaisia/Ruotsalaisia juoppoja ja bingo täteja rahti hinnat olisivat 73% kalliimpia - somaa
Tooto kirjoitti:
Oot niin oikeassa kun olla voi.
Ilman Suomalaisia/Ruotsalaisia juoppoja ja bingo täteja rahti hinnat olisivat 73% kalliimpiaRahdataan miljoonia tonneja kännistä ja paljon tilaa käyttävää lihaa edestakaisin.
- Tuolla
Rupelien kokoja ei taida täällä olla, mutta muita mielenkiintoisia tietoja on aika paljonkin.
Muutenkin mielenkiintoiset sivut.
http://koti.mbnet.fi/hhl/index.htm- 9 m 9 kn
Helenin sivuilla on noiden Siljan lauttojen konetehoiksi ilmoitettu sama määrä hevosvoimia kuin toisessa lähteessä oli annettu kilowatteja.
Koska 1 hv = 0,7355 kW eli 1 kW = 1,360 hv, on jommassakummassa lähteessä virheellistä tietoa.
Niin tai näin, niin tuollaisen paatin perässä kuohuttaa vettä liki sama määrä megawatteja kuin meikän paatista löytyy kilowatteja (liki tuhatkertainen teho siis). Kyllä siinä pyörrettä syntyy. - Tuolla
9 m 9 kn kirjoitti:
Helenin sivuilla on noiden Siljan lauttojen konetehoiksi ilmoitettu sama määrä hevosvoimia kuin toisessa lähteessä oli annettu kilowatteja.
Koska 1 hv = 0,7355 kW eli 1 kW = 1,360 hv, on jommassakummassa lähteessä virheellistä tietoa.
Niin tai näin, niin tuollaisen paatin perässä kuohuttaa vettä liki sama määrä megawatteja kuin meikän paatista löytyy kilowatteja (liki tuhatkertainen teho siis). Kyllä siinä pyörrettä syntyy.Kappas perskeles!
Kumpiko lie sitten se oikea tehon määrä?
Jäädäänpä kuulolle, kuka oikaisee tiedon.
Tietenkin tarvitaan jonkinlainen kakkuvatkain perälautaan, jos leveyttä on kolmekinkymmentä metriä ja syväystä kuusi-seitsemän metriä. Ei se ihan melomalla tahdo enää vastuksen vuoksi liukua.
Kone joutuu siirtämään melkoiset vesimassat ensin laivan sivuille ja sitten vielä takaisin siihen missä laiva oli hetki sitten....
Mistäpä muualta ne voimat tulisi jos ei konehuoneen puolelta.
;-) - Tuolla
Tuolla kirjoitti:
Kappas perskeles!
Kumpiko lie sitten se oikea tehon määrä?
Jäädäänpä kuulolle, kuka oikaisee tiedon.
Tietenkin tarvitaan jonkinlainen kakkuvatkain perälautaan, jos leveyttä on kolmekinkymmentä metriä ja syväystä kuusi-seitsemän metriä. Ei se ihan melomalla tahdo enää vastuksen vuoksi liukua.
Kone joutuu siirtämään melkoiset vesimassat ensin laivan sivuille ja sitten vielä takaisin siihen missä laiva oli hetki sitten....
Mistäpä muualta ne voimat tulisi jos ei konehuoneen puolelta.
;-)Tuli mieleen, että ei kait vesiliikennettä edesauteta hevosvoimalla lainkaan.
Vesiliikennettä autetaan kanavoimalla. :-))) - 9 m 9 kn
Tuolla kirjoitti:
Kappas perskeles!
Kumpiko lie sitten se oikea tehon määrä?
Jäädäänpä kuulolle, kuka oikaisee tiedon.
Tietenkin tarvitaan jonkinlainen kakkuvatkain perälautaan, jos leveyttä on kolmekinkymmentä metriä ja syväystä kuusi-seitsemän metriä. Ei se ihan melomalla tahdo enää vastuksen vuoksi liukua.
Kone joutuu siirtämään melkoiset vesimassat ensin laivan sivuille ja sitten vielä takaisin siihen missä laiva oli hetki sitten....
Mistäpä muualta ne voimat tulisi jos ei konehuoneen puolelta.
;-)Keskusteluketjussa ylempänä antamani tehotiedot (43-44 MW) perustuivat virheelliseen nettilähteeseen.
Siljan oman ilmoituksen mukaan
http://www.silja.com/cargo/en/sien16.htm
Silja Serenade, Silja Symphony: 32.580 kW (~ 44.300 hv)
Silja Europa: 31.800 kW (~ 43.250 hv)
Alun perin käyttämässäni lähteessä tarjottiin hevosvoimalukuja kilowattilukuina.
Vertailussa Oulujoen vesivoimalaitoksiin noiden laivojen tehot ja sijoitukset listalla siis putoavat jonkin verran, mutta vaikuttavia nuokin lukemat toki ovat! - sköne
9 m 9 kn kirjoitti:
Keskusteluketjussa ylempänä antamani tehotiedot (43-44 MW) perustuivat virheelliseen nettilähteeseen.
Siljan oman ilmoituksen mukaan
http://www.silja.com/cargo/en/sien16.htm
Silja Serenade, Silja Symphony: 32.580 kW (~ 44.300 hv)
Silja Europa: 31.800 kW (~ 43.250 hv)
Alun perin käyttämässäni lähteessä tarjottiin hevosvoimalukuja kilowattilukuina.
Vertailussa Oulujoen vesivoimalaitoksiin noiden laivojen tehot ja sijoitukset listalla siis putoavat jonkin verran, mutta vaikuttavia nuokin lukemat toki ovat!Tuo 32.800 kW on pääkoneiden teho jotka pyörittää potkureita. Sähköt tuotetaan apukoneilla, jolloin kokonaisteho saattaa olla aika lähellä tuota 43 MW.
- 9 m 9 kn
Liki 100 vuotta sitten uponnut valtamerihöyry Titanic oli pidempi (269 m), kapeampi (28,4 m), syvemmällä uiva (10,4 m) ja osapuilleen yhtä nopea (22,5 kn) kuin suurimmat ruotsinlautat.
Siinä oli 3 potkuria, joista uloimpien kahden läpimitta oli peräti 7 metriä (23') ja keskimmäisen 5,2 m (17').- Kippari
Kiitos todella paljon asiallisista vastauksista!
- höyry
kattilat veivät suuren osan sisätilasta
- sähkölaitos
höyry kirjoitti:
kattilat veivät suuren osan sisätilasta
Tuota aiempaa ajatusta jossa laiva nostettiin kuivalle maalle, pantiin potkurin päähän genu ja syötettiin valtakunnanverkkoon sähköä kansan bailatessa voisi hiukan jalostaa. Näissä nykylaivoissa kun dieselit tekevät sähköä ja potkuriakselilla kääntyilevä azipod-systeemin sähkömoottori pyörittää ropelia, niin voi jehna mitkä säästöt saisimme kun ei tarvitsisi laittaa potkurin päähän sitä genua, vaan nostaisimme ruotsinlaivan Oulujoen penkalle ja polttoleikkaisimme potkurit tarpeettomina metallinkeräykseen. Azipodille tarkoitetun sähkön johtaisimme polttoleikatusta reiästä paksulla kaapelilla joen rantaan jossa suurilla pumpuilla pumppaisimme Nuojuan voimalaitoksen alapuolelta vedet takaisin ylös.
Näin tulimme keksineeksi ikiliikkujan, ja pohjoissuomalaisetkin pääsisivät ruotsinlaivalle ja säästyisi vielä junalipun hinta. - Buddy
on tapahtunut viimeisen sadanvuoden paljon laivaojen tekniikassa eli mielestäni Titanic ei ole hyvä vertailu kohde missään muussa mielessä kuin kehityksen kannalta. Titanicissa oli höyrykoneet kun taas Europassa on diesel koneet. Höyrykoneet tarvitsevat huommattavasti suurmmen määrän tilaa mikä kaikki on pois matkustajien käyttämistä tiloista. Eli vaikka Titanic oli suuri mitoiltaan niin Europa päihittää sen matkustajatilojen koolla.
Potkurit ovat pienentyneet mutta niiden hyötysuhde on paratunut. Esimerkiksi Silja Europassa on kaksi potkuria (ja kaksi peräsintä) joista kumpikin on säätösiipi potkureita eli sen lapaojen kulmaa voidaan muuttaa. Tästä johtuen koneen kierokset on aina samat ja lapojen kulma määrää vauhdin. Kun kone käy samoilla kierroksilla koko ajan voidaan siihen liittää akseligenraattori eli samalla kun kone pyörittää potkuria niin se pyörittää samalla myös generaattoria joka tuottaa laivan sähkön mitä muutten laiva tarvitsee aivan älyttömästi. Elikkä jos tuollaisen laivan pitäisi alkaa tuottamaan kaupugille sähkö niin se ei olisi kovikaan paljon (vähintään puolet, paljon toki sekin on) siitä kokonais määrästä minkä se tuottaa sähköä koska laivan koneet (mm. pumput) tarvitsevat myös sähköä.
Varsinaiseen kysymykseen en tiedä tarkkaa vastusta mutta vertailukohteeksi voi ottaa ro-pax laiva Finnclipperin (http://www.faktaomfartyg.com/finnclipper_1999.htm jonka potkureiden halkaisia on n. 4,5 metriä. Luulen että Europassa voi olla hiukan isommat rusetit.
Kysymyksi saa lähettää jos jotain jäi epäselväksi, niinkuin varmaan jäikin, osoitteeseen [email protected] - Buddy
Buddy kirjoitti:
on tapahtunut viimeisen sadanvuoden paljon laivaojen tekniikassa eli mielestäni Titanic ei ole hyvä vertailu kohde missään muussa mielessä kuin kehityksen kannalta. Titanicissa oli höyrykoneet kun taas Europassa on diesel koneet. Höyrykoneet tarvitsevat huommattavasti suurmmen määrän tilaa mikä kaikki on pois matkustajien käyttämistä tiloista. Eli vaikka Titanic oli suuri mitoiltaan niin Europa päihittää sen matkustajatilojen koolla.
Potkurit ovat pienentyneet mutta niiden hyötysuhde on paratunut. Esimerkiksi Silja Europassa on kaksi potkuria (ja kaksi peräsintä) joista kumpikin on säätösiipi potkureita eli sen lapaojen kulmaa voidaan muuttaa. Tästä johtuen koneen kierokset on aina samat ja lapojen kulma määrää vauhdin. Kun kone käy samoilla kierroksilla koko ajan voidaan siihen liittää akseligenraattori eli samalla kun kone pyörittää potkuria niin se pyörittää samalla myös generaattoria joka tuottaa laivan sähkön mitä muutten laiva tarvitsee aivan älyttömästi. Elikkä jos tuollaisen laivan pitäisi alkaa tuottamaan kaupugille sähkö niin se ei olisi kovikaan paljon (vähintään puolet, paljon toki sekin on) siitä kokonais määrästä minkä se tuottaa sähköä koska laivan koneet (mm. pumput) tarvitsevat myös sähköä.
Varsinaiseen kysymykseen en tiedä tarkkaa vastusta mutta vertailukohteeksi voi ottaa ro-pax laiva Finnclipperin (http://www.faktaomfartyg.com/finnclipper_1999.htm jonka potkureiden halkaisia on n. 4,5 metriä. Luulen että Europassa voi olla hiukan isommat rusetit.
Kysymyksi saa lähettää jos jotain jäi epäselväksi, niinkuin varmaan jäikin, osoitteeseen [email protected]Tässä on kuva turussa rakennetun Voyager of the Seas:in potkureista.
http://intro.masa-yards.fi/viewimage.asp?name=B1_voy_azipods.jpg# - megawatti
sähkölaitos kirjoitti:
Tuota aiempaa ajatusta jossa laiva nostettiin kuivalle maalle, pantiin potkurin päähän genu ja syötettiin valtakunnanverkkoon sähköä kansan bailatessa voisi hiukan jalostaa. Näissä nykylaivoissa kun dieselit tekevät sähköä ja potkuriakselilla kääntyilevä azipod-systeemin sähkömoottori pyörittää ropelia, niin voi jehna mitkä säästöt saisimme kun ei tarvitsisi laittaa potkurin päähän sitä genua, vaan nostaisimme ruotsinlaivan Oulujoen penkalle ja polttoleikkaisimme potkurit tarpeettomina metallinkeräykseen. Azipodille tarkoitetun sähkön johtaisimme polttoleikatusta reiästä paksulla kaapelilla joen rantaan jossa suurilla pumpuilla pumppaisimme Nuojuan voimalaitoksen alapuolelta vedet takaisin ylös.
Näin tulimme keksineeksi ikiliikkujan, ja pohjoissuomalaisetkin pääsisivät ruotsinlaivalle ja säästyisi vielä junalipun hinta.Näitä verovapaita ryyppäysaluksia voisi olla myös pienempiäkin vaikka kadunkulmissa joka puolella sähköä tuottamassa. Pitäisi vaan ostaa matkalippu jolla hankitaan polttoainetta generaattoriin ja minimituntimäärä joka asiakkaan pitää lusia sisäpuolella saadakseen verovapaata alkoholia. Nämä alukset voidaan myös rakentaa tiilestä tai elementteinä. Generaattorinhan ei tarvitse olla välttämättä itse aluksessa vaan useilla satelliittialuksilla voi olla yhteinen keskusgeneraattori. Esimerkiksi Katajanokan käytöstä poistettavaa vankilaakin voisi hyödyntää tähän tarkoitukseen.
- lisäys
Buddy kirjoitti:
Tässä on kuva turussa rakennetun Voyager of the Seas:in potkureista.
http://intro.masa-yards.fi/viewimage.asp?name=B1_voy_azipods.jpg#Tarkemmin ottaen kuvassa on tietenkin ABB:n Helsingissä tekemät Azipodit, joissa on nuo noin 5,5m potkurit kiinni. Aikalailla uusinta teknologiaa joka tulee syrjayttämään osan perinteisistä taittolapa-akselilinja ratkaisuista.
- Kippari
Buddy kirjoitti:
on tapahtunut viimeisen sadanvuoden paljon laivaojen tekniikassa eli mielestäni Titanic ei ole hyvä vertailu kohde missään muussa mielessä kuin kehityksen kannalta. Titanicissa oli höyrykoneet kun taas Europassa on diesel koneet. Höyrykoneet tarvitsevat huommattavasti suurmmen määrän tilaa mikä kaikki on pois matkustajien käyttämistä tiloista. Eli vaikka Titanic oli suuri mitoiltaan niin Europa päihittää sen matkustajatilojen koolla.
Potkurit ovat pienentyneet mutta niiden hyötysuhde on paratunut. Esimerkiksi Silja Europassa on kaksi potkuria (ja kaksi peräsintä) joista kumpikin on säätösiipi potkureita eli sen lapaojen kulmaa voidaan muuttaa. Tästä johtuen koneen kierokset on aina samat ja lapojen kulma määrää vauhdin. Kun kone käy samoilla kierroksilla koko ajan voidaan siihen liittää akseligenraattori eli samalla kun kone pyörittää potkuria niin se pyörittää samalla myös generaattoria joka tuottaa laivan sähkön mitä muutten laiva tarvitsee aivan älyttömästi. Elikkä jos tuollaisen laivan pitäisi alkaa tuottamaan kaupugille sähkö niin se ei olisi kovikaan paljon (vähintään puolet, paljon toki sekin on) siitä kokonais määrästä minkä se tuottaa sähköä koska laivan koneet (mm. pumput) tarvitsevat myös sähköä.
Varsinaiseen kysymykseen en tiedä tarkkaa vastusta mutta vertailukohteeksi voi ottaa ro-pax laiva Finnclipperin (http://www.faktaomfartyg.com/finnclipper_1999.htm jonka potkureiden halkaisia on n. 4,5 metriä. Luulen että Europassa voi olla hiukan isommat rusetit.
Kysymyksi saa lähettää jos jotain jäi epäselväksi, niinkuin varmaan jäikin, osoitteeseen [email protected] - 9 m 9 kn
Buddy kirjoitti:
on tapahtunut viimeisen sadanvuoden paljon laivaojen tekniikassa eli mielestäni Titanic ei ole hyvä vertailu kohde missään muussa mielessä kuin kehityksen kannalta. Titanicissa oli höyrykoneet kun taas Europassa on diesel koneet. Höyrykoneet tarvitsevat huommattavasti suurmmen määrän tilaa mikä kaikki on pois matkustajien käyttämistä tiloista. Eli vaikka Titanic oli suuri mitoiltaan niin Europa päihittää sen matkustajatilojen koolla.
Potkurit ovat pienentyneet mutta niiden hyötysuhde on paratunut. Esimerkiksi Silja Europassa on kaksi potkuria (ja kaksi peräsintä) joista kumpikin on säätösiipi potkureita eli sen lapaojen kulmaa voidaan muuttaa. Tästä johtuen koneen kierokset on aina samat ja lapojen kulma määrää vauhdin. Kun kone käy samoilla kierroksilla koko ajan voidaan siihen liittää akseligenraattori eli samalla kun kone pyörittää potkuria niin se pyörittää samalla myös generaattoria joka tuottaa laivan sähkön mitä muutten laiva tarvitsee aivan älyttömästi. Elikkä jos tuollaisen laivan pitäisi alkaa tuottamaan kaupugille sähkö niin se ei olisi kovikaan paljon (vähintään puolet, paljon toki sekin on) siitä kokonais määrästä minkä se tuottaa sähköä koska laivan koneet (mm. pumput) tarvitsevat myös sähköä.
Varsinaiseen kysymykseen en tiedä tarkkaa vastusta mutta vertailukohteeksi voi ottaa ro-pax laiva Finnclipperin (http://www.faktaomfartyg.com/finnclipper_1999.htm jonka potkureiden halkaisia on n. 4,5 metriä. Luulen että Europassa voi olla hiukan isommat rusetit.
Kysymyksi saa lähettää jos jotain jäi epäselväksi, niinkuin varmaan jäikin, osoitteeseen [email protected]Otetaanpa Titanicin asemesta paremmin vertailukelpoinen kippo, Masa Yardsin tekemä risteilyalus Inspiration (valmistunut 1996):
Pituus 260,6 m
Leveys 36 m
Syväys 7,7 m
Vetoisuus 70,367 Brt
Nopeus 22,3 kn
Päämoottorit: Wärtsilä-Sulzer 4 kpl 12ZAV40S, 2 kpl 8ZAL40S
Generaattorit: 4 kpl 10,3 MVA, 2 kpl 6,8 MVA
Potkurimoottorit: ABB Marine, 2 kpl 14 MW, 140 kierr/min
Potkurit: 2 kpl KaMeWa-säätölapapotkureita, läpimitta 5,2 metriä
Silja Europan potkurit (2 kpl) ovat myös KaMeWa-merkkisiä säätölapapotkureita, mutta niiden kokotietoja en ole onnistunut netistä löytämään. Silja Europa on tehty Saksan Papenburgissa, Meyer Werft GmbH -nimisellä telakalla.
Tuolla alempana näkyy väitettävän, että Silja Europan potkureiden läpimitta olisi vain "kaksi pilkku kolme metriä". Luulenpa vahvasti, että tuollainen lukema (jos se jossakin annetaan) voisi hyvinkin olla potkureiden SÄDE, jolloin LÄPIMITTA eli HALKAISIJA olisi 4,6 metriä.
2,3 metrin läpimittaiset potkurit vaatisivat yli 30 megawatin tehon siirtämiseen paljon suuremman pyörimisnopeuden kuin isojen laivadieseleiden tai sähköisten potkurimoottoreiden 90-150 kierr/min. Itse potkurin hyötysuhde olisi tuolloin tuntuvasti huonompi, tarvittavan ylennysvaihteen tehohäviöistä puhumattakaan. - Buddy
9 m 9 kn kirjoitti:
Otetaanpa Titanicin asemesta paremmin vertailukelpoinen kippo, Masa Yardsin tekemä risteilyalus Inspiration (valmistunut 1996):
Pituus 260,6 m
Leveys 36 m
Syväys 7,7 m
Vetoisuus 70,367 Brt
Nopeus 22,3 kn
Päämoottorit: Wärtsilä-Sulzer 4 kpl 12ZAV40S, 2 kpl 8ZAL40S
Generaattorit: 4 kpl 10,3 MVA, 2 kpl 6,8 MVA
Potkurimoottorit: ABB Marine, 2 kpl 14 MW, 140 kierr/min
Potkurit: 2 kpl KaMeWa-säätölapapotkureita, läpimitta 5,2 metriä
Silja Europan potkurit (2 kpl) ovat myös KaMeWa-merkkisiä säätölapapotkureita, mutta niiden kokotietoja en ole onnistunut netistä löytämään. Silja Europa on tehty Saksan Papenburgissa, Meyer Werft GmbH -nimisellä telakalla.
Tuolla alempana näkyy väitettävän, että Silja Europan potkureiden läpimitta olisi vain "kaksi pilkku kolme metriä". Luulenpa vahvasti, että tuollainen lukema (jos se jossakin annetaan) voisi hyvinkin olla potkureiden SÄDE, jolloin LÄPIMITTA eli HALKAISIJA olisi 4,6 metriä.
2,3 metrin läpimittaiset potkurit vaatisivat yli 30 megawatin tehon siirtämiseen paljon suuremman pyörimisnopeuden kuin isojen laivadieseleiden tai sähköisten potkurimoottoreiden 90-150 kierr/min. Itse potkurin hyötysuhde olisi tuolloin tuntuvasti huonompi, tarvittavan ylennysvaihteen tehohäviöistä puhumattakaan.Wärtsilä-Sulzer 12ZAV40S on keskinopea moottori ja kiertää n. 460 kierr./minuutissa ja varmaankin nuo 90 - 150 kierrokset on potkurin kierros nopeus. Eli laivoissa kyllä hyvin usein joudutaan käyttämään alennusvaihdetta eikä ylennysvaihdetta. Toki sellaisiakin on mutta tuskin Silja Europassa.
- KaMeWa
Buddy kirjoitti:
on tapahtunut viimeisen sadanvuoden paljon laivaojen tekniikassa eli mielestäni Titanic ei ole hyvä vertailu kohde missään muussa mielessä kuin kehityksen kannalta. Titanicissa oli höyrykoneet kun taas Europassa on diesel koneet. Höyrykoneet tarvitsevat huommattavasti suurmmen määrän tilaa mikä kaikki on pois matkustajien käyttämistä tiloista. Eli vaikka Titanic oli suuri mitoiltaan niin Europa päihittää sen matkustajatilojen koolla.
Potkurit ovat pienentyneet mutta niiden hyötysuhde on paratunut. Esimerkiksi Silja Europassa on kaksi potkuria (ja kaksi peräsintä) joista kumpikin on säätösiipi potkureita eli sen lapaojen kulmaa voidaan muuttaa. Tästä johtuen koneen kierokset on aina samat ja lapojen kulma määrää vauhdin. Kun kone käy samoilla kierroksilla koko ajan voidaan siihen liittää akseligenraattori eli samalla kun kone pyörittää potkuria niin se pyörittää samalla myös generaattoria joka tuottaa laivan sähkön mitä muutten laiva tarvitsee aivan älyttömästi. Elikkä jos tuollaisen laivan pitäisi alkaa tuottamaan kaupugille sähkö niin se ei olisi kovikaan paljon (vähintään puolet, paljon toki sekin on) siitä kokonais määrästä minkä se tuottaa sähköä koska laivan koneet (mm. pumput) tarvitsevat myös sähköä.
Varsinaiseen kysymykseen en tiedä tarkkaa vastusta mutta vertailukohteeksi voi ottaa ro-pax laiva Finnclipperin (http://www.faktaomfartyg.com/finnclipper_1999.htm jonka potkureiden halkaisia on n. 4,5 metriä. Luulen että Europassa voi olla hiukan isommat rusetit.
Kysymyksi saa lähettää jos jotain jäi epäselväksi, niinkuin varmaan jäikin, osoitteeseen [email protected]Muuten hyvään juttuun muutama korjaus.
Ensinnäkin autolautoissa tyypillisesti käytettävissä porpulsiojärjestelmissä säädetään sekä potkurin lapakulmia, että koneiden kierroksia. Yleisesti vaikuttaisi olevan niin, että konekäskyn ollessa noin 70-80% täydestä tehosta on koneissa maksimikierrokset, jonka jälkeen tehon nosto lisää ainoastaan lapakulmia 100%:iin asti. Tarkkaa syytä en tähän tiedä. Mutta ilmeisesti tuo kierrosten ja lapakulmien välinen suhde on tarkkaan laskettu, että kulloinkin saavutetaan optimi ja taloudellinen teho.
Lisäksi akseligeneraattoreita ei käsittääkseni ainakaan meikäläisillä autolautoilla juurikaan ole, vaan kaikki sähkö tehdään apukoneilla. Nyttemmin kuulemma on joillain lautoilla siirrytty joissain satamissa maasähkön käyttöön. Tästä aiheesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää, laivan sähköntarve on kuitenkin melkoinen (joskaan ei satamassa välttämättä niin kova kuin merellä). - mtz
KaMeWa kirjoitti:
Muuten hyvään juttuun muutama korjaus.
Ensinnäkin autolautoissa tyypillisesti käytettävissä porpulsiojärjestelmissä säädetään sekä potkurin lapakulmia, että koneiden kierroksia. Yleisesti vaikuttaisi olevan niin, että konekäskyn ollessa noin 70-80% täydestä tehosta on koneissa maksimikierrokset, jonka jälkeen tehon nosto lisää ainoastaan lapakulmia 100%:iin asti. Tarkkaa syytä en tähän tiedä. Mutta ilmeisesti tuo kierrosten ja lapakulmien välinen suhde on tarkkaan laskettu, että kulloinkin saavutetaan optimi ja taloudellinen teho.
Lisäksi akseligeneraattoreita ei käsittääkseni ainakaan meikäläisillä autolautoilla juurikaan ole, vaan kaikki sähkö tehdään apukoneilla. Nyttemmin kuulemma on joillain lautoilla siirrytty joissain satamissa maasähkön käyttöön. Tästä aiheesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää, laivan sähköntarve on kuitenkin melkoinen (joskaan ei satamassa välttämättä niin kova kuin merellä)."Konehuoneesta" löytyy nappulat MAX CONSTANT ja COMBINATOR sekä lisäksi portaat esim. 310 r/min 420r/min 520r/min . Matka-ajossa käytetään vakiokierroksia siis kierroslukua mikä on ppääkoneen vääntömomentin huippukohdassa missä pienin polttoaineen kulutus tehoyksiköä kohti.
Satama-ajossa max kierrokset liian areitä ym. haittoja
- Tooto
Hämmästyttävän pieniä protkuleita.
Kaksi pilkku kolme metriä. Terästä kyllä. Ja niitä on kaksi.
Verrattuna Titanicin 18 metriseen niin pieniä ovat silakat joulu kaloiksi- Mistä?
Mistäs ton 18m otit? Ei oo sen kokoisia potkureita varmaan tällä pallolla nähty.
- Palstalainen
Mistä? kirjoitti:
Mistäs ton 18m otit? Ei oo sen kokoisia potkureita varmaan tällä pallolla nähty.
Taidat olla uusi tällä palstalla? Tuota nimimerkkiä käyttävällä hepulla vaikuttavat olevan sekaisin muutkin kuin lukuarvot ja yksiköt. Käy täällä höpöttämässä mitä sattuu, kun on saanut promillet nousemaan tarpeeksi korkealle.
Ihan turha pyytää mitään täsmennyksiä – riittää kun jättää äijäpahasen jutut ihan omaan arvoonsa. - Tere vanha kamu
Palstalainen kirjoitti:
Taidat olla uusi tällä palstalla? Tuota nimimerkkiä käyttävällä hepulla vaikuttavat olevan sekaisin muutkin kuin lukuarvot ja yksiköt. Käy täällä höpöttämässä mitä sattuu, kun on saanut promillet nousemaan tarpeeksi korkealle.
Ihan turha pyytää mitään täsmennyksiä – riittää kun jättää äijäpahasen jutut ihan omaan arvoonsa.Heittää enämmn kon luuletkaan.
Ikänsä tuolla eri merillä heippuu, tuskin siellä kukaan käy täysissä järjissäin.
Sä arvoitettu heippu, tua sää kärryilas mitä sul kuulu. Ni mä vie se ulospäin ja kaik to blck
- Henna
käy sivulla www.vikingline.cjb.net
tai www.siljaline.cjb.net
sieltä saat kaikenlaista tietoa uusista ja vanhoista laivoista. :) - NicholaZ
Lokakuussa Siljalla Tukholmassa käydessäni huomasin että satamassa oli laivojen potkureita, ilmeisesti kai huoltoon menossa. Tussilla oli kirjotettu niihin laivojen nimiä. mm. Europa ja luki myös jotain että pohjasta 3mm pois.. olivat jotain pari kolme metriä kooltaan. Sijaitsivat siinä kävelysillan alla/vieressä kun mennään terminaalista Ariadne-hotelliin ja metrolle Gärdetiin. Osaako joku selittää miksi potkurit oli siellä..
- Nimetön
On ne simmoiset pari metriset.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2334169Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1122634Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412382Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1161436Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?811436- 481179
- 781087
- 59963
- 45946
Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme
Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu58921