tiede sinänsä (mikäli puhutaan kaikesta muusta paitsi ihmisistä jotka tiedettä tutkivat) on aina oikeassa. lukuisat IHMISTEN tekemät huijaukset tieteen parissa ovat synnyttäneet tämän ns. skeptismin.
tiede on aina oikeassa
mainstream
8
958
Vastaukset
- Jo vain
Täytyy muistaa, että ns. tieteellinen tieto on parhaillaankin vain parasta tämänhetkistä tietämystä asioiden tilasta. Jos tieto on ristiriidassa havaintojen kanssa, tulee tietoa korjata, että se selittäisi myös poikkeamat. Näin tietämys asioista kasvaa ja tieto tarkentuu jatkuvasti.
Tietysti tieteessä, kuten missä tahansa inhimillisessä toiminnassa, esiintyy väärinkäytöksiä, mutta ajan kuluessa nämäkin paljastuvat tieteen itsekorjaavan luonteen perusteella. - Minä vain
Onko olemassa tiedettä ilman a.) sitä tekeviä ja b.) sitä tulkitsevia henkilöitä? Ja molempien taholla voidaan mennä metsään... Eli onko siis olemassa tiedettä, joka olisi aina oikeassa?
Sitä paitsi länsimaille tyypillinen positivistinen tieteenihanne on parhain mahdollinen ainoastaan puhtaiden luonnontieteiden tutkimiseen. Jos puhutaan esim. humanistisista tieteistä ja yhteiskuntatieteistä, positivistinen lähestymistapa tukehtuu omaan mahdottomuuteensa.- Jo vain
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
- Opiskelija
Jo vain kirjoitti:
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä. - PilkkaMorkkala
Jo vain kirjoitti:
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
Siinä vastausta sulle herra pelle professori.
- Jo vain
Opiskelija kirjoitti:
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.
Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi. - Opiskelija
Jo vain kirjoitti:
Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.
Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi.Jep, tässä juuri tuleekin ero idiografisen ja nomoteettisen tutkimusasetelman välillä. Ihmistieteissä pyritään YMMÄRTÄMÄÄN tutkimuskohdetta ja se ei onnistu kvantitatiivisen tutkimusotteen ja kokeellisen asetelman kautta. Siksi ihmistieteet edellyttävät luonnontieteistä poikkeavaa metodia. Ja omasta mielestäni väittely siitä, kumpi metodi on "tieteellisempi" on oikeastaan turhaa, koska nämä lähestymistavat ovat vain... erilaisia. Kumpikin lähestymistapa on omalle alalleen ainoa mahdollinen.
- Kotihiiri
Opiskelija kirjoitti:
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun463170Kova karman laki
Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko5081927Päivieni piristys, missä olet?
Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei171910Näen jatkuvasti Sompasaunalla alastomia miehiä ja naisia
jotka menevät siihen viereiseen rantaan myös uimaan alasti. Sompasaunat on siis Mustikkamaalla Helsingissä, ja kuljen si801731- 181512
Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo431388- 261332
Millainen kaivattusi luonne on?
Millaisia luonteenpiirteitä arvostat kaivatussa? Oletteko samanlaisia luonteeltanne?901319Helena ja Mikko Koivun ero jatkuu edelleen ja loppua ei näy.
Voi eikä, miksi menee noin vaikeaksi avioero ja sopua ei tää ex- pari vaan saa.1161167UPM suunnittelee paperintuotannon lopettamista LPR:ssa
Ilta-Sanomissa oli uutinen. Metsäyhtiö UPM suunnittelee paperintuotannon lopettamista Kaukaan-tehtaalla Lappeenrannassa1111145