tiede on aina oikeassa

mainstream

tiede sinänsä (mikäli puhutaan kaikesta muusta paitsi ihmisistä jotka tiedettä tutkivat) on aina oikeassa. lukuisat IHMISTEN tekemät huijaukset tieteen parissa ovat synnyttäneet tämän ns. skeptismin.

8

869

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jo vain

      Täytyy muistaa, että ns. tieteellinen tieto on parhaillaankin vain parasta tämänhetkistä tietämystä asioiden tilasta. Jos tieto on ristiriidassa havaintojen kanssa, tulee tietoa korjata, että se selittäisi myös poikkeamat. Näin tietämys asioista kasvaa ja tieto tarkentuu jatkuvasti.

      Tietysti tieteessä, kuten missä tahansa inhimillisessä toiminnassa, esiintyy väärinkäytöksiä, mutta ajan kuluessa nämäkin paljastuvat tieteen itsekorjaavan luonteen perusteella.

    • Minä vain

      Onko olemassa tiedettä ilman a.) sitä tekeviä ja b.) sitä tulkitsevia henkilöitä? Ja molempien taholla voidaan mennä metsään... Eli onko siis olemassa tiedettä, joka olisi aina oikeassa?

      Sitä paitsi länsimaille tyypillinen positivistinen tieteenihanne on parhain mahdollinen ainoastaan puhtaiden luonnontieteiden tutkimiseen. Jos puhutaan esim. humanistisista tieteistä ja yhteiskuntatieteistä, positivistinen lähestymistapa tukehtuu omaan mahdottomuuteensa.

      • Jo vain

        Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.


      • Opiskelija
        Jo vain kirjoitti:

        Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.

        Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

        Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.


      • PilkkaMorkkala
        Jo vain kirjoitti:

        Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.

        Siinä vastausta sulle herra pelle professori.


      • Jo vain
        Opiskelija kirjoitti:

        Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

        Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.

        Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.

        Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi.


      • Opiskelija
        Jo vain kirjoitti:

        Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.

        Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi.

        Jep, tässä juuri tuleekin ero idiografisen ja nomoteettisen tutkimusasetelman välillä. Ihmistieteissä pyritään YMMÄRTÄMÄÄN tutkimuskohdetta ja se ei onnistu kvantitatiivisen tutkimusotteen ja kokeellisen asetelman kautta. Siksi ihmistieteet edellyttävät luonnontieteistä poikkeavaa metodia. Ja omasta mielestäni väittely siitä, kumpi metodi on "tieteellisempi" on oikeastaan turhaa, koska nämä lähestymistavat ovat vain... erilaisia. Kumpikin lähestymistapa on omalle alalleen ainoa mahdollinen.


      • Kotihiiri
        Opiskelija kirjoitti:

        Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

        Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.

        http://www.ccafin.org/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9140
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7873
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5547
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2334
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2079
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1729
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1664
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1413
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1348
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      1206
    Aihe