tiede sinänsä (mikäli puhutaan kaikesta muusta paitsi ihmisistä jotka tiedettä tutkivat) on aina oikeassa. lukuisat IHMISTEN tekemät huijaukset tieteen parissa ovat synnyttäneet tämän ns. skeptismin.
tiede on aina oikeassa
mainstream
8
881
Vastaukset
- Jo vain
Täytyy muistaa, että ns. tieteellinen tieto on parhaillaankin vain parasta tämänhetkistä tietämystä asioiden tilasta. Jos tieto on ristiriidassa havaintojen kanssa, tulee tietoa korjata, että se selittäisi myös poikkeamat. Näin tietämys asioista kasvaa ja tieto tarkentuu jatkuvasti.
Tietysti tieteessä, kuten missä tahansa inhimillisessä toiminnassa, esiintyy väärinkäytöksiä, mutta ajan kuluessa nämäkin paljastuvat tieteen itsekorjaavan luonteen perusteella. - Minä vain
Onko olemassa tiedettä ilman a.) sitä tekeviä ja b.) sitä tulkitsevia henkilöitä? Ja molempien taholla voidaan mennä metsään... Eli onko siis olemassa tiedettä, joka olisi aina oikeassa?
Sitä paitsi länsimaille tyypillinen positivistinen tieteenihanne on parhain mahdollinen ainoastaan puhtaiden luonnontieteiden tutkimiseen. Jos puhutaan esim. humanistisista tieteistä ja yhteiskuntatieteistä, positivistinen lähestymistapa tukehtuu omaan mahdottomuuteensa.- Jo vain
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
- Opiskelija
Jo vain kirjoitti:
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä. - PilkkaMorkkala
Jo vain kirjoitti:
Jos puhutaan humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä, niin onko ollenkaan varmaa, että ne todella ovat tieteitä? Ehkä ne ovat vain pelkkiä uskomusjärjestelmiä.
Siinä vastausta sulle herra pelle professori.
- Jo vain
Opiskelija kirjoitti:
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.
Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi. - Opiskelija
Jo vain kirjoitti:
Äskeinen oli paremminkin vain ns. eksakteja tieteitä harrastaneen heitto. Mutta jos aivan vakavastikin tarkastelee ko. alojen tieteellisyyttä, niin ovatko "tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijasta riippumattomia", koska jo valittu tarkastelukulma ja perusaksiooma värittävät havaintoja ja etenkin niiden selityksiä.
Myönnän kyllä, että sama ongelma tulee esille luonnontieteissäkin, vaikka tutkimuksesta saadaan tietyntarkkuuksisia mittaustuloksia, niin usein sen arviointi, mitä todella on mitattu, tekee asian ongelmalliseksi. Ihmistieteissä tämä kysymys on vain kertalukuja ongelmallisempi.Jep, tässä juuri tuleekin ero idiografisen ja nomoteettisen tutkimusasetelman välillä. Ihmistieteissä pyritään YMMÄRTÄMÄÄN tutkimuskohdetta ja se ei onnistu kvantitatiivisen tutkimusotteen ja kokeellisen asetelman kautta. Siksi ihmistieteet edellyttävät luonnontieteistä poikkeavaa metodia. Ja omasta mielestäni väittely siitä, kumpi metodi on "tieteellisempi" on oikeastaan turhaa, koska nämä lähestymistavat ovat vain... erilaisia. Kumpikin lähestymistapa on omalle alalleen ainoa mahdollinen.
- Kotihiiri
Opiskelija kirjoitti:
Miten sinä määrittelet tieteen? Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" tiede määritellään "järjestelmälliseksi ja järkiperäiseksi uuden tiedon hankinnaksi". Tässä suhteessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet varmastikin ovat tieteitä. Charles Peircen mukaan tieteen tulee olla objektiivista (tutkimuskohteen ominaisuudet ovat tutkijasta riippumattomia, tutkimustieto syntyy tutkimuskohteen ja tutkijan vuorovaikutuksesta, tiedon lähteenä on tutkimuskohteesta saatavat havainnot eivätkä auktoriteetit tai opinkappaleet), julkista (tulokset alistetaan tiedeyhteisön tarkasteltaviksi ja kritisoitaviksi) ja itseään korjaavaa (tieteessä ei jämähdetä opinkappaleisiin vaan uudet tulokset saattavat kumota vanhoja). Myös nämä tunnusmerkit täyttyvät humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä.
Jos sen sijaan itse tarkoitat tieteellä vain kokeellista tutkimusta, olet länsimaisen positivistisen tieteenihanteen vanki. Suosittelen tällöin pikaista tutustumista hermeneutiikkaan ja laadulliseen tutkimukseen yleisestikin. Esim. Eskolan ja Suorannan "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" (Vastapaino, 1998) on hyvä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1435930
Maisa Torppa
Voitto oikeudesta. Tässä näkee miten huteralla pohjalla nuo syytökset ovat. Hyvä Maisa 💖. IL2704998Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400002733627- 122081
- 1661776
Nainen, älä tee aloitetta, jos
Jos olet: - ylipainoinen - yksinhuoltaja - tatuoitu - tukassa on varoitusväri - sinulla on muita lävistyksiä kuin korvak1901710- 1041343
Persut palkitsisi verohelpotuksin röökin polton ja ryyppäämisen lopettamisesta
>> Perussuomalaiset ehdottavatkin, että haittaverojen sijaan terveellisestä elämää viettäville ihmisille voitaisii2281327Veronika Honkasalo(vas.)venäjän asialla
Honkasalon mukaan mukaan venäläisiä turvapaikanhakijoita kohdellaan lainvastaisesti. "Vasemmistoliiton varapuheenjohtaj1021235- 621205