ihmissuhteet....

epäonnistunut

miten teillä muilla masentuneilla menee ystävien, perheen, kumppanin jne.. kanssa?
kestääkö ne teitä, oletteko erilaisia heidän seurassaan kuin ennen? oletteko kertoneet heille masennuksestanne??
Mä pilaan kaikki ihmissuhteeni koska en voi olla se "oma itseni" vaikka kuinka haluaisin, kuin hyvin harvoin nykyään. Olen aivan kauhea varsinkin jätkäkaveriani kohtaan. saatan olla puhumatta, en jaksa pitää yhteyttä, yhtäkkiä räjähdän uskomattoman pienestä asiasta ja tekisi mieli lyödä ja huutaa kurkku suorana. ja sitten taas itken ja valitan hänelle kuinka olen pelkkä kusipää ja sen kanssis ettii uus parempi itelleen, musta ei ole enää mihinkään jne..
jälkeenpäin tuntuu niin kamalalta. en todella tiedä mitä tekisin jos häntä ei olisi, mutta en osaa enää käyttäytyä niinkuin ihmisen pitäisi rakastamaansa ihmistä kohtaan käyttäytyä.
Hän tietää sairaudestani ja on sanonut että yrittää ymmärtää. Mutta välillä kyllä tuntuu ettei hän todellakaan ymmärrä enkä kyllä yhtään ihmettele.
Myös muihin ystäviin olen lakannut pitämästä yhteyttä. vastaan kyllä jos minulle soitetaan ja yleensä viesteihinkin, mutta ei.. en jaksa. ei kiinnosta tavata ketään, ei mitään.
vanhempani ovat hiljaa koko sairaudestani, eivät kai usko eivätkä kyllä tiedä siitä ihan kaikkea, ainoastaan lääkityksestäni.
he ovat todella kireitä mulle kokoajan ja en kuulemma osaa mitään ja pitäisi ryhdistäytyä.
että tällaista mulla.. asiat on pahasti solmussa eikä ne varmaan tästä paremmaksi ihan heti muutu.
ja syy on minussa, tiedän sen.

10

1090

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hullugaani

      Tuskinpa monella oikeasti masentuuneella on ihmissuhteet ihan kunnossa. Itsekkin olen hyvin onnistunut katkaisemaan kaikki suhteet enkä pidä yhteyttä läheisiini, vaikka he sitä kovasti haluaisivatkin.

      On todella vaikeaa parantua masennuksesta, jos läheiset eivät osaa muuta sanoa, kun että ota itseesi niskasta kiinni. Mutta myös oma tahto parantua on välttämätöntä. Jos antaa itse periksi, niin vaikeehan siinä omaistenkaan on tilanteelle mitään tehdä.

      Täytyy kyllä sanoa, että on sinulla aika moukat vanhemmat, kun kerta sairasta syyllistävät.
      Taitaa vanhempasi olla pahasti epäonnistuneita?

    • kokdnut samaa

      Moi vaan. Joo, sama homma täällä. Olen itseasiassa aika kiitettävästi tuhonnut suurimman osan ihmissuhteistani,tai no ei kai nyt kaikki ole minun syytäni, mutta syytän kyllä itseäni melkein kaikesta. Ahdistaa vaan niin älyttömästi. Eikä tähän auta mikään, ei mikään. Ehkä se auttas jos joku tosiaan olis niin vahva et jaksas pysyä rinnalla, mutta tunnen oloni täysin mitättömäksi tällä hetkellä. Tsemppiä sulle!

    • N25v

      Hei!

      Olen ollut jo monta vuotta enemmän ja vähemmän masentunut. Minä oireilin kans tuolla tavalla kuin kerroit, eli räjähdin pienistäkin asioista eikä mikään yleensäkään jaksanut kiinnostaa. Elämä oli hiton vastenmielistä. Purin pahan olon poikakaveriini ja sen jälkeen aina kadutti hirvittävästi. Myös minä ajattelin, että poikakaverini ansaitsee jotain parempaa kuin minut.

      No, meille tuli ero (itse halusin erota monen vuoden jälkeen) ja sitten se helvetti vasta alkoikin. Siitä on nyt noin kaksi vuotta kun viilsin ranteet auki ja halusin todellakin kuolla. Suhteen loputtua olinkin ihan yksin ja pihalla ja masennus oli todellakin viedä mennessään...

      Perheeni ei ole missään vaiheessa ymmärtänyt tilannettani ja käyttäytymistäni. Se oli TODELLA loukkaavaa. Silloin kun olisin eniten tukea tarvinnut, en sitä saanut. Ikävistä tapahtumista ei puhuttu ja hoettiin vaan, että kyllä se siitä, päivä kerrallaan. Aloitin masennuslääkityksen ja olisin ollut valmis lähtemään hoitoonkin. Perhe ei halunnut minua hoitoon, voisin kuulemma myöhemmin hävetä tapahtunutta... No, en mennyt hoitoon mutta lääkityksen aloitin.

      Tämä päivänä voin ihan hyvin. Lääkkeiden avulla olen päässyt elämän syrjästä kiinni. Voisi sanoa, että lääkkeet pelastivat minut. Tärkeintä masennuksesta parantumisessa on mielestäni hyvät ihmissuhteet. Itse en tukea saanut läheisiltäni, mutta onneksi tapasin noin puoli vuotta sitten ihanan pojan. Seurustelemme ja hän tietää menneisyydestäni. Elämäni on alkanut taas saamaan ihanaa sisältöä.

      Lisäksi minulla on pari kaveria, joille olen kertonut sairastumisestani. Olen viettänyt heidän kanssa paljon aikaa ja saanut voimaa jatkaa. Suurin osa kavereistani ei kuitenkaan tiedä masennuksestani mitään. Itse olen tarkoin valinnut ne ihmiset, joille olen siitä kertonut.

      Vaikka nyt meneekin ihan hyvin, niin silti saan joskus pieniä 'räjähdyskohtauksia', joiden kohteena on poikakaverini. Olen selittänyt, ettei hän ole niihin syy (syyhän on pitkälti minussa, menneisyydessäni ja missä lie) ja hän on sanonut ymmärtävänsä. Minusta keskustelu auttaa. Aina kun tulee paha olo tai 'räjähdys', niin asia kannattaisi puida poikaystävän kanssa halki. Se kummasti helpottaa ja varmasti vähentää tulevia räjähdyksiä, luulen niin.

      Myös se on auttanut minua, että yritän antaa itselleni anteeksi. Eli en syytä koko ajan itseäni enkä mieti mahdollisia epäonnistumisia ja pahoja tekojani. Olen vain ihminen joka tekee virheitä ja niistä kannattaa ottaa opiksi ja sitten unohtaa. Eli älä sinäkään syytä koko ajan itseäsi. Samalla tavalla perheesikin tekee väärin, koska ei ymmärrä tilannettasi vaan käskee ottamaan niskasta kiinni.

      Minä olen päättänyt, että en paljon vaivaa ongelmillani perhettäni. Ihan vaan sen takia, koska on se jo tullut ilmi etteivät ne ymmärrä. Miksipä siis kertomaan niille mitään, koska tiedän mikä on vastaus "kyllä se siitä". Kerron pahasta olostani niille, jotka todella haluavat kuulla ja auttaa. Tällä hetkellä siis poikaystävälleni ja parille kaverilleni. Muiden ihmisten ei sitten tarvikaan tietää mitään.

      Eli puhu poikakaverisi kanssa ja koeta olla syyllistämättä itseäsi. Unohda perheesi ym. kommentit ryhdistäytymisestä ja keskity enemmän itseesi.

      Jaksamista sinulle!

    • Anonyymi

      Moikka! Onko jo parempi olo näin 16 vuotta tekstin jättämisestä?

      Minullakaan ei ole enää juuri ketään, jos menneeseen elämään vertaa.
      Olen kokoajan yksin, ei huvita nähä juuri ketään kun ei mitään mahdollisuutta olla oma itseni ja rentoutua. Kaikki on sekavaa paskaa, vaikka välillä koen elämäni mukavaksi
      Istun vain kotona, pelaan pleikkaria, syön, masturboin ja haaveilen elämästä
      En ole koskaan ollut parisuhteessa koska pelkään, enkö näe mi käänlaista valonpilkettä siihen suuntaan. Olen usein tosi vihainen ja kiukkuinen epäluuloisuus päissäni, joka johtuu varmasti siitä, kun itse soitan suutani usein ja päässäni käy myrsky kaikista sokkeloista. Ihmiset ajattelee minusta lähinnä pahaa, heidän kanssaan ei voi keskustella koska pidän itseäni niin tyhmänä ja vajaana että nekin niin ajattelee. Suvustani en ole juuri koskaan välittänyt. Ja uusi kaverinikin täysi mulkku ilman syytä, mutta huonosta itsetunnosta kertoo se. En jaksa olla tekemisissä selkasien teeskentelijöiden kanssa.

      Kaikille hyville ihmiselle isosti tsempiä! Peace

    • Anonyymi

      Niin hyvin kesti että isä kuoli varmaan osittain sen takia kun ei jaksanut mun murheita kohta varmaa toi äitikin kuolee ja melkein kaikki vihaa mua eikä saa edes naista kun edellinen jätti joo parempi mennä narun jatkeeksi ja äkkiä sitten kanssa.

      MasentunutMies

    • Anonyymi

      Masentuneen tyttöystävänä ja toisen masentuneen läheisenä ystävänä haluaisin kuulla miten hankala paikka on puhua omasta masennuksestaan ja sen perimmäisistä syistä. Tuntuu että kumpikaan ei ole rohjennut minulle kertoa ja olen ymmärtänyt että se voi olla hyväkin asia ettei kaikkea omaa pahaa oloa haluta kipata niskaani ja olen siitä kiitollinen kun elämää mullistaviin ohjeisiin minullakaan ei olisi kortteja. Mutta välillä tuntuu että se tekee pientä henkisen yhteyden muuria välillemme ja haluaisin ymmärtää enemmän ja kuulla syitä ja syvemmin selitettynä mikä mieltä painaa kuin että ollut stressiä ja rankkaa ympäri pyöreästi sanottuna. Koen että se on myös asia josta ei kehtaa suoraan kysyä, vaan ehkä asia jonka toinen kertoo jos siltä tuntuu? Vai kokeeko masentuneet että joku joka ei ole kokenut masennusta ei voisi ikinä ymmärtääkkään vai häpeävätkö he sitä?

    • Anonyymi

      Masentuneilla on taipumus keskittyä liikaa omaan itseen, jos lähtee auttamaan muita tavalla tai toisella, niin siinä kohtaa kiitollisia ihmisiä ja karmallisestikin oma tilanne paranee. Nykyisin voi auttaa netissäkin jos ei muuten onnistu.

    • Anonyymi

      Masennuksella ei ole syytä, siis jos on kyse oikeasta sairaudesta.

      Masennus reaktiona vastoinkäymisiin ei ole sairaus. Jokainen on joskus masentunut menetyksistä, epäonnistumisista jne johtuen, mutta se ei ole sairautta. Se menee itsestään ohi, kun ei jää vastoinkäymisiin vellomaan pidemmäksi aikaa.

      Vain masennus, jolla ei ole syytä, on sairaus. Silloin on mentävä lääkäriin saamaan apua.

    • Anonyymi

      Mä poltan sut elävältä.

      • Anonyymi

        ???


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9179
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7980
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5709
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2364
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2097
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1746
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1692
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1439
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1370
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1327
    Aihe