Aamulehti kyselee tänään, onko Tampereelle suunniteltu seurakuntarakenne eli neljän ison seurakunnan malli (nykyisin 10 suomenkielistä seurakuntaa) ristiriidassa koko maan kehityksen kanssa, kun yleisemmin on ajateltu suuntautua pieniin seurakuntiin, joiden talous ja muut taustapalvelut hoidetaan yhteisesti.
Mitäpä tuumaatte asiasta ja onko muita terveisiä seurakunnille?
Kirkko ja Tampere
tampereen_evlut_srkt
122
791
Vastaukset
- Tsempio
Tärkeintä ei ole seurakuntien määrä, vaan niiden toiminta. Tarjonta on nykyään monipuolista. Yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän 24/7 yhteiskunnaksi, myös pienemmillä paikkkakunnilla, kuten Tampereella kannattaa toimia tämän trendin mukaisesti, jos aikoo kaikessa olla kaikkien kanssa mukana.
Maksamalla kirkollisveronsa ihminen voi saada hyvin todennäköisesti omansa pois hyvällä "hinta/laatu" suhteellisen lyhyenkin ajan kuluessa. Ehkä toimintojen yhdistäminen voisi tuoda useampia alan osaajia yhteen? Olkoon sitten vaikka nuo seurakuntien prototyypit vaikka, itäinen, läntinen, pohjoinen ja etelä. Täten Tampereella voitaisiin saada lisää tervettä yhteyttä ihmisten välillä, kun he voisivat selkeämmin identifioitua laajempaan osakokonaisuuden nykyisen entisen kyläajattelun sijaan.
Kaikkea hyvää projektiin. Toivottavasti mielipiteitä tulee. Ja asia toimii, jos sille on tarvetta. - rewrewrwe
Mitä vähemmän seurakuntia niin sitä parempi. Mitä vähemmän rahaa kirkoille, sitä parempi.
- kraba z
0 seurakuntaa ois jo hyvin. Hervannassa jo enemmistö ei kuulu kirkkoon.
- tahtoisin tietää
kraba z kirjoitti:
0 seurakuntaa ois jo hyvin. Hervannassa jo enemmistö ei kuulu kirkkoon.
Kertoisitko lähteen tuolle? Itse en ainakaan ole löytänyt tietoa Hervannan seurakunnan jäsenmäärästä suhteessa asukaslukuun - ainoastaan koko Tampereen.
Mistä nuo yksittäisten seurakuntien prosentit löytyvät? - tahtoisin tietää
kraba z kirjoitti:
0 seurakuntaa ois jo hyvin. Hervannassa jo enemmistö ei kuulu kirkkoon.
Odotan edelleen lähdettä tuolle väitteelle Hervannan kirkkoonkuulumismäärästä.
- omatoimisuutta
tahtoisin tietää kirjoitti:
Odotan edelleen lähdettä tuolle väitteelle Hervannan kirkkoonkuulumismäärästä.
Vuoden 2011 lopussa noin 14 000 hervantalaista kuului kirkkoon, mutta mitä ovat luvut sen jälkeen?
Käy kysymässä Hervannan seurakunnasta. - tahtoisin tietää
omatoimisuutta kirjoitti:
Vuoden 2011 lopussa noin 14 000 hervantalaista kuului kirkkoon, mutta mitä ovat luvut sen jälkeen?
Käy kysymässä Hervannan seurakunnasta.Kyllähän sen jäsenmäärän näkee - mutta mistä näet prosentin? Minä en ainakaan ole löytänyt prosenttia, ja esim. kaupungin asukastilastoista sen laskeminen on hankalaa, koska seurakunnan alue ja kaupunginosat eivät vastaa toisiaan.
Jos joku esittää tuollaisen väitteen, niin oletettavasti hänellä on silloin tieto asiasta, ja silloin hänen olisi myös helppo kertoa tiedon lähde. Mutta ilmeisesti tuo ei sitten ole tietoa, vaan oletusta ja arvailua. - herva
tahtoisin tietää kirjoitti:
Odotan edelleen lähdettä tuolle väitteelle Hervannan kirkkoonkuulumismäärästä.
Kysypä kirkkoherralta tai Timo Takalalta.
- tahtoisin tietää
herva kirjoitti:
Kysypä kirkkoherralta tai Timo Takalalta.
En kysy. Ei se minulle niin tärkeää ole.
Tärkeää on sen sijaan se, että keskustelupalstoilla ihmiset esittäisivät suorina tietoina vain sitä, mikä myös on tietoa eikä arvauksia.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun nimenomaan kirkkoa kohtaan esitetään lukuja, joille sitten ei löydykään katetta. Tällä perusteella en usko tuota edellä esitettyä väitettä. Kyllä se olisi uutiskynnyksen ylittänyt laajemminkin, jos jonkun seurakunnan alueella enemmistö ei kuuluisi kirkkoon. Helsingissä on maan matalin kirkkoon kuuluvuus yhtymän tasolla, noin 60%. Helsingissä Paavalin seurakuntaan kuuluu noin 54%. Se on ilmeisesti maan matalin luku yksittäisessä seurakunnassa - ainakaan mistään ei tietoa matalammasta luvusta löydy.
Tietysti, kun seurakunnan työntekijät kuulemma tätä foorumia seuravat, joku sieltä voisi kertoa Tampereen kirkkoonkuulumisprosentit seurakunnittain. Yhtymän tasolla tieto on saatavissa, seurakunnittain ei. - herva
tahtoisin tietää kirjoitti:
En kysy. Ei se minulle niin tärkeää ole.
Tärkeää on sen sijaan se, että keskustelupalstoilla ihmiset esittäisivät suorina tietoina vain sitä, mikä myös on tietoa eikä arvauksia.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun nimenomaan kirkkoa kohtaan esitetään lukuja, joille sitten ei löydykään katetta. Tällä perusteella en usko tuota edellä esitettyä väitettä. Kyllä se olisi uutiskynnyksen ylittänyt laajemminkin, jos jonkun seurakunnan alueella enemmistö ei kuuluisi kirkkoon. Helsingissä on maan matalin kirkkoon kuuluvuus yhtymän tasolla, noin 60%. Helsingissä Paavalin seurakuntaan kuuluu noin 54%. Se on ilmeisesti maan matalin luku yksittäisessä seurakunnassa - ainakaan mistään ei tietoa matalammasta luvusta löydy.
Tietysti, kun seurakunnan työntekijät kuulemma tätä foorumia seuravat, joku sieltä voisi kertoa Tampereen kirkkoonkuulumisprosentit seurakunnittain. Yhtymän tasolla tieto on saatavissa, seurakunnittain ei.Kysyit kirkkoonkuulumisprosenteista erityisesti Hervannan seurakunnan osalta. Perustelit kysymystäsi sillä, että keskustelupalstoilla esitetään usein virheellisiä tietoja.
En ole seurakunnan työntekijä, mutta ajattelin selata tilastoja suuntaa.antaviksi tiedoiksi.
Juuri julkistettu tieto kertoo Hervannan seurakunnan jäsenmääräksi 31.12.2012 14159. Tampereen kaupungin ja Väestörekisterikeskuksen tilastoista ei viime vuodenvaihteen tietoa vielä löydy. Vanhemmat tiedot löytyvät. Hervannassa asui 2011 lopussa 23183 asukasta / 2010 23044 asukasta / 2009 22914 asukasta. Vuosittainen väestökasvu on siis noin 140 henkeä. Jos tällä luvulla päivitämme alueen väkilukua niin 2012 asukasluvuksi saamme 23323.
Edellä olevan mukaan Hervannan alueella asuvista kuuluu kirkkoon vuoden 2012 lopussa 60,7 prosenttia.
Nimimerkin kraba z17.1.2013 15:24 esittämä väite ei ole tosi.
- mess4
Seurakuntarakenne ei ratkaise mitään. Neljä yhtä suurta mammuttiseurakuntaa á 30.000-40.000 seurakuntalaista eivät ole pieniä seurakuntia. Tampereelle sopii yksi iso taloushallintorakenne (esim yksi suomalainen seurakunta) ja pienet toiminnalliset lähikirkkoyhteisöt.
Jos ajatellaan, että pienuus ratkaisee, yhteisö ei saisi kasvaa ainakaan yli tuhannen. Sopivia olisivat esimerkkejä esimerkiksi Tuomas-yhteisö ja ruosinkielinen srk, kumpikin noin 600 henkeä. Pienuusajattelulla mm. Harju tulisi jakaa useaan kymmeneen pieneen yhteisöön.
Hallintorakenne ei lopulta ratkaise mitään. Hallintoporras täytyy olla. On järkevämpää, että sellaisia on yksi; neljä samanlaista mammuttia on liikaa.
Se, mikä ratkaisee, on julistuksen sisältö ja toiminnan ihmislähtöisyys. Mitä selvemmin se on erossa rahasta ja vallasta, sitä parempi.- tammerfors svenska
Tampereen ruotsinkieliseen seurakuntaan kuuluu noin 900 jäsentä.
- kirkonmenot
Ennenvanhaan talonpojat ajelivat hevosilla. Kylillä kun ajelivat miettivät minkälaisella alueella kannattais pappia elättää ja mihinpäin kirkkoon kukin ajelis. Niinpä sitten rakensivat kirkon keskelle kyliä. Kustakin kirkossakäyntialuuesta tuli oma pitäjänsä ja kirkosta pitäjäkeskus, joka hoiteli monipuolisia yhteisiä asioita.
Nykyään ei kirkolla ole enää niin paljon tehtäviä kuin ennenvanhaan, mutta kyllä minusta näin kaupunkialueella pitäs kirkko olla normaalin kävelymatkan päässä - noin 1-2 kilometrin etäisyydellä, jotta vanhempikin ihminen jaksaa sinne tulla. - kalev6
Verot kerätään koko kaupungin alueelta. Siksi olisi luonnollista, että veroseurakunta olisi veronkantoalueen so. kaupungin kokoinen. Kinkeripiirit eli lähikirkot olisi sitten ihan eri asia. Ei ennenkään kutakin kinkeripiiriä erotettu omaksi seurakunnakseen.
- pyynsä4
Suurten väestökeskusten ihmisten identiteetti ja esimerkiksi Itä-Suomen laita-alueiden ihmisten identiteetti rakentuvat ihan eri pohjalle. Syrjäalueilla paikallinen identiteetti on vahva. Asutuskeskuksissa sitoutuminen tapahtuu ihan eri tavalla. harrastukset ovat tärkeitä sitoutumisen ja yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta. On ihan sama asutko Amurissa vai Tammelassa, jos kannatat Tapparaa. On ihan sama asutko Harjussa vai Viinikassa, jos käyt Tuomas-messussa.
Yksi seurakunta Tampereella mahdollistaisi ei-asuinpaikkaan sitoutetun seurakunnan jäsenyyden. Tässä otettaisiin huomioon tämän päivän yhteiskunta. Monta paikallista seurakuntaa tarkoittaa jättäytymistä 1900-lukua edeltävälle hallinnon tasolle. - Kalevasta iltaa
Yksi seurakunta olisi paras, mutta se ei taida enää olla mahdollinen. Huonoin vaihtoehto on, että jatketaan valitusten tiellä. Siksi pyydän kauniisti, että valituksia ei enää tehtäisi.
- pyynsä4
Kalevasta iltaa, pyynsästä amen.
- Ärtynyt
Valitusten tie on katsottava loppuun saakka.
- vanha1
Ärtynyt kirjoitti:
Valitusten tie on katsottava loppuun saakka.
Nimimerkille Ärtynyt 15.1.2013 01:26 valitusten tiestä
Valittajat katsovat mielestäni omaa etuaan. Seurakunnan tehtävä taas on aivan päinvastainen. Meidän tulisi toimia niiden hyväksi, jotka eivät evankeliumista mitään tiedä. Se merkitsee sitä, että seurakuntauudistusta tulisi johtaa ajatus siitä, miten seurakunnan julistus parhaiten tavoittaisi ns. ulkopuoliset.
Luepa piispa Jolkkosen teksti:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/kristilliset-arvot-auttamistyoen-perustana - 1+1
vanha1 kirjoitti:
Nimimerkille Ärtynyt 15.1.2013 01:26 valitusten tiestä
Valittajat katsovat mielestäni omaa etuaan. Seurakunnan tehtävä taas on aivan päinvastainen. Meidän tulisi toimia niiden hyväksi, jotka eivät evankeliumista mitään tiedä. Se merkitsee sitä, että seurakuntauudistusta tulisi johtaa ajatus siitä, miten seurakunnan julistus parhaiten tavoittaisi ns. ulkopuoliset.
Luepa piispa Jolkkosen teksti:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/kristilliset-arvot-auttamistyoen-perustanaNiin -SINUN mielestäsi valittajat ajavat omaa etuaan. Mutta omasta mielestään he ehkä ajavat seurakuntansa ja nimenomaan alueensa ihmisten etua.
Ei KUKAAN tässä vaiheessa voi TIETÄÄ, onko evankeliumin leviämisen kannalta parempi että Tampereella on 11 seurakuntaa vai että täällä on 5. Molempia kannattavat vain arvioivat asiaa, totuutta siitä ei ole kellään. Juuri siksi asiasta voidaan olla eri mieltä ja aivan rehellisesti seurakunnan ja evankeliumin parasta ajatellen. - vanha1
1+1 kirjoitti:
Niin -SINUN mielestäsi valittajat ajavat omaa etuaan. Mutta omasta mielestään he ehkä ajavat seurakuntansa ja nimenomaan alueensa ihmisten etua.
Ei KUKAAN tässä vaiheessa voi TIETÄÄ, onko evankeliumin leviämisen kannalta parempi että Tampereella on 11 seurakuntaa vai että täällä on 5. Molempia kannattavat vain arvioivat asiaa, totuutta siitä ei ole kellään. Juuri siksi asiasta voidaan olla eri mieltä ja aivan rehellisesti seurakunnan ja evankeliumin parasta ajatellen.En ymmärrä, miten valittamalla aikaan saatu vuosikausien haitta voisi olla minkään seurakuntarakenteen etu.
- tmiokkosta
"joiden talous ja muut taustapalvelut hoidetaan yhteisesti."
Pieni seurakunta tarkoittanee tässä yhteisöä, johon sitoutuu ja joka on jollain tavoin yhteisönä käsiteltävissä oleva tuttujen porukka. Muutama sata?
Se merkitsisi Tampereella jo edellä olevien kannanottojen mukaisesti "yksi talous, sata seurakuntaa".- pyynsä4
Jos on sata seurakuntaa, jäseniä tulee noin 1500 kuhunkin. Se on aika paljon, jos jonkinlaisena kriteerinä pidetään sitä, että kirkkoherra tuntisi laumansa lampaat eli seurakuntalaisensa nimeltä.
- morjes3
Älä ny mahrottomia ehrota.
- vanha1
Onko tämä sitä vakavaa kirkollista keskustelua?
- pyynsä4
vanha1 kirjoitti:
Onko tämä sitä vakavaa kirkollista keskustelua?
Ei ainakaan kuolemanvakavaa. Pikemminkin elämänmakuista.
- tuamiokirkon jäsen
pyynsä4 kirjoitti:
Ei ainakaan kuolemanvakavaa. Pikemminkin elämänmakuista.
Kuhan ny saatte ekaksi tuomiokirkkoon uuden urkurin,ku vanha on jäämässä pian poies. Eiköhän siinä olisi ensin miettimistä,että kuka jatkaa ?
- ramsensamsen
Reilua olisi antaa seurakuntien pysyä yhtymän sisällä nykyisessä muodossaan. Mikään näistä suurseurakuntien sisään ahmaistavaksi aiotuista seurakunnista ei itse ole halukas ollut liitoksiin. Eikös silloin olla väärällä asialla, jos pakkoliitoksia tehdään?
- ylipätevyyttä
Samaa mieltä. Pitää rauhoittua.
- massey ferguson
Kun prosessiin lähdettiin, kaikki olivat sitä mieltä, että nykymuotoinen rakenne ei ole toimiva. Siihen se yksimielisyys loppuikin. Kaupungissa asuinpaikka ei ole merkittävä yhteisöllisyyden lähde. Toisekseen tutkimusten mukaan seurakuntaliitokset eivät juurikaan merkitse seurakunnan rivijäsenelle mitään, kunhan toiminta ja palvelut järjestetään. Ja tämä on olennainen osa uusia järjestelyjä: miten voidaan järjestää hallintorakenne niin, että toiminta ja palvelut ovat lähellä seurakuntalaista ilman keinotekoisia keskelle Hämeenpuistoa vedettyjä rajoja ja moninkertaista päätöksenteko-organisaatiota.
- Rivijäsen
Juuri näin. Komppaan edellistä puhujaa. Se ei niinkään kiinnosta, mihin seurakuntaan kuulun, kunhan toiminta säilyy. Uudistuksia kannattaa aina tehdä, kun siitä on selvää hyötyä, etenkin näinä heikkoina talousaikoina! Ainahan soraääniä kirkkoon mahtuu ja varsinkin niiltä joiden oma palli heiluu. Kevyt hallintorakenne on erittäin kannatettava ajatus. Mielestäni kirkkoherroilla on aivan liikaa valtaa ja heitä on liikaa tässä kaupungissa. Ehdottomasti positiivinen uudistus!
- 20.22
Mitä on kevyt organisaatio? Vilkasin nykyistä organisaatiokaaviota nettisivuilta:
11 kirkkoherraa hallintojohtaja ja 7 yksikönjohtajaa yhteisten työmuotojen johtaja ja 6 työmuotojen johtajaa eli yhteensä 26 johtajaa. Päälliköitä on sitten pilvin pimein. On siinä kevennykseen aihetta. Nyt on esitetty kirkkoherrojen vähentämistä ja mikä poru! Muistakin johtajista on varaa keventää muutenkin kuin näin joulun jälkeen kinkunrasvoja. - Mallamarjukka
Mikä voisikaan olla luontevampi yhteisöllisyyden muoto, kuin seurakunta.
Haluaisin suomenkielisen vastauksen, miksi lähikirkkoalueet olisivat yhteisöllisempiä, kuin nykyinen seurakuntamalli ?
Olen täysin samaa mieltä, että seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinja on
srk-yhtymän kehittäminen.
Srk-yhtymä on kevyt palveluorganisaatio. Se mahdollistaa seurakuntien työn esimerkiksi hallinnon sekä kiinteistö- ja hautaustoimen asiantuntijuudella.
Arjen toiminnasta huolehtivat seurakunnat.
Koska yksimielisen selvitystyöryhmän raporttia ei hyväksytty, kannatan Tampereella
nykyistä srk jakoa.
Tampereelle suunniteltu 4 1 srk-malli on täydellisesti ristiriidassa,koko maan
kehityksen kanssa. - Mies23vkl
Taas sellainen kohde josta olisi hyvä säästää. Järkyttäviä rahamääriä täysin hukkaan. Unohtakaa jo se vanha satu ja käyttäkää rahanne mieluummin ihmisten auttamiseen. Se on lähimmäisenrakkautta eikä tällaiset satujen ylistämiskeskukset.
- Kirkkorouva
Presidenttiä mukaillen: Siunausta sinullekin. Tervetuloa mukaan!
- yhteisöllisyyttä
Ihmisiähän siellä nimenomaan autetaan. Kolehtihaavikin kiertää.
- Mies23vkl
yhteisöllisyyttä kirjoitti:
Ihmisiähän siellä nimenomaan autetaan. Kolehtihaavikin kiertää.
Toki autetaan ja se onkin ainoa positiivinen puoli tässä laitoksessa. Tosin jos uskonto heivattaisiin pois ja käytettäisiin kaikki raha auttamiseen niin tällöin olisi paljon enemmän rahaa käytössä. Toki uskonnolla saadaan huijattua mukaan enemmän vapaaehtoisia, jonka vaikutusta on vaikea arvioida ilman tietoa.
- hyviä kokemuksia
Mies23vkl kirjoitti:
Toki autetaan ja se onkin ainoa positiivinen puoli tässä laitoksessa. Tosin jos uskonto heivattaisiin pois ja käytettäisiin kaikki raha auttamiseen niin tällöin olisi paljon enemmän rahaa käytössä. Toki uskonnolla saadaan huijattua mukaan enemmän vapaaehtoisia, jonka vaikutusta on vaikea arvioida ilman tietoa.
Nooh, sallittakoon se heille. Vapaaehtoistahan se on. Ei kirkossa pakko ole olla. Hyviä ihmisiähän he ovat ja veronsa maksavat "maallisellekin" yhteisölle.
- 20.22
mallamarjukalle: 35.000 jäsenen Harju tai Messukylä ei voi olla läheinen yhteisöllinen porukka suuruutensa takia. Yhteisöllisyyteen kuuluu se, että porukka on perusasioissa samalla linjalla. Voiko 35.000 olla samanmielisiä! Jos ovat, he eivät ole rehellisiä tai heillä ei ole mieltä.
Seurakunnan toimintaan osallistuu muutama tuhat. Yli 30.000 eivät ole ehkä perhejuhlia lukuunottamatta kirkon asioista kiinnostunut. Voit tarkistaa tämän väitteen katsomalla srk-vaalituloksia, jumalanpalvelustilastoja jne.
Aktiiveja on muutama prosentti. He päättävät asioista ja suurelta osin myös käyttävät toimintakulut. - 20.22
Sekä Harjuun että Messukylään mahtuu yhteisöllisiä lähikirkkoja monta. Paras olisi tietenkin, jos olisi vain yksi srk-organisaatio. Silloin lähekirkkoja voisi syntyä aina tarpeen mukaan ja elinkaarensa päättäneet voitaisiin kuitata pois. Teemaseurakunnat kuten Tuomasmessuyhteisö voisivat olla aitoja lähiseurakuntia. Ei olisi vieraita messukylästä tai Teiskosta, vaan kaikki olisivat saman seurakunnan jäseniä. Toki sinne mahtuisi tulijat Pirkkalasta ja Ylöjärveltäkin.
- Hipsuttelija3
Teisko ei halua olla minkään muun seurakunnan sisällä luiruileva lähikirkkoalua. Sopii kysyä Teiskon seurakunnan jäseniltä.
- 1+1
Ehdotetussa 4 1 mallissa ruotsinkielinen srk ja Harju jäävät nykyisiksi.
Kaleva, tuomiokirkkosrk ja Pyynikki ovat ilmeisesti halukkaita yhdistymään ja tekevät jo nyt melkoisesti yhteistyötä. Ainakaan näistä ei tullut valituksia.
Sen sijaan Messukylän, Teiskon ja Aitolahden yhdistymistä vastustaa kaksi seurakuntaneuvostoa kolmesta yhdistettävästä seurakunnasta ja Hervannan, Viinikan ja Härmälän yhdistymistä vastustivat kaikki kolme seurakuntaneuvostoa. Mitä merkitsee seurakuntien tulevalle työlle yhdistymisen jälkeen se, että kaikki seurakunnat ovat vastustaneet yhdistymistä?
Huomattavasti ehdotettua 4 1 -mallia paremmalta kuulostaisi 1 1 -malli. Kaikki suomalaiset seurakunnat olisivat samaa seurakuntaa, mutta toimintaa hoidettaisiin seurakuntapiireissä, kuten Harjussa tehdään jo nyt. Tämä malli vähentäisi myös hallintoa enemmän kuin ehdotettu malli. On aivan sama, onko seurakuntia 4 vai 11 - väliportaita on joka tapauksessa monta: yhtymä, seurakunnat, piirit/lähikirkot. Jos olisi vain suomen- ja ruotsinkielinen seurakunta, niin yhtymän alapuolella seurakuntaporras jäisi tietenkin edelleen olemaan, mutta siinä olisi vain kielellinen jako.
Tällä hetkellähän osa työmuodoista on seurakuntien alla ja osa yhtymän alla (osa diakoniasta, nuorisotyö, yhteiskunnallinen työ jne). Mikäli olisi vain yksi suomenkielinen seurakunta, kaikki toiminnot voisivat olla suoraan sen alla, eikä yhtymälle jäisi kuin hallinto. Parasta vaihtoehtoa (yksi ainoa seurakunta ilman yhtymää) ei voida toteuttaa, koska ruotsinkielistä seurakuntaa ei voida yhdistää suomenkieliseen, ja kun paikkakunnalla on enemmän kuin yksi ev.lut seurakunta, on yhtymä pakollinen. - 20.22
1 1 puhuu asiaa. Kompromissia tai väliajan hallintomallia ei tarvita.
- mallamarjukka
palautan mieliin, mitä emerituspiispa John Wikström on sanonut .....".......yhteen
liitettyjen srk pitää saada säilyttää identiteettinsä ja nimensä , sekä kantaa
mahdollisimman paljon vastuuta omista asioistaan. Kristillinen srk on teologisesti,
että historiallisesti jumalanpalvelusyhteisö. Missä ruoka - siellä lauma , ellei etsitä
elinvoimaa Sanasta ja sakramenteista , ei mitkään rakenneuudistukset auta.
Ihmiset kantaa vastuuta vain asioista , jotka kokevat läheisiksi. Kirkko tarvitsee
yhä enemmän jäsentensä voimavaroja, aktiivisia maallikota.........."
Ja mitä tulee Kalevan seurakuntaan, jos pidettäisiin srk;laisten kuulemistilaisuus
enemmistö varmasti haluaisi oman srk säilyvän nykyisellään.
Ja taas Harjun srk,sitä ei olla koko aikana aiottukaan yhdistää toiseen srk.
Harju on aivan luku sinänsä, kolmella omalla kirkollaan.........
Joten , kannatan vielä vaan vahvempia seurakuntia ja kevyempää yhtymää....... - 20.22
Mikä tekee seurakunnasta vahvan? Sana ja sakramentit, joissa kristus on läsnä.
Milloin seurakunta tai yhtymä on kevyt? Kun pääasiana on raha ja valta: - pyynsä4
Annetaan siis yhtymän hoitaa taloutta ja hoidetaan seurakunnissa evankeliumin julistus.
- nardet
Seurakunnat kävivät aloittamassa ketjun ja loistavat sen jälkeen poissaolollaan...
- tampereen_evlut_srkt
Olemme mielenkiinnolla seuranneet keskustelua, vaikka täältä ei ole viestejä lähetettykään. :)
Tämän keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että 1 1 -malli olisi monen mielestä järkevin. Se oli esillä myös, kun tuomiokapituli selvitti eri vaihtoehtoja, mutta tuolloin tultiin siihen johtopäätökseen, että muutos olisi liian iso verrattuna nykyiseen, ja tuomikapituli päätyi ehdottamaan neljän suuren seurakunnan mallia. Haasteeksi nähtiin myös se, että valta keskittyisi. Toisaalta malli on selkeä ja tasapuolinen ajatellen nykyisiä seurakuntia.
Mitä tulee yhtymärakenteeseen, siltä ei voida välttyä, koska joka tapauksessa ruotsinkielisen seurakunnan kanssa on muodostettava yhtymä, olipa suomenkielisiä seurakuntia kuinka monta tahansa. - Jumala onpi linnamme
tampereen_evlut_srkt kirjoitti:
Olemme mielenkiinnolla seuranneet keskustelua, vaikka täältä ei ole viestejä lähetettykään. :)
Tämän keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että 1 1 -malli olisi monen mielestä järkevin. Se oli esillä myös, kun tuomiokapituli selvitti eri vaihtoehtoja, mutta tuolloin tultiin siihen johtopäätökseen, että muutos olisi liian iso verrattuna nykyiseen, ja tuomikapituli päätyi ehdottamaan neljän suuren seurakunnan mallia. Haasteeksi nähtiin myös se, että valta keskittyisi. Toisaalta malli on selkeä ja tasapuolinen ajatellen nykyisiä seurakuntia.
Mitä tulee yhtymärakenteeseen, siltä ei voida välttyä, koska joka tapauksessa ruotsinkielisen seurakunnan kanssa on muodostettava yhtymä, olipa suomenkielisiä seurakuntia kuinka monta tahansa.Malli ei ole ollenkaan tasapuolinen, kun ajatellaan asiaa Teiskon seurakunnan kannalta!
Täältä lopetetaan nyt jumalanpalvelukset suurimmaksi osaksi ja tänne lähetetään kuka pappi kulloinkin. Luottamusta ei silloin synny seurakuntaan, kun ei ole omaa paimenta. - Ja eikös se olisi hyvä, että meidät kuljetettaisiin kuorma-autolla vaikka Kalevaan koko Teisko, koska jokainen teiskolainen tulee niin kalliiksi yhtymälle.
En olisi ikinä uskonut, että seurakunnassakin raha ratkaisee, Ei ole siis mikään ihme, että niin tapahtuu koko yhteiskunnassa.
Ja mitä valtakysymykseen tulee, mahtaako tämä uusi järjestelmä ainakaan vähentää yhtymän valtaa? Ainakin Teiskon srk:n vaikutusmahdollisuudet viedään tyystin pois tällä uudella systeemillä. - 1+1
Jumala onpi linnamme kirjoitti:
Malli ei ole ollenkaan tasapuolinen, kun ajatellaan asiaa Teiskon seurakunnan kannalta!
Täältä lopetetaan nyt jumalanpalvelukset suurimmaksi osaksi ja tänne lähetetään kuka pappi kulloinkin. Luottamusta ei silloin synny seurakuntaan, kun ei ole omaa paimenta. - Ja eikös se olisi hyvä, että meidät kuljetettaisiin kuorma-autolla vaikka Kalevaan koko Teisko, koska jokainen teiskolainen tulee niin kalliiksi yhtymälle.
En olisi ikinä uskonut, että seurakunnassakin raha ratkaisee, Ei ole siis mikään ihme, että niin tapahtuu koko yhteiskunnassa.
Ja mitä valtakysymykseen tulee, mahtaako tämä uusi järjestelmä ainakaan vähentää yhtymän valtaa? Ainakin Teiskon srk:n vaikutusmahdollisuudet viedään tyystin pois tällä uudella systeemillä.Mistä sinä tiedät että Teiskoon tulee kuka pappi kulloinkin? Eihän kukaan vielä kuulemma tiedä, miten seurakunnat hoidetaan tuon mahdollisen uudistuksen jälkeen.
Se, että kaikki uuden Messukylän papit vierailevat vuorotellen Teiskossa, on yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että Messukylän srk pitää vain yhden klo 10 messun - se on kirkkolain mukaan pidettävä - Messukylän kirkossa ja muut messut lopetetaan tai siirretään iltapäivään tai iltaan tai joka toinen sunnuntai tai kerran kuussa pidettäviksi. Tai sitten on mahdollista, että Messukylän srk nimeää yhden papin Teiskon aluepapiksi (lähikirkkopapiksi), joka hoitaa Teiskon alueen kaikki messut ja kasteet ja vihkimiset - paitsi vapaapäivinään ja lomillaan.
Itse mietin, kuinka paljon uudistuksen vastustus liittyy nimenomaan siihen, että kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Suunnittelua olisi pitänyt tehdä ja julkistaa huomattavasti enemmän ennen kuin asioista alettiin tehdä päätöksiä.
(Ps. Tämä kommentti ei liity 1 1-malliin, mutta käytän samaa nimimerkkiä kaiken aikaa.) - Jumala onpi linnamme
1+1 kirjoitti:
Mistä sinä tiedät että Teiskoon tulee kuka pappi kulloinkin? Eihän kukaan vielä kuulemma tiedä, miten seurakunnat hoidetaan tuon mahdollisen uudistuksen jälkeen.
Se, että kaikki uuden Messukylän papit vierailevat vuorotellen Teiskossa, on yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että Messukylän srk pitää vain yhden klo 10 messun - se on kirkkolain mukaan pidettävä - Messukylän kirkossa ja muut messut lopetetaan tai siirretään iltapäivään tai iltaan tai joka toinen sunnuntai tai kerran kuussa pidettäviksi. Tai sitten on mahdollista, että Messukylän srk nimeää yhden papin Teiskon aluepapiksi (lähikirkkopapiksi), joka hoitaa Teiskon alueen kaikki messut ja kasteet ja vihkimiset - paitsi vapaapäivinään ja lomillaan.
Itse mietin, kuinka paljon uudistuksen vastustus liittyy nimenomaan siihen, että kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Suunnittelua olisi pitänyt tehdä ja julkistaa huomattavasti enemmän ennen kuin asioista alettiin tehdä päätöksiä.
(Ps. Tämä kommentti ei liity 1 1-malliin, mutta käytän samaa nimimerkkiä kaiken aikaa.)Kyllä Kirkkosanomat on ihan kiitettävästi pitänyt esillä, mitä yhtymä suunnittelee ja tahtoo. Retoorisia kysymyksiä on varmaan teiskolaisillekin esitetty, mutta niihin annettuja vastauksia ei ole otettu huomioon. Mahtaako tämä asia jatkossa muuksi muuttua!
- 1+1
Jumala onpi linnamme kirjoitti:
Kyllä Kirkkosanomat on ihan kiitettävästi pitänyt esillä, mitä yhtymä suunnittelee ja tahtoo. Retoorisia kysymyksiä on varmaan teiskolaisillekin esitetty, mutta niihin annettuja vastauksia ei ole otettu huomioon. Mahtaako tämä asia jatkossa muuksi muuttua!
Voisitko kertoa, missä Kirkkosanoman numerossa on mm. messujen vähentämisestä puhuttu tai siitä että pappeja kierretään eri kirkoissa? Olen lukenut tähän uudistukseen liittyen mielestäni kaiken, mitä seurakunnat ovat julkaisseet, niin lehdessä kuin netissä, eikä minulle ole jäänyt ollenkaan tuollaista käsitystä. Päinvastoin, nykyisten kirkkojen ja seurakuntien ympärille pitäisi tulla niitä lähikirkkoja, joilla olisi jokaisella omat työntekijänsä. Tosin enempää niistäkään ei sitten ole kerrottu. Mutta eiköhän nimenomaan Teisko silloin ole yksi lähikirkko, kun sieltä on niin pitkä matka muualle.
- Jumala onpi linnamme
1+1 kirjoitti:
Voisitko kertoa, missä Kirkkosanoman numerossa on mm. messujen vähentämisestä puhuttu tai siitä että pappeja kierretään eri kirkoissa? Olen lukenut tähän uudistukseen liittyen mielestäni kaiken, mitä seurakunnat ovat julkaisseet, niin lehdessä kuin netissä, eikä minulle ole jäänyt ollenkaan tuollaista käsitystä. Päinvastoin, nykyisten kirkkojen ja seurakuntien ympärille pitäisi tulla niitä lähikirkkoja, joilla olisi jokaisella omat työntekijänsä. Tosin enempää niistäkään ei sitten ole kerrottu. Mutta eiköhän nimenomaan Teisko silloin ole yksi lähikirkko, kun sieltä on niin pitkä matka muualle.
Kirkkosanomien linja on ollut järjestelmällisest sellainen, että tietyt tiedot julkaistaan, tietyistä tiedoista vaietaan visusti, koska ne eivät "mahdu" lehteen.
Meille ei ole paljastettu, mikä tulee olemaan Teiskon "lähikirkko". - Hallinto tietysti olisi kaikessa tapauksessa josskin muualla.
Korviimme kantautuu monenlaisia tietoja tämän vopimakkaita tunteita herättävän asian tiimoilta. Sivumennen tokaistut, teiskolaisia loukkaavat lauseet päätyvät kyllä oikeaan osoitteeseensa ennen pitkää.
Olen hyvin pettynyt, surullinen ja raivoissani. Ja kun täällä seurakunnassa olemme pakkoliitoksesta keskustelleet, kaikilla on paha mieli.
Eipä voi muuta kuin rukoilla: "Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät".
Toivotan joka tapauksessa onnea yhtymän kaiklle toimille. - 1+1
Jumala onpi linnamme kirjoitti:
Kirkkosanomien linja on ollut järjestelmällisest sellainen, että tietyt tiedot julkaistaan, tietyistä tiedoista vaietaan visusti, koska ne eivät "mahdu" lehteen.
Meille ei ole paljastettu, mikä tulee olemaan Teiskon "lähikirkko". - Hallinto tietysti olisi kaikessa tapauksessa josskin muualla.
Korviimme kantautuu monenlaisia tietoja tämän vopimakkaita tunteita herättävän asian tiimoilta. Sivumennen tokaistut, teiskolaisia loukkaavat lauseet päätyvät kyllä oikeaan osoitteeseensa ennen pitkää.
Olen hyvin pettynyt, surullinen ja raivoissani. Ja kun täällä seurakunnassa olemme pakkoliitoksesta keskustelleet, kaikilla on paha mieli.
Eipä voi muuta kuin rukoilla: "Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät".
Toivotan joka tapauksessa onnea yhtymän kaiklle toimille.No, tuo on kyllä totta, että ei niitä lähikirkkoja ole paljastettu missään eikä kellekään. On vain puhuttu että niitä tulisi ainakin parikymmentä kun nykyisiä seurakuntia on 11. Sen perusteella minusta voi kyllä olettaa, että jokaisen nykyisen kirkon alue on yksi lähikirkkoalue, ja lisäksi joidenkin seurakuntatalojen alueet.
Mutta aivan liian vähän ja epämääräistä tietoa yhtymä on kaiken aikaa antanut. - 20.22
1+1 kirjoitti:
Mistä sinä tiedät että Teiskoon tulee kuka pappi kulloinkin? Eihän kukaan vielä kuulemma tiedä, miten seurakunnat hoidetaan tuon mahdollisen uudistuksen jälkeen.
Se, että kaikki uuden Messukylän papit vierailevat vuorotellen Teiskossa, on yksi mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on, että Messukylän srk pitää vain yhden klo 10 messun - se on kirkkolain mukaan pidettävä - Messukylän kirkossa ja muut messut lopetetaan tai siirretään iltapäivään tai iltaan tai joka toinen sunnuntai tai kerran kuussa pidettäviksi. Tai sitten on mahdollista, että Messukylän srk nimeää yhden papin Teiskon aluepapiksi (lähikirkkopapiksi), joka hoitaa Teiskon alueen kaikki messut ja kasteet ja vihkimiset - paitsi vapaapäivinään ja lomillaan.
Itse mietin, kuinka paljon uudistuksen vastustus liittyy nimenomaan siihen, että kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Suunnittelua olisi pitänyt tehdä ja julkistaa huomattavasti enemmän ennen kuin asioista alettiin tehdä päätöksiä.
(Ps. Tämä kommentti ei liity 1 1-malliin, mutta käytän samaa nimimerkkiä kaiken aikaa.)Vähän keskustelun väliin kommenntini menee, mutta menköön.
Muistakaa toki, että jumalanpalveluksista ja seurakunnan työntekijöiden sijoittelusta päättää mallissa 4 1 Messukylän/Aitolahden/Teiskon seurakuntaneuvosto.
Kauhukuvia on ihan turha luoda, koska te itse päätätte asioista. - pynsä4
20.22 kirjoitti:
Vähän keskustelun väliin kommenntini menee, mutta menköön.
Muistakaa toki, että jumalanpalveluksista ja seurakunnan työntekijöiden sijoittelusta päättää mallissa 4 1 Messukylän/Aitolahden/Teiskon seurakuntaneuvosto.
Kauhukuvia on ihan turha luoda, koska te itse päätätte asioista.Vähän tuntuu siltä, että monet ajattelevat, että PAPIN johtama messu/jumalanpalvelus on ainoa seurakunnan toiminto. Eihän se näin ole!
Seurakuntalaiset voivat itse kokoontua lukemaan Raamattua ja rukoilemaan kuinka usein tahansa ja missä tahansa. Erilaiset seurakuntapiirit ja seurat, kuten ennen sanottiin eivät pappia, lukkaria tai diakonissaa tarvitse.
Vanhassa vara parempi. - morjes3
pynsä4 kirjoitti:
Vähän tuntuu siltä, että monet ajattelevat, että PAPIN johtama messu/jumalanpalvelus on ainoa seurakunnan toiminto. Eihän se näin ole!
Seurakuntalaiset voivat itse kokoontua lukemaan Raamattua ja rukoilemaan kuinka usein tahansa ja missä tahansa. Erilaiset seurakuntapiirit ja seurat, kuten ennen sanottiin eivät pappia, lukkaria tai diakonissaa tarvitse.
Vanhassa vara parempi.Pynsä4:n kommentin johdosta tuli mieleeni sana "konventikkeliplakaatti". Googlasin sen ja löysin Wikipediasta kertauksen asialle.
Lukekaa tekin! Se on ihan hyvä juttu pohdiskelun väliin. - tmiokkosta
morjes3 kirjoitti:
Pynsä4:n kommentin johdosta tuli mieleeni sana "konventikkeliplakaatti". Googlasin sen ja löysin Wikipediasta kertauksen asialle.
Lukekaa tekin! Se on ihan hyvä juttu pohdiskelun väliin.Käräjillekin on päästy jo ihan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Tässäkin kuljetaan ihan 17.-18. vuosisatojen malliin.
- 20.22
Jumala onpi linnamme kirjoitti:
Malli ei ole ollenkaan tasapuolinen, kun ajatellaan asiaa Teiskon seurakunnan kannalta!
Täältä lopetetaan nyt jumalanpalvelukset suurimmaksi osaksi ja tänne lähetetään kuka pappi kulloinkin. Luottamusta ei silloin synny seurakuntaan, kun ei ole omaa paimenta. - Ja eikös se olisi hyvä, että meidät kuljetettaisiin kuorma-autolla vaikka Kalevaan koko Teisko, koska jokainen teiskolainen tulee niin kalliiksi yhtymälle.
En olisi ikinä uskonut, että seurakunnassakin raha ratkaisee, Ei ole siis mikään ihme, että niin tapahtuu koko yhteiskunnassa.
Ja mitä valtakysymykseen tulee, mahtaako tämä uusi järjestelmä ainakaan vähentää yhtymän valtaa? Ainakin Teiskon srk:n vaikutusmahdollisuudet viedään tyystin pois tällä uudella systeemillä.Nimimerkille "Jumala onpi linnamme" 26.1.2013 17:22
Sanot, että malli ei ole tasapuolinen. Se on totta.
Tässä keskusteluketjussa srk-edustaja kirjoittaa: Seurakuntien määrärahoista: Paikallisseurakuntien koko määrärahapotti (n. 8,3 milj. euroa) jaetaan seurakuntien kesken siten, että tästä summasta 26 % jaetaan tasan seurakuntien kesken ja loput 74 % seurakuntien jäsenmäärän suhteessa.
Jos siis Teisko/1500 asukasta saa saman peruspotin kuin Harju ja Messukylä, joissa on kummassakin noin 35000 seurakuntalaista, ei malli todellakaan ole tasapuolinen.
Jos laki mahdollistaisi täysin itsenäisen Teiskon seurakunnan, se ei tulisi toimeen ilman Kirkkohallituksen vuosittaisia tulonsiirtoja muilta seurakunnilta.
Teiskolla ei ole syytä vaatia itselleen, vaatia itselleen ja vaatia itselleen. Se ei ole tasapuolista. - *****
Jumala onpi linnamme kirjoitti:
Malli ei ole ollenkaan tasapuolinen, kun ajatellaan asiaa Teiskon seurakunnan kannalta!
Täältä lopetetaan nyt jumalanpalvelukset suurimmaksi osaksi ja tänne lähetetään kuka pappi kulloinkin. Luottamusta ei silloin synny seurakuntaan, kun ei ole omaa paimenta. - Ja eikös se olisi hyvä, että meidät kuljetettaisiin kuorma-autolla vaikka Kalevaan koko Teisko, koska jokainen teiskolainen tulee niin kalliiksi yhtymälle.
En olisi ikinä uskonut, että seurakunnassakin raha ratkaisee, Ei ole siis mikään ihme, että niin tapahtuu koko yhteiskunnassa.
Ja mitä valtakysymykseen tulee, mahtaako tämä uusi järjestelmä ainakaan vähentää yhtymän valtaa? Ainakin Teiskon srk:n vaikutusmahdollisuudet viedään tyystin pois tällä uudella systeemillä.Nimimerkki "Jumala onpi linnamme26.1.2013 17:22 kirjoitti, että 4 1 malli ei ole ollenkaan tasapuolinen. Olen samaa mieltä.
Srk:n moderaattori tällä palstalla kerrotaan:
"Seurakuntien määrärahoista: Paikallisseurakuntien koko määrärahapotti (n. 8,3 milj. euroa) jaetaan seurakuntien kesken siten, että tästä summasta 26 % jaetaan tasan seurakuntien kesken ja loput 74 % seurakuntien jäsenmäärän suhteessa. "
Kun Teisko 2500 asukasta saman peruspotin budjetista kuin 35000 asukkaan Harju ja Messukylä, ei todella voi puhua tasapuolisuudesta. Jos laki antaisi mahdollisuuden ja Teisko muodostaisi täysin itsenäisen seurakunnan, se ei tulisi toimeen ilman Kirkkohallituksen avustuksia.
Kyllä teiskolaisten tulisi miettiä, mistä valittaa. - 20.22
***** kirjoitti:
Nimimerkki "Jumala onpi linnamme26.1.2013 17:22 kirjoitti, että 4 1 malli ei ole ollenkaan tasapuolinen. Olen samaa mieltä.
Srk:n moderaattori tällä palstalla kerrotaan:
"Seurakuntien määrärahoista: Paikallisseurakuntien koko määrärahapotti (n. 8,3 milj. euroa) jaetaan seurakuntien kesken siten, että tästä summasta 26 % jaetaan tasan seurakuntien kesken ja loput 74 % seurakuntien jäsenmäärän suhteessa. "
Kun Teisko 2500 asukasta saman peruspotin budjetista kuin 35000 asukkaan Harju ja Messukylä, ei todella voi puhua tasapuolisuudesta. Jos laki antaisi mahdollisuuden ja Teisko muodostaisi täysin itsenäisen seurakunnan, se ei tulisi toimeen ilman Kirkkohallituksen avustuksia.
Kyllä teiskolaisten tulisi miettiä, mistä valittaa.Toistin edellisen kommentin, kun näytti siltä, että edellinen hukkui *****. Sorry
- 20.22
Taas se pakkoruotsi! Hinta on muuten kovca. Menot ruotsinkielistä kohti ovat viivinkertaiset suomenkieliseen verrattuna.
- 20.22
Paremmalla suomenkielellä edellinen:
Taas se pakkoruotsi! Hinta on muuten kova. Menot ruotsinkielistä kohti ovat viisinkertaiset suomenkieliseen verrattuna. - tammerfors svenska
20.22 kirjoitti:
Paremmalla suomenkielellä edellinen:
Taas se pakkoruotsi! Hinta on muuten kova. Menot ruotsinkielistä kohti ovat viisinkertaiset suomenkieliseen verrattuna.Miten niin viisinkertaiset? Et kai sinäkin laske (kuten Aamulehden kommenteissa joku) että kaikki viisi seurakuntaa saisivat tasan yhtä paljon rahaa, jolloin noin 900 ruotsinkielistä saisi saman kuin noin 30 000 harjulaista? Kyllä niitä rahoja jyvitetään seurakunnan koon mukaan.
- 20.22
Kustannus per nuppi
- 20.22
Toinen runsaudensarven omistava srk on Teisko / 2500 seurakuntalaista. Mitä pienempi sen enemmän.
Seurakuntien välinen kustannusjako näkyy osin toiminnan määrärahoissa. Kiinteistöpuolessa ei jakoa näy. Sinne on hyvä piilottaa yksittäisen seurakunnan kustannuksia. Sitten yhtymän budjetista löytyy muitakin "yhteisiä menoeriä" ja avustuksia, jotka kuitenkin selvästi ovat jonkun yksittäisen seurakunnan kuluja.
1 1 ohjaisi rahat avoimemmin sinne, missä kulloinkin panostusta tarvitaan. - pynsä4
Seurakunnan nettisivut eivät valitettavasti kerro budjetista paljon mitään. Vuosikertomus kertoo yhtymän tasolta muutamalla ympyränkuvalla mihin rahaa kuluu. Seurakuntien jako-osuuksia en löytänyt.
Onneksi budjektikirja ei ole tärkein opus. Raamattu menee heittäen sen ohi.- tampereen_evlut_srkt
Seurakuntien määrärahoista: Paikallisseurakuntien koko määrärahapotti (n. 8,3 milj. euroa) jaetaan seurakuntien kesken siten, että tästä summasta 26 % jaetaan tasan seurakuntien kesken ja loput 74 % seurakuntien jäsenmäärän suhteessa.
Kuten nimimerkki 20.22 kirjoittikin, koko seurakunnan talous ei sisälly tuohon em. budjettiin, vaan seurakuntiin liittyviä kuluja on muillakin momenteilla.
- morjes3
Hyvät naiset, tehän ny rahojem perää. Eiks se oo nii, että syrjäytyneitä tulee auttaa. Teisko on ihan syrjässä ja ruottalaiset o ainaski lukumäärän perusteella heikoilla.
- Verite
Hallintokustannukset eivät vähene organisaation kasvaessa, ts seurakuntien yhteenliittäminen ei tuo toivottuja säästöjä. Tämä on hallinnollinen lainalaisuus. Toiseksi, ihmiset arvostavat palveluissa tuttuutta ja "ihmisläheisyyttä". Jättiseurakunnat, joissa on jättimäärä pappeja , jotka siirtyvät kirkosta toiseen joka pyhä, ei luo tuttuutta.
Tämän muutoksen yhteydessä on puhuttu kauniisti "lähikirkkoalueista". Miten tilanne eroaisi nykyisestä muuten, kuin että seurakuntalaisten mahdollisuus todella vaikuttaa vähenisi, kun ei olisi omia seurakuntaneuvostoja näillä lähikirkkoalueilla?
Ja lopuksi: Kuka takaa sen, ettei jatkossa jumalanpalveluksia järjestetä enää vain neljässä kirkossa Tampereella? Lainmukaanhan messu pitää järjestää sunnuntaisin vain seurakunnan pääkirkossa. Miten huonokuntoiset vanhukset enää pääsee kirkkoon, jos messu järjestetään kaukana?- tampereen_evlut_srkt
Järjestelyiden muuttuminen varmasti huolettaa, ja on hyvä kuulla näitä ajatuksia, jotta voimme niihin vastata.
Organisaatiomuutoksen punaisena lankana on se, että kun tukitoiminnot hoidetaan tehokkaasti, voimavaroja voidaan keskittää ihmisten kohtaamiseen eli seurakunnan tärkeimpään tehtävään.
Lähikirkkoalueiden ajatuksena on se, että jokaisessa lähikirkossa on pysyvä työntekijäporukka, joka on tuttu alueen asukkaille. Lähikirkkojen tarkoituksena on olla matalan kynnyksen pistäytymispaikkoja sen lisäksi että niissä on viikko- ym. toimintaa. Päätösvaltaa lähikirkoille voisivat tuoda esimerkiksi alueneuvostot, jotka tällä hetkelläkin toimivat Harjun seurakunnassa.
Seurakunnille on tärkeää, että toiminta on lähellä tamperelaisia ja sitä on koko kaupungin alueella. Hyvinä esimerkkeinä ovat kooltaan suuret Messukylän ja Harjun seurakunnat, joissa messuja ja jumalanpalveluksia pidetään joka sunnuntai useampia eri puolilla seurakuntaa. Toimintaa ei siis ole tarkoitus karsia tai keskittää.
- pyynsä4
Verite: "Jättiseurakunnat, joissa on jättimäärä pappeja , jotka siirtyvät kirkosta toiseen joka pyhä, ei luo tuttuutta. "
Et kai sinä luule, että työntekijät ovat kenguruja, jotka poukkoilevat Tampereen reunalta toiselle? Tällainen väite on täysin perusteetonta pelottelua ja työnjohdon mustamaalaamista.- 20.22
Kyllä järjettömyyksiäkin seurakunnan kehittämisessä on nähty aivan viime aikoinakin, siksi Veriten huoli sisältää ihan asiaa, vaikka hieman toiselta sektorilta. Eräs sellainen on kurssi- ja leirikeskusten uudelleen organisointi ja siihen liittyvien uusien virkojen perustaminen.
Säästää pitäisi ja toimintaa tulisi kehittää, mutta suunta on aivan päinvastainen.
- pyynsä4
Niinpä
- mallamarjukka
Tällä palstalla on liian vähän mietittyjä kannanottoja, eri seurakunnista,toivoisin
mielipiteitä rohkeasti esiin.
22.1 tuli odotettua s-postia, 5 seurakuntaa on tehnyt valituksen Korkeimpaan
Hallinto-oikeuteen , Treen srk rakenneratkaisusta . Kiitos teille Hervannan-,
Härmälän-,Messukylän-, Pyynikin- ja Viinikan seurakunnat , katsotaan asia loppuun asti.
On turhaa sanoa, että lähikirkot olisi matalankynnyksen paikkoja, kirkkoihin ja srk
tilaisuuksiin on "kynnys" matala , keneltäkään ei kysytä jäsenyyttä, voi tulla ,olla ja
mennä aivan vapaasti. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, omalla käyttäytymisel-
lään. Tervetuloa Kalevan kirkkoon !- mallamarjukka
edelliseen korjaus, piti tietysti olla Teiskon seurakunta , ei Pyynikki.
- vanha1
Mallamarjukka haluaa keskustella ihan vakavalla mielellä. Kiitos siitä.
Seurakunnan rakenne, se onko srk pieni tai iso ei ratkaise seurakunnan tehtävän toteutumista.
Paavalin aikana seurakunnat olivat pieniä kotiseurakuntia, soluja, rukouspiirejä. Nykyään esimerkiksi Etelä-Koreasta löytyy toimivia ja kasvavia seurakuntia, joissa on satojatuhansia jäseniä. Intiasta, Afrikasta jne löytyy tilanteita, joissa evankelioidaan kymmenien jopa satojen tuhansien kokouksissa.
Jälkikristillisessä Suomessa mm. Tampereella kiistellään siitä, kenellä on valta ja rahat. Tämä lienee irvikuva seurakunnan toiminnasta. Rahojen jako on keskeisesti esillä myös laajemmin kirkossa. Lähetystyö tulee supistaa joidenkin mielestä kehitysavuksi puhdistamalla se evankeliumista. Samoin tulee huolehtia lähetysjärjestöjen sisäsiisteydestä suhteessa esim. naisten asemaan. Ajetaan selvästi eurooppalaista sosiaalikolonialismiaatetta lähetystyön nimissä.
Kirkon kynnys ei ole enää puusta tai kivestä. Kynnyksiä rakennetaan nykyään aatteista ja moraalista. Todellista merkitystä on sillä, onko kynnyksen toisella puolella evankeliumia vai ei. - pyynsä4
Aukeaako kirkon ovi sisään vai ulos?
Sisään: me aktiivijäsenet
Ulos: evankeliumista tietämättömät - 20.22
Mm. Messukylän seurakunta on valittanut kaavaillusta seurakuntajaosta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kirkkosanomissa 23.1.2013 eräs seurakunnan luottamusmies perustelee vastustusta sillä, että luottamusmiesten määrä yhden seurakunnan mallissa on ongelma. Syntyy demokratiavajetta.
Nykyisessä yhteisessä kirkkoneuvostossa noin puolet jäsenistä ja esittelijöistä on Messukylän seurakunnasta. Pelko vaikutusvallan vähenemisestä ja demokratiavajeesta on todellinen! - tampereen_evlut_srkt
Se kirkon tai seurakuntatalon kynnys on siitä mielenkiintoinen, että se näyttää sisältä katsottuna matalammalta kuin ulkoapäin. Eikä se ole mikään ihme - vakikävijöille tuttu toiminta tuntuu helposti lähestyttävältä. Uusi, toiminnasta mahdollisesti kiinnostunut voi jäädä kotiin vaikka siksi, että ei oikein saa selvää, mitä jokin kerho- tai toimintanimike oikein tarkoittaa ja mikä toiminta olisi itselle sopivaa.
Toinen kynnystä nostava seikka on se, että monet meistä toisaalta kaipaavat yhteisöllisyyttä ja mukaan pääsemistä, toisaalta taas alkuun arastelevat ja haluavat kenties ensimmäisellä kerralla hiipiä vain takariviin katsomaan ja kuuntelemaan. Tässä on haastetta toimintaa vetäville ja jo mukana oleville: miten ottaa vastaan uudet tulijat lämpimästi ja huomioonottavasti, mutta kuitenkin alkuarkuutta kunnioittaen.
Kirkossa voi tulla ja mennä vapaasti, mutta toivotaan, että keksisimme yhä enemmän keinoja siihen, että niitä tulijoita olisi enemmän.
. - 20.22
"että niitä tulijoita olisi enemmän".
vai pitäisikö olla niin, että julistamaan LÄHTIJÖITÄ OLISI ENEMMÄN. - morjes3
Ei tulis sitä homeongelmaa!
- 1+1
Uudistuksesta on puhuttu jo iät ja ajat.
On puhuttu lähikirkoista - mutta kun kysytään, mitä se tarkoittaa käytännöstä, kukaan ei osaa vastata.
On kysytty, mistä niitä säästöjä syntyy - kukaan ei osaa vastata.
On kysytty, miten hallintorakennen kevenee, kun nykyinen yhtymän ja seurakuntien malli kuitenkin jää ja lisäksi tulee vielä lähikirkkojen taso rakenteeseen. Kukaan ei osaa vastata.
On kysytty, miten helpottuu nykyinen ongelma työntekijöiden kuulumisesta joko seurakuntaan tai yhtymään tai molempiin. Kukaan ei osaa tai halua vastata.
Miksi kukaan kannattaisi uudistusta, josta kukaan ei tunnu tietävän mitään käytännön tasolla?- tampereen_evlut_srkt
Harmillista, jos on koettu, että uudistuksesta ei ole tarjottu riittävästi tietoa. Ihan kaikkea ei voi tietenkään etukäteen suunnitella käytäntöön asti, mutta päälinjat ovat kuitenkin selvillä, ja niistä olisi pitänyt pystyä kertomaan tarkemmin. Toisaalta tietty liikkumavara suunnitelmissa on tarpeen, jotta asioihin päästään vaikuttamaan myös toteutusvaiheessa.
Tässä kannattaa myös muistaa, että seurakuntamallista ei ole päätetty Tampereen ev.lut seurakuntayhtymässä, vaan Tampereen tuomiokapituli teki asiasta erilaisten selvitysten ja kuulemisten perusteella oman esityksensä, jonka kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi. Kyseessä ei siis ole sellainen päätösasia, joka virkamiesvalmistelun jälkeen on tullut yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston hyväksyttäväksi.
Otamme nämä ajatukset huomioon, kun mietimme, miten uudistuksesta jatkossa kerrotaan. Niin kauan kun valitusprosessi on käynnissä, emme voi kuitenkaan suunnitella seurakuntajakoon liittyviä asioita, koska päätöksellä ei ole toimeenopanolupaa.
- vanha1
Itse ajattelen, että todellisessa uudistamisessa ei tarvitse miettiä säästöjä, hallintorakennetta, esimiessuhteita jne.
Uudistumisessa on kyse kuulumisesta Kristuksen kirkkoon.
Laita asiat tärkeysjärjestykseen!- 1+1
Tässä ketjussa on keskusteltu nimenomaan Tampereen seurakuntien rakenneuudistuksesta.
Olen aivan samaa mieltä, että _hengellinen_ uudistus ei riipu säästöistä tai hallinnosta, mutta nyt ei ole kyse seurakunnan hengellisestä uudistuksesta, vaan rakenneuudistuksesta. Ja siitäkin keskustelulla on merkitystä, ainakin siihen asti kunnes uudistus on tehty. - vanha1
1+1 kirjoitti:
Tässä ketjussa on keskusteltu nimenomaan Tampereen seurakuntien rakenneuudistuksesta.
Olen aivan samaa mieltä, että _hengellinen_ uudistus ei riipu säästöistä tai hallinnosta, mutta nyt ei ole kyse seurakunnan hengellisestä uudistuksesta, vaan rakenneuudistuksesta. Ja siitäkin keskustelulla on merkitystä, ainakin siihen asti kunnes uudistus on tehty.Nimimerkille 1 1 23.1.2013 23_59
Rakenne- ja muussa uudistuksessa on aina kyse organisaation perustehtävän parantamisesta. Siksi seurakunnan uudistamisessa ei rakenneuudistusta voi erottaa hengellisen toiminnan uudistamisesta. Kaikki ratkaisut on arvioitava sen mukaan, miten ne kehittävät seurakunnan perustehtävää so. evankeliumin julistusta ympäröivään yhteiskuntaan. - 1+1
vanha1 kirjoitti:
Nimimerkille 1 1 23.1.2013 23_59
Rakenne- ja muussa uudistuksessa on aina kyse organisaation perustehtävän parantamisesta. Siksi seurakunnan uudistamisessa ei rakenneuudistusta voi erottaa hengellisen toiminnan uudistamisesta. Kaikki ratkaisut on arvioitava sen mukaan, miten ne kehittävät seurakunnan perustehtävää so. evankeliumin julistusta ympäröivään yhteiskuntaan.Valitan, en saa mitään otetta viesteistäsi.
Toisaalta sinusta ei tarvitse miettiä hallintoa ja säästöjä vaan ainoastaan kuulumista Kristuksen seurakuntaan ja toisaalta rakenneuudistusta ei voi erottaa hengellisestä ja organisaatiota pitää parantaa.
Miten sinä arvioit evankeliumin julistamisen kannalta tätä uudistusta? Kerro tarkemmin. Mikä evankeliumin julistamisessa muuttuu tai paranee tällä organisaatiouudistuksella? Millä tavalla evankeliumin julistaminen muuttuu paremmaksi sillä, että viisi seurakuntaa pakotetaan yhdistymään vastoin niiden tahtoa? - vanha1
1+1 kirjoitti:
Valitan, en saa mitään otetta viesteistäsi.
Toisaalta sinusta ei tarvitse miettiä hallintoa ja säästöjä vaan ainoastaan kuulumista Kristuksen seurakuntaan ja toisaalta rakenneuudistusta ei voi erottaa hengellisestä ja organisaatiota pitää parantaa.
Miten sinä arvioit evankeliumin julistamisen kannalta tätä uudistusta? Kerro tarkemmin. Mikä evankeliumin julistamisessa muuttuu tai paranee tällä organisaatiouudistuksella? Millä tavalla evankeliumin julistaminen muuttuu paremmaksi sillä, että viisi seurakuntaa pakotetaan yhdistymään vastoin niiden tahtoa?Tuossa seuraavassa jo 24.1. kirjoittamassani kommentissa asia on sanottu. Riitely ei ole oikea tapa asian hoitamiseksi.
- vanha1
Kinaaminen ja ratkaisun pitkittäminen haittaa seurakunnan perustehtävää.
Vaihtoehdoista paras eli 1 1-malli on hylätty - valitettavasti. Siihen voidaan päästä vain, jos KHO palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Tuskin palauttaa, koska menettely tms. virhettä ei ole tapahtunut. Valittajaseurakunnat vetoavat siihen, että Kirkkohallituksen päätös poikkeaa seurakuntien viimeisestä kannasta. Kirkkohallituksella on siihen oikeus, joten se ei ole virhettä tehnyt.
Edellä nimimerkin 20.22 toteamus kertoo, miten perusteettomia valittajien väitteet ovat. - morjes3
Melkiste tekis mieli sanoo, että kiusanteosta on kyse. Mutta en viitti sannoo, ettei kukkaan loukkaannu.
- herva
Aamulehdessä tamperelainen srk-vaikuttaja puhuu pienten seurakuntien puolesta. Esimerkin hän antaa alle satajäsenisestä seurakunnasta Englannista. Olisiko siis Tamperekin pilkottava kortteliseurakunniksi?
- tampereen_evlut_srkt
Asko Alajoen kirjoitus pienestä, anglikaanisesta, toimivasta seurakunnasta oli erittäin mielenkiintoinen, koska meillä Suomessakin mietitään jatkuvasti, miten seurakuntalaisia ja vapaaehtoisia voitaisiin saada enemmän ja tiiviimmin mukaan seurakunnan toimintaa ja tehtäviin. Yhteishenki ja yhteisöllisyyden tunne ovat vahvoja, kun asiat tehdään itse eikä niitä hoida joku muu.
Yhteisöt ovat varmasti oleellisessa osassa tulevaisuuden kirkossa. Paitsi alueellisesti, ne voivat rakentua myös jonkun muun yhdistävän tekijän ympärille. Jää nähtäväksi, ovatko nämä yhteisöt sitten omia seurakuntiaan vai muunlaisia yhteenliittymiä. Hallinto ja talous on luultavasti joka tapauksessa järkevää ja tehokasta hoitaa isommissa yksiköissä.
Seurakunnassa, josta Alajoki kirjoitti, varat toimintaan saadaan suoraan seurakuntalaisilta avustuksina ja lisäksi yhteiskunnan tukena diakoniatyöntekijöille. Tämä olisi ainakin valtava mullistus verrattuna nykymalliseen kirkkoon ja seurakuntaan. - vanha1
tampereen_evlut_srkt kirjoitti:
Asko Alajoen kirjoitus pienestä, anglikaanisesta, toimivasta seurakunnasta oli erittäin mielenkiintoinen, koska meillä Suomessakin mietitään jatkuvasti, miten seurakuntalaisia ja vapaaehtoisia voitaisiin saada enemmän ja tiiviimmin mukaan seurakunnan toimintaa ja tehtäviin. Yhteishenki ja yhteisöllisyyden tunne ovat vahvoja, kun asiat tehdään itse eikä niitä hoida joku muu.
Yhteisöt ovat varmasti oleellisessa osassa tulevaisuuden kirkossa. Paitsi alueellisesti, ne voivat rakentua myös jonkun muun yhdistävän tekijän ympärille. Jää nähtäväksi, ovatko nämä yhteisöt sitten omia seurakuntiaan vai muunlaisia yhteenliittymiä. Hallinto ja talous on luultavasti joka tapauksessa järkevää ja tehokasta hoitaa isommissa yksiköissä.
Seurakunnassa, josta Alajoki kirjoitti, varat toimintaan saadaan suoraan seurakuntalaisilta avustuksina ja lisäksi yhteiskunnan tukena diakoniatyöntekijöille. Tämä olisi ainakin valtava mullistus verrattuna nykymalliseen kirkkoon ja seurakuntaan.Pieniä yhdistystyyppisiä kristillisiä yhteisöjä löytää Tampereeltakin runsaasti. Ne ovat vapaaehtoistuotoilla rahoitettuja. Ne eivät kuitenkaan korvaa kirkon tehtävää yhteiskunnassa. Diakonia, pitkäkestoinen lähetystyöhön soutuminen, kirkolliset/yhteiskunnalliset tehtävät kuten hautaustoimi, avioliittoon vihkiminen, kastaminen jne eivät kuulu heidän agendaansa.
Yhden suomalaisen seurakunnan rakennemallissa Tampereella voitaisiin rakentaa teemaseurakuntia alueseurakuntien lisäksi. Sellaisia tosiasiassa toimii jo nyt yhteisten työmuotojen piirissä. Niiden rakenteellisena heikkoutena on seurakuntademokratian puuttuminen. Malli 1 1 korjaisi tämän heikkouden.
Valittavan uuden seurakuntarakenteen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaisi joustavan toiminnan muuttuvissa olosuhteissa. 4-11suomalaista seurakuntaa ei tarvittavaan joustavuuteen pysty.
- Että samat ketkut as
Tässä teille kaikille vanha vitsi: Ravitoloitsija ihmetteli kun leijonaveljet kokoontuivat ja viinaa meni niin pirusti kun taas samat henkilöt olivat kirkkoveuvoston kokouksissa niin ei tarjottu kun kahvia ja pullaa.
- 20.22
Kahvi ja pulla on ihan hyvä asia. Reilun kaupan kahvi on vielä parempi. Tee tekee myös tuloaan vaihtoehtona. Leijonista en sitten tiedäkään.
- mallamarjukka
palstalla on kirjoitettu, että ilman pappiakin voidaan kokoontua vaikka kodeissa ,
tutkimaan vaikka Raamattua. Se on ihan totta ja siihen kai pyritäänkin, kuten alkuseu-
rakunnissa , että kodeissa kokoontumiset lisääntyisivät, koska luovutaan srk ; tien
toimitiloista. Kirkot pysyvät , mutta alueellinen toiminta kutistuu tai loppuu kokonaan ,
lastenrattaitten-, rollaattorien- ym liikuntavaikeuksien takia, jäädään sitten pois,
jos kodin lähellä toiminut piiri/ kerho menettää tilansa.- pynsä4
Mallamarjukalle:
Aika loukkaantunut kommentti. - 1+1
Joistakin tiloista seurakunnat joutuvat luopumaan ihan tästä rakenneratkaisusta riippumatta. Jotkut tilat ovat niin vähällä käytöllä, että niiden säilyttäminen on kohtuuttoman kallista tilan käyttöön nähden. On selvää, että tila on tärkeä niille ryhmille, jotka siellä kokoontuvat, mutta jos tilat ovat jatkuvasti vajaakäytöllä, niin tulojen vähetessä niistä on pakko luopua. Riippumatta siitä, onko seurakuntia 2, 5 vai 11.
- jhgtyuio87654345678
Lopettakaa seurakunnat kokonaan.
- vanha1
Ymmärrän kommenttisi jhgtyuio87654345678. Kinaaminen ja sen seuraaminen turhauttaa.
- ;-)
vanha1 kirjoitti:
Ymmärrän kommenttisi jhgtyuio87654345678. Kinaaminen ja sen seuraaminen turhauttaa.
"Kinaaminen ja sen seuraaminen turhauttaa."
Ole sitten seuraamatta ;)
Mitä muuta mahdollisuutta kuin valittaminen on niillä, joiden yli ajetaan? Yhteisen valtuuston tai neuvoston päätöksiä kun tehdään, niin niissä pienillä seurakunnilla on luonnollisesti pienempi edustus kuin isoilla seurakunnilla. Tässäkin asiassa esim. Harjun seurakunnalla isona seurakuntana on melkoisesti valtaa - ja silti koko muutos ei koske juuri Harjun seurakuntaa ollenkaan. Se säilyy entisenlaisena. Helppohan sen silloin on kannattaa muiden yhdistymistä.
Nykyisiä seurakuntia on 11, kaksi niistä säilyy muutoksen jälkeenkin nykyisellään. Eli seurakuntia, joita asia suoraan koskee, on 9. Niistä viisi vastustaa päätöstä. Seurakuntina laskettuna siis enemmistö niistä, joita ollaan muuttamassa, on muutosta vastaan. Niiden syykö se on, että kinataan?
Pieni rinnastus: EU äänestäisi maiden yhdistämisestä. Yhdistettäviksi esitetään mm. Ruotsi-Suomi, Viro-Latvia-Liettua, Hollanti-Belgia-Luxemburg, Puola-Unkari-Tsekki-Slovakia. Saksaa, Ranskaa ja Espanjaa ei yhdistetä mihinkään ja mm. niiden suurilla äänimäärillä päätetään yhdistää pieniä maita toisiinsa. Hyväksyisitkö? - 20.22
;-) kirjoitti:
"Kinaaminen ja sen seuraaminen turhauttaa."
Ole sitten seuraamatta ;)
Mitä muuta mahdollisuutta kuin valittaminen on niillä, joiden yli ajetaan? Yhteisen valtuuston tai neuvoston päätöksiä kun tehdään, niin niissä pienillä seurakunnilla on luonnollisesti pienempi edustus kuin isoilla seurakunnilla. Tässäkin asiassa esim. Harjun seurakunnalla isona seurakuntana on melkoisesti valtaa - ja silti koko muutos ei koske juuri Harjun seurakuntaa ollenkaan. Se säilyy entisenlaisena. Helppohan sen silloin on kannattaa muiden yhdistymistä.
Nykyisiä seurakuntia on 11, kaksi niistä säilyy muutoksen jälkeenkin nykyisellään. Eli seurakuntia, joita asia suoraan koskee, on 9. Niistä viisi vastustaa päätöstä. Seurakuntina laskettuna siis enemmistö niistä, joita ollaan muuttamassa, on muutosta vastaan. Niiden syykö se on, että kinataan?
Pieni rinnastus: EU äänestäisi maiden yhdistämisestä. Yhdistettäviksi esitetään mm. Ruotsi-Suomi, Viro-Latvia-Liettua, Hollanti-Belgia-Luxemburg, Puola-Unkari-Tsekki-Slovakia. Saksaa, Ranskaa ja Espanjaa ei yhdistetä mihinkään ja mm. niiden suurilla äänimäärillä päätetään yhdistää pieniä maita toisiinsa. Hyväksyisitkö?;-)31.1.2013 22:23 "Harjun seurakunnalla isona seurakuntana on melkoisesti valtaa"
VALTAKO se noin kiinnostaa? Eihän seurakunnassa perimmiltään siitä saisi olla kysymys.
Komppaan vanha1:stä. - morjes3
;-) kirjoitti:
"Kinaaminen ja sen seuraaminen turhauttaa."
Ole sitten seuraamatta ;)
Mitä muuta mahdollisuutta kuin valittaminen on niillä, joiden yli ajetaan? Yhteisen valtuuston tai neuvoston päätöksiä kun tehdään, niin niissä pienillä seurakunnilla on luonnollisesti pienempi edustus kuin isoilla seurakunnilla. Tässäkin asiassa esim. Harjun seurakunnalla isona seurakuntana on melkoisesti valtaa - ja silti koko muutos ei koske juuri Harjun seurakuntaa ollenkaan. Se säilyy entisenlaisena. Helppohan sen silloin on kannattaa muiden yhdistymistä.
Nykyisiä seurakuntia on 11, kaksi niistä säilyy muutoksen jälkeenkin nykyisellään. Eli seurakuntia, joita asia suoraan koskee, on 9. Niistä viisi vastustaa päätöstä. Seurakuntina laskettuna siis enemmistö niistä, joita ollaan muuttamassa, on muutosta vastaan. Niiden syykö se on, että kinataan?
Pieni rinnastus: EU äänestäisi maiden yhdistämisestä. Yhdistettäviksi esitetään mm. Ruotsi-Suomi, Viro-Latvia-Liettua, Hollanti-Belgia-Luxemburg, Puola-Unkari-Tsekki-Slovakia. Saksaa, Ranskaa ja Espanjaa ei yhdistetä mihinkään ja mm. niiden suurilla äänimäärillä päätetään yhdistää pieniä maita toisiinsa. Hyväksyisitkö?Ek kai sää hymynaama ;-) haikaile kylmän soran aikaa. Kyä Nevvostoliitto ja itäplokki on menny, vaikka te itätamperelaiset semmosta aattelettekin.
- hohhoijaa
20.22 kirjoitti:
;-)31.1.2013 22:23 "Harjun seurakunnalla isona seurakuntana on melkoisesti valtaa"
VALTAKO se noin kiinnostaa? Eihän seurakunnassa perimmiltään siitä saisi olla kysymys.
Komppaan vanha1:stä.Yksi hiukan huono sana poimitaan koko tekstistä ja itse asia sivuutetaan sillä. Juuri tämän suomi24-palstan tyyliä. Voi kun seurakunnat vihdoin avaisivat omat keskustelusivut, joita on moneen kertaan toivottu.
- ;-)
morjes3 kirjoitti:
Ek kai sää hymynaama ;-) haikaile kylmän soran aikaa. Kyä Nevvostoliitto ja itäplokki on menny, vaikka te itätamperelaiset semmosta aattelettekin.
En muuten kirjoittanut mitään siitä, missä päin Tamperetta asun. Väärin arvasit.
- pynsä4
hohhoijaa kirjoitti:
Yksi hiukan huono sana poimitaan koko tekstistä ja itse asia sivuutetaan sillä. Juuri tämän suomi24-palstan tyyliä. Voi kun seurakunnat vihdoin avaisivat omat keskustelusivut, joita on moneen kertaan toivottu.
hohhoijaa : "Voi kun seurakunnat vihdoin avaisivat omat keskustelusivut, joita on moneen kertaan toivottu."
Tuota kannattaa todella toivoa. - morjes3
;-) kirjoitti:
En muuten kirjoittanut mitään siitä, missä päin Tamperetta asun. Väärin arvasit.
Anteeks. Mää oon erehtyväinen.
- mess4
Aloittaja kysyi: "Onko muita terveisiä seurakunnille."
Tässä olisi alittajalle ja keskustelijoille:
http://www.hengenuudistus.fi/kirkonrakentajien_foorumi/foorumin_blogi/marja_heltela_haastaako_helsinki_kirkon/ - tmiokkosta
Useat eri kirjoittajat ovat ilmaisseet pelkonsa siitä, että seurakuntien yhdistyessä toiminta keskittyy, jumalanpalveluksien pitoa vähennetään jne.
Katsoin Teiskon verkkosivua. Siellä näkyy nykytilanne. Esimerkiksi helmikuussa jätetään 10.2.2013 päiväjumalanpalvelus pitämättä. Sen korvaa iltakirkko ja ehtoollinen seurakuntatalolla. Tuomiokapituli lienee antanut talvipakkasien ajaksi järjestelyyn luvan.
Pieni seurakunta on itse päättänyt karsia ja muokata ohjelmaansa. Teisko saa toimintaansa suhteessa muihin seurakuntiin hyvin rahaa. Seurakunnalla on 2600 jäsentä ja kaksi pappia. Muissa Tampereen seurakunnissa pappeja on suhteessa selkeästi vähemmän. Esimerkiksi Pyynikillä on 7700 seurakuntalaista ja kolme pappia.
Kun muutoksia tulevaisuudessa tapahtuu, se ei johdu liitoksista, vaan yleensä niukkenevista resursseista. Tarvitaan yhteistyötä ja joustoa. Omista erityiseduista, jotka on saatu muiden osuuksia vähentämällä, kiinnipitäminen ei ole oikea asenne.
Tasapuolisuutta tarvitaan ihan pakon - rahan puutteen - edessä.- kalev6
Melko pitkä keskusteluketju! Mitä se on antanut?
Minusta tuntuu, että mielipiteissä seurakuntien muodostamisessa (kaikki yhteen ja kaikki erilleen) ei ole tapahtunut minkäänlaista todellista pohdintaa. Kannat on niitattu kiinni. Se on valitettavaa.
Jotta asiassa olisi mahdollista päästä eteenpäin, tulisi pohtia, miksi srk-rakennetta tulisi muuttaa, mikä on seurakunnan tehtävä. Tällaista pohdintaan ei ole valmiutta. Päinvastoin. Jos sellaista aihetta sivutaan, se torpataan heti.
No, nyt sitä sitten odotellaan KHO:n ratkaisua. Vasta sitten on eteenpäin menemisen aika. - 1+1
kalev6 kirjoitti:
Melko pitkä keskusteluketju! Mitä se on antanut?
Minusta tuntuu, että mielipiteissä seurakuntien muodostamisessa (kaikki yhteen ja kaikki erilleen) ei ole tapahtunut minkäänlaista todellista pohdintaa. Kannat on niitattu kiinni. Se on valitettavaa.
Jotta asiassa olisi mahdollista päästä eteenpäin, tulisi pohtia, miksi srk-rakennetta tulisi muuttaa, mikä on seurakunnan tehtävä. Tällaista pohdintaan ei ole valmiutta. Päinvastoin. Jos sellaista aihetta sivutaan, se torpataan heti.
No, nyt sitä sitten odotellaan KHO:n ratkaisua. Vasta sitten on eteenpäin menemisen aika."Jotta asiassa olisi mahdollista päästä eteenpäin, tulisi pohtia, miksi srk-rakennetta tulisi muuttaa, mikä on seurakunnan tehtävä. Tällaista pohdintaan ei ole valmiutta."
Ikävä kyllä - tähän ei ole annettu myöskään seurakuntayhtymän taholta minkäänlaista viitettä. Minusta olisi sinänsä kiinnostavaa keskustella tältäkin kannalta asiasta, mutta en näe mitään minkä pohjalta tästä lähtisi keskustelemaan. Et itsekään antanut mitään aloitusta siihen aiheeseen, syytät vain valmiuden puutetta.
Itse en näe mitään kirkon tehtävään liittyvää perustetta sen enempää isolle kuin pienelle seurakunnallekaan - ihan siksi, että iso seurakunta voidaan kuitenkin järjestää pienemmeksi toimiviksi yksiköiksi, kutsutaan niitä sitten seurakuntapiireiksi tai lähikirkkoalueiksi. Sekä 11 seurakuntaa että 20 lähikirkkoaluetta voivat hoitaa niin messuja, viikkotoimintaa kuin diakoniaa, evankelioinita ja lähetystä.
Minusta tässä mielessä rakenneuudistuksessa on kyse lopulta kuitenkin halinnon uudistuksesta ja hallinnon yksinkertaistamisesta ja samalla säästöjen aikaansaamisesta. Näistäkin joutuu silti keskustelemaan lähinnä kukin omien oletustensa pohjalta, sillä selviä tietoja en ainakaan minä ole nähnyt siitä, miten hallinto toimisi missäkin mallissa tai mitä mikin malli maksaa. Vielä vähemmän on tietoa siitä, miten em. toiminta tulisi muuttumaan. Kukaan ei tiedä, tulisiko esim. messujen määrä ja messujen pitopaikat säilymään, vähenemään vai nousemaan.
On vaikea käydä syvempää keskustelua, kun yksinkertaisesti keskusteluun tarvittavia tietoja ei ole saatavilla.
- kalev6
Näin on kuin 1 1 kirjoittaa.
Aiheen mukaista pohdintaa tulisi käydä seurakunnan omalla keskustelusivustolla. Viranhaltijoiden tulisi tuoda esiin asiatietoja. Luottamushenkilöt esittelisivät mielipiteitään. Siitä voisi asian kehittely jatkua.
Sellaisista asioista peitsen kalistelu on turhaan, jotka on jo päätetty. - mallamarjukka
Seurakunnista on tehty SWOT-analyysit , Selvitystyörymän arviot, rahapulako
tähän ajoi. Miksi myydään srk toimialueilta tilat,joita tarvitaan, siellä
missä ihmiset asuu, siellähän tilat toimintaan pitää olla.
Miksi ei myydä SRK-Taloa Näsilinnankadulta, olis rahahuolet hoidettu
vähäksi aikaa. Srk-talosta päälliköille ja sihteereille varmaan työtilat löytyisi
muualta helposti.
Mitä srk tarjoaa nykyihmiselle, siinä iso haaste ,keskustelun aihe, srk työntekijöille
ja luottamushenkilöille.
Liian vähän on yhteisiä ajatuksenvaihto-ideapäiviä.- yks-seurakuntalainen
mitä opittiin analyyseistä ja kuka ne makso ?
- Anonyymi
Kalevan kirkossa kuulemma työntekijät työaikana kastavat toisiaan sillätavalla. Ja toinen se feikkiblondi vieläpä naimisissa oleva äiti ihminen. Hieno seurakunta!
- Anonyymi
Tärkeintä on se, että Jumalan Sana on esillä ja sitä puhtaasti jaetaan.
- Anonyymi
Temppelissä kuulee Herran Sanaa.
- Anonyymi
Ei kirkkoa paljon mihinkään tarvita. Uskoa voi ilman kirkkoakin.
- Anonyymi
Olo olisi tyhjää ilman seurakuntaa ja kirkkoa.
- Anonyymi
Kunhan saarnatyö tulee hoidettua. Se on tärkeintä.
- Anonyymi
Kirkko kuuluu tamperelaiselle juhlaan ja arkeen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.1232558- 1351964
Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet
Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K1151291Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos631286En kai koskaan saa sinua
Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k771141HESARI: Kahden Pasin pankki OmaSp
Toinen entinen työntekijä sanoi, että Turtio oli organisaatiossa “Jumalasta seuraava, ylöspäin” https://www.hs.fi/visio271133Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik351122Tykkäsit nainen
Aina eniten lähetyssaarnaajassa, muistan miten nautit!😎😚 meidän pitää päästä vielä kokemaan se.451089- 961053
Kerroppas nyt
M mies, että kenestä sinä oikein tykkäät, niin saadaan tämä asia muillekin selväksi 😉841048