paketin outamatta jättäminen postista

Toimii ulkomaisenkin yrityksen osalta. Jos pakettia ei nouda, se palautetaan postista lähettäjälle. Jo nettifirma on suunnannut tarjouksensa Suomeen (esim. suomenkieliset sivut ja/tai ottaa vastaan tilauksia Suomesta ja toimittaa niitä Suomeen), sovelletaan ulkomaiseenkin yritykseen Suomen lakia, jos se on kuluttajalle edullisempi kuin mahdollisesti sovittu myyjän maan laki. Silloin ei ole huolta edes jälkikäteisestä ulkomaisen firman yrityksestä periä palautuskuluja.

almarik kirjoitti:

Toimii ulkomaisenkin yrityksen osalta. Jos pakettia ei nouda, se palautetaan postista lähettäjälle. Jo nettifirma on suunnannut tarjouksensa Suomeen (esim. suomenkieliset sivut ja/tai ottaa vastaan tilauksia Suomesta ja toimittaa niitä Suomeen), sovelletaan ulkomaiseenkin yritykseen Suomen lakia, jos se on kuluttajalle edullisempi kuin mahdollisesti sovittu myyjän maan laki. Silloin ei ole huolta edes jälkikäteisestä ulkomaisen firman yrityksestä periä palautuskuluja.

Lue lisää

Ei sovelleta, vaan myyjän tulee myös olla Suomessa. Se, että myy Suomeen, ei ole mikään ehto meidän kuluttajansuojalakiin:

"Suomessa etämyyntisäännökset löytyvät Kuluttajansuojalain 6 luvusta. Suomen laki tulee sovellettavaksi, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja ja molemmat ovat Suomessa."

Se, että Amazon esimerkiksi toimittaa Suomeen tuotetta, ei tarkoita että siinä sovellettaisiin Suomen kuluttajansuojaa. Pitää siis olla sivujen kielen lisäksi aspa tai maksuyhteys täällä Suomessa, jotta sovelletaan meidän kuluttajansuojaa.

Sonic Empire kirjoitti:

Ei sovelleta, vaan myyjän tulee myös olla Suomessa. Se, että myy Suomeen, ei ole mikään ehto meidän kuluttajansuojalakiin:

"Suomessa etämyyntisäännökset löytyvät Kuluttajansuojalain 6 luvusta. Suomen laki tulee sovellettavaksi, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja ja molemmat ovat Suomessa."

Se, että Amazon esimerkiksi toimittaa Suomeen tuotetta, ei tarkoita että siinä sovellettaisiin Suomen kuluttajansuojaa. Pitää siis olla sivujen kielen lisäksi aspa tai maksuyhteys täällä Suomessa, jotta sovelletaan meidän kuluttajansuojaa.

Lue lisää

Sonoc Empiren väite on väärä. Sovelletava laki määräytyy sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan ns. Rooma I -asetuksen mukaisesti. Kyseisen EU-asetuksen (joka on soveltamisalaltaan universaali) 6 artiklassa säädetään kuluttajasopimuksiin sovellettavsta laista seuraavasti:

"6 artikla
Kuluttajasopimukset

1. Sanotun rajoittamatta 5 ja 7 artiklan soveltamista, sopimukseen, jonka luonnollinen henkilö on sellaista tarkoitusta varten, jonka ei voida katsoa liittyvän hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa ("kuluttaja"), tehnyt toisen henkilön kanssa tämän harjoittaman elinkeino- tai ammattitoiminnan ("elinkeinonharjoittaja") yhteydessä, sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, edellyttäen että elinkeinonharjoittaja

a) harjoittaa kaupallista tai ammattitoimintaansa maassa, jossa kuluttajan asuinpaikka on, tai

b) suuntaa millä tahansa tavalla tällaista toimintaa kyseiseen maahan tai useisiin maihin kyseinen maa mukaan lukien,

ja että sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, osapuolet voivat valita 1 kohdan vaatimukset täyttävään sopimukseen sovellettavan lain 3 artiklan mukaisesti. Tällainen lakiviittaus ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kuluttaja menettää hänelle sellaisin säännöksin annetun suojan, joista ei voida sopimuksin poiketa sen lain mukaan, jota lakiviittauksen puuttuessa olisi 1 kohdan nojalla sovellettu."

Ja nuo 5 ja 7 artiklan poikkeukset koskevat kuljetussopimuksia ja vakuutussopimuksia, joihin sovellettavasta laista säädetään erikseen.

almarik kirjoitti:

Sonoc Empiren väite on väärä. Sovelletava laki määräytyy sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan ns. Rooma I -asetuksen mukaisesti. Kyseisen EU-asetuksen (joka on soveltamisalaltaan universaali) 6 artiklassa säädetään kuluttajasopimuksiin sovellettavsta laista seuraavasti:

"6 artikla
Kuluttajasopimukset

1. Sanotun rajoittamatta 5 ja 7 artiklan soveltamista, sopimukseen, jonka luonnollinen henkilö on sellaista tarkoitusta varten, jonka ei voida katsoa liittyvän hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa ("kuluttaja"), tehnyt toisen henkilön kanssa tämän harjoittaman elinkeino- tai ammattitoiminnan ("elinkeinonharjoittaja") yhteydessä, sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, edellyttäen että elinkeinonharjoittaja

a) harjoittaa kaupallista tai ammattitoimintaansa maassa, jossa kuluttajan asuinpaikka on, tai

b) suuntaa millä tahansa tavalla tällaista toimintaa kyseiseen maahan tai useisiin maihin kyseinen maa mukaan lukien,

ja että sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, osapuolet voivat valita 1 kohdan vaatimukset täyttävään sopimukseen sovellettavan lain 3 artiklan mukaisesti. Tällainen lakiviittaus ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kuluttaja menettää hänelle sellaisin säännöksin annetun suojan, joista ei voida sopimuksin poiketa sen lain mukaan, jota lakiviittauksen puuttuessa olisi 1 kohdan nojalla sovellettu."

Ja nuo 5 ja 7 artiklan poikkeukset koskevat kuljetussopimuksia ja vakuutussopimuksia, joihin sovellettavasta laista säädetään erikseen.

Lue lisää

Hyvä almarik, näin juuri se menee.

almarik kirjoitti:

Sonoc Empiren väite on väärä. Sovelletava laki määräytyy sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan ns. Rooma I -asetuksen mukaisesti. Kyseisen EU-asetuksen (joka on soveltamisalaltaan universaali) 6 artiklassa säädetään kuluttajasopimuksiin sovellettavsta laista seuraavasti:

"6 artikla
Kuluttajasopimukset

1. Sanotun rajoittamatta 5 ja 7 artiklan soveltamista, sopimukseen, jonka luonnollinen henkilö on sellaista tarkoitusta varten, jonka ei voida katsoa liittyvän hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa ("kuluttaja"), tehnyt toisen henkilön kanssa tämän harjoittaman elinkeino- tai ammattitoiminnan ("elinkeinonharjoittaja") yhteydessä, sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on, edellyttäen että elinkeinonharjoittaja

a) harjoittaa kaupallista tai ammattitoimintaansa maassa, jossa kuluttajan asuinpaikka on, tai

b) suuntaa millä tahansa tavalla tällaista toimintaa kyseiseen maahan tai useisiin maihin kyseinen maa mukaan lukien,

ja että sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, osapuolet voivat valita 1 kohdan vaatimukset täyttävään sopimukseen sovellettavan lain 3 artiklan mukaisesti. Tällainen lakiviittaus ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kuluttaja menettää hänelle sellaisin säännöksin annetun suojan, joista ei voida sopimuksin poiketa sen lain mukaan, jota lakiviittauksen puuttuessa olisi 1 kohdan nojalla sovellettu."

Ja nuo 5 ja 7 artiklan poikkeukset koskevat kuljetussopimuksia ja vakuutussopimuksia, joihin sovellettavasta laista säädetään erikseen.

Lue lisää

Miksi sitten käytäntö ei ollenkaan vastaa tätä? Esim. tilaan usein vaatteita Iso-Britanniassa sijaitsevasta kaupasta, joka toimittaa vaatteita myös Suomeen (monen muun EU-maan lisäksi). Sinun mukaasi minun pitäisi voida palauttaa ilmaiseksi ne vaatteet, joita en halua.

Kaupan nettisivuilla kuitenkin sanotaan, että palautukset maksaa asiakas. Ja samaa sanoo Suomen posti. Kun tämä kyseinen yritys ei ole tehnyt Suomen postin kanssa palautussopimusta, niin miten edes voisin jättää paketin ilmaiseksi kuljetettavaksi? Ei posti kertakaikkiaan suostu ottamaan sitä vastaan jos eivät tiedä kuka kulut tulee maksamaan!

Olen varma että kertomastasi lainkohdasta on olemassa jonkinlainen poikkeus EU-lainsäädännön tasolla.

Ei toimi noin kirjoitti:

Miksi sitten käytäntö ei ollenkaan vastaa tätä? Esim. tilaan usein vaatteita Iso-Britanniassa sijaitsevasta kaupasta, joka toimittaa vaatteita myös Suomeen (monen muun EU-maan lisäksi). Sinun mukaasi minun pitäisi voida palauttaa ilmaiseksi ne vaatteet, joita en halua.

Kaupan nettisivuilla kuitenkin sanotaan, että palautukset maksaa asiakas. Ja samaa sanoo Suomen posti. Kun tämä kyseinen yritys ei ole tehnyt Suomen postin kanssa palautussopimusta, niin miten edes voisin jättää paketin ilmaiseksi kuljetettavaksi? Ei posti kertakaikkiaan suostu ottamaan sitä vastaan jos eivät tiedä kuka kulut tulee maksamaan!

Olen varma että kertomastasi lainkohdasta on olemassa jonkinlainen poikkeus EU-lainsäädännön tasolla.

Lue lisää

Ja nyt löytyi sivukin joka tukee käsitystäni (kyseessä virallinen EU:n komission sivu): http://europa.eu/youreurope/citizens/shopping/online-shopping/faq/index_fi.htm

Kysymys: "Verkosta ostamani kamera on nyt toimitettu, mutta se ei ole sellainen kuin odotin. Minua huolestuttaa, sillä olen jo maksanut kameran. Voinko palauttaa kameran ja saada rahat takaisin?"

Vastaus: "KYLLÄ – Kun verkosta ostamasi tuote on toimitettu sinulle, sinulla on seitsemän työpäivää aikaa päättää, pidätkö tuotteen vai et. Syitä ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoita vain myyjälle, että haluat peruuttaa tilauksen, minkä jälkeen myyjän on palautettava rahat. Samalla on palautettava kaikki mahdollisesti maksamasi toimituskulut.

Sinä maksat kuitenkin lähetyskulut, jotka aiheutuvat tuotteen palauttamisesta myyjälle."

"Sinä" on vielä lihavoitu!!

Ei toimi noin kirjoitti:

Ja nyt löytyi sivukin joka tukee käsitystäni (kyseessä virallinen EU:n komission sivu): http://europa.eu/youreurope/citizens/shopping/online-shopping/faq/index_fi.htm

Kysymys: "Verkosta ostamani kamera on nyt toimitettu, mutta se ei ole sellainen kuin odotin. Minua huolestuttaa, sillä olen jo maksanut kameran. Voinko palauttaa kameran ja saada rahat takaisin?"

Vastaus: "KYLLÄ – Kun verkosta ostamasi tuote on toimitettu sinulle, sinulla on seitsemän työpäivää aikaa päättää, pidätkö tuotteen vai et. Syitä ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoita vain myyjälle, että haluat peruuttaa tilauksen, minkä jälkeen myyjän on palautettava rahat. Samalla on palautettava kaikki mahdollisesti maksamasi toimituskulut.

Sinä maksat kuitenkin lähetyskulut, jotka aiheutuvat tuotteen palauttamisesta myyjälle."

"Sinä" on vielä lihavoitu!!

Lue lisää

Tuo EU:n komission sivusto kertoo EU-lainsäädännön mukaiset kuluttajan vähimmäisoikeudet. Nykyinen Eu:n kuluttajansuojalainsäädäntö on ns. minimisääntelyä: EU- lainsäädäntö asettaa jäsenvaltioille vähimmäistason, mutta jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä voidaan suojata kuluttajaa tehokkaamminkin.

Huomaathan, että siteeraamassasi kohdassa mainitaan mm. 7 työpäivän peruutus/palautusaika. Se on EU:n etämyyntidirektiivin mukainen vähimmäisaika. Kuitenkin Suomen ja aika monen muunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä kyseinen peruutusaika on 14 päivää. Suomen osalta voit helposti tarkistaa tilanteen vilkaisemalla kuluttajansuojalain 6 lukua: siellä todellakin säädetään 14 päivän peruuttamisaika koti- ja etämyynnissä. (Sama 14 pv on myös uuden vuonna 2011 hyväksytyn, mutta ei vielä täytäntöönpannun EU:n kuluttajan oikeuksia koskevan direkttivin mukainen peruuttamisaika, joten komission sivustustotkin tulevat tältä osin lähiaikoina uudistumaan.)

Tuo komission sivu kertoo siis vain EU-kuluttajan vähimmäisoikeudet, mutta ei kerro mitään siitä, minkä valtion lakia sovelletaan, jos sopimuksella on liittymiä useampaan kuin yhteen valtioon ja valtioiden lait poikkeavat toisistaan. Mutta kyllä siitäkin löytyy komission sivustoilta tietoa, koska aiemmin manitsemani Rooma I -asetus on sekin EU-lainsäädäntöä.

Ja kuten aiemmin todettu, Suomen lain kuluttajaa tehokkaammin suojaavia säännöksiä sovelletaan rajat ylittävässä nettikaupassa myös silloin, kun muualle kuin Suomeen sijoittunut myyjä on - tavalla tai tosella - suunannut toimintansa Suomeen.

almarik kirjoitti:

Tuo EU:n komission sivusto kertoo EU-lainsäädännön mukaiset kuluttajan vähimmäisoikeudet. Nykyinen Eu:n kuluttajansuojalainsäädäntö on ns. minimisääntelyä: EU- lainsäädäntö asettaa jäsenvaltioille vähimmäistason, mutta jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä voidaan suojata kuluttajaa tehokkaamminkin.

Huomaathan, että siteeraamassasi kohdassa mainitaan mm. 7 työpäivän peruutus/palautusaika. Se on EU:n etämyyntidirektiivin mukainen vähimmäisaika. Kuitenkin Suomen ja aika monen muunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä kyseinen peruutusaika on 14 päivää. Suomen osalta voit helposti tarkistaa tilanteen vilkaisemalla kuluttajansuojalain 6 lukua: siellä todellakin säädetään 14 päivän peruuttamisaika koti- ja etämyynnissä. (Sama 14 pv on myös uuden vuonna 2011 hyväksytyn, mutta ei vielä täytäntöönpannun EU:n kuluttajan oikeuksia koskevan direkttivin mukainen peruuttamisaika, joten komission sivustustotkin tulevat tältä osin lähiaikoina uudistumaan.)

Tuo komission sivu kertoo siis vain EU-kuluttajan vähimmäisoikeudet, mutta ei kerro mitään siitä, minkä valtion lakia sovelletaan, jos sopimuksella on liittymiä useampaan kuin yhteen valtioon ja valtioiden lait poikkeavat toisistaan. Mutta kyllä siitäkin löytyy komission sivustoilta tietoa, koska aiemmin manitsemani Rooma I -asetus on sekin EU-lainsäädäntöä.

Ja kuten aiemmin todettu, Suomen lain kuluttajaa tehokkaammin suojaavia säännöksiä sovelletaan rajat ylittävässä nettikaupassa myös silloin, kun muualle kuin Suomeen sijoittunut myyjä on - tavalla tai tosella - suunannut toimintansa Suomeen.

Lue lisää

Kysyn uudelleen:

"Kun tämä kyseinen yritys ei ole tehnyt Suomen postin kanssa palautussopimusta, niin miten edes voisin jättää paketin ilmaiseksi kuljetettavaksi? Ei posti kertakaikkiaan suostu ottamaan sitä vastaan jos eivät tiedä kuka kulut tulee maksamaan!"

Meillä on nähtävästi eri käsitys siitä, mitä tarkoittaa "toiminnan suuntaaminen" johonkin maahan. Minun milestäni pelkästään se, että firma toimittaa tavaraa johonkin maahan, ei ole toiminnan suuntaamista siihen maahan.

Muutenhan esim. tuo kyseinen mainitsemani vaatefirma, ja kaikki muut Suomeen tavaraa myyvät firmat, esim. Amazon.co.uk, olisivat pakotettuja tekemään palautussopimuksen Suomen postin kanssa. Näinhän asia ei ole.

Ei toimi noin kirjoitti:

Kysyn uudelleen:

"Kun tämä kyseinen yritys ei ole tehnyt Suomen postin kanssa palautussopimusta, niin miten edes voisin jättää paketin ilmaiseksi kuljetettavaksi? Ei posti kertakaikkiaan suostu ottamaan sitä vastaan jos eivät tiedä kuka kulut tulee maksamaan!"

Meillä on nähtävästi eri käsitys siitä, mitä tarkoittaa "toiminnan suuntaaminen" johonkin maahan. Minun milestäni pelkästään se, että firma toimittaa tavaraa johonkin maahan, ei ole toiminnan suuntaamista siihen maahan.

Muutenhan esim. tuo kyseinen mainitsemani vaatefirma, ja kaikki muut Suomeen tavaraa myyvät firmat, esim. Amazon.co.uk, olisivat pakotettuja tekemään palautussopimuksen Suomen postin kanssa. Näinhän asia ei ole.

Lue lisää

Totta on, että jos olet jo noutanut paketin postista, et voi sitä maksutta palauttaa paitsi silloin, kun ao. yritys on sopinut Itellan kanssa tällaisesta järjestelystä. Sen sijaan voit vaatia myyjältä myös palautuskulut, kuten mahdollisesti jo maksamasi kauppahinnan ja toimituskulut.

Alkuperäinen kysymys tosin koski nimenomaan sitä, ettei pakettia lainkaan noudeta postista. Kyllä se silloin lähettäjälle palautetaan eikä vastaanottajaksi merkityltä kuluja peritä. Tai jos joku yrittää periä, ei tarvitse maksaa.

Sinulla voi tietysti olla omakin käsitys siitä, mitä "toiminnan suuntaminen" tarkoittaa. Huomaa kuitenkin artiklan lisäys "millä tahansa tavalla". Yleisesti sen on katsottu kattavan mm. sähköisesti verkossa tehtävät sopimukset, jos verkkosivut on luotu ja muukin toiminta (mm. toimitukset) on järjestetty niin, että tarkoituksena on harjoittaa rajat ylittävää kuluttajankauppaa joko ilman maarajoituksia tai sitten yksilöidyin rajoituksin. Mutta kun kyse on EU-säädöksestä, tulkintavalta on yksinomaan EU-tuomioistuimella. Ennakkoratkaisua ei tietääkseni tuosta säännöksestä ole.

Ja kuten todettu, tulkinnan tarve EU:n sisällä poistuu lähivuosina, kun jo hyväksyttyjä yhdenmukaisia säännöksiä ryhdytään soveltamaan. Silloin ei enää ole käytännön merkitystä sillä, minkä valtion lakia milloinkin sovelletaan.

Lakisääteisesti ilmaiset palautukset ovat kohta historiaa, mutta ei aloittajan kaltaisten tilaajien takia, vaan EU:ssa 2011 hyväksytyn uuden direktiivin täytäntöönpanon takia. Täytäntöönpanon takaraja on muistaaksen joskun vuoden 2014 syksyllä; siihen saakka nykyinen meno voi jatkua. Vapaaehtoisesti firmat saavat toki edelleen tällaisen palvelun tarjota.

Suomi on muuten ainoa EU-maa, jossa on ollut näin kuluttajaystävällinen lainsäädäntö. Mutta nyt sitten on tulossa voimaan yhtenäinen EU-lainsäädäntö, eikä se ole yhtä höveli.

"Eu lait ei koske ollenkaan EU:n ulkopuolelta tilattuihin tavaroihin."

"..valitukset käsitellään kauppiaan maassa eli ei niitä valituksia edes täällä käsitellä vaan paikallisten lakien mukaan.."

No, nämä väitteet perustuvat ties mihin "ostaja2":n omasta hatusta vetäistyihin uskomuksiin ja oletuksiin, mutta oikeudellisten tosiasioiden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Kansainvälisluontoisissa asioissa (= asialla on liittymiä useampaan kuin yhteen valtioon) sovellettavaa lakia koskeva kansainväilinen yksityisoikeus ja samoissa asioissa tuomioistuimen toimivaltaa koskeva kansainvälinen prosessioikeus ovat aika monitahoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä oikeudenaloja. Enkä niistä nyt ryhdy tähän kirjoittamaan erityisiä luentoja. Muutama seikka kuitenkin:

Kyllähän ulkomaiset myyjät pääsääntöisesti valitsevat ehdoissaan sovellettavaksi laiksi oman kotivaltionsa lain, mutta vaikka tällainen ns. lakiviittaus sinänsä on sallittu, sillä ei voi mitätöidä kuluttajan asuinpakkavaltion pakottavia, kuluttajaa paremmin suojaavia säännöksiä (Ks. ketjussa aiemmin siteeraamani Rooma I -asetuksen 6 artikla.) Siitä firmat eivät jaksa ehdoissaan muistuttaa.

Ja kuten edellä jo totesin, Rooma I- asetus on soveltamisalaltaan universaali. Se tarkoittaa, ettei asetusta sovelleta yksinomaan sellaisissa asioissa, joiden osapuolet ovat EU-valtioista, vaan ihan kaikissa kansainvälisluontoisissa asioissa, joita Eu-valtion ao. tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään.

Ja siitä seuraakin sitten kysymys tuomioistuimen toimivallasta kansainvälisluonteisissa asioissa. Siitäkin on omat säännöksensä: EU-valtioissa yhtenäiset ja muissa valtioissa sitten omat (periaatteiltaan pitkälti vastaavat) säännökset omissa laeissaan. EU-valtioissa pääsääntö kuluttajariita-asioissa on, ns. Bryssel I -asetuksen mukaan, että kuluttajan kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen, jos juttu täyttää vastaavat krtiteerit kuin sovellettavaa lakia koskeva, ja edellä jo siteerattu Rooma I -asetuksen 6 artikla.

Ja käytännössä tämä siis merkitsee mm. sitä, että suomalainen kuluttaja voi suomalaisessa tuomioistuimessa nostaa kanteen sopimusriidasta missä tahansa maailman kolkassa sijaitsevaa ulkomaista yritystä vastaan, joka on "millä tavalla tahansa" suunnannut toimintansa Suomeen.Kuluttajariitalautakuna soveltaa omaan toimivaltaansa Bryssel I-asetuksen säännöksia, joten samoin edellytyksin valituksen voi tehdä sinnekin.

Se on toisaalta muistettava ja myönnettävä, että kuluttajalle mahdollisesti myönteisen tuomion pakkotäytäntöönpano ei onnistu niissä maissa, joiden kanssa ei ole sovittu tuomioiden keskinäisestä tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (EU-maiden kesken on sovittu). Vakavasti otettavat asialliset firmat toki velvoitteensa hoitavat ilman oman maansa ulosottoviranomaistakin. On kuitenkin pakko lopuksi todeta vanhan venäläisen sananlaskun mukaisesti "paperi on paperia, käytäntö on käytäntöä".