Olen 37-vuotias nainen (syksyllä 38). Seurustelin nuorempana jatkuvasti, suhteet kestivät muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen. Erosin vähän yli kolmekymppisenä, sen jälkeen kokosin itseäni ja paneuduin töihini. En halunnut olla yksin, mutta päätin, etten ala tietoisesti etsimään itselleni uutta kumppania. Ajattelin, että minun on opittava elämään omaa elämääni, ja kyllä siihen sitten kumppanikin löytyy, kun aika ja minä olemme kypsiä.
Nyt olen herännyt siihen, että niin ei ole käynyt; ilmeisesti pitäisi siis etsiä kumppania edes vähän määrätietoisemmn kuin tähän asti.
Minusta on kuitenkin alkanut tuntua, että oman ikäiseni ja itseäni muutamaa vuotta vanhemmat miehet etsivät aivan järjestelmällisesti minua reilusti nuorempia naisia. Onko siis todellakin niin, että minun pitäisi etsiä kumppanini joko kymmenisen vuotta itseäni vanhemmista tai sitten nuoremmista miehistä?
Olenko aivan väärässä?
18
2328
Vastaukset
- Keijo-Lauri
Pitää paikkansa että sinun (ja minun) ikäiset miehet etsivät sinua reilusti nuorempia naisia. Johtuu siitä että ikäisilläsi naisilla on niin kovin korkeat vaatimukset miehen suhteen. Harva 38v nainen tinkii vaatimuksistaan (sporttisuus, hyväkroppaisuus, jne) iän karttuessa, joten vaatimukset täyttäviä omanikäisiä miehiä on vaikea löytää. Vaatimukset täyttävä mies taas löytää helposti myös nuoremman naisen, joten miksipä sortua lähes nelikymppiseen joka vaatii 30-vuotiaan fysiikkaa, kun kolmekymppisen löytää helpommin.
Miksikö löytää helpommin ? Sanopas joku kuppila missä ikäisiäsi naisia olisi tarjolla enemmän kuin yksi ? Ravintolassahan suhteet alulle laitetaan, ja kolmekymppisiä vapaita naisia löytyy ravintolasta aina, nelikymppisiä harvemmin. Ja ne nelikymppiset on vain sen illan vapaalla lastenhoidosta.- 40+
hirvittää joskus se vaatimuslista minkä naiset esittävät, välillä sitä miettii millaisia ihmenaisia he ovat itse???
- Poju
40+ kirjoitti:
hirvittää joskus se vaatimuslista minkä naiset esittävät, välillä sitä miettii millaisia ihmenaisia he ovat itse???
Ei niistä vaatimuksista kantsi välitellä, riittää ko on kokemusta ;-)
- Kaisa-Lotta
Ei minulla ainakaan mitään vaatimuslistaa ole. Ainoa vaatimus on, että jokin liikahtaa ja natsaa. En usko hetkessä leimahtavaan, ikuiseen rakkauteen; mutta en luulisi olevani tyytyväinen ihan järkisuhteessakaan.
Hyvä kuulla, ettei kyse ole vain iästä. Aloin itse ajatella, että ikä voi olla kysymyksessä, koska on ihan ymmärrettävää hakea itseäni nuorempia naisia, jos haluaa lapsen. Vaikka en ole vielä siinäkään asiassa täysin luopunut toivosta, myönnän kyllä auliisti, että en taida enää olla parhaassa lapsentekoiässä.
Minua tosiaan harvemmin näkyy baareissa. Ei niissä yksin viitsi käydä, ja kaverit on jämähtäneet koteihinsa. Sitä paitsi työ vie aika paljon aikaa, joskus iltoja ja viikonloppujakin.
Vinkki:
Minun ikäisiäni naisia varmaan tapaa työpaikoilla, kahviloissa, leffassa, kävelyllä tai lenkillä, ruokakaupassa, kirjakaupoissa, rautakaupassa (!), kuntosalilla, kirjastossa, uimahallissa ... ja sitten tietty kulttuuririennoissa,... joskus baareissakin :)
(Itse en kyllä pidä kuntosalia hyvänä tutustumispaikkana; siellä haluaa treenata omassa rauhassaan, itsensä kanssa, mutta joku toinen nainen voi olla tietty eri mieltä tästä asiasta.) - vaeltaja
Kaisa-Lotta kirjoitti:
Ei minulla ainakaan mitään vaatimuslistaa ole. Ainoa vaatimus on, että jokin liikahtaa ja natsaa. En usko hetkessä leimahtavaan, ikuiseen rakkauteen; mutta en luulisi olevani tyytyväinen ihan järkisuhteessakaan.
Hyvä kuulla, ettei kyse ole vain iästä. Aloin itse ajatella, että ikä voi olla kysymyksessä, koska on ihan ymmärrettävää hakea itseäni nuorempia naisia, jos haluaa lapsen. Vaikka en ole vielä siinäkään asiassa täysin luopunut toivosta, myönnän kyllä auliisti, että en taida enää olla parhaassa lapsentekoiässä.
Minua tosiaan harvemmin näkyy baareissa. Ei niissä yksin viitsi käydä, ja kaverit on jämähtäneet koteihinsa. Sitä paitsi työ vie aika paljon aikaa, joskus iltoja ja viikonloppujakin.
Vinkki:
Minun ikäisiäni naisia varmaan tapaa työpaikoilla, kahviloissa, leffassa, kävelyllä tai lenkillä, ruokakaupassa, kirjakaupoissa, rautakaupassa (!), kuntosalilla, kirjastossa, uimahallissa ... ja sitten tietty kulttuuririennoissa,... joskus baareissakin :)
(Itse en kyllä pidä kuntosalia hyvänä tutustumispaikkana; siellä haluaa treenata omassa rauhassaan, itsensä kanssa, mutta joku toinen nainen voi olla tietty eri mieltä tästä asiasta.)Väitän, sinua tuntematta mutta samantyylisiä tavanneena ettet ihan helposti päästä ketään kovin lähelle/ häiritseväksi kun olet oppinut elämään omilla ehdoillasi, paneutuminen työhön etc etc.. eikä sillon voi oikein syntyä mitään elämää suurempaa, vai?
Oletko varma omasta suhtautumisestasi, ettei vaan ensimmäinen ajatus ole: "mitähän toi luulee" tjms. jos joku alkaa siellä kirjakaupan jonossa juttelemaan tutustumistyyliin?
Kyseinen tilanne sen verran lyhyt että harvoin yhteystietoja vaihdetaan, sikäli ravintolat, tanssipaikat tai muut sellaiset missä aikaa vietetään kauemmin otollisempia tutustumiseen.
Itse pari vuotta sinua vanhempi. Nuorempaa en haikaile koska jälkikasvu tehty, mutta tuo oman/sinun ikäisten naisten vaatimustaso/ rima välillä kovin korkealla enkä aina ymmärrä miksi. - Kaisa-Lotta
vaeltaja kirjoitti:
Väitän, sinua tuntematta mutta samantyylisiä tavanneena ettet ihan helposti päästä ketään kovin lähelle/ häiritseväksi kun olet oppinut elämään omilla ehdoillasi, paneutuminen työhön etc etc.. eikä sillon voi oikein syntyä mitään elämää suurempaa, vai?
Oletko varma omasta suhtautumisestasi, ettei vaan ensimmäinen ajatus ole: "mitähän toi luulee" tjms. jos joku alkaa siellä kirjakaupan jonossa juttelemaan tutustumistyyliin?
Kyseinen tilanne sen verran lyhyt että harvoin yhteystietoja vaihdetaan, sikäli ravintolat, tanssipaikat tai muut sellaiset missä aikaa vietetään kauemmin otollisempia tutustumiseen.
Itse pari vuotta sinua vanhempi. Nuorempaa en haikaile koska jälkikasvu tehty, mutta tuo oman/sinun ikäisten naisten vaatimustaso/ rima välillä kovin korkealla enkä aina ymmärrä miksi.tuo viestini alempana (otsikkona "Kiitos") toimisi vastauksena tähänkin. Siinä totean, että on tässä aihetta mennä itseensäkin. Läheisyys ei ole helppoa, kun iän myötä tulee yhtäältä varovaisemmaksi ja, surullista kyllä, epäluuloisemmaksi, toisaalta kasvaa itsenäisemmäksi. Mutta on hyvä herätä ja havaita se, niin voi pyrkiä toimimaan toisin.
Itse varmaan toivoisin mieheltä (jos sellaisen tapaan) vähän pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä aluksi. Luulen, ettei tässä iässä kovinkaan moni enää ole valmis syöksymään suin päin suhteisiin. Mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suhdetta haluaisi :(. Voi eikö tämä itsensä kasvattaminen koskaan lopu!
- Pilvi
ja 7v nuoremman tapasin etsimättä. Nyt ollaan aviossa ja kaksi lasta. (Kun tapasimme olin 33v.) Käy paikoissa missä on ihmisiä ja reilusti juttusille miesten kanssa ilman tarkoitusperiä ja odotuksia. Kyllä se siitä:).
- gataoM
Toi nicki eis palaa koskaan, no se ei kuulu tahan! Siis asiaan, olet 37..nainen kauneimmas iassa, hitto! Miksi meidan taytys hakea jott nuorempaa? Kerronko, kerron joo....taa sua 2v vanhempi ja menee ikaisesi kanssa naimisiin....ja hitto, vaitan elamankokemuksen ja kaiken holmoilyjen olevan meilta jo ohi..tassa iassa! Ela valita...elama on juuri sellainen, kuin sen haluaa olevan! Ja, muista toisen mieltymys..on taydellisesti erilainen kuin toisen! Ja oikea ihminen ei hae...ei nuorempaa, kui vanhempaa...vaan nauttii suhteesta..tan lyhyen elaman! =)))))
- mittakirvesmies
Vain muutaman sanan modifioinnilla tuosta saisi oman tarinani :)
Mielelläänhän sitä omanikäistään seuraa löytäisi, mutta kun ne vaatimukset ovat niin kohtuuttomat puolin ja toisin. Tuntuisi todella hölmöltä toistaa nuorempana tekemiään virhevalintoja, joten rima on noussut, vaikka ei periaatteessa mitään ihmeellistä etsikään.
En usko, että kaupunkiympäristössä olisi suurtakaan ongelmaa löytää sopivaa seuraa, mutta tällaisella tuppukylällä on tilanne aika mahdoton: järkevät ja kunnolliset naiset ovat jo varattuja ja jäljellä ovat "kiertopalkinnot" jotka eivät muutaman illan huvia pidempään kelpaa kenellekään syystä tai toisesta - pettäjiä, juoppoja, sairaan mustasukkaisia, muuten tunnevammaisia...
Periaatteessahan sitä voisi tietenkin vaihtaa ympyröitä, mutta käytännössä on tilanne hieman mutkikkaampi. Mistä vetäisen noin vain yhtä hyvän työpaikan.. mihin tungen hevosen, kun se on tottunut omaan pihaan ja jättilaitumeen pihattotalleineen.. luopuisinko isosta omakotitalosta omine rantasaunoineen, koska vastaava paikka kaupungin läheisyydessä maksaa miljoonan ja siihen ei ole varaa.. koska tapaan lapsiani, jos välimatkaa on tuntikausien automatka..
Kyllä maalla on mukavaa ;p
Vastaavat mutkat ne ovat toisinkin päin: deittailu ei ole kummoinen pulma, mutta kuka nainen jättäisi ystävänsä, työpaikkansa ja tutut ympyrät enää tässä iässä jonkin epävarman suhteen takia. Sehän tähän ikään jo on jokaiselle selvää, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma ihmissuhteista puhuttaessa.- Liisa
missä kaukaa herra oikein asuu, kuulostaa ihanteelliseltä ympäristöltä, kuulen jo linnunlauluja ja näen itseni ratsastamassa luonnon keskellä (tosin niiden tallitöiden jälkeen)
- mittakirvesmies
Liisa kirjoitti:
missä kaukaa herra oikein asuu, kuulostaa ihanteelliseltä ympäristöltä, kuulen jo linnunlauluja ja näen itseni ratsastamassa luonnon keskellä (tosin niiden tallitöiden jälkeen)
Ota esiin GT 5 maantiekartta ja katso sieltä sellainen kohta, josta on pätkänmatkaa yli tunnin ajomatka useaan kaupunkiin ja alle tunnin autoilulla ehtii yhteen cityyn, jos rikkoo surutta nopeusrajoituksia - talvikelillä ei normaaliin tieliikenteeseen hyväksytyillä renkailla ole yhtään kaupunkimitan taajamaa alta tunnin reissussa suuntaansa - siellä minä asun.
Totta, että ympäristö on ihanteellinen ja minua kiinnostavat harrastusmahdollisuudet ovat käden ulottuvilla tanssilavoja lukuunottamatta. Siinä se riesa sitten onkin. Yhtä lukuunottamatta aiemmat pidempiaikaiset naisystäväni olen bongannut perinteisesti nimenomaan lavatansseista tai tanssiravintolasta.
Tuppaa nostamaan kyynistä hymyä kasvoille, kun lukee nettifoorumeilta ihmisten hankaluudesta löytää seuraa. Suurin osa siitä porukasta ei tiedä todellisista esteistä ja hankaluudesta yhtään mitään. Mielessään voi rakennella vaikka mitä kauhuskenaarioita yksinäisyydestä ja "ikisinkkuudesta", mutta ne ovat virtuaalista puppua omien korvien välisellä pururadalla.
Tässä ajassa syrjäisessä pikku maalaiskylässä asuminen on todellinen este. Alkutuotanto ei ole enää elinkeino kuin muutamalle harvalle ja muunlaisen työpaikan löytäminen on varsinainen lottovoitto. Viitisen vuotta minäkin sitä lottoa jouduin pelaamaan eron jälkeen, ennen kuin tärppäsi.
Ja nyt tärppää tallityöt...
Hepsu kaipaa aamurapsutuksensa ja puhtaan veden juoma-astiaansa ennen kuin lähden töihin.
Päivänjatkeita :)
- Kaisa-Lotta
tähän mennessä vastanneille. Vastausten perustella vaikuttaa siltä, että olen väärässä tuon ikäasian suhteen. Rohkaisevaa.
Muutama ajatus:
Pakko tässä on varmaan mennä vähän itseensäkin. Vaatimuslistaa en edelleenkään allekirjoita. Ihastumiseni eivät ennenkään ole katsonet ikään, koulutukseen, pituuteen tms, enkä usko muuttuneeni tässä suhteessa. Varovaisemmaksi olen toki tullut; en esimerkiksi edellytä kumppaniltani akateemista taustaa, mutta en suostu oman koulutukseni ja alani aliarviointiin tai halveksuntaankaan. Olen huomannut, että toiset miehet helposti mitätäöivät asioita, joiden rinnalla syystä tai toisesta kokevat alemmuutta. (Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että kokisin ylemmyyttä koulutukseni ansiosta.) Vaan: on olemassa mahdollisuus, että olen tullut turhankin varovaiseksi. Nuorempana uskalsi antaa tunteiden viedä turhankin paljon, nytkö ei sitten enää oillenkaan. Pitäisi siis luottaa siihen, että on oppinut tasapainottelemaan järjen ja tunteen välillä, ja antaa tunteellekin mahdollisuus. Kun vaan tapaisi miehen, joka sen tunteen herättäisi... vai oliko se sittenkin niin päin, että pitäisi ensin altistaa tunne herätettäväksi, ja sen miehen tapaa sitten kyllä... öh?
Mittakirves - elämäsihän kuulostaa vallan idylliseltä. Sun pitäis löytää kumppani, joka voi tehdä töitään kotona. Tai sitten kumppani, jonka kanssa et kuitenkaan asu. Ei pysyvä ja syväkään ystävyys ja rakkaus minusta edellytä yhteistä osoitetta. Vaikka voi olla, että yhteinen osoite ja talous arkineen kaikkinenn mahdollistaa kumppanuuden lujittumisen.
Jaahas, kaikki on taas toisaalta -toisaalta -asiaa. Niin se taitaa tässä elämässä olla.
Mukavaa perjantaita itse kullekin!- mittakirvesmies
Aloitetaan lainauksella toisesta viestistäsi:
"Itse varmaan toivoisin mieheltä (jos sellaisen tapaan) vähän pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä aluksi."
Erinomaisen kohtuullinen vaatimus. Mutta kuka pystyy sen vaatimuksen täyttämään? Ei melkein kukaan. Eikä varsinkaan ne, jotka etsivät seuraa netin kautta. Miehistä en tiedä kuin oman näkemykseni, mutta naisista jotain on joutunut oppimaan matkan varrella. Muuan oppi on se, että ei löydy pitkäjänteisyyttä juuri nimeksikään, vaan pitäisi löytyä jalat alta kaatavaa ihastusta ensisilmäyksellä. Väitteeni perustuu kohtalaisen laajaan otantaan ja empiiriseen havainnointiin :)
Esität kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa ratkaista "syrjäseutuongelma". Henkilökohtaisesti pidän ensimmäistä vaihtoehtoa parempana ja toista ei niin hyvänä, mutta jotenkuten reaalisena. On näitä mietitty. Vuosikausia omillaan eläneenä en edes ole erityisen hätään laittamassa lusikoita samaan laatikkoon kenenkään kanssa, vaikka tilaisuus tarjoutuisikin. Perhekeskeisenä ihmisenä pidän kuitenkin omituisena ajatusta siitä, että lopun ikäänsä "vain" deittailisi jonkun kanssa. Seurustelu - olkoon se miten vakiintunutta tahansa - on mielestäni deittailua, jos ei ole yhteinen osoite. Joku toinen on toista mieltä, mutta minun mielestäni kyseessä on parisuhde vasta sitten, kun aamukahvi litkitään jalat saman pöydän alla ja pankkitilin saldosta näkyy, että olipa toisella näköjään tilipäivä tänään.
Uusiosinkun perjantai-ilta 13.8.04:
Istun tässä koneella iltaan myöhään laatien matskua ensi viikolle töihin ja ässittelen, kun olen niin vähän käyttänyt PowerPointia... kahvia kuluu ja väliin täytyy nollata stressiä heittämällä sananen johonkuhun nettikekusteluun.
Mukavaa perjantaita itse kullekin! :) - Kaisa-Lotta
mittakirvesmies kirjoitti:
Aloitetaan lainauksella toisesta viestistäsi:
"Itse varmaan toivoisin mieheltä (jos sellaisen tapaan) vähän pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä aluksi."
Erinomaisen kohtuullinen vaatimus. Mutta kuka pystyy sen vaatimuksen täyttämään? Ei melkein kukaan. Eikä varsinkaan ne, jotka etsivät seuraa netin kautta. Miehistä en tiedä kuin oman näkemykseni, mutta naisista jotain on joutunut oppimaan matkan varrella. Muuan oppi on se, että ei löydy pitkäjänteisyyttä juuri nimeksikään, vaan pitäisi löytyä jalat alta kaatavaa ihastusta ensisilmäyksellä. Väitteeni perustuu kohtalaisen laajaan otantaan ja empiiriseen havainnointiin :)
Esität kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa ratkaista "syrjäseutuongelma". Henkilökohtaisesti pidän ensimmäistä vaihtoehtoa parempana ja toista ei niin hyvänä, mutta jotenkuten reaalisena. On näitä mietitty. Vuosikausia omillaan eläneenä en edes ole erityisen hätään laittamassa lusikoita samaan laatikkoon kenenkään kanssa, vaikka tilaisuus tarjoutuisikin. Perhekeskeisenä ihmisenä pidän kuitenkin omituisena ajatusta siitä, että lopun ikäänsä "vain" deittailisi jonkun kanssa. Seurustelu - olkoon se miten vakiintunutta tahansa - on mielestäni deittailua, jos ei ole yhteinen osoite. Joku toinen on toista mieltä, mutta minun mielestäni kyseessä on parisuhde vasta sitten, kun aamukahvi litkitään jalat saman pöydän alla ja pankkitilin saldosta näkyy, että olipa toisella näköjään tilipäivä tänään.
Uusiosinkun perjantai-ilta 13.8.04:
Istun tässä koneella iltaan myöhään laatien matskua ensi viikolle töihin ja ässittelen, kun olen niin vähän käyttänyt PowerPointia... kahvia kuluu ja väliin täytyy nollata stressiä heittämällä sananen johonkuhun nettikekusteluun.
Mukavaa perjantaita itse kullekin! :)että kärsivällisyyden puute vaivaa kumpaakin sukupuolta. Olisiko tulosvastuu tunkenut jo ihmissuhteisiinkin? Tutustumista ei katsota tulokselliseksi, jos se ei johda romanttiseen suhteeseen. Tuloksen maksimoinniksi jokaisen uuden tuttavuuden kohdalla pitää sitten hetkessä selvittää, onko tämä potentiaalinen elämänkumppani; jos ei ole, on päästävä nopeasti etsimään ja arvioimaan seuraavaa tuttavuutta. (Itse asiassa etenkin nettituttavuuksien kohdalla näin voisi hyvinkin olla, koska netissä tutustuminen on niin tarkoitushakuista.)
Ymmärrän kyllä, että toivot jalkoja saman keittiön pöydän alle. Mutta suhdetta ei varmaankaan kannata määritellä ulkoisten asioiden mukaan a priori. Se syntyy vasta kahden ihmisen väliin, näiden ihmisten mukaisesti, heidän näköisekseen. Siksi tärkeintä lienee se, miten osapuolet suhtautuvat toisiinsa, mitä he tuntevat toisiaan kohtaan, millaiseksi he mieltävät suhteensa.
Jaahas, töihin, luojan kiitos vain ihan tavallisen tekstinkäsittelyohjelman kanssa.
- moi
mailaa cobraradio@suomi24.fi
- rajis
et ole väärässä tässä olis yksi mies joka on ikäisesi jos kiinostaa vastaa ja kerro mitä sä haluat multa.
- sofienne
En mitenkään jaksa uskoa että valinta on aina miehen. Itse olen päätynyt ajatukseen että on naisesta itsestään kiinni miten mies suhtautuu hänen ikäänsä - on nainen sitten minkä ikäinen tahansa.
Eikä naisen edes pidä antaa valintaa miehelle!(pakollinen provo*wirn*). - Vesa Luoto
Hei sinä kypsä nainen!
Kappaka ei ole se paikka mistä
kumpanin löytäisit... Se saattaa
olla kirjasto tai kahvio.
Jokus linjaautokin...
Tätä lukiessasi olet ehkä löytänyt
hänet. Vesa Enkeli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399216Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3748034Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625813William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542397Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62114Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821759Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201705Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921470Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71418Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401389