Hesarin pääkirjoitus pakkoruotsista!

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lisää kielitaitoa rajalle/a1357969903235

Kirjoitus on näennäisen maltillinen ja Itä-Suomea ymmärätvä. Mutta vain näennäisesti. Kuitenkin HS haluaa pakkoruotsin pysyvän edelleen kaikialla.
Ilmoita


Pääkirjoittajan ainoa peruste on pakkovirkaruotsi. Huvittavaa on tuo muka suurikin huoli itä-suomalaisten yhdenvertaisuudesta!

Ihan kuin kirjoittaja ei tietäisi, että pakkovirkaruotsi voidaan helposti korvata muulla systeemillä. Ja että se poistetaan pakkoruotsin kera.
Ilmoita
Hannu Niemen väitöskirja 2008: Monien korkeakouluihin hakeutuvien suomenkielisten opiskelijoiden ruotsin kielen lähtötaso on riittämätön tai niin alkeellinen, että sitä on mahdotonta saattaa valtion virkamieheltä vaadittavalle taitotasolle opintojen aikana. Tutkimustulosten perusteella oli virhe sijoittaa virkamiesruotsin taidon osoittaminen kieliasetuksella 442/1987 osaksi korkeakoulututkintoja. Kuluneina 20 vuotena virkamiesruotsi-instituutio on ollut mukana korkeakoulututkinnoissa muodon vuoksi ilman valtakunnallista valvontaa ja kehittelytyötä. Voidaan siis todeta, että ruotsin kieleen kohdistuneen kielisuunnittelun ja kielilainsäädännön tavoitteet kohtaavat yhä harvemmin: korkeakoulututkinnon suorittaneet suomenkieliset henkilöt saavat jatkossa yhä löyhemmin perustein todistuksen kielilain mukaisesta vähintään tyydyttävästä ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta taidosta,
1 VASTAUS:
Niin ja onko kuultu Virkkusen ja Kataisen spontaania ruotsia!?
+Lisää kommentti
Tuo ns .virkamiestutkinto on ihan vitsi, itsekin sen suoritin aikoinaan vaikka käytännössä en osannut ruotsia lainkaan...
Ilmoita
Mutta tuon virkamiestutkinnon avulla voidaaan VAATIA ...!
Ilmoita
Hei, meitä on varmasti paljon, joille ei Hesari tule ja joilla ei näin ollen ole lukuoikeutta Hesarin palstoille. Linkin lisäksi voisi ainakin osin liittää tänne myös alkuperäistekstiä.

Kiitos!
2 VASTAUSTA:
Kas tässä: "Kah­dek­san itä- ja kaak­kois­suo­ma­lais­ta kun­taa ei pää­se toi­veis­taan huo­li­mat­ta kokei­le­maan ve­nä­jän ope­tus­ta pe­rus­kou­lun seit­se­män­nel­tä luo­kal­ta ruot­sin si­jaan, lin­ja­si opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö.
Kun­nat ovat huo­lis­saan ve­nä­jän tai­ta­jien vä­häi­ses­tä mää­räs­tä. Kie­len osaa­jis­ta on huu­ta­va pu­la esi­mer­kik­si kau­pan alal­la. Kun­tien huo­li on oi­kea, mut­ta mi­nis­te­riön lin­jaus on ai­heel­li­nen. Jos itä­suo­ma­lai­sil­le an­net­tai­siin poik­keus toi­sen ko­ti­mai­sen opis­ke­luun, sa­mal­la hei­dät sul­jet­tai­siin ulos esi­mer­kik­si vir­ka­mie­hen ural­ta, el­lei kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­siin sa­mal­la teh­täi­si vas­taa­van ko­kois­ta poik­keus­ta."
HS 13.1.2013

Johtopäätös: Virkamiespakkoruotsista on syytä pikaisesti luopua.
heikki_tala kirjoitti:
Kas tässä: "Kah­dek­san itä- ja kaak­kois­suo­ma­lais­ta kun­taa ei pää­se toi­veis­taan huo­li­mat­ta kokei­le­maan ve­nä­jän ope­tus­ta pe­rus­kou­lun seit­se­män­nel­tä luo­kal­ta ruot­sin si­jaan, lin­ja­si opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö.
Kun­nat ovat huo­lis­saan ve­nä­jän tai­ta­jien vä­häi­ses­tä mää­räs­tä. Kie­len osaa­jis­ta on huu­ta­va pu­la esi­mer­kik­si kau­pan alal­la. Kun­tien huo­li on oi­kea, mut­ta mi­nis­te­riön lin­jaus on ai­heel­li­nen. Jos itä­suo­ma­lai­sil­le an­net­tai­siin poik­keus toi­sen ko­ti­mai­sen opis­ke­luun, sa­mal­la hei­dät sul­jet­tai­siin ulos esi­mer­kik­si vir­ka­mie­hen ural­ta, el­lei kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­siin sa­mal­la teh­täi­si vas­taa­van ko­kois­ta poik­keus­ta."
HS 13.1.2013

Johtopäätös: Virkamiespakkoruotsista on syytä pikaisesti luopua.
Kiitos!
+Lisää kommentti
Tiia Turkia ”Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa.” Svenska
språket i arbetet vid inrikesministeriet – användning, kunskaper och beaktande vid anställning
Pro gradu-tutkielma 2011, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunta Kielten laitos

Tarkoituksena oli selvittää sisäasiainministeriön henkilöstön ruotsin kielen käyttöä työtehtävissä, ruotsin kielen taitoa sekä sen huomioon ottamista työhön otettaessa. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat, kuinka usein ja millaisissa työtilanteissa ruotsin kieltä käytetään, miten henkilöstö itse arvioi oman ruotsin kielen taitonsa ja onko ruotsin kielen taitoa otettu huomioon työhönottotilanteessa. Tutkimus kohdistuu koko sisäasiainministeriön henkilöstöön.

Tulosten mukaan ruotsia käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa. Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan harvinaisempia.

Ruotsintaidon huomiointi työhönottotilanteessa ei tämän tutkimuksen perusteella ole
täysin systemaattista riippumatta siitä, onko korkeakoulututkinto kelpoisuusehtona viralle.
Vastaajista vähän yli puolen kohdalla ruotsin kielen taito on huomioitu työhön otettaessa.

Siis jälleen kerran asiaa on selvitetty ministeriötasolla ja tulos on virkamiespakkoruotsin kannalta sekeä - pois joutaa ja pian!
Ilmoita
Tämä allaoleva osoittaa hyvin kouriintuntuvasti, että pakkoruotsitus ei toimi vaikka virkamiesruotsi onkin suoritettuna.

http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI
1 VASTAUS:
Ruotsinkieliset eivät todellakaan edellytä, että pakkoruotsia osattaisiin, pelkkä pakko eri tasoilla riittää, koska kyse on ihan toisista tarpeista kuin siitä, että sitä ruotsinkielistä palvelua tosiaan saisi. Kyse on vain eduista, jotka avautuvat näennäisen kaksikielisyyden kautta: helpompi pääsy jatkoon, omat etenemisväylät, tuhannet kielipolitiikan ympärille luodut työpaikat viroissa ja säätiöissä, etuoikeus tiettyihin virkoihin ja yliedustus virastoissa, medioissa ja korkeakouluissa...
+Lisää kommentti
Sampo Terho tuoreessa blogikirjoituksessaan: “Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita.”

Miten tässä edetään? Käsittääkseni kyse on vain asetuksesta, jonka edellisen tutkinnonuudistuksen yhteydessä 1978 RKP:n silloinen opetusministeri Gestrin vei läpi. Pakkoruotsin tulo yliopistoille jäi kokonaan muun tutkinnonuudistuksen aiheuttaman säpinän varjoon, ei siitä edes keskusteltu. Tutkinnot paisuteltiin ja myöhemmin niitä jouduttiin karsimaan aika reippaasti – mutta pakkoruotsi jäi. Voisi ajatella, että viimeksi tulleena, se voisi myös ensimmäiseksi lähteä eikä se voi olla kiinni perustuslaissa tai yhdenvertaisuudessa tai Norden-identiteetissä, joita muille pakoille tarjotaan selitykseksi tämän virkaruotsin ohella.
Ilmoita
Näinkö se menee: Peruskouluissa opiskellaan kaiketi ensimmäiseksi englantia, koska sitä kaikki haluavat, topiseksi ruotsia, kposka valtiovalta niin haluaa, ja kolmantena kielenä tulee sitten venäjä, niille jotka haluavat. Kielineroille tuo ei ole mikän ongelma, mutta koulua käyvät muutkin.

Venäjän kieltä tarvitaan rajan tuntumassa päivittäisiin asiakaskontakteihin .Myyjät, myymälöiden kassat, huoltoaseman henkilöuinta, rajavalvojat ja monet muut joutuvat tekemisiin venäläisten turistien kanssa, mutta ne jotka osaavat jo kolmea kieltä äidinkielen lisäksi, kenties hakeutuvat muihin tehtäviin. Opetusministeri on antanut rauhoittavan tiedotteen, mutta mikään ratkaisu se ei ole. Parempi olisi lisätä työväenopiston venäjän kursseja arkielämän tilanteita varten.
Ilmoita
Perusteluissa siis on enää "virkamies"... ei enää puhuta elävästä kaksikielisyydestä, rikkaudesta, palveluista jne..
Hyvä! Ja virkamiesperustekin on helppo ampua alas.
Ilmoita
"Jos itä­suo­ma­lai­sil­le an­net­tai­siin poik­keus toi­sen ko­ti­mai­sen opis­ke­luun, sa­mal­la hei­dät sul­jet­tai­siin ulos esi­mer­kik­si vir­ka­mie­hen ural­ta, el­lei kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­siin sa­mal­la teh­täi­si vas­taa­van ko­kois­ta poik­keus­ta."

MIelestäni tästä tehdään ihan tahallisesti ongelma, jota tuskin on olemassakaan. Olen itse ainakin pitänyt itsestään selvyytenä, että kokeiluun osallistuvat saisivat saman statuksen kuin ulkomailla koulunsa käyneet, eli heidän velvollisuutensa pakkoruotsia kohtaan lakkaisi pysyvästi.
Ilmoita
Pääkirjoitus on laimea yritys näyttää, että Pravdassa mukamas kannettaisiin huolta muistakin kuin ruotsinkielisistä. Se on muka keskustelua, asian vierestä, valju yritys näyttää että kyllähän näistä asioista keskustellaan.
Ilmoita
Hesari munasi itsensä noin epärehellisellä ja epä-älyllisellä kirjoituksella.
1 VASTAUS:
Kyllä hesari on selvästi vähentänyt svekoiluaan, mutta ei tarpeeksi.

VIELÄ HS ei uskalla asettua kielivapauden taakse, mutta uskon siihen suuntaan sen menevän.

Sanoma Oy:ssä käydään varmasti sisäistä Jaakobin painia ja toivotaan kielivapauden voittavan.
+Lisää kommentti
Pitää muistaa että Pravda on svekkuleiden omistuksessa. Erkko oli itse innokas pakkoruotsittaja, ja perikunta on kokonaan suomenruotsalaisia.

Joten eivät he vapaaehtoisesti ruotsalaistamisesta luovu, yrittävät ainoastaan hilata hintaa mahdollisimman kovaksi yhden vääryyden, pakkoruotsin, poistamisesta.

Mutta ei pakkoruotsin takana oleva ideologia kuole pakkoruotsin poiston myötä. Ideologia perustuu alistamiseen, nöyryyttämiseen, suomalaisuuden kieltämiseen, apartheidiin, etujen kahmimiseen.

Se on sama kuin ajatelisi että venäläistämiskausi loppui kun pakkovenäjä lopetettiin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Hesarin pääkirjoitus pakkoruotsista!

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lisää kielitaitoa rajalle/a1357969903235

Kirjoitus on näennäisen maltillinen ja Itä-Suomea ymmärätvä. Mutta vain näennäisesti. Kuitenkin HS haluaa pakkoruotsin pysyvän edelleen kaikialla.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta