Vertaistukea!

amelia1

Hei!

Olen melkein nelikymppinen kahden lapsen äiti. Olen kärsinyt OCD:sta niin kauan kuin muistan. Takanani on lyhyt terapia (ei lääkkeitä), mutta terapia jäi kesken. Lapsena kärsin rituaaleista, mutta ehkä iän myötä olen onnistunut pääsemään niistä pois. Se on kuitenkin aiheuttanut ilmeisesti koko OCD:n pakkautumisen päähän, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.

OCD hallitsee päätäni. En ehkä ajattele pakkomielteitä koko ajan, mutta ajattelen pakkomielteisesti. Sitä on vaikea selittää, mutta OCD hallitsee minua, saatan tarttua mihin tahansa asiaan, ja ahdistua siitä. Tai alkaa pelätä jotakin terveestä ihmisestä absurdilta tuntuvaa asiaa. Varmistelen ja kyselen asioita miljoonia kertoja jne.

En selitä tässä koko ongelmaani, koska viestini tarkoitus oli etsiä vertaistukea. Kauheinta minusta koko OCD:ssa on se, että tunnen olevani täysin yksin. Mieheni ja äitini tietävät tästä, mutta vaikka kuinka yritän selittää tätä ongelmaa, tuntuu siltä, että en saa ymmärrystä. Tietysti tämä epäilykin kuuluu OCD:hen...

Olisi ihanaa kuuulla tarinoitanne tai arkipäiväisiä kokemuksianne joko ensin vaikka tässä ketjussa, ja ehkä myös sähköpostitse. En tunne henk. koht. ketään, joka kärsisi OCD:sta. Etsin foorumiakin, mutta ilmeisesti sellaista ei ole perustettu.

Mukavaa tammikuuta kaikille!

T. Amelia

3

463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 16+9

      Heippa, mulla ei ole (vielä, olen juuri saamassa lähetteen psyk.yksikköön) todettu tätä ongelmaa, aiemmin on diagnosoitu masennus kahteen kertaan, nyt vasta oöen alkanut tajuta että masennus kumpuaa ilmeisesti muista ongelmistani.

      Olen siis päälle parikymppinen nuori äiti-ihminen, ja minulla on oireita esim. Sellainen ylisiisteys, eli jokainen nukkaköntti, ruuanmuru vaivaa ja myös omat irtohiukseni,joka päivä etsin niitä sängystä, paidoista yms. Sitten oma naamani,saatan korjata jotain meikkini osaa tuntikausia uudestaan ja uudestaan. Lautaset ja muut astiat laitan kaappiin aina niin että puhtaat alimmaiseksi,muuten se jää vaivamaan että juuri käytössä olleet on päällä tms. Näitä on monia, en voitti ehkä kaikkea kirjottaa.

      Lisäksi todella epämiellyttävä piirre minussa: olen sairaalla tavalla mustasukkainen miehestäni, mieleni kehuttää joka asiasta jotenkin epäilyttävän. Se on sairasta ja tiedän sen itsekin, mutta kun se tunne tulee nään vaan punaista, sydän hakkaa yms. Ja olen varma että olen oikeassa. Tutkin hänen vatteitaan päivittäin, onko niissä merkkejä toisesta naisesta. Jostain syystä myös tivaan häneltä asista uudelleen uudelleen uudelleen. samoja kysymyksiä ja hetkeksi saan rauhan ja taas ei kun kyselemään!

      Lisäksi kouluaikana kärsin esiintymisjännityksestä, joka nykyisin on muuttunut peloksi mennä esim. Vaatekauppoihin koska ne ovat täynnä naisia. Tuntuu että kaupungilla kaikki tuijottavat minua, nauravat juuri minulle. arkailen jopa teini-ikäisiä, kainse joku trauma on teiniajoilta jolloin olin hylkiö koulussa. Myös tunnen jotenkin kaupoissa että näytänkö epäilyttävältä,varkaalta tms. Ja en ole ikinä varastanut eli aika outoa on! Varmasti näytänkin epäilyttävältä kun alan hermostua ja tarkkailla itseäni ja muita.

      Töitä etsin parhaillaan ja masentaa kun en saa, samalla ahdistaa jo valmiiksi ajatus sinne menosta. Uuteen paikkaan. Olen ennenkin hermoillut näitä aina jo esim.edellinen päivä.jo ihan pilalla kun pelkään taas seuraavaa työpäivää..

      Kamalan pitkä viesti tuli vaikka yritin tiivistää suurimpia asioita, kiva jos jaksat lukea!

      • Amelia1

        Kiitos vastauksesta! Tällä palstalla kun ei koskaan voi olla varma asiallisesta sellaisesta...

        Jaksoin tosiaankin lukea sen loppuun ja myös samastuin oireisiisi. En ehdi vastata nyt pitkään, mutta tunnistan todellakin itsessäni saman tyyppisiä oireita. Minullakin jossakin vaiheessa OCD:ta on kausia, että tavoittelen sitä "oikeaa" oloa juuri sillä, että asioiden on oltava tietyssä järjestyksessä, tietyllä tavalla.

        Myös mustasukkaisuutta minulla on ollut, ja taistelen ongelman kanssa edelleen. On kauheaa, kun tietää, että kyse on epäreilusta tunteesta, mutta oma mieli vain onnistuu jotenkin huijaamaan. Eikä sitä tunnetta voi estää mitenkään! Vaikka kuinka puhuu itselleen järkeä, ahdistus on niin kokonaisvaltainen, että se voittaa. Ymmärrän sinua täysin. Toivottavasti sinäkin löydät avun. Minulla ei tällä hetkellä ole sen enempää lääkitystä kuin terapiaakaan, mutta ehkäpä tulevaisuudessa...


      • 15+7
        Amelia1 kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta! Tällä palstalla kun ei koskaan voi olla varma asiallisesta sellaisesta...

        Jaksoin tosiaankin lukea sen loppuun ja myös samastuin oireisiisi. En ehdi vastata nyt pitkään, mutta tunnistan todellakin itsessäni saman tyyppisiä oireita. Minullakin jossakin vaiheessa OCD:ta on kausia, että tavoittelen sitä "oikeaa" oloa juuri sillä, että asioiden on oltava tietyssä järjestyksessä, tietyllä tavalla.

        Myös mustasukkaisuutta minulla on ollut, ja taistelen ongelman kanssa edelleen. On kauheaa, kun tietää, että kyse on epäreilusta tunteesta, mutta oma mieli vain onnistuu jotenkin huijaamaan. Eikä sitä tunnetta voi estää mitenkään! Vaikka kuinka puhuu itselleen järkeä, ahdistus on niin kokonaisvaltainen, että se voittaa. Ymmärrän sinua täysin. Toivottavasti sinäkin löydät avun. Minulla ei tällä hetkellä ole sen enempää lääkitystä kuin terapiaakaan, mutta ehkäpä tulevaisuudessa...

        Ihanaa kun ei ole ainoa, vaikka en tätä toivoisikaan kellekään! Itse söin cipralexiä muutaman kuukauden masennukseen,mutta kuten huomaa ongelmia on muitakin joten ajattelin nut odottaa että pääsisi ihan asiantuntijan luo pitkästä aikaa joka arvioisi miten aletaan asiaa hoitaa. Teini-iässä kävinkin pari vuotta ihan säännöllisesti itsetuhoajatusten ja jatkuvn pahan olon takia.

        Tuo mustasukkaisuusjuttu on siitä paha että vaikka minulla on kiltti ja rauhallinen mies niin ei hänkään enää oikein jaksa sitä kilahteluani, ja onhan se ymmärrettävää, kukapa tavllinen ihminen ymmärtäisi että se abatus vain vainoaa minua. Näen jopa unia siitä välillä. Unet ovat muutenkin olleet jo jonkin aikaa aika villejä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitkä asiat

      tekevät vaikeaksi kohdata kaivattusi?
      Ikävä
      74
      984
    2. Miltä se tuntuu

      Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s
      Ikävä
      104
      848
    3. 62
      833
    4. Rakas

      Eihän se tietysti minulle kuulu, mutta missä sinä olet? 😠
      Ikävä
      44
      794
    5. Pidit itseäsi liian

      Vanhana minulle? Niinkö?
      Ikävä
      48
      741
    6. Haluaisitko oikeasti

      Vakavampaa välillemme vai tämäkö riittää
      Ikävä
      49
      674
    7. En mahda sille mitään

      Olet ihanin ja tykkään sinusta todella paljon.
      Ikävä
      31
      639
    8. Mitä se olisi

      Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?
      Ikävä
      34
      577
    9. Joko olet luovuttanut

      Mun suhteen?
      Ikävä
      50
      570
    10. Sinunkin pitää jättää

      Se kaivattusi rauhaan.
      Ikävä
      38
      526
    Aihe