pimeänäkö

epätietoinen

Jos -silmälääkäri- voisi vastata seuraavaan: näkevätkö toiset ihmiset toisia paremmin pimeässä esim. eri ikäiset ihmiset vai näkevätkö kaikki yhtä hyvin? Kuinka hyvin pimeässä pitäisi nähdä?

8

2566

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • silmälääkäri

      Hämäränäössä on suuriakin eroja. Vaikeampi onkin vastata siihen, kuinka hyvin pimeässä pitäisi nähdä, sillä se riippuu myös siitä, mitä ominaisuutta mitataan.
      Näöntarkkuus pimeässä on huomattavasti huonompi kuin päivänvalossa johtuen siitä että keskeisellä verkkokalvolla on enemmän tappisoluja (niillä nähdään värejä ja ne ovat erittäin tiiviisti verkkokalvolla ---> hyvä näöntarkkuus. Tappisolut eivät näe hämärässä hyvin, koska ne tarvitsevat enemmän valoa). Kauempana keskeiseltä verkkokalvolta vallitsevat sauvasolut, jotka eivät aisti värieroja, mutta toimivat paremmin huonossa valaistuksessa. Ne eivät kuitenkaan ole niin tiiviisti pakattuna toisiinsa ---> huono näöntarkkuus pimeässä.

      Silmän linssi eli mykiö kasvaa koko elämän ajan eli uusia linssisäikeitä syntyy koko elämän ajan lisää ja vanhemmat pakkautuvat mykiön keskiosiin aina vain tiiviimmin toisiaan vasten (tulee siis "vuosirenkaita" kuten puussa, lisäksi siis vanhojen "vuosirenkaiden" vesipitoisuus vähenee ja nämä säikeet eivät sitten enää ole niin valoa läpäiseviä kuin nuorempana). Mykiön samenemisesta johtuen myös silmään pääsee vähemmän valoa vanhemmilla ihmisillä, jolloin hämäränäkö huononee. Vastasyntyneen mykiö on erittäin kirkas, 20-vuotiaalla näkee jo vähän eri kerroksia mikroskoopilla ja 50-60-vuotiailla mykiön tuma jo hieman kellertää. 80 iässä näkyy usein jo ihan ruskehtava tuma. Eli harmaakaihi periaatteessa kehittyy kaikille (jos ei satu kuolemaan nuorempana).

      Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> huonompi hämäränäkö.

      Kun mennään valoisasta hämärään, herkistyy verkkokalvo vähitellen eli verkkokalvo toimii herkemmin hämärässä (ikäänkuin vaihtaisi kameraan herkemmän filmin).
      Mutta tämä herkistyminen ei tapahdu heti. Tappisolut keskeisellä verkkokalvon alueella herkistyvät nopeammin ja tämä tottumisen ensivaihe kestää noin 15 minuuttia (eli näkee hyvin "puolihämärässä"). Tämän jälkeen hämärään tottuminen hidastuu ja sauvasolut saavuttavat maksimiherkkyytensä noin tunnin kuluessa. Tuolloin siis näkee pimeässä parhaiten.

      Eri solutyyppien herkkyyseron voi itse helposti havaita: kun pimeässä näkee "sivusilmällä" jonkin esineen ja sitten kääntää silmän sitä kohti, tuntuukin se häviävän, mutta kun katsoo hieman ohi esineestä, voikin sen taas nähdä - tässä siis keskeisen verkkokalvon solut eivät kykene esinettä enää näkemään. Tämä edellyttää, että on tarpeeksi pimeää (eli keskeiset solut eivät enää näe) ja silmä on jo mukautunut pimeään.

      Hämäränäkö voi olla 1-2 vuorokautta huonompi sen jälkeen kun on oleskellut erittäin kirkkaassa valaistuksessa (esim. aurinkoisena kesäpäivänä rannalla, jossa hiekka ja vesi heijastavat vielä valoa silmiin). Tuolloin väripigmentit "kuluvat" silmästä ja kestää tuon ajan, ennenkuin silmä voi muodostaa uusia pigmenttejä, jotka muuntavat valoaistimuksen sähköisiksi impulsseiksi.

      Henkilöillä joilla on samentumia mykiössä voi myös esim. pimeällä ajaessa huomattavasti (enemmän kuin muita) häiritä vastaantulevien autojen valot johtuen siitä että samentumat mykiössä "hajottavat" valoa ja aiheuttavat sen, että hämäränäkö heikentyy hetkeksi aikaa (kun verkkokalvon adaptaatiotila vähenee valosta johtuen). Vastaantulevan valoja ei pitäisikään tuijottaa, vaan katsoa omalle tienpuoliskolleen, valojen ohi, jolloin silmien adaptaatio pimeään ei mene hukkaan. Tätä häikäisyä voidaan mitata laitteilla, joissa mitataan kontrastinäköä (eli kuinka pieni ero esim. kirjaimen valaistuksella saa olla taustaan verrattuna, jotta sen vielä erottaa). Esim. kaihipotilailla tämä kontrastinäkö on selvästi alentunut ja lisää tietoa saadaan vielä kun tahallaan häikäistään silmää tutkittaessa vielä sivultapäin - tällöin kontrastinäkö heikkenee kaihipotilailla paljon enemmän kuin muilla.

      Joidenkin tutkimusten mukaan kaihipotilaiden autoilijoiden onnettomuusriski voi olla jopa 3-kertainen verrattuna henkilöihin, joiden harmaakaihi on leikattu.

      • Antsu1

        Edellisessä vastauksessasi oli kappale:

        Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> huonompi hämäränäkö.

        Tuo viimeinen lause vähän ihmetyttää. Siis eikös sen pitäisi olla juuri päinvastoin eli Mitä suurempi... --> parempi hämäränäkö"? Vai ymmärsinkö nyt jotenkin pieleen?

        Sitten vielä kysymys noista mustuaisista. Mikä muu (kuin ikä) saa aikaan sitä, että mustuaiset laajenevet erittäin vähän pimeässä? Siis oikeastaan eivät lainkaan ja ovat muutenkin todella pienet? Niin ja silmälääkärillä laajennustippojakin pitää laittaa monta kertaa ja tosi vahvojakin ja sittenkin tulos on "vain välttävä".

        Itselläni on nimittäin noin, ollut varmaan koko aikuiniän ja nyt olen 48-vuotias.

        Voiko diabetes olla syy ja mihin sen "syyllisyys" perustuisi?


      • pimeällä

        Onko pimeänäköni huono, kun tunnen vastaantulevan ihmisen vasta kohdalla (taajama-alueella). Myös lamputta ajavat pyöräilijät meinaavaat säikyttää pahanpäiväisesti, kun näen heidät vasta ihan lähellä. Kaihen alut silmien keskellä. Silmälääkäri on kieltänyt pimeällä ajon autolla.


      • silmälääkäri

        Kuten Antsu1 huomautti, pujahti edelliseen kirjoitukseeni. Hämäränäkö on tietenkin parempi silloin kun mustuainen on suuri ja huonompi kun mustuainen on pieni. Tässä vielä korjattu kappale edellisestä kirjoituksesta.

        Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> PAREMPI hämäränäkö.


      • silmälääkäri
        Antsu1 kirjoitti:

        Edellisessä vastauksessasi oli kappale:

        Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> huonompi hämäränäkö.

        Tuo viimeinen lause vähän ihmetyttää. Siis eikös sen pitäisi olla juuri päinvastoin eli Mitä suurempi... --> parempi hämäränäkö"? Vai ymmärsinkö nyt jotenkin pieleen?

        Sitten vielä kysymys noista mustuaisista. Mikä muu (kuin ikä) saa aikaan sitä, että mustuaiset laajenevet erittäin vähän pimeässä? Siis oikeastaan eivät lainkaan ja ovat muutenkin todella pienet? Niin ja silmälääkärillä laajennustippojakin pitää laittaa monta kertaa ja tosi vahvojakin ja sittenkin tulos on "vain välttävä".

        Itselläni on nimittäin noin, ollut varmaan koko aikuiniän ja nyt olen 48-vuotias.

        Voiko diabetes olla syy ja mihin sen "syyllisyys" perustuisi?

        Kiitos virheen huomaamisesta, olet aivan oikeassa ja hämäränäkö on tietenkin parempi silloin kun mustuainen on suuri.

        Mustuaisten koko on jonkin verran yksilöllistä eli toisilla on suuremmat mustuaiset kuin toisilla. Diabeetikoilla on usein vähemmän laajenevat mustuaiset kuin ei-diabeetikoilla. Eräs selitys voisi olla se, että pienet pienten suonten verenkiertohäiriöt voivat vaurioittaa hermoja, jotka säätelevät mustuaisen kokoa. Toinen seikka voi olla myös värikalvon eli iiriksen lihassäikeiden atrofia. Myös rajusti kohonnut silmänpaine saattaa aiheuttaa lihasvauriota silmässä (esim. ahdaskulmaglaukoomakohtaus, jossa silmänpaine on yli 40 mmHg, "normaali" silmänpaine on luokkaa 10-21 mmHg).

        Myös esim. kaihileikkauksessa saattaa aiheutua iirisvaurioita, jotka voivat vaikuttaa mustuaisen liikkuvuuteen. Ja vielä silmän sisäiset tulehdukset (iriitti, uveiitti) voi aiheuttaa kiinnikkeitä (iiris "liimautuu" osittain linssiin kiinni) sekä lihasvauriota.

        Mutta näitä "huonosti laajenevia" mustuaisia esiintyy siis myös muuten silmäterveillä henkilöillä.


      • silmälääkäri
        pimeällä kirjoitti:

        Onko pimeänäköni huono, kun tunnen vastaantulevan ihmisen vasta kohdalla (taajama-alueella). Myös lamputta ajavat pyöräilijät meinaavaat säikyttää pahanpäiväisesti, kun näen heidät vasta ihan lähellä. Kaihen alut silmien keskellä. Silmälääkäri on kieltänyt pimeällä ajon autolla.

        Harmaakaihi kyllä voisi nuo oireet selittää. Myös makuladegeneraatio (eli keskeisen silmänpohjan rappeuma) saattaa vaikeuttaa hämärällä näkemistä. Kaihin aiheuttaman haitan voi poistaa kaihileikkauksella (samentunut mykiö poistetaan silmästä ja tilalle asetetaan tekomykiö). Mahdollisen makuladegeneraation aiheuttamaa huononnusta ei ole mahdollista parantaa.

        Jos sinusta tuntuu, että näkö on viime aikoina huonontunut ja silmälääkärin tutkimuksesta on jo kulunut esim. yli puoli vuotta aikaa, niin suosittelisin käymään siellä uudelleen - tarvittaessa hän voi ohjata sinut kaihileikkaukseen tai kertoa, mistä näön aleneminen sinun tapauksessasi johtuu.

        Niissä tapauksissa joissa silmässä on sekä harmaakaihia sekä makuladegeneraatiota on joskus vaikea arvioida kuinka paljon kumpikin näköä heikentää eli joskus kaihileikkauksen jälkeen näkö voi parantua enemmän kuin uskaltaa odottaa ja joissakin tapauksissa pettymys onkin suuri, kun näkö ei tunnukaan paranevan (tässä tapauksessa siis makuladegeneraatio rajoittaisi saavutettavaa näköä).

        Tutkimatta silmiäsi en voi tarkempaa vastausta antaa.


      • hmm
        silmälääkäri kirjoitti:

        Kuten Antsu1 huomautti, pujahti edelliseen kirjoitukseeni. Hämäränäkö on tietenkin parempi silloin kun mustuainen on suuri ja huonompi kun mustuainen on pieni. Tässä vielä korjattu kappale edellisestä kirjoituksesta.

        Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> PAREMPI hämäränäkö.

        voiko hämäränäköä parantaa luonnollisin/keinotekoisin menetelmin yli ns. normaalin?


      • optikko
        silmälääkäri kirjoitti:

        Kuten Antsu1 huomautti, pujahti edelliseen kirjoitukseeni. Hämäränäkö on tietenkin parempi silloin kun mustuainen on suuri ja huonompi kun mustuainen on pieni. Tässä vielä korjattu kappale edellisestä kirjoituksesta.

        Toinen seikka, joka vanhemmilla ihmisillä saattaa rajoittaa hämäränäköä on se, että mustuainen on usein pienempi hämärässä kuin nuoremmilla, sillä värikalvon eli iiriksen liikkuvuus usein vähenee vanhetessa. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään --> PAREMPI hämäränäkö.

        Monilla suurilla pupilleilla tulee ongelmaksi silmän sarveiskalvon epäsäännöllinen muoto. Hämärässä suurentuneen pupilliaukon reunoilla saattaa olla aivan eri taittovoima, kuin keskeisellä alueella. Tästä kuvan tarkkuus huononee, vaikka valoa pääsee enemmän verkkokalvolle.
        Toiset esim. katselevat televisiota mielummin taustavalon palaessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9179
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7980
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5709
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2364
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2097
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1746
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1692
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1439
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1370
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1327
    Aihe