MITEN PAINI ALKOI

Kyllä se varmaan niin on, että aikansa kutakin kuten sanonta kuuluu.
Kun tulee ikää menee nuoremmat ohi ja silloin viimeistään on aika katsoa aviosieppa ja ryhtyä suvunjatkamispuuhiin.

suku jatkuu kirjoitti:

Kyllä se varmaan niin on, että aikansa kutakin kuten sanonta kuuluu.
Kun tulee ikää menee nuoremmat ohi ja silloin viimeistään on aika katsoa aviosieppa ja ryhtyä suvunjatkamispuuhiin.

Lue lisää

hyvää meininkiä

"Isä-Merovecin Suomi-yhteys löytyy myös suomalaisten pakanallisen sodanjumalan, Ikuturson, kautta. Ikuturso nousi merestä tukemaan sotaakäyviä suomalaisia, ja sitä pidettiin hyvin hirmuisena. Meillä sodanjumalana, frankeilla prinssin siittäjänä. Siis sama olento? Merovecin räpyläkäsien tuoma arvovallan lisäys ei tunnu enää yhtä kummalliselta.
Ikuturso löytyy myös norjalais-islantilaisten saagojen Fundinn Noregr-kertomuksesta. Tämän Snorri Sturlussonin muistiinmerkitsemässä muodossa säilyneen saagan mukaan Norjan valtakunnan perustaja ja ensimmäinen kuningas Norri oli Suomen kuninkaan Fornjotrin poika. Fornjotr on kirjaimellisesti käännettynä muinaisjätti, mikä viittaa suomalaisten (kainuulaisten) suurikokoisuuten ja maineeseen noitina ja jättiläisinä. Sana voi olla alkuperäinen norjan kielessä, mutta voi olla myös käännöslaina, ja on silloin Suomesta mistä ko. saagan mukaan tulivat Norjan valloittajat ja perustajatkin. Suomessa on vanha sana "jatuli", joka kansanperinteessä liitetään Pohjois-Suomessa asuneeseen muinaiskansaan. Fornjotr on voinut (takaisin)lainautua suomeen myös sananväännöksenä: Fornjotr = Horntors (Sarvitursas) = Ikuturso!!
Tämä lainautumis/muuntumis -ketju tekisi Isä-Merovecista, Fornjotr-jättiläisestä ja suomalaisten sodanjumalasta Ikutursosta saman hahmon, joka tunnettiin hieman eri muotoisena ja erilaisissa kertomusyhteyksissä Norjassa, Frankkiassa ja Suomessa. Hahmon alkuperästä ei tällä tarkastelulla voida sanoa vielä mitään, mutta ko. yhtäläisyyksien esiintyminen todistaa osaltaan pohjolan kansojen välistä vilkasta kulttuurivaihtoa vanhoina aikoina.
Kielihistoriallisten ja arkeologisten todisteiden perusteella on voitu päätellä 600-luvulla jKr. muuttoliikkeeksi tulkittu kulttuuriyhteys Reininmaalta Keski-Saksasta Länsi-Suomeen. Geenikartoitukset eivät tosin viittaa suuremman ihmisjoukon tuloon, mutta esim. muusta Suomesta poikkeava hautaamistapa Eurajoen laaksossa kertoo erilaisesta traditiosta. Mahdollisesti samoihin aikoihin Pohjanmaalle on tullut sellaisia vaikutteita, joita ei ole esim. Satakunnassa ja Hämeessä: Länsigermaanisia (keltogermaanisia?) sukunimiä, jotka ovat yhä käytössä Etelä-Pohjanmaan vanhimpien talojen ja sukujen nimissä, ja kielellinen x-tekijä. Ovatko nämä kulttuurivaikutteiden saapumiserät voineet tuoda tai "päivittää" merihirviö-tarustoa, vai onko yhteinen mytologia helpottanut tulokkaiden kotiutumista?
On keinotekoisen oloista olettaa, että meritursas-teema olisi ollut täällä tuntematon ilman länsigermaanista vaikutusta, mutta em. muuttoliikkeenä hyvin selittyvät vaikutteet ovat hyvinkin voineet lähentää suomalaista ja länsigermaanista (ala-saksalaista, friisiläistä, hollantilaista) kulttuuria. Suoriin yhtyksiin Keski-Eurooppaan viittavat myös eräät esineet tms. piirteet, joita esiintyy sekä täällä että lännempänä, mutta ei Ruotsissa. Suomen arkeologinen aineistohan osoittaa yhteyksiä Tanskan salmien seudulle pronssikaudella, ja Veikselin suun alueelle paljon pidemmältä ajalta, ja tietyt kielelliset vaikutteet ovat merkillepantavasti länsigermaanisia, ei skandinaavisia. Eräs mielenkiintoinen suomalais-reininmaalainen yhteys löytyy paljon puhuttujen ULFBERTH-miekkojen levinnäisyydestä. Näitä oman aikansa laatutuotteita on löydetty melko laajalti, mutta Reinimaan, jossa seppä Ulfberth lienee pitänyt fabriikkiaan, lisäksi on vain yksi huomattava löytökeskittymä: Länsi-Suomi. Täältä kyseisiä arvomiekkoja on löydetty jopa enemmän kuin valmistus-alueelta, vai onko sittenkään? Ostiko jokin kauppakomppania Ulfberthin koko tuotannon, vai muutti seppä tai hänen tuotemerkkinsä perijä itse Suomeen? Molemmissa tapauksissa kulttuuri- ja myyttiaineiston siirtyminen kumpaankin suuntaan on voinut vauhdittua.
Kun Fundinn Noregr-saagassa nimetään Norjan, Orkneyn, Normandian ja Englannin dynastioiden kantaisäksi muinaisjätti Fornjotr Suomesta, frankit pistivät paremmaksi. Heillä kuninkuuteen oikeutti "merisyntyisyys". Edellä esitetty tarkastelu osoittaa vahvasti siihen suuntaan, että molemmissa tapauksissa kuninkaallinen esi-isä oli aivan sama hahmo, mikä se sitten lieneekin. Meitä suomalaisia kiinnostanee se, että kyseinen kummajainen oli meidän hirmuinen sodanjumalamme, ja Merovec -nimi ei voi olla ilman yhteyttä sanaan meri, joka on hyvin vanha, ilmeisen alkueurooppalainen, ja suomalaisissa kielissä kotoperäinen."

historiasta olisi myös mienkiintoista kuulla muutakin kuin mitalitilastot ?

Viikinkikö? kirjoitti:

"Isä-Merovecin Suomi-yhteys löytyy myös suomalaisten pakanallisen sodanjumalan, Ikuturson, kautta. Ikuturso nousi merestä tukemaan sotaakäyviä suomalaisia, ja sitä pidettiin hyvin hirmuisena. Meillä sodanjumalana, frankeilla prinssin siittäjänä. Siis sama olento? Merovecin räpyläkäsien tuoma arvovallan lisäys ei tunnu enää yhtä kummalliselta.
Ikuturso löytyy myös norjalais-islantilaisten saagojen Fundinn Noregr-kertomuksesta. Tämän Snorri Sturlussonin muistiinmerkitsemässä muodossa säilyneen saagan mukaan Norjan valtakunnan perustaja ja ensimmäinen kuningas Norri oli Suomen kuninkaan Fornjotrin poika. Fornjotr on kirjaimellisesti käännettynä muinaisjätti, mikä viittaa suomalaisten (kainuulaisten) suurikokoisuuten ja maineeseen noitina ja jättiläisinä. Sana voi olla alkuperäinen norjan kielessä, mutta voi olla myös käännöslaina, ja on silloin Suomesta mistä ko. saagan mukaan tulivat Norjan valloittajat ja perustajatkin. Suomessa on vanha sana "jatuli", joka kansanperinteessä liitetään Pohjois-Suomessa asuneeseen muinaiskansaan. Fornjotr on voinut (takaisin)lainautua suomeen myös sananväännöksenä: Fornjotr = Horntors (Sarvitursas) = Ikuturso!!
Tämä lainautumis/muuntumis -ketju tekisi Isä-Merovecista, Fornjotr-jättiläisestä ja suomalaisten sodanjumalasta Ikutursosta saman hahmon, joka tunnettiin hieman eri muotoisena ja erilaisissa kertomusyhteyksissä Norjassa, Frankkiassa ja Suomessa. Hahmon alkuperästä ei tällä tarkastelulla voida sanoa vielä mitään, mutta ko. yhtäläisyyksien esiintyminen todistaa osaltaan pohjolan kansojen välistä vilkasta kulttuurivaihtoa vanhoina aikoina.
Kielihistoriallisten ja arkeologisten todisteiden perusteella on voitu päätellä 600-luvulla jKr. muuttoliikkeeksi tulkittu kulttuuriyhteys Reininmaalta Keski-Saksasta Länsi-Suomeen. Geenikartoitukset eivät tosin viittaa suuremman ihmisjoukon tuloon, mutta esim. muusta Suomesta poikkeava hautaamistapa Eurajoen laaksossa kertoo erilaisesta traditiosta. Mahdollisesti samoihin aikoihin Pohjanmaalle on tullut sellaisia vaikutteita, joita ei ole esim. Satakunnassa ja Hämeessä: Länsigermaanisia (keltogermaanisia?) sukunimiä, jotka ovat yhä käytössä Etelä-Pohjanmaan vanhimpien talojen ja sukujen nimissä, ja kielellinen x-tekijä. Ovatko nämä kulttuurivaikutteiden saapumiserät voineet tuoda tai "päivittää" merihirviö-tarustoa, vai onko yhteinen mytologia helpottanut tulokkaiden kotiutumista?
On keinotekoisen oloista olettaa, että meritursas-teema olisi ollut täällä tuntematon ilman länsigermaanista vaikutusta, mutta em. muuttoliikkeenä hyvin selittyvät vaikutteet ovat hyvinkin voineet lähentää suomalaista ja länsigermaanista (ala-saksalaista, friisiläistä, hollantilaista) kulttuuria. Suoriin yhtyksiin Keski-Eurooppaan viittavat myös eräät esineet tms. piirteet, joita esiintyy sekä täällä että lännempänä, mutta ei Ruotsissa. Suomen arkeologinen aineistohan osoittaa yhteyksiä Tanskan salmien seudulle pronssikaudella, ja Veikselin suun alueelle paljon pidemmältä ajalta, ja tietyt kielelliset vaikutteet ovat merkillepantavasti länsigermaanisia, ei skandinaavisia. Eräs mielenkiintoinen suomalais-reininmaalainen yhteys löytyy paljon puhuttujen ULFBERTH-miekkojen levinnäisyydestä. Näitä oman aikansa laatutuotteita on löydetty melko laajalti, mutta Reinimaan, jossa seppä Ulfberth lienee pitänyt fabriikkiaan, lisäksi on vain yksi huomattava löytökeskittymä: Länsi-Suomi. Täältä kyseisiä arvomiekkoja on löydetty jopa enemmän kuin valmistus-alueelta, vai onko sittenkään? Ostiko jokin kauppakomppania Ulfberthin koko tuotannon, vai muutti seppä tai hänen tuotemerkkinsä perijä itse Suomeen? Molemmissa tapauksissa kulttuuri- ja myyttiaineiston siirtyminen kumpaankin suuntaan on voinut vauhdittua.
Kun Fundinn Noregr-saagassa nimetään Norjan, Orkneyn, Normandian ja Englannin dynastioiden kantaisäksi muinaisjätti Fornjotr Suomesta, frankit pistivät paremmaksi. Heillä kuninkuuteen oikeutti "merisyntyisyys". Edellä esitetty tarkastelu osoittaa vahvasti siihen suuntaan, että molemmissa tapauksissa kuninkaallinen esi-isä oli aivan sama hahmo, mikä se sitten lieneekin. Meitä suomalaisia kiinnostanee se, että kyseinen kummajainen oli meidän hirmuinen sodanjumalamme, ja Merovec -nimi ei voi olla ilman yhteyttä sanaan meri, joka on hyvin vanha, ilmeisen alkueurooppalainen, ja suomalaisissa kielissä kotoperäinen."

Lue lisää

http://pakanat.blogspot.fi/2009_12_13_archive.html

Olet kopioinut näköjään suoraan "historiantietosi" tuosta pakanalähteestä.
Tapoijin kuuluu, että lainaukset ilmoitetaan lähteineen.

Viikinkikö? kirjoitti:

"Isä-Merovecin Suomi-yhteys löytyy myös suomalaisten pakanallisen sodanjumalan, Ikuturson, kautta. Ikuturso nousi merestä tukemaan sotaakäyviä suomalaisia, ja sitä pidettiin hyvin hirmuisena. Meillä sodanjumalana, frankeilla prinssin siittäjänä. Siis sama olento? Merovecin räpyläkäsien tuoma arvovallan lisäys ei tunnu enää yhtä kummalliselta.
Ikuturso löytyy myös norjalais-islantilaisten saagojen Fundinn Noregr-kertomuksesta. Tämän Snorri Sturlussonin muistiinmerkitsemässä muodossa säilyneen saagan mukaan Norjan valtakunnan perustaja ja ensimmäinen kuningas Norri oli Suomen kuninkaan Fornjotrin poika. Fornjotr on kirjaimellisesti käännettynä muinaisjätti, mikä viittaa suomalaisten (kainuulaisten) suurikokoisuuten ja maineeseen noitina ja jättiläisinä. Sana voi olla alkuperäinen norjan kielessä, mutta voi olla myös käännöslaina, ja on silloin Suomesta mistä ko. saagan mukaan tulivat Norjan valloittajat ja perustajatkin. Suomessa on vanha sana "jatuli", joka kansanperinteessä liitetään Pohjois-Suomessa asuneeseen muinaiskansaan. Fornjotr on voinut (takaisin)lainautua suomeen myös sananväännöksenä: Fornjotr = Horntors (Sarvitursas) = Ikuturso!!
Tämä lainautumis/muuntumis -ketju tekisi Isä-Merovecista, Fornjotr-jättiläisestä ja suomalaisten sodanjumalasta Ikutursosta saman hahmon, joka tunnettiin hieman eri muotoisena ja erilaisissa kertomusyhteyksissä Norjassa, Frankkiassa ja Suomessa. Hahmon alkuperästä ei tällä tarkastelulla voida sanoa vielä mitään, mutta ko. yhtäläisyyksien esiintyminen todistaa osaltaan pohjolan kansojen välistä vilkasta kulttuurivaihtoa vanhoina aikoina.
Kielihistoriallisten ja arkeologisten todisteiden perusteella on voitu päätellä 600-luvulla jKr. muuttoliikkeeksi tulkittu kulttuuriyhteys Reininmaalta Keski-Saksasta Länsi-Suomeen. Geenikartoitukset eivät tosin viittaa suuremman ihmisjoukon tuloon, mutta esim. muusta Suomesta poikkeava hautaamistapa Eurajoen laaksossa kertoo erilaisesta traditiosta. Mahdollisesti samoihin aikoihin Pohjanmaalle on tullut sellaisia vaikutteita, joita ei ole esim. Satakunnassa ja Hämeessä: Länsigermaanisia (keltogermaanisia?) sukunimiä, jotka ovat yhä käytössä Etelä-Pohjanmaan vanhimpien talojen ja sukujen nimissä, ja kielellinen x-tekijä. Ovatko nämä kulttuurivaikutteiden saapumiserät voineet tuoda tai "päivittää" merihirviö-tarustoa, vai onko yhteinen mytologia helpottanut tulokkaiden kotiutumista?
On keinotekoisen oloista olettaa, että meritursas-teema olisi ollut täällä tuntematon ilman länsigermaanista vaikutusta, mutta em. muuttoliikkeenä hyvin selittyvät vaikutteet ovat hyvinkin voineet lähentää suomalaista ja länsigermaanista (ala-saksalaista, friisiläistä, hollantilaista) kulttuuria. Suoriin yhtyksiin Keski-Eurooppaan viittavat myös eräät esineet tms. piirteet, joita esiintyy sekä täällä että lännempänä, mutta ei Ruotsissa. Suomen arkeologinen aineistohan osoittaa yhteyksiä Tanskan salmien seudulle pronssikaudella, ja Veikselin suun alueelle paljon pidemmältä ajalta, ja tietyt kielelliset vaikutteet ovat merkillepantavasti länsigermaanisia, ei skandinaavisia. Eräs mielenkiintoinen suomalais-reininmaalainen yhteys löytyy paljon puhuttujen ULFBERTH-miekkojen levinnäisyydestä. Näitä oman aikansa laatutuotteita on löydetty melko laajalti, mutta Reinimaan, jossa seppä Ulfberth lienee pitänyt fabriikkiaan, lisäksi on vain yksi huomattava löytökeskittymä: Länsi-Suomi. Täältä kyseisiä arvomiekkoja on löydetty jopa enemmän kuin valmistus-alueelta, vai onko sittenkään? Ostiko jokin kauppakomppania Ulfberthin koko tuotannon, vai muutti seppä tai hänen tuotemerkkinsä perijä itse Suomeen? Molemmissa tapauksissa kulttuuri- ja myyttiaineiston siirtyminen kumpaankin suuntaan on voinut vauhdittua.
Kun Fundinn Noregr-saagassa nimetään Norjan, Orkneyn, Normandian ja Englannin dynastioiden kantaisäksi muinaisjätti Fornjotr Suomesta, frankit pistivät paremmaksi. Heillä kuninkuuteen oikeutti "merisyntyisyys". Edellä esitetty tarkastelu osoittaa vahvasti siihen suuntaan, että molemmissa tapauksissa kuninkaallinen esi-isä oli aivan sama hahmo, mikä se sitten lieneekin. Meitä suomalaisia kiinnostanee se, että kyseinen kummajainen oli meidän hirmuinen sodanjumalamme, ja Merovec -nimi ei voi olla ilman yhteyttä sanaan meri, joka on hyvin vanha, ilmeisen alkueurooppalainen, ja suomalaisissa kielissä kotoperäinen."

Lue lisää

Mitä oikeastaan tiedämme historiasta suomen muinaishistoriasta ja sen ajan voimamiehistä ja sotureista? Sieltäkö juontaa juurensa nykypäiviin asti säilynyt, pohjalaisten vahva kamppailu- ja soturigeeni, joka näkyy mm. painiurheilussa? Selvättimätön luku on Pohjanmaan murteen myös X-tekijä. Pohjanmaalla on ollut rikas rautakautinen asutus, joka eräässä vaiheessa hävisi, ja em. aikaan myös virolaista maahanmuuttoa. Birger Jaarlin useat sotaretket 1250-luvulla suomalaisia ja hämäläisiä vastaan saivat Pohjanmaan rannikolla etnisen puhdistuksen luonteen, mutta jo Kyröjoen keskijuoksulla Ruotsin valtaa edeltenyt väestö jäi henkiin. Eräät nykyaikaan asti säilyneet pohjalaiset henkilö- ja paikannimien erikoisuudet viittaavat sellaiseen yhteyteen Keski-Eurooppaan, mikä ei koskettanut esim. Hämettä, josta pohjanmaata myöhemmin asutettiin.
Vanhojen saagojen mukaan pohjanmaalta kainuuseen ulottunut alue (Kvenland) on ollut viikinkien aluetta, josta saagojen mukaan mm. Norri ja Gorri lähtivät Norjan löytöretkelleen, toinen maitse ruotsin läpi ja toinen meritse, saapuakseen Norrin vuonoon, joka sijaitsee Norjan rannikolla.Jos asiat on, kuten saagoissa kirjoitetaan, niin kaikki euroopan kuningas-suvut polveutuvat suomalaisista!

"Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä. mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.
Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.
Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.
Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan "veri" silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.
Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600-800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.
Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä.
Juontaa sukunsa Suomeen, "Jättiläisten Maahan", oli viikinkiaikana harvojen jalosukuisten etuoikeus. Normandian ensimmäisen pohjoismaisen herttuan, Rollon, syntyperää eivät aikalaiset todennäköisesti rohjenneet epäillä. "Kävelijä-Rolf" oli siinämäärin isokokoinen mies, ettei hänelle löytynyt hevosta. Muiden normannien ratsastaessa taisteluun, Rollo juoksi karjuen perässä. Hänen esi-isänsähän olikin muinaisjätti Fornjotr Suomesta
Jos et ole kouluhistoriassa tavannut tätä tietoa, siihen saattaa olla joku syy. Ehkäpä meidät halutaan pelastaa Wilhelmien ym. valloittajien synniltä: Olla ylpeä omista suomalaisista juuristaan"

Suomen painin kirjoitti:

historiasta olisi myös mienkiintoista kuulla muutakin kuin mitalitilastot ?

Suomessa painiskelut - sylipaini, rinnuspaini ja housunkauluspaini - olivat suosittuja kansanurheilumuotoja vielä 1800-luvulla. Aleksis Kivi kuvasi painia niin Nummisuutareissa (ilm. 1864) kuin Seitsemässä veljeksessä (ilm. 1870).

Emil Karlsson (1868-1935) innostui painista opiskellessaan Saksassa. Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen ensimmäinen painiseura, Helsingin Atleettiklubi (HAK), vuonna 1891.

Painiurheilu tuli Suomeen 1800-luvun lopulla Saksasta sekä osittain myös Virosta ja Venäjältä. Tuolloin lajilla ei ollut yhtenäisiä sääntöjä, ja ottelut käytiin näytöstyyliin ammattilaisten välillä. Paininäytökset olivat suosittuja sirkusten ohjelmanumeroja.
Tuota sirkuspainia kutsuttiin myös ranskalaiseksi painiksi sen alkuperän mukaisesti.
1896 venäläinen Ivan Maksimovich Poddubny osallistui ensimmäistä kertaa Pariisin mestaruuskisoihin ja onnistui voittamaan kuusi ottelua ennen kuin hävisi finaaliottelussa ranskalaiselle painijalle.

1905 alkaen I.M. Poddubny voitti kuusi kertaa ammattilaisten mestaruuden ja hän sai tittelin ”Champion of Champions”

Painia Suomessa ja.. kirjoitti:

Suomessa painiskelut - sylipaini, rinnuspaini ja housunkauluspaini - olivat suosittuja kansanurheilumuotoja vielä 1800-luvulla. Aleksis Kivi kuvasi painia niin Nummisuutareissa (ilm. 1864) kuin Seitsemässä veljeksessä (ilm. 1870).

Emil Karlsson (1868-1935) innostui painista opiskellessaan Saksassa. Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen ensimmäinen painiseura, Helsingin Atleettiklubi (HAK), vuonna 1891.

Painiurheilu tuli Suomeen 1800-luvun lopulla Saksasta sekä osittain myös Virosta ja Venäjältä. Tuolloin lajilla ei ollut yhtenäisiä sääntöjä, ja ottelut käytiin näytöstyyliin ammattilaisten välillä. Paininäytökset olivat suosittuja sirkusten ohjelmanumeroja.
Tuota sirkuspainia kutsuttiin myös ranskalaiseksi painiksi sen alkuperän mukaisesti.
1896 venäläinen Ivan Maksimovich Poddubny osallistui ensimmäistä kertaa Pariisin mestaruuskisoihin ja onnistui voittamaan kuusi ottelua ennen kuin hävisi finaaliottelussa ranskalaiselle painijalle.

1905 alkaen I.M. Poddubny voitti kuusi kertaa ammattilaisten mestaruuden ja hän sai tittelin ”Champion of Champions”

Lue lisää

tässä tulikin jo painista muutakin tietoa kuin pelkkiä mitaliluetteloja. tarkistin nuo Nubian tiedot, jotka tuntuvat pitävän paikkansa. vai on paini kuten kaikki muukin syntynyt Afrikassa.

mielenkiintoa on kirjoitti:

tässä tulikin jo painista muutakin tietoa kuin pelkkiä mitaliluetteloja. tarkistin nuo Nubian tiedot, jotka tuntuvat pitävän paikkansa. vai on paini kuten kaikki muukin syntynyt Afrikassa.

Lue lisää

Kyllä. Paini on syntynyt Afrikassa, ihan niin kuin Mannerheimikin. Mannerheimin seksuaalinen suuntauskin tukee ajatusta, että perkules vapaapainijoitahan tässä ollaan. Voitais tehdä oikein elokuva vapaapainista.

Vapaa tod. rules kirjoitti:

Kyllä. Paini on syntynyt Afrikassa, ihan niin kuin Mannerheimikin. Mannerheimin seksuaalinen suuntauskin tukee ajatusta, että perkules vapaapainijoitahan tässä ollaan. Voitais tehdä oikein elokuva vapaapainista.

Lue lisää

Mene takasin sirkukseen kertomaan legendaas

sirkuspellelle kirjoitti:

Mene takasin sirkukseen kertomaan legendaas

Juuri niin, johan vapaussodankin tavoite oli "kaikki russät maasta pois ja alas punakaarti".

Viikinkikö? kirjoitti:

Mitä oikeastaan tiedämme historiasta suomen muinaishistoriasta ja sen ajan voimamiehistä ja sotureista? Sieltäkö juontaa juurensa nykypäiviin asti säilynyt, pohjalaisten vahva kamppailu- ja soturigeeni, joka näkyy mm. painiurheilussa? Selvättimätön luku on Pohjanmaan murteen myös X-tekijä. Pohjanmaalla on ollut rikas rautakautinen asutus, joka eräässä vaiheessa hävisi, ja em. aikaan myös virolaista maahanmuuttoa. Birger Jaarlin useat sotaretket 1250-luvulla suomalaisia ja hämäläisiä vastaan saivat Pohjanmaan rannikolla etnisen puhdistuksen luonteen, mutta jo Kyröjoen keskijuoksulla Ruotsin valtaa edeltenyt väestö jäi henkiin. Eräät nykyaikaan asti säilyneet pohjalaiset henkilö- ja paikannimien erikoisuudet viittaavat sellaiseen yhteyteen Keski-Eurooppaan, mikä ei koskettanut esim. Hämettä, josta pohjanmaata myöhemmin asutettiin.
Vanhojen saagojen mukaan pohjanmaalta kainuuseen ulottunut alue (Kvenland) on ollut viikinkien aluetta, josta saagojen mukaan mm. Norri ja Gorri lähtivät Norjan löytöretkelleen, toinen maitse ruotsin läpi ja toinen meritse, saapuakseen Norrin vuonoon, joka sijaitsee Norjan rannikolla.Jos asiat on, kuten saagoissa kirjoitetaan, niin kaikki euroopan kuningas-suvut polveutuvat suomalaisista!

"Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä. mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.
Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.
Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.
Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan "veri" silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.
Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600-800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.
Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä.
Juontaa sukunsa Suomeen, "Jättiläisten Maahan", oli viikinkiaikana harvojen jalosukuisten etuoikeus. Normandian ensimmäisen pohjoismaisen herttuan, Rollon, syntyperää eivät aikalaiset todennäköisesti rohjenneet epäillä. "Kävelijä-Rolf" oli siinämäärin isokokoinen mies, ettei hänelle löytynyt hevosta. Muiden normannien ratsastaessa taisteluun, Rollo juoksi karjuen perässä. Hänen esi-isänsähän olikin muinaisjätti Fornjotr Suomesta
Jos et ole kouluhistoriassa tavannut tätä tietoa, siihen saattaa olla joku syy. Ehkäpä meidät halutaan pelastaa Wilhelmien ym. valloittajien synniltä: Olla ylpeä omista suomalaisista juuristaan"

Lue lisää

tarvitseeko enää miettiä, miksi nykyaikana näiden rauta- ja varsinkin merovingi-aikakausien tapahtumat ohitetaan nopeasti sivuten. Tuon aikaisia ase, asuinpakka, mestaus/uhripaikka löytöjä on pohjanmaalla useita, kuten myos mm. viikinkipäälliköiden hautoja ym. Koulussa yleensä historiaa aletaan nykyään opettamaan ruotsinvallan ajalta, mutta ei ennen sitä? Minkähän takia esim. suomessa museovirasto ja kaivaukset on olleet iät ja ajat rkp.läisten hallussa? No, eihn toki sveddupellet halua itsestään historiankirjoihin ikävää kuvaa valloittajina ja ainahan kulloinenkin historiankirjoitus on muunnellusti seurannut valloittajan ja voittajan miekkaa! Jännä myös kun nykyaikana nuo saagat todistetaan viralliseksi historiaksi...kaikkien muiden asianosaisten valtioiden paitsi suomen kohdalla.

Huh, huh kirjoitti:

tarvitseeko enää miettiä, miksi nykyaikana näiden rauta- ja varsinkin merovingi-aikakausien tapahtumat ohitetaan nopeasti sivuten. Tuon aikaisia ase, asuinpakka, mestaus/uhripaikka löytöjä on pohjanmaalla useita, kuten myos mm. viikinkipäälliköiden hautoja ym. Koulussa yleensä historiaa aletaan nykyään opettamaan ruotsinvallan ajalta, mutta ei ennen sitä? Minkähän takia esim. suomessa museovirasto ja kaivaukset on olleet iät ja ajat rkp.läisten hallussa? No, eihn toki sveddupellet halua itsestään historiankirjoihin ikävää kuvaa valloittajina ja ainahan kulloinenkin historiankirjoitus on muunnellusti seurannut valloittajan ja voittajan miekkaa! Jännä myös kun nykyaikana nuo saagat todistetaan viralliseksi historiaksi...kaikkien muiden asianosaisten valtioiden paitsi suomen kohdalla.

Lue lisää

Tarkennus

Historiaa todellakin opetaan kouluissa, joskus paremmin joskus huonommin historian tutkimus ja opetus perustuu kirjoitettuihin lähteisiin.

Rauta-aika taas, ja yleensäkin ajanjaksot ennen kirjoitettua lähdetietoa, eli esihistoria, niitä tutkiva ja opettava tiede on arkeolokia, joka varsinaisesti ei kuulu peruskoulun, eikä lukionkaan oppimäärään. Toki sitä sivutaan historian kursseilla yleissivistävänä osana.

Museoviraston kaivauksetkin ovat yleensä arkeologista tutkimusta ja niistä saatavia tuloksia ei yleensä sovelleta suoraan historiankirjoitukseen.

Ja arkeologia, todella k-kirjain, vrt. geologia.

alas punakaarti kirjoitti:

Juuri niin, johan vapaussodankin tavoite oli "kaikki russät maasta pois ja alas punakaarti".

että tuon itäisen "ryssän maan" perustajaksi katsotaan Novgorodin kauppapaikan veljiensä kanssa perustanut, suomensukuinen viikinki eli varjagi Rurik? Näiden kolmen varjagin mukaan novgorodilaiset nimittivät maataan Russkaja zemljaksi, Venäjän maaksi. http://www.wuorikoski.fi/russia.htm

Huh, huh kirjoitti:

tarvitseeko enää miettiä, miksi nykyaikana näiden rauta- ja varsinkin merovingi-aikakausien tapahtumat ohitetaan nopeasti sivuten. Tuon aikaisia ase, asuinpakka, mestaus/uhripaikka löytöjä on pohjanmaalla useita, kuten myos mm. viikinkipäälliköiden hautoja ym. Koulussa yleensä historiaa aletaan nykyään opettamaan ruotsinvallan ajalta, mutta ei ennen sitä? Minkähän takia esim. suomessa museovirasto ja kaivaukset on olleet iät ja ajat rkp.läisten hallussa? No, eihn toki sveddupellet halua itsestään historiankirjoihin ikävää kuvaa valloittajina ja ainahan kulloinenkin historiankirjoitus on muunnellusti seurannut valloittajan ja voittajan miekkaa! Jännä myös kun nykyaikana nuo saagat todistetaan viralliseksi historiaksi...kaikkien muiden asianosaisten valtioiden paitsi suomen kohdalla.

Lue lisää

noinhan se on, ruotsalaiset germaanit ja muut väkisin miekalla tänne ns. virallisen "oikean uskon" tuoneet ovat aina kirjoittaneet historian mieleisekseen ja vääristelleet & pimittäneet sitä. Kuitenkin tätä suomen-niemeä asui heitä enne jo todella kehittynyt kulttuuri, joka oli tavoiltaan, ei uskonnoltaan kristitty. Netti on täynnä mielenkiintoisia sivustoja ja keskustelupalstoja aiheesta. ja mm. linkkejä dna-tutkimuksiin jotka todistaa aukottomasti suomalaisten sukulaisuuden viikinkeihin. http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81

vakavanha kirjoitti:

noinhan se on, ruotsalaiset germaanit ja muut väkisin miekalla tänne ns. virallisen "oikean uskon" tuoneet ovat aina kirjoittaneet historian mieleisekseen ja vääristelleet & pimittäneet sitä. Kuitenkin tätä suomen-niemeä asui heitä enne jo todella kehittynyt kulttuuri, joka oli tavoiltaan, ei uskonnoltaan kristitty. Netti on täynnä mielenkiintoisia sivustoja ja keskustelupalstoja aiheesta. ja mm. linkkejä dna-tutkimuksiin jotka todistaa aukottomasti suomalaisten sukulaisuuden viikinkeihin. http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81

Lue lisää

Kylmä totuus on, että suurimmaksi osaksi sivistys on historian saatossa tullut ja rantautunut suomeen itäistä kautta. Lännestä ei ole milloinkaan tullut kuin enimmäkseen petosta, valhetta, sotia, kurjuutta ja kieroilua. Vanhan Romanovin suvun keisari Aleksanteri Suuri antoi suomelle autonomian 1809 ilmeisen tiedostaen Suomen vanhan muinais- ikiaikaisen hallitsevan aseman pohjolassa.
Tästä alkoi vuosien 1809–1855 hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kausi. Toista vaihetta luonnehti vuosien 1856–1916 voimakas teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen edistyminen, sekä itsehallinnon laajentuminen (vuoteen 1889 asti). Kolmantena olivat vuosien 1889–1916 venäläistämispolitiikan kaudet. Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.

Suomalaisia velvoittaa jo oikeus verisiteidenkin perusteella palauttamaan Suomi ja Pohjola nykyisestä alennuksesta siihen loistoon ja kukoistukseen mihin sillä oikeus on kansojen joukossa! http://www.youtube.com/watch?v=OGS4Y08tKd4

Kvenland kirjoitti:

Kylmä totuus on, että suurimmaksi osaksi sivistys on historian saatossa tullut ja rantautunut suomeen itäistä kautta. Lännestä ei ole milloinkaan tullut kuin enimmäkseen petosta, valhetta, sotia, kurjuutta ja kieroilua. Vanhan Romanovin suvun keisari Aleksanteri Suuri antoi suomelle autonomian 1809 ilmeisen tiedostaen Suomen vanhan muinais- ikiaikaisen hallitsevan aseman pohjolassa.
Tästä alkoi vuosien 1809–1855 hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kausi. Toista vaihetta luonnehti vuosien 1856–1916 voimakas teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen edistyminen, sekä itsehallinnon laajentuminen (vuoteen 1889 asti). Kolmantena olivat vuosien 1889–1916 venäläistämispolitiikan kaudet. Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.

Suomalaisia velvoittaa jo oikeus verisiteidenkin perusteella palauttamaan Suomi ja Pohjola nykyisestä alennuksesta siihen loistoon ja kukoistukseen mihin sillä oikeus on kansojen joukossa! http://www.youtube.com/watch?v=OGS4Y08tKd4

Lue lisää

Eikö sinulla ole mitään tarkempaa tietoa Suomen historiasta
Näkisit nyt edes vähän vaivaa!!! DD:((

aika ohutta tietoa kirjoitti:

Eikö sinulla ole mitään tarkempaa tietoa Suomen historiasta
Näkisit nyt edes vähän vaivaa!!! DD:((

ruotsalaismielisenä henkilönä hyvin itsekin halutessasi kaivaa tuon tiedon esiin netin syövereistä jos suomalaisten asia sinua yhtään kiinnostaa.

Voit ilmeisen kirjoitti:

ruotsalaismielisenä henkilönä hyvin itsekin halutessasi kaivaa tuon tiedon esiin netin syövereistä jos suomalaisten asia sinua yhtään kiinnostaa.

sukupuu: http://iorbock.com/ekirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/frnjtr2.gif

Fornjótrin suku: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fornjótrin_suku

Fornjótrin suku kirjoitti:

sukupuu: http://iorbock.com/ekirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/frnjtr2.gif

Fornjótrin suku: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fornjótrin_suku

Lue lisää

Pohjalaisista urheilijoista mm. Kurikan Jättiläisen, hiihdon 4x10km viestin olympiavoittajan ja moninkertaisen mitalistin sukupuusta löytyy mm. seuraavaa:

45.73 Thorri of Kvenland-Finland; syntynyt noin 320 Raumsdaul, Norja, Suomen ja Kainuun kuningas.
Hänen puolisokseen vihittiin noin 344 Raumsdal, Norja
45.74 Ikutiera of Finland; syntynyt noin 326 Raumsdal, Norja, Prinsessa.

Raamikaan viikinkimäisen kuninkaallisen olemuksen omaavan Mietaan Jussin sukupuusta löytyy monia muitakin kuninkaallisia. http://www.vilppula.com/images/mieto/ks.htm

Kuninkaiden sukua kirjoitti:

Pohjalaisista urheilijoista mm. Kurikan Jättiläisen, hiihdon 4x10km viestin olympiavoittajan ja moninkertaisen mitalistin sukupuusta löytyy mm. seuraavaa:

45.73 Thorri of Kvenland-Finland; syntynyt noin 320 Raumsdaul, Norja, Suomen ja Kainuun kuningas.
Hänen puolisokseen vihittiin noin 344 Raumsdal, Norja
45.74 Ikutiera of Finland; syntynyt noin 326 Raumsdal, Norja, Prinsessa.

Raamikaan viikinkimäisen kuninkaallisen olemuksen omaavan Mietaan Jussin sukupuusta löytyy monia muitakin kuninkaallisia. http://www.vilppula.com/images/mieto/ks.htm

Lue lisää

Se minkä vuoksi käänsin keskustelun ylläolevan kaltaiseen suuntaan, osoittaa teille geeniperimän merkityksen urheilijoilla. Pohjanmaallakin on kamppailu-urheilussa tuudittauduttu liika kauan yhteen totuuteen. Kun kuljette maailman turuilla ja toreilla niin pitäkää silmänne auki, aina voi oppia jotain uutta.

freestyle kirjoitti:

Se minkä vuoksi käänsin keskustelun ylläolevan kaltaiseen suuntaan, osoittaa teille geeniperimän merkityksen urheilijoilla. Pohjanmaallakin on kamppailu-urheilussa tuudittauduttu liika kauan yhteen totuuteen. Kun kuljette maailman turuilla ja toreilla niin pitäkää silmänne auki, aina voi oppia jotain uutta.

Lue lisää

mita tarkoitat voitko tasmentaa

voitko tasmentaa kirjoitti:

mita tarkoitat voitko tasmentaa

pelkästään lähinnä ainoastaan toisen painimuodon harjoittamiseen, eikä lajin pariin ole viimeaikoina enää kulkeutunut todella lahjakasta, huippugeenit omaavaa urheilijaa.
Onhan myös maailmalla koko ajan kehittyvät valmennusmenetelmät ja metodit osaltaan syynä sille ettei menestystä ole tullut entisaikojen tapaan. Nähtäväksi jää on suomessa kadetti-, juniori- ja sitä nuoremmissa ikäpolvissa tälläisiä yksilöjä, jotka pystyvät miesten sarjoissa nousemaan kaikkein terävimpään kärkeen.

on keskitytty kirjoitti:

pelkästään lähinnä ainoastaan toisen painimuodon harjoittamiseen, eikä lajin pariin ole viimeaikoina enää kulkeutunut todella lahjakasta, huippugeenit omaavaa urheilijaa.
Onhan myös maailmalla koko ajan kehittyvät valmennusmenetelmät ja metodit osaltaan syynä sille ettei menestystä ole tullut entisaikojen tapaan. Nähtäväksi jää on suomessa kadetti-, juniori- ja sitä nuoremmissa ikäpolvissa tälläisiä yksilöjä, jotka pystyvät miesten sarjoissa nousemaan kaikkein terävimpään kärkeen.

Lue lisää

Juu huippugeenit omaavat urheilijat eivät tänä päivänä mene enää yksinkertaiseen nojailulajiin, joka on kehitetty pelkistetystä 1800-luvun sirkuspainista.

huippugeenit kirjoitti:

Juu huippugeenit omaavat urheilijat eivät tänä päivänä mene enää yksinkertaiseen nojailulajiin, joka on kehitetty pelkistetystä 1800-luvun sirkuspainista.

oli Suomessa Kyrönjoen ympäristöstä Hämeenkyröön ja Viljakkalaan saakka ulottunut keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella sijainnut pitäjä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyrön_pitäjä Kyrönmaan esihistoriaa leimaa alueen myöhään tapahtunut nouseminen merestä ensin saaristoksi ja sittemmin rannikkoalueeksi. Kyrönmaa rajoittui pronssikaudella (1500–500 eKr.) länsireunastaan mereen ja tämän takia Laihian ja Vähänkyrön
alueilta on löytynyt huomattavan paljon pronssikautisia hautaröykkiöitä. Tätä
ajanjaksoa seuranneella rautakaudella asutus lisääntyi seudulla niin, että viimeistään ajanlaskun alussa Kyrönmaa oli Etelä-Pohjanmaan tärkein asutusalue.
Aluetta halkova Kyrönjoki oli tärkeä reitti meren ja sisämaan välillä. Nykyiset
Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian seudut olivat jo ajanlaskun ensimmäisinä
vuosisatoina pieniä keskuksia. Esim. Ison- ja Vähänkyrön rajalla sijaiteva Tervajoki ei ole suinkaan vasta autokauden synnyttämä kauppapaikka. Se oli satama ja markkinapaikka jo 2000 vuotta sitten rautakaudella. Kyrönjoki oli purjehduskelpoinen siihen etelästä laskevan Tervajoen suulle vielä kansainvaellusten aikana. Silloin liikenne ja kaupankäynti saattoi olla hyvin vilkasta.Paikalla, missä nykypäivänä potkiskellaan autojen renkaita ostoa harkiten, oli Köpingin markkinapaikka. Sen merkitys oli suuri ristiretkien aikaan ja vielä 1500-luvulla, jolloin suuria purjelaivastoja rakentaneet mahtimaat alkoivat hankkia Pohjanmaalta talonpoikien tuottamaa tervaa. Samoihin aikoihin kehittyi Kyrönjokilaaksossa merkittävä talonpoikaiskauppiaskunta, joka purjehti kauppamatkoillaan Köpingistä Pohjanlahtea Tornioon ja etelässä Gotlantiin saakka.
Rautakauden asutus on ollut aikaisempaan verrattuna ilmeisesti kiinteämpää. Maanviljelyn ja karjanhoidon ohella pyyntielinkeinot ovat kuitenkin edelleen olleet tärkeitä.Erityisesti turkiseläinten pyynti ja turkiskauppa lienevät olleet kansainvaellus- ja merovinkiaikana (400–800 jKr.)maakunnan vaurauden tärkeänä lähteenä. Rautakauden asutuksen muut jäänteet, asunnot, kylät, pellot jne. ovat kaikkialla maassamme edelleen verrattain vähän tunnettuja. Monin paikoin se johtunee siitä, että myöhempi asutus on peittänyt alleen aikaisemman. Vasta aivan viime vuosikymmeninä on myös Pohjanmaalla löydetty ja tutkittu muutamia rautakautisia asuinpaikkoja,Maalahdella ja Vöyrillä. Rautakauden hautalöydöt kertovat maanviljelystä, kaupasta, Pohjanmaan yhteyksistä eteläiseen
Suomeen, Pohjanlahden yli länteen ja Itä-Suomeen, Karjalaan ja Venäjälle. Muutamat Pohjanmaan ja koko maan rautakauden kultuurissa poikkeuksellisen rikkaat kalmistot, kuten Isonkyrön Pukkila,Vähänkyrön viikinkihaudat Kaavontönkkä ja Pääkköönmäki, Laihian Mujanvainio sekä Vöyrin Gulldynt antavat viitteitä siitä, että rautakauden yhteisöillä oli luultavasti omat paikalliset ”päällikkönsä” ja ”yläluokkansa”. Merkittäviä merovingi- ja pronssi aikakauden muinaisia paikkoja ovat myös Leväluhdan uhrilähde http://www.isokyro.fi/?id=149&lang=fi ja Tuomaanmäki http://www.isokyro.fi/?lang=fi&id=150 Suomen painin historiaan liittyen ensimmäiset miesten vapaapainin SM –kilpailut järjestettiin vuonna 1923 Kyrön Voiman isännöiminä Isossakyrössä.

Suur- Kyrön pitäjä kirjoitti:

oli Suomessa Kyrönjoen ympäristöstä Hämeenkyröön ja Viljakkalaan saakka ulottunut keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella sijainnut pitäjä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyrön_pitäjä Kyrönmaan esihistoriaa leimaa alueen myöhään tapahtunut nouseminen merestä ensin saaristoksi ja sittemmin rannikkoalueeksi. Kyrönmaa rajoittui pronssikaudella (1500–500 eKr.) länsireunastaan mereen ja tämän takia Laihian ja Vähänkyrön
alueilta on löytynyt huomattavan paljon pronssikautisia hautaröykkiöitä. Tätä
ajanjaksoa seuranneella rautakaudella asutus lisääntyi seudulla niin, että viimeistään ajanlaskun alussa Kyrönmaa oli Etelä-Pohjanmaan tärkein asutusalue.
Aluetta halkova Kyrönjoki oli tärkeä reitti meren ja sisämaan välillä. Nykyiset
Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian seudut olivat jo ajanlaskun ensimmäisinä
vuosisatoina pieniä keskuksia. Esim. Ison- ja Vähänkyrön rajalla sijaiteva Tervajoki ei ole suinkaan vasta autokauden synnyttämä kauppapaikka. Se oli satama ja markkinapaikka jo 2000 vuotta sitten rautakaudella. Kyrönjoki oli purjehduskelpoinen siihen etelästä laskevan Tervajoen suulle vielä kansainvaellusten aikana. Silloin liikenne ja kaupankäynti saattoi olla hyvin vilkasta.Paikalla, missä nykypäivänä potkiskellaan autojen renkaita ostoa harkiten, oli Köpingin markkinapaikka. Sen merkitys oli suuri ristiretkien aikaan ja vielä 1500-luvulla, jolloin suuria purjelaivastoja rakentaneet mahtimaat alkoivat hankkia Pohjanmaalta talonpoikien tuottamaa tervaa. Samoihin aikoihin kehittyi Kyrönjokilaaksossa merkittävä talonpoikaiskauppiaskunta, joka purjehti kauppamatkoillaan Köpingistä Pohjanlahtea Tornioon ja etelässä Gotlantiin saakka.
Rautakauden asutus on ollut aikaisempaan verrattuna ilmeisesti kiinteämpää. Maanviljelyn ja karjanhoidon ohella pyyntielinkeinot ovat kuitenkin edelleen olleet tärkeitä.Erityisesti turkiseläinten pyynti ja turkiskauppa lienevät olleet kansainvaellus- ja merovinkiaikana (400–800 jKr.)maakunnan vaurauden tärkeänä lähteenä. Rautakauden asutuksen muut jäänteet, asunnot, kylät, pellot jne. ovat kaikkialla maassamme edelleen verrattain vähän tunnettuja. Monin paikoin se johtunee siitä, että myöhempi asutus on peittänyt alleen aikaisemman. Vasta aivan viime vuosikymmeninä on myös Pohjanmaalla löydetty ja tutkittu muutamia rautakautisia asuinpaikkoja,Maalahdella ja Vöyrillä. Rautakauden hautalöydöt kertovat maanviljelystä, kaupasta, Pohjanmaan yhteyksistä eteläiseen
Suomeen, Pohjanlahden yli länteen ja Itä-Suomeen, Karjalaan ja Venäjälle. Muutamat Pohjanmaan ja koko maan rautakauden kultuurissa poikkeuksellisen rikkaat kalmistot, kuten Isonkyrön Pukkila,Vähänkyrön viikinkihaudat Kaavontönkkä ja Pääkköönmäki, Laihian Mujanvainio sekä Vöyrin Gulldynt antavat viitteitä siitä, että rautakauden yhteisöillä oli luultavasti omat paikalliset ”päällikkönsä” ja ”yläluokkansa”. Merkittäviä merovingi- ja pronssi aikakauden muinaisia paikkoja ovat myös Leväluhdan uhrilähde http://www.isokyro.fi/?id=149&lang=fi ja Tuomaanmäki http://www.isokyro.fi/?lang=fi&id=150 Suomen painin historiaan liittyen ensimmäiset miesten vapaapainin SM –kilpailut järjestettiin vuonna 1923 Kyrön Voiman isännöiminä Isossakyrössä.

Lue lisää

" Vanhastaan alueella asui saamelaisia vielä 1600-luvullakin Kyrön etelä-osissa ennen siirtymistä pohjoisempaan tai sulautumista valtaväestöön. "

Wikipediasta kirjoitti:

" Vanhastaan alueella asui saamelaisia vielä 1600-luvullakin Kyrön etelä-osissa ennen siirtymistä pohjoisempaan tai sulautumista valtaväestöön. "

Vanhat historioitsijat mainitsivat Suomen yleensä valtakuntana, mutta 1600-luvun jälkeen tapahtui Ruotsista alkaen muutos. Historiaa alettiin kirjoittaa uudelleen sen hetken valtapoliittisten tarpeiden mukaiseksi. Ruotsi oli suurvalta-aikanaan haukannut liian ison kakun, ja epärealistisista rajoista kiinnipitämisestä joutui maksamaan muuta valtakuntaa enemmän sen itäisin osa, silloinen Suomen Suuriruhtinaskunta.
v. 1154 j.a.a. Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a. Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.
noin 1200 j.a.a. Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a. Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.
1230 j.a.a. Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.
1320 - 1340 j.a.a. Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.
1340 -luku j.a.a. Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.
1362 j.a.a. Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.
1438 j.a.a. Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.
1548 j.a.a. Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.
1554 j.a.a. Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1555 j.a.a. Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1598 - 1599 j.a.a. Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.
1616 - 1639 j.a.a. Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1650 j.a.a. Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.
1670 -luku j.a.a "Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

Historiamme vaiheita kirjoitti:

Vanhat historioitsijat mainitsivat Suomen yleensä valtakuntana, mutta 1600-luvun jälkeen tapahtui Ruotsista alkaen muutos. Historiaa alettiin kirjoittaa uudelleen sen hetken valtapoliittisten tarpeiden mukaiseksi. Ruotsi oli suurvalta-aikanaan haukannut liian ison kakun, ja epärealistisista rajoista kiinnipitämisestä joutui maksamaan muuta valtakuntaa enemmän sen itäisin osa, silloinen Suomen Suuriruhtinaskunta.
v. 1154 j.a.a. Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a. Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.
noin 1200 j.a.a. Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a. Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.
1230 j.a.a. Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.
1320 - 1340 j.a.a. Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.
1340 -luku j.a.a. Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.
1362 j.a.a. Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.
1438 j.a.a. Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.
1548 j.a.a. Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.
1554 j.a.a. Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1555 j.a.a. Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1598 - 1599 j.a.a. Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.
1616 - 1639 j.a.a. Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1650 j.a.a. Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.
1670 -luku j.a.a "Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

Lue lisää

1700 j.a.a.
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1700 -1705 j.a.a.
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.
1728 j.a.a.
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.
1742 j.a.a.
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.
1768 j.a.a.
Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.
1769 j.a.a.
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.
1771 j.a.a.
Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.
1772 j.a.a.
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.
1774 j.a.a.
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.
1783 -1884 j.a.a.
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.
1784 - 1800 j.a.a.
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.
Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.
1789 j.a.a.
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.
1792 j.a.a.
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.
Nykyaika
Suomalaisten muinaiset valtiomuodostumat ja hallitsijat salataan edelleen huolellisesti sanomalehti-tason yleissivistyksessä ja kouluopetuksessa osana suomalaisen identiteetin hämärtämistä. 70-luvulta alkaen tilanne on entisestään huonontunut.

freestyle kirjoitti:

Se minkä vuoksi käänsin keskustelun ylläolevan kaltaiseen suuntaan, osoittaa teille geeniperimän merkityksen urheilijoilla. Pohjanmaallakin on kamppailu-urheilussa tuudittauduttu liika kauan yhteen totuuteen. Kun kuljette maailman turuilla ja toreilla niin pitäkää silmänne auki, aina voi oppia jotain uutta.

Lue lisää

VVV taas vauhdissa

Vaasan sekopää kirjoitti:

VVV taas vauhdissa

ruottalaasia ketuttaa kun koko kaupunki on ollut olemassa Vaasana vasta vuodesta 1611. Kaarle IX kun perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhan Vaasan Korsholmaan.. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. Eli Mustasaaren pitäjään perustettiin Vaasan vanha kaupunki vuosina 1606, se tunnettiin nimellä Mussor, ennen kuin kaupungille annettiin nykyinen nimi Vaasa 1611. Vuonna 1927 Mustasaaren kunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Korsholmiksi, n.1300-luvun puolivälin jälkeen rakennetun Korsholman linnan mukaan. Ilmeisen rannikon ja saariston maankohoamisen myötä ja syystä, että isoilla purjealuksilla ei enää päässyt Vassorinlahden suulta Kyrönjokea pitkin Tervajoen Köpingin kauppapaikkaan on satama n.1400-1500 tienoilla siirtynyt hiljalleen ulommaksi, Mussoriin ja Vaasaan ja täten nykyinen Vaasan kaupungin keskus hiljalleen muodostui ja jäi Mustasaaren kunnan ympäröimäksi. Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella ja itse kaupunkiin vei enää matala kanava. Nykypäivänä ulkosatama sijaitsee Vaskiluodossa.

vaasalaasia kirjoitti:

ruottalaasia ketuttaa kun koko kaupunki on ollut olemassa Vaasana vasta vuodesta 1611. Kaarle IX kun perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhan Vaasan Korsholmaan.. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. Eli Mustasaaren pitäjään perustettiin Vaasan vanha kaupunki vuosina 1606, se tunnettiin nimellä Mussor, ennen kuin kaupungille annettiin nykyinen nimi Vaasa 1611. Vuonna 1927 Mustasaaren kunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Korsholmiksi, n.1300-luvun puolivälin jälkeen rakennetun Korsholman linnan mukaan. Ilmeisen rannikon ja saariston maankohoamisen myötä ja syystä, että isoilla purjealuksilla ei enää päässyt Vassorinlahden suulta Kyrönjokea pitkin Tervajoen Köpingin kauppapaikkaan on satama n.1400-1500 tienoilla siirtynyt hiljalleen ulommaksi, Mussoriin ja Vaasaan ja täten nykyinen Vaasan kaupungin keskus hiljalleen muodostui ja jäi Mustasaaren kunnan ympäröimäksi. Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella ja itse kaupunkiin vei enää matala kanava. Nykypäivänä ulkosatama sijaitsee Vaskiluodossa.

Lue lisää

oikein itse mulkqvistien kuninkaat antoi pohjanmaan miehille "oikeuden" käydä kaupaa tuotteella, jota jo v*ttu oli myyty vuosisatojen ajan ulkomaille..pitihän tietenkin ne verot saada jollain maksuun mitä piti alkaa selkärepulla maksamaan lahden toiselle puolen!
Suomi-Finland on kyllä kautta historian kirjaimellisesti ollut yksi per*eleen ajopuu suurvaltojen valtapolitiikassa.

vai että kirjoitti:

oikein itse mulkqvistien kuninkaat antoi pohjanmaan miehille "oikeuden" käydä kaupaa tuotteella, jota jo v*ttu oli myyty vuosisatojen ajan ulkomaille..pitihän tietenkin ne verot saada jollain maksuun mitä piti alkaa selkärepulla maksamaan lahden toiselle puolen!
Suomi-Finland on kyllä kautta historian kirjaimellisesti ollut yksi per*eleen ajopuu suurvaltojen valtapolitiikassa.

Lue lisää

ja norjalaisten olisi aikanaan pitänyt murskata ruotsi maan tasalle ja jakaa alue kahtia keskenään. Eteläinen osa norskeille ja pohjoinen suomaalaisille.

Paini oli levinnyt ensin Afrikasta Aasiaan ja tuli sieltä Kaukaasian arojen kautta vasta reilut 2000-vuotta myöhemmin Pohjolaan, jossa muiden muassa viikingit opettelivat käyttämään painia kamppailuissaan.

Koska Pohjolan paini on tuhansia vuosia jäljessä muusta maailmasta, keksivät ruotsalaiset, ettei 1912 olympialaisissa saisi mennä jalkoihin vaan painittaisiin pelkästään yksinkertaisempaa krekoa. Suomalaiset kannattivat ajatusta. Nuo olympialaiset jäivät kuitenkin historian ainoiksi tynkäpainikisoiksi.

Onneksi nyt alkaa näkyä orastavia merkkejä siitä, että parhaat Pohjojan painijat pystyvät painimaan myös vapaata. Se on sitten antanut ruotsalaisille virikkeen järjestää myös vapaapainiin valmennusta.

Obhan se tietysti haastavampaa kilpailla lajissa, jota muut ovat harjoitelleet 2000-vuotta kauemmin.

kyllä viikingitkin kirjoitti:

Paini oli levinnyt ensin Afrikasta Aasiaan ja tuli sieltä Kaukaasian arojen kautta vasta reilut 2000-vuotta myöhemmin Pohjolaan, jossa muiden muassa viikingit opettelivat käyttämään painia kamppailuissaan.

Koska Pohjolan paini on tuhansia vuosia jäljessä muusta maailmasta, keksivät ruotsalaiset, ettei 1912 olympialaisissa saisi mennä jalkoihin vaan painittaisiin pelkästään yksinkertaisempaa krekoa. Suomalaiset kannattivat ajatusta. Nuo olympialaiset jäivät kuitenkin historian ainoiksi tynkäpainikisoiksi.

Onneksi nyt alkaa näkyä orastavia merkkejä siitä, että parhaat Pohjojan painijat pystyvät painimaan myös vapaata. Se on sitten antanut ruotsalaisille virikkeen järjestää myös vapaapainiin valmennusta.

Obhan se tietysti haastavampaa kilpailla lajissa, jota muut ovat harjoitelleet 2000-vuotta kauemmin.

Lue lisää

varsinkin noista Kaukaasian tasankojen ja arojen kansoista ovat tänä päivänäkin kovia kamppailemaan. Mongolia on tullut urheilussa tunnetuksi erityisesti maan kulttuuriin liittyvästä hevosurheilusta, kamppailulajeista kuten vapaapainista ja judosta sekä ammunnasta. Mongoliassa erittäin suosittu tapahtuma on vuosittain järjestettävä naadam-festivaali, jossa kilpaillaan mongolialaisessa painissa, ratsastuksessa ja jousiammunnassa. n. 1100-1200 -luvulla kun suomen-niemelle alettiin tuputtaa kristinuskoa, mongoleja hallitsi suuri ja mahtava valloittaja Tšingis-kaani, Temujin. Hänen valtakuntansa ulottui suurimmillaan Kublai-kaanin aikana idästä Korean niemimaalta kauas länteen Venäjälle Laatokan rannoille asti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolia#Urheilu

Miksi Pohjanmaan isossa seurassa ei painita vapaata?
Siellä on aina ollut vaan aakeeta laakeeta ei mäkiä ja kukkuloita. Porukka on tasamaalla kömpelömpää, ei riitä rahkeet ja tairot kuin vyötärön yläpuoilisiin otteisiin.

ei rahkeita kirjoitti:

Miksi Pohjanmaan isossa seurassa ei painita vapaata?
Siellä on aina ollut vaan aakeeta laakeeta ei mäkiä ja kukkuloita. Porukka on tasamaalla kömpelömpää, ei riitä rahkeet ja tairot kuin vyötärön yläpuoilisiin otteisiin.

Lue lisää

Tähänkin ketjuun sekoittaa vapaapaini ja kreko. Todennäköisesti sama vapaapainiin ihastunut poikanen tai isukki sitä tekee.

ei rahkeita kirjoitti:

Miksi Pohjanmaan isossa seurassa ei painita vapaata?
Siellä on aina ollut vaan aakeeta laakeeta ei mäkiä ja kukkuloita. Porukka on tasamaalla kömpelömpää, ei riitä rahkeet ja tairot kuin vyötärön yläpuoilisiin otteisiin.

Lue lisää

Pohjanmaalla ollaan sitä mieltä, että kun miehet on keskenään niin kädet pidetään vyötärön yläpuolella. Eteläs on vähän "vapaa" mielisempää.

Normaal vai vapaa kirjoitti:

Pohjanmaalla ollaan sitä mieltä, että kun miehet on keskenään niin kädet pidetään vyötärön yläpuolella. Eteläs on vähän "vapaa" mielisempää.

niihä se on tehtävä pohjanmaalla kun miehet ei osaa käyttää kömpelöitä jalkojaan muuhun kun pakittamiseen

Ei kai e-p:ltä oo tullu viimeisin arvokisamitali vapaasta. Ooonk mä väärässä? Etelän meriitit?

vapaa ihan ok! kirjoitti:

Ei kai e-p:ltä oo tullu viimeisin arvokisamitali vapaasta. Ooonk mä väärässä? Etelän meriitit?

Ne mitalintuojat kiersi vähän muutakin kuin tasaista Pohjanmaata. Siinä se pieni ero.

Afrikassa paini on taas kovassa nousussa.

n...tä on afrikassa kirjoitti:

Afrikassa paini on taas kovassa nousussa.

Painileireille, aletaanko somaliasta??

asia, jotta nykyysille pohjalaasille painipässiillekkin muistutehan pikkuusen mielehen maakuntansa historian vaiheita..? Saattoipa noilla Tervakauppa-matkoolla olla joitain Ilmajokisia Joupin juippejakin välillä mukana..

eikös se oo hyvä kirjoitti:

asia, jotta nykyysille pohjalaasille painipässiillekkin muistutehan pikkuusen mielehen maakuntansa historian vaiheita..? Saattoipa noilla Tervakauppa-matkoolla olla joitain Ilmajokisia Joupin juippejakin välillä mukana..

Lue lisää

ilmajokisille maailman-napa uskossa elävillekin hyvä välillä palauttaa mieliinsä, että heidänkään rupuinen kuntansa ei ole muuta kuin jakojäännös jostain isommasta kokonaisuudesta..

Vaasassa on nyt kolme kovaa painiseura. Mustasaaren puolelta ei lisää ole luvassa. Mutta Laihialta on.

käytössä ja nykyäänkin Khartoumissa käydään painiotteluita, jotka perustuu näihin vanhoihin traditioihin ja sääntöihin http://www.youtube.com/playlist?list=PLC534C898262111BA