Aineenopettajaksi?

Kaikkiin yliopistoihin pyritään pääsykokeella. Yliopistoilla on eroja, käy tutkimassa. Opiskelupaikkaa valitessa täytyy huomioida monia seikkoja.
Työmahdollisuudet riippuvat siitä, kuinka paljon noita aineita tulevaisuudessa opiskellaan ja opetetaan.
Käy lukiosi opon juttusilla, niin saat tarkempia tietoja.

Eli nähtävästi historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että haet opiskelemaan historiaa. Sitä on tarjolla useassa yliopistossa. Ainakin Helsinki, Turku, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Joensuu. Sinänsä yliopistolla ei ole suurta merkitystä - saman pätevyyden saat joka paikasta.

Ymmärtääkseni historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi haluavan pitää opiskella tiettyä määrä sitten yhteiskuntieteellisiä aineita. Lisäksi voit opiskella filosofiaa. Yliopistossa sinun pitää sitten vielä hakeutua aineenopettajakoulutukseen, eli suorittaa pedagogiset opinnot. Nämä siis nivoutuvat osaksi opintojasi.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien työllisyystilanteesta en osaa sanoa.

Jos haluat historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi, niin ainakin Helsingin yliopistossa yksi tapa on hakea ensin opiskelemaan jotain historia-ainetta. Opettajaopintoihin haetaan erikseen sitten, kun olet saanut ensin paikan yliopistosta. Koe on tekstipohjainen haastattelu, jossa arvioidaan esim. motivoituneisuutta. Hakuryhmät perusopetukseen on jaettu aineittain (esim. historiaan valitaan vuosittain max. 12 ja kokeessa kävi viime vuonna 23).

Lukio-opettajaksi kun haluat, niin sinun on suoritettava vähintään 120 op toisesta opetettavasta aineesta (esim. historia) ja toisesta opetettavasta aineesta (esim. yhteiskuntaopin eli valtsikasta opintoja) riittää 60 op (eli käytännössä katsoen perus- ja aineopinnot). Opettajan pedagogiset opinnot ovat laajuudeltaan myös 60 op. Kun vielä huomioidaan, että esim. Helsingin yliopistossa hum. tdk:n pakollisia opintoja (kieliopinnot jne.) on 25 op, on siinä jo melkein koko tutkinto kasassa (120 60 60 25=265 op, maisterin tutkinnon minimi 300 op). Kolmatta opettetavaa ainetta ei saa millään mahtumaan minimitutkintoon, joten kannattaa miettiä sopivaa komboa. Esim. historian ja yhteiskuntaopin yhdistäminen on aika perus, eikä filosofia EK myöskään täysin poissuljettu ole. Palkkauksesta on vaikea sanoa mitään.

Kiitoksia, näistä oli pikkaisen apua! Vois käydä myös opon puheilla :) Täytyy todella pohtia vielä, että mitä haluaa elämältään. Mutta opettajanura kiinnostaa kyllä paljon..

Opettaja lehdessä oli viime vuonna juttua, että historian & YH:n opettajien koulutusta pitäisi vähentää, sillä töitä ei riitä. Itsekin pohdin jossain vaiheessa kyseistä alaa, mutta päädyin oikeustieteisiin, jotka koin kiinnostavammaksi.

Voihan kökkö :( Noh, täytyy miettiä sitten erilaisia vaihtoehtoja.

Mitäköhän opettajia sitten tarvittaisiin tulevaisuudessa, opettajan ammatti kiinnostaisi hirveästi. Enkä haluaisi siitä luopua ainakaan vielä.

Muutama vaihtoehto:

- Luokanopettaja erityisopettajan pätevyys. Tai luokanopettaja jatkoksi aineenopettajan pätevyys.
- S2-opettaja.

Kieltenopettajia tarvitaan kyllä varmasti jatkossakin.

Toisaalta, jos kuitenkin historia on se pääintressi, niin minusta kannattaa sitä pyrkiä opiskelemaan ja hankkia se opettajan pätevyys eikä ehkä niin hirvittävästi murehtia työllistymistä.

Luokanopettajan pätevyys voisi olla hyvä vaihtoehto. Lisäksi jos matemaattiset aineet kiinnostavat voisi harkita niiden aineenopettajan pätevyyttä, joista kuulemma on pian pulaa (tai ainakin näin kehuskellaan uef:in nettisivuilla).

Täytyy pohtia, filosofia ja historia kiinnostaa erityisesti. Mutta opettaminen yleensäkin. Ehkä vaan elän unelmaani ja opiskelen, enkä ota stressiä tulevasta työtilanteesta, että onko niitä töitä vai ei. Sen näkee sitten. Niin ja voihan sitä sitten opiskella lisää ja kouluttautua lisäksi johonkin toiseen ammatiin. Elämähän on valintoja täynnä. Uusia ovia avautuu kokoajan ja toiset ovet menevät kiinni.

Jos olet aikeissa lähteä lukemaan esim. historiaa yliopistoon, niin ei se aineenopettajanpätevyyden hankkiminen ainakaan pahitteeksi ole! Opintoihin kuuluu myös opetusharjoittelua, joten jos huomaat opettamisen olevan aivan hanurista, niin ainahan voit sitten kehitellä jotain muuta :) Itse opiskelen juuri sitä mistä nautin, vaikka työtilanne (varsinkin nyt 2. opiskeluvuoteni syksystä lähtien) on ollut erittäin vaikea. Olen kuitenkin sitä mieltä, että osaavalle ja aiheesta kiinnostuneelle löytyy aina töitä :)

Minusta ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että ainut mitä haluan niin olisi opettaminen ja historiasta olen todella kiinnostunut, joten ajattelin ne yhdistää. Lapset/nuoret ovat myös kiinnostaneet ja niiden kanssa toimiminen. Mutta senhän näkee vasta sitten myöhemmin, että onko opettaminen todellisuudessa se mitä haluan vai ei. Haaveita ja unelmia täytyy aina olla, muuten ei jaksa edes yrittää!

Tietääkö joku, että onko opetusharjoittelu valvottua? Onko siellä joku tarkkailemassa sun opetusta ja kirjaamassa ylös asioita? Vai saatko harjoitella ihan rauhassa (ilman vieraspuoleisia katseita) ja vasta näyttökerralla on joku? Vai miten se homma menee käytännössä?

Ruotsissa ja Tanskassa on kova pula opettajista ja opettajankoulutukseen on helppo päästä varsinkin Ruotsissa. Jos on pätevä opettaja yhdessä Pohjoismaassa on sitä myös muissa Pohjoismaissa.

Okei kiitos austerism1! Tämä selvensi ajatuksiani paljon :) Ei se mua haittaa, että joku katselee ja arvioi, ei sitä huomaa kun tekee töitä. Oli kiva tietää miten se käytännössä menee tuo opetusharjoittelu.

Kiitoksia vatsauksista kaikille!

Moi, oletan ettet tule näkemään tätä, mutta lähditkö opiskelemaan opettajaksi? Ja jos niin minkä aineen? Olen ollut nyt 4 vuotta halukas opiskella opettajaksi. Tämän takia kiinnostaa...