opiskelen hammashoitajaksi, jonka jälkeen aion suuhygienistiksi, voinko käydä hammaslääkäriksi vielä sen jälkeen vaikken ole käynyt ikinä lukiota? Netistä yritin etsiä tietoa, mutten löytänyt, kiitos vastauksesta, jos joku tietää...
Pääseekö yliopistoon jos ei ole käynyt lukiota?
lisbetti79
34
5615
Vastaukset
- p-09
Lainaus Helsingin yliopiston sivuilta
(http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/kuka_voi_hakea.html)
"Yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan:
Henkilö, joka on suorittanut:
- vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
- ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon"
Sivulta löytyy myös muita vaihtoehtoja, mutta toinen noista lienee koskevan sinua (oletus, en tiedä minkälainen on hammashoitajan/suuhygienistin tutkinto). Eli voit hakea opiskelemaan vaikket lukioa kävisikään, jos jokin muu ehdoista täyttyy. Silloin valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella. - 31+02
Riittää, että on toisen asteen koulutus eli joko lukio tai ammattikoulu käytynä. Hyvin voit hakea :)
- kandi3
Mutta ei pääse hallitsematta lukio fy-ke-bi-pitkä matikka-kursseja. Ilman valmennuskurssia et pääse ja miten ymmärrät valmennuskurssista mitään, jos et hallitse luion tiettyjä oppimääriä.
Jos tavoitteena on hammaslääkärin tutkinto, niin hammashoitaja-suuhygienisti-koulutus on rahan- ja ajanhaaskausta. Lukioon ja sieltä hampaalle.
Ihan älytöntä uskotella ihmisille, että amistutkinnolla saisi mitään pohjaa akateemisiin jatko-opintoihin. Teoriassa juu, mutta käytännössä esim. hampaalla opiskelee ehkä 1 ilman yo tutkintoa, jos sitäkään. Sama pätee elukalle ja lääkikseen.- Terro Risti
Mitään valmennuskurssia ei tarvitse ja lyhyelläkin matematiikalla täysin mahdollista. Pitkä tosin antaa paremmat eväät.
- Poromies Junan tuoma
Terro Risti kirjoitti:
Mitään valmennuskurssia ei tarvitse ja lyhyelläkin matematiikalla täysin mahdollista. Pitkä tosin antaa paremmat eväät.
Vain hakemalla voi tulla valituksi. Kuitenkin minusta kannattaa pitää, ainakin toisinaan tosiasiat mielessä. Totta on kuten edellä on käynyt ilmi lukio /ylioppilaaksi opiskelu ei ole välttämätöntä. Ja tiettävästi matikkaa ei tarvitse olla -itse opiskellenko sitten- hallittavana pääsykokeessa "vain" lyhyen matikan tiedot. Ja totta kai motivoitunut pyrkijä opiskelee itsekseen riittävät fysiikat, kemiat ja biologiat.
Huokaus. En ole itse opiskellut päivääkään hammashoitajaksi, joten lähde viisastelemaan muuta kuin sen, että ajankohta oli noin vuosituhannen vaihteessa, kun opetusministerinä toiminut Maija Rask (Sd) ajoi ponnekaasti ns. sairaanhoitajien muuntokoulutusta; sairaanhoitajasta- lääkäriksi.
Kyllä, kyllä joukosta sairaanhoitajia aloitti lääkiksen opinnot ja varmasti suuri osa heistä valmistu ellei ole vielä valmistunut. Mutta se iso mutta, vaikka muuntokoulutettaville sairaala tai terveydenhoito ja hieman varmasti lääketieteellinenkin maailma oli ainakin hieman tutumpaa kuin mahd aivan "tavallisella" lukion käyneellä, niin käytännnössä tämä tausta ei auttanut heitä saamaan lääkärin tutkintoa yhtään sen nopeampaa kasaan ja ehkä toisinaan jopa päinvastoin. Valitettavasti, vaikka toisaalta tämä kertoo vain professioiden
(ammattialojen) erilaisuudesta; ei kai sairaanhoitajia ole koskaan ole ollut kouluttaa varsinaisesti "puolinaisiksi lääkäreiksi" päinvastoin molemmilla niin sairaanhoitajilla kuin lääkäreillä on oma tärkeä roolinsa, vaikka toki kokenut sairaanhoitaja saattaa nähdä paremmin sen mitä potilasta vaivaa kuin
lääkäri. Ja sittemmin sairaanhoitajille on myös viime aikoina haluttu ja on jo annettu koulutusta nykyisin myös reseptin kirjoittamiseen... Mutta ero näiden kahden ammattiryhmän kuten varmasti myös suuhygienistin ja hammaslääkärin välillä on edelleen olemassa; ainakin koulutuksessa.
Ja vaikka ihailen suuresti ihmisiä, jotka uskaltavat toteuttaa omia unelmiaan, vaikka sitten hieman vanhempana ja pari koulutusta läpi käyneenä, niin kyllä useimmat meistä joutuu harkitsemaan valintojaan, myös hieman taloudelliselta kannalta, vaikka suuhygiensteillä ja hammaslääkäreillä lienee töitä hyvin myös tulevaisuudessa, niin pitkä tie on silti kuljettavaksi, mutta mikään ei toetenkään estä _päinvastoin!_ pyrkimästä kohti omia unelmia.
Mutta älä kuvittele aiempien tutkintojen liikaa avittavan matkalla; niin arvokasta ja hienoa onkin jo vain se, että mahd. hammaslääkiksessä aloittaessa olis ehtinyt kurkistaa useampaan suuhun kuin moni mahd. lukiosta tullut ja edellen kuinka hyvää kokemusta on se, että mahd. jo hieman tuntee ennestään mm. sairaala maailman byrokratiaa...
Onnea hakuun ja opinteille
- hjjlkllnnj
Ammatillinen 3vuoden koulutus antaa sinulle hakuoikeuden yliopistoon. Suoritat vaan sitten pääsykokeet, jotka joutuu kaikki hakijat suorittamaan.
- skjgarh
Yleensä lukiopapereilla ja peruskoulun tai ammattikoulun käyneillä on käsittääkseni haussa eri kiintiöt, eli voi olla sääntönä, että lukiopapereilla otetaan 50 opiskelijaa, ja ilman lukiopapereita 5 opiskelijaa tms. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ilman lukiota sisään pääsy olisi välttämättä vaikeampaa, koska tällaisia hakioita on hirvittävästi vähemmän. Samat pääsykokeet on jokaisen kuitenkin suoritettava. Poikkeuksena alat joihin otetaan joitakin opiskelijoita suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Esim diplomi-insinööriopiskelijoita otetaan jonkin verran suoraan pitkän matikan ja fysiikan kirjoitusten perusteella, ilman että tarvitsee osallistua pääsykokeisiin. Kaikki säännöt hakumenettelyihin löytyy aina kyseisen koulun hakusivuilta. Menettely ja kriteerit vaihtelevat kouluittain ja oppialoittain, eli etsi se konkreettinen koulu, johon haluat hakea, etsi kohta "opiskelijaksi" tai "yliopistoon hakeminen" ja sieltä löydät kyllä kaikki ohjeet.
Hakumenettelystä voi myös aina kysyä koulun tai tiedekunnan tai oppiaineen opinto-ohjaajalta tai muulta toimistohenkilökunnalta vaikka lähettämällä sähköpostia. Lisätietoa saattaa myös saada ottamalla yhteyttä yliopiston opiskelijapalveluihin.- skjgarh
tähän vielä lisäisin, että mikäli "ei lukion käyneet" kuuluvat samaan kiintiöön kuin "pelkän pääsykokeen perusteella" valittavat, se tarkoittaa tietysti sitä, että pääsykokeessa on suoriuduttava erityisen hyvin, koska et voi tulla valituksi yhteispisteiden perusteella, eli kirjoitusten arvosanojen pääsykokeen perusteella. Silloin kuulut samaan kiintiöön, johon KAIKKI hakijat kuuluvat, koska kaikki voivat tulla hyväksytyksi pelkän pääsykokeen perusteella. Lisäksi osa hakijoista valitaan yhteispisteiden perusteella, jolloin hyvistä kirjoitusten arvosanoista voi ikään kuin saada helpotusta, jos pääsykokeesta ei suoriudu niiden kaikkein parhaimpien joukossa.
- kandi3
Ne, jotka eivät ole käyneet lukiota valitaan samassa kiintiössä kuin kaikki muutkin pelkän pääsykokeen kautta opiskelemaan pyrkivät. Mitään omaa kiintiötä amispohjalta pyrkiville ei ole.
Korkeakouluun ja yliopistoon on sen verran kova tunku, että yhteispisteiden (yo-todistus pääsykoepisteet) kiintiö täyttyy laudatur/eximia-ylioppilaista.
Ne pelkän kokeen perusteella pääsevät ovat pääsykokeessa erinomaisesti onnistuneita ja harvoin amiksen valinneella on halua ja kykyä pääsykokeen vaatimaan luku-urakkaan. Siksihän se amis kai valitaan, koska halutaa käytännönläheistä eikä kovin teoria-lukupainotteista koulutusta.- 2+5
"harvoin amiksen valinneella on halua ja kykyä pääsykokeen vaatimaan luku-urakkaan. Siksihän se amis kai valitaan, koska halutaa käytännönläheistä eikä kovin teoria-lukupainotteista koulutusta."
Mutta, toisaalta, jos amis varta vasten haluaa jollekin hieman akateemisemmalle tai ns. hienommalle alalle, niin eikö se jo itsessään kerro, että kyseessä ei ole mikään keskiverto amis? On varmasti totta, että moni hakeutuu amikseen sen takia, koska siellä pääsee tekemisiin käytännönläheisempien juttujen kanssa, ja harvalla amiksella on motivaatiota yliopistoon, mutta nämä henkilöt ovat niitä, jotka eivät yliopisto-opiskelusta edes haaveile - tai näin arvelen.
Toki on muistettava, että jos sinä, hyvä amiksen käynyt henkilö, todella haluat päästä sisään yliopistoon, niin edessäsi on suuri urakka. Liika itsetyytyväisyys on tie tuhoon. - Poromies Junan tuoma
2+5 kirjoitti:
"harvoin amiksen valinneella on halua ja kykyä pääsykokeen vaatimaan luku-urakkaan. Siksihän se amis kai valitaan, koska halutaa käytännönläheistä eikä kovin teoria-lukupainotteista koulutusta."
Mutta, toisaalta, jos amis varta vasten haluaa jollekin hieman akateemisemmalle tai ns. hienommalle alalle, niin eikö se jo itsessään kerro, että kyseessä ei ole mikään keskiverto amis? On varmasti totta, että moni hakeutuu amikseen sen takia, koska siellä pääsee tekemisiin käytännönläheisempien juttujen kanssa, ja harvalla amiksella on motivaatiota yliopistoon, mutta nämä henkilöt ovat niitä, jotka eivät yliopisto-opiskelusta edes haaveile - tai näin arvelen.
Toki on muistettava, että jos sinä, hyvä amiksen käynyt henkilö, todella haluat päästä sisään yliopistoon, niin edessäsi on suuri urakka. Liika itsetyytyväisyys on tie tuhoon."Toki on muistettava, että jos sinä, hyvä amiksen käynyt henkilö, todella haluat päästä sisään yliopistoon, niin edessäsi on suuri urakka. Liika itsetyytyväisyys on tie tuhoon". Voi, miten herttaista.
Sama varoituksen sananen taitaa olla hyvä pitää mielessä monen lukiossakin olevan... - Heikosta yo-todistuksesta ei ole paljoa apua, mutta onhan se hienoa saada tuleviksi Wapuiksi perinteinen päähine...
Ainakin - nimimerkki kandi3 on kirjoitellut jo paljon asiaa ja itsekin tulin jo sohaisseeksi jo aihetta. Yksi asia tai vinkki, jonka olisin edellisessä, turhankin pitkäksi venähtäneessä kirjoituksessa voinut tuoda esiin on, että ellei lukio kokonaisuutena maistu -monesta sen hyvätäkin puolesta huolimatta- niin jos mielii lääkikseen tai mihin tahansa, jossa edellytetään mm. hyvää laskutaitoa kemiaa ja fysiikkaa, tai biologiaa unohtamatta, niin oiva paikka "poimia rusinat pullasta" on kerrata, niitä iltalukion puolella. Ja miksei vaikka avoimen yliopiston puolella...
Ja kuten täällä viisaasti todettiin valmennuskurssille ei kannattane mennä, jollei jo omaa perustietoja... - Seuloja
2+5 kirjoitti:
"harvoin amiksen valinneella on halua ja kykyä pääsykokeen vaatimaan luku-urakkaan. Siksihän se amis kai valitaan, koska halutaa käytännönläheistä eikä kovin teoria-lukupainotteista koulutusta."
Mutta, toisaalta, jos amis varta vasten haluaa jollekin hieman akateemisemmalle tai ns. hienommalle alalle, niin eikö se jo itsessään kerro, että kyseessä ei ole mikään keskiverto amis? On varmasti totta, että moni hakeutuu amikseen sen takia, koska siellä pääsee tekemisiin käytännönläheisempien juttujen kanssa, ja harvalla amiksella on motivaatiota yliopistoon, mutta nämä henkilöt ovat niitä, jotka eivät yliopisto-opiskelusta edes haaveile - tai näin arvelen.
Toki on muistettava, että jos sinä, hyvä amiksen käynyt henkilö, todella haluat päästä sisään yliopistoon, niin edessäsi on suuri urakka. Liika itsetyytyväisyys on tie tuhoon.Kokemukseni mukaan ns. pitkän linjan opiskelijat seuloutuvat sinne parempaan päähän. Ainoa ongelma heidän kohdallaan näyttää olevan saada heidät itsensä uskomaan, että he todella ovat niin eteviä.
Ylioppilaiden ongelmana taas on se, että heidät saa harvoin uskomaan, etteivät tosissaan ole niin eteviä kuin he itse luulevat. - Humed
Seuloja kirjoitti:
Kokemukseni mukaan ns. pitkän linjan opiskelijat seuloutuvat sinne parempaan päähän. Ainoa ongelma heidän kohdallaan näyttää olevan saada heidät itsensä uskomaan, että he todella ovat niin eteviä.
Ylioppilaiden ongelmana taas on se, että heidät saa harvoin uskomaan, etteivät tosissaan ole niin eteviä kuin he itse luulevat.Itselläni on taustakoulutuksena kolmen vuoden ammattikoulu automaatiotekniikan alalta. Nyt hum. kand ja gradu hyvässä vaiheessa; valmistun filosofian, psykologian ja elämänkatsomustieteen aineenopettajaksi. Yliopisto ei todellakaan ole mikään vaativa koulu, vaikka sellaisen kuvan syystä tai toisesta "yliopistoväki" haluaa siitä antaa. Homman nimi on, että kirja käteen, lue mitä siinä sanotaan ja yritä ymmärtää parhaasi mukaan. Kuka tahansa pystyy tähän kunhan näkee hieman vaivaa, kiitos aivojen plastisuuden.
- Humanisti yllättäen
Humed kirjoitti:
Itselläni on taustakoulutuksena kolmen vuoden ammattikoulu automaatiotekniikan alalta. Nyt hum. kand ja gradu hyvässä vaiheessa; valmistun filosofian, psykologian ja elämänkatsomustieteen aineenopettajaksi. Yliopisto ei todellakaan ole mikään vaativa koulu, vaikka sellaisen kuvan syystä tai toisesta "yliopistoväki" haluaa siitä antaa. Homman nimi on, että kirja käteen, lue mitä siinä sanotaan ja yritä ymmärtää parhaasi mukaan. Kuka tahansa pystyy tähän kunhan näkee hieman vaivaa, kiitos aivojen plastisuuden.
Riippuu vähän kyseisestä opiskelijasta kuinka helppoa jokin on. Lisäksi myös opiskeltava aine vaikuttaa hieman hankaluuteen.
- humed, niin kai
Humed kirjoitti:
Itselläni on taustakoulutuksena kolmen vuoden ammattikoulu automaatiotekniikan alalta. Nyt hum. kand ja gradu hyvässä vaiheessa; valmistun filosofian, psykologian ja elämänkatsomustieteen aineenopettajaksi. Yliopisto ei todellakaan ole mikään vaativa koulu, vaikka sellaisen kuvan syystä tai toisesta "yliopistoväki" haluaa siitä antaa. Homman nimi on, että kirja käteen, lue mitä siinä sanotaan ja yritä ymmärtää parhaasi mukaan. Kuka tahansa pystyy tähän kunhan näkee hieman vaivaa, kiitos aivojen plastisuuden.
Älä provoa. Et ole opiskelija, sillä jos olisit, tietäisit opiskelemasi aineen oikean nimen.Elämänkatsomustiede, oikeasti se se on elämänkatsomustieto. Et taida edes osata googlettaa.
Kuka tahansa ei pääse yliopistoon. Pääsykoe ratkaisee.
- Humed
Viittaatko jotenkin siihen, että filosofia, psykologia ja kasvatustieteet ovat erityisen helppoja aineita opiskella, vai siihen, että koska yliopisto on ollut minulle helppoa, olen jotenkin erityisen lahjakas?
Jos näin on, kumpikin oletuksesi on väärä.
Olen opiskellut, luonnollisesti, muutakin yliopistolla mm. historiaa, kansantaloustiedettä ja biologiaa (JOO-opintoina).
En ole erityisen lahjakas tai poikkeuksellisen älykäs, muistan ehkä lukemani hieman paremmin kuin keskiverto ihminen, mutta siinä kaikki. Kirjasto on sivistyksen kehto; yliopisto on koulu, ja kaiken lisäksi ainoita kouluja joissa opettajlta ei vaadita pedagogisia opintoja.
Opintojeni keskiarvo, usko tai älä, on 4,3 kaikista kursseista, joten en myöskään suorita koulu "rimaa hipoen"
Yliopisto tuottaa yksiä vaarallisimmista ihmistyypeistä: niitä jotka kuvittelevat tosiasioita vastaan olevansa erityisen älykkäitä.- Kandi...............
Verraten lääketieteisiin tai luonnontieteisiin ovat filosofia, psykologia ja kasvatustieteet pikkujuttu, jos vain osaa lukea kirjoja.
- yliopisto on yliopisto
Vielä on tärkeä asia oppimatta: yliopisto ei ole koulu vaan yliopisto!
- Olet väärässä
yliopisto on yliopisto kirjoitti:
Vielä on tärkeä asia oppimatta: yliopisto ei ole koulu vaan yliopisto!
Yliopisto on koulu, ihan sama mitä se professori yrittää teille päteä.
Suomen koulujärjestelmä jakautuu peruskouluun (kaikille yhteinen), toiseen asteeseen (lukiot ja ammattikoulut) sekä korkea-asteeseen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu
- Humed
Onko sinulla kokemusta filosofian tai psykologian opiskelusta? Biologiaa 40 op opiskelleena, voin kertoa että kys. luonnontiede ei ainakaan ole vaativampaa opiskelijalle kuin psykologia tai filosofia. "Vaikeus" on suhteellista; 1200 sivua vieraskielistä luettavaa/5op, vaatii jonkin verran tekemistä(esim. psykologiassa jopa peruskursseilla), mutta kuten mikä tahansa aine, sen oppiminen ei ole vaikeaa, saati tee ihmisestä viisasta. Lääketieteiden opiskelu ei todellakaan ole vaativaa; lääkikseen sisäänpääsy toki on, mutta opiskelu siellä ei, ainakaan ystävieni mukaan, ole.
- Turh. luonnontieteil
Itse opiskelen luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja sivuaineena on pedagogiset opinnot, joten noita kasvatustieteen kirjoja on tullut luettua useasti. Eniten turhauttaa kun satojen sivujenkin jälkeen on ainoastaan määritelty tuhansia erilaisia käsitteitä (konstruktivismi, positivismi, behaviorismi, kvalitatiivinen tutkimus, jne), joilla ei todellisuuden kanssa ole mitään merkitystä.
Ei ehkä kannattaisi verrata biologian opintojen perusteella luonnontieteen helppoutta. 40 op laskenta voittoisista matematiikasta, fysiikasta tai kemiasta on huomattavasti hankalampi saavuttaa kuin biologiasta. Niissä ei riitä että siteeraa jotain kirjaa suoraan vaan opittuja asioita täytyy aidosti osata soveltaa. - 123ja5
On aivan turhaa luokitella aineita niiden helppouden mukaan. Jos ihminen on matemaattisesti lahjakas tai ainakin jaksaa vääntää numeroita ja pääsee sisälle niiden maailmaan, hänelle on matemaattisten asioiden opiskelu helppoa. Jos nauttii kirjojen lukemisesta ja jaksaa analysoida niitä, on kirjallisuuden opiskelu helppoa. Ihmisistä kiinnostunut ihminen kokee sen alan helpoksi. Absoluuttisella sävelkorvalla varustettu ihminen sitten on musiikinopiskelun neropatti.
Jokaisella opintoalalla vaaditaan jaksamista, kiinnostusta, soveltamista, tekemistä ja itsekritiikkiä. Itse olen nero kirjallisuudessa ja vaikkapa sosiologiassa, matikassa ja fysiikassa täysi tollo. Jollain on päinvastoin. - Humed
123ja5 : Tästä olen samaa mieltä
Turh. luonnontieteil: koska en ole opiskellut matematiikkaa(itsessään), fysiikkaa tai kemiaa, en voi ottaa kantaa väitteeseesi niiden vaikeudesta.
Alkuperäiselle kysyjälle tarkoitukseni oli viestittää, että oman kokemukseni mukaan yliopisto ei ole vaativa koulu; nyt voin lisätä, ylää olevien vastausten perusteella, että on se, jos lukee matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. Oma tieni on näemmä sittenkin ollut poikkeus ainoastaan aine valintojen vuoksi.
Älä silti lannistu. Olen varma, että mikä tahansa tavoitteesi onkaan, saavutat sen jos vaan tosiaan yrität. Sillä, oletko käynyt lukion vai ammattikoulun ei ole väliä; jos tahdot pitkän matematiikan suorittaa, siis jos se on tarpeellista suunnitelmiesi kannalta, se ei yksinään vie montaa kuukautta iltalukiossa. Hakea saat joka tapauksessa. - Tollanen täällä, hyi
Pääsee. Ainakin minä pääsin ilman yo-todistusta ja ilman pitkää matikkaa.
Erästähän tuo tuo v*tutti kun kommentti oli "kaikkia sitä tännekin pääsee.." :-) Eli varaudu siihen, ettet ole kaikkien mieleen opiskelijana.
Kermap*seet eivät ehkä pidä tasavertaisena, mutta väliäkö tuolla. Hyvää kevättä! - hmll1
Älä provoa, et todellakaan taida ola opiskelija. Eivät opiskelijat kysele toisiltaan ovatko ylioppilaita ja jos, niin millä arvosanoilla. Kaikki, jotka pääsykokeesta ovat selvinnet, ovat paikkansa ansainneet.
- sd8fg7
ei
- Oppijaaa
Pääsee. Mulla oli pohjalla ammattitutkinto ja suuri osa lukion kursseista käytynä. Pääsykokeisiin luin kirjat 3 kertaa ajatuksella läpi ja tein niistä muistiinpanoja, joita kertasin parina päivänä
ennen pääsykokeita. Pääsin yliopistoon sisään koepisteiden kiintiössä (10 opiskelijaa). Oon myös sitä mieltä, että jos oikeesti haluaa opiskelemaan jotain tiettyä alaa niin kyllä
sitä silloin tekeekin sen eteen töitä. Suosittelen kuitenkin ainakin joidenkin lukion kurssien opiskelua, niiden pohjalta kun voi jo vähän arvioida omaa oppimista ja innostusta opiskeluun. - fds90gh7
Oppijaaa kirjoitti:
Pääsee. Mulla oli pohjalla ammattitutkinto ja suuri osa lukion kursseista käytynä. Pääsykokeisiin luin kirjat 3 kertaa ajatuksella läpi ja tein niistä muistiinpanoja, joita kertasin parina päivänä
ennen pääsykokeita. Pääsin yliopistoon sisään koepisteiden kiintiössä (10 opiskelijaa). Oon myös sitä mieltä, että jos oikeesti haluaa opiskelemaan jotain tiettyä alaa niin kyllä
sitä silloin tekeekin sen eteen töitä. Suosittelen kuitenkin ainakin joidenkin lukion kurssien opiskelua, niiden pohjalta kun voi jo vähän arvioida omaa oppimista ja innostusta opiskeluun."ja suuri osa lukion kursseista käytynä"
siinäpä se :) - amiksesta lähtöisin
Oppijaaa kirjoitti:
Pääsee. Mulla oli pohjalla ammattitutkinto ja suuri osa lukion kursseista käytynä. Pääsykokeisiin luin kirjat 3 kertaa ajatuksella läpi ja tein niistä muistiinpanoja, joita kertasin parina päivänä
ennen pääsykokeita. Pääsin yliopistoon sisään koepisteiden kiintiössä (10 opiskelijaa). Oon myös sitä mieltä, että jos oikeesti haluaa opiskelemaan jotain tiettyä alaa niin kyllä
sitä silloin tekeekin sen eteen töitä. Suosittelen kuitenkin ainakin joidenkin lukion kurssien opiskelua, niiden pohjalta kun voi jo vähän arvioida omaa oppimista ja innostusta opiskeluun.Itselläni myös ammattitutkinto taustalla, mutten ole eläissäni käynyt yhtään lukion kurssia. Pääsykoe koostui silloin fysiologiasta (1/2 pisteistä), kemiasta (1/3 pisteistä) ja fysiikasta (1/6 pisteistä). Kemia ja fysiikka siis pohjautuivat lukion oppeihin. Luin fysiologian kirjan 3 kertaa läpi, kemiaa luin viikon verran ja fysiikkaa päivän. Heittämällä sisään koepistekiintiössä (hyväksyttyjen osuus hakeneista 9 %).
Ei siis lukio ole vaatimus, mutta täytyy ne lukion asiat kuitenkin opetella, jos mielii pärjätä pääsykokeessa. Todellinen opiskelu kuitenkin alkaa siellä yliopistossa, joten motivaatio lopulta ratkaisee sen, miten varsinaisissa opinnoissa pärjää.
Kivaa se opiskelu kuitenkin on, kun aihe on itselleen mielenkiintoinen. :)
- 4+4
Ja minulla on kirjat pöydällä ja sain täydet pääsykokeesta, että sillai...
- meitä on moneksi
Hyvä! Sama juttu täällä, lisäksi olin töissä koko ajan, kahden aineen pääsykokeessa käväisin ruokatunnilla. Samoilla pääsykokeilla pääsin kolmeen eri yliopistoon ja kaikissa molempiin hakemiini aineisiin. Valitsin HY:n ja opiskelin molemmat aineet ja vähän muutakin. En väitä, että ihan helppoa silti oli.
Juttu on tosi.
- niiiiiiina
Itse olen opiskellut ammttikoussa ja sen jäkeen ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulusssa sain riittävät taidot matematiikasta ja fysiikasta ja hain yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Pääsykokeita varten kävn vielä läpi vanhoja pääsykoetehtävä ja opiskelin lukion pitkän matikan kertauskirjasta. Todennäköisyyslaskenta oli ainoa aihealue, jota en ollut koskaan opiskellut. Sen opiskelin uutena pääsykokeita varten. Kokeesta sain riittävästi pisteitä ja pääsin opiskleijaksi. Sittemmin olen valmistunut ja nyt työelämässä. Edelleen sitä mieltä, että ei sitä lukiota mihinkään tarvita :)
Jos aikaa ja halua riittää, niin voi osallistua vaikka iltalukion joihinkin kursseihin ja saada sieltä lisä osaamista. Valmennuskurssien hyödyllisyydestä en osaa sanoa.- Tarkoitatko, että
Eli käytännössä ammattikoulun matikka ja fysiikka ei riitä yliopistoon hakiessa vaan tarvitaan lukio (,jota ei tarvita mihinkään mielestäsi) tai ammattikorkeakoulu opiskelua...
- 156196opkpo
Olisit käynyt suoraan lukion niin ei olisi tarvinnut tehdä sivupolkuja amk:ssa ja olisit samalla saanut riittävät matikan ja fysiikan taidot pääsykokeisiin (,jotka mahdollisesti olisit välttänyt, jos olisit kirjoittanut ylioppilaskokeissa kyseiset aineet tarpeeksi hyvin).
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3861512- 1051288
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1161210Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1641139- 44987
- 63906
Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32816Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0810Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s91804Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni167691