Purjekankaan "pehmentäminen"

Missä purjehdit?

Itämerellä järkevissä keleissä alle 19 m/s ei ole ollut mulla kertaakaan tarvetta myrksyfokalle. Pelkällä fokalla menee riittävän hyvin äärikeleissä.

6+10 kirjoitti:

Missä purjehdit?

Itämerellä järkevissä keleissä alle 19 m/s ei ole ollut mulla kertaakaan tarvetta myrksyfokalle. Pelkällä fokalla menee riittävän hyvin äärikeleissä.

Lue lisää

https://sites.google.com/site/homelessallegro/

Nyt tajuan, aiot vetää myrsyfokan sukan rullagenoan päälle. Ottaisin ennen matkaan lähtöä rullagenoan pois jos on luvassa kovaa keliä ja laittaisin 100% fokan. Isopurjetta sitten reivataan ja lopuksi pois kokonaan lähempänä 19 m/s.

Käsittely voi olla vaikeaa, mutta kuvan perusteella veikkaan, että nostaminen rullatun genoan päälle on helpompaa, kun "sukka" on jäykkä.

Ihan vain veikkaan. Kokemusta minulla ei tuollaisesta purjeesta ole.

Kokeile ensin nostoa kovalla kelillä ennen kuin teet mitään muutoksia.

Tuo on ihan mielenkiintoinen juttu! Ei minullakaan ole mitään "rikkiviisautta" aiheeseen. Mutta tuli vain mieleen että olisiko sitä mahdollista käytännössä testata miten hankalaa sen käyttö on "jäykkänä". Ja jos se tosiaan on hankalaa sen jäykkyyden takia, niin sitten teet asialle jotain. Eli tuleeko sen paikalle saamisen hankaluus siitä jäykkyydestä, vai onko se vaan hankala muutenkin saada paikoilleen...

407 kirjoitti:

Tuo on ihan mielenkiintoinen juttu! Ei minullakaan ole mitään "rikkiviisautta" aiheeseen. Mutta tuli vain mieleen että olisiko sitä mahdollista käytännössä testata miten hankalaa sen käyttö on "jäykkänä". Ja jos se tosiaan on hankalaa sen jäykkyyden takia, niin sitten teet asialle jotain. Eli tuleeko sen paikalle saamisen hankaluus siitä jäykkyydestä, vai onko se vaan hankala muutenkin saada paikoilleen...

Lue lisää

Hankaluus tai ainakin kuviteltu hankaluus tulee siitä että kangas on niin jäykkä että purje täytyy nostaa sitä mukaa kun hakasia laittaa kiinni.
Ajatukseni olisi että saisin laitettua kaikki hakaset ensin kiinni kannen tasolla ja sitten nostettua purjeen kerralla ylös.
No kesällä testaan mikä on sitten toimivin ratkaisu.

"Rullagenoaa ei voi enää ottaa pois jos myrskypurjetta tarvitaan. "

Aivan varmasti saa 27 jalkaisen veneen rullagenoan (alle 20 m2) purjehtiessa pois ja fokan tilalle.

"Kyse on ilmeisesti matkapurjehduksesta, jossa keli vaihtuu matkalla eikä päiväpurjehduksesta, missä koko päivän rätit valitaan aamulla"

Itämerellä matkapurjehdus on useimmilla päiväpurjehdusta.

ndf2 kirjoitti:

"Rullagenoaa ei voi enää ottaa pois jos myrskypurjetta tarvitaan. "

Aivan varmasti saa 27 jalkaisen veneen rullagenoan (alle 20 m2) purjehtiessa pois ja fokan tilalle.

"Kyse on ilmeisesti matkapurjehduksesta, jossa keli vaihtuu matkalla eikä päiväpurjehduksesta, missä koko päivän rätit valitaan aamulla"

Itämerellä matkapurjehdus on useimmilla päiväpurjehdusta.

Lue lisää

Ei saa. Kun on myrskyfokan aika, on vene hallitsemattomissa genua auki rullattuna. Pienen genuan alla on pieni vene. Ja toisin kuin kuvittelet siellä Airiston nurkassa, et katsele siinä Itämeren vastarantaa. Enpä ole koskaan onnistunut Hanko-Sandhamn tai Utö-Visby välejä päivässä purjehtimaan. En edes silloin, kun Hanko-Sandhamn on ajettu kisana täydellä miehistöllä 10-15 m/s lenssinä. Ja Itämerta riittää vielä reippaasti Gotlannin eteläpuolellekin.

Koitapa keräillä enemmän kokemusta ennenkuin tarjoat olematonta tietoa.

ndf2 kirjoitti:

"Rullagenoaa ei voi enää ottaa pois jos myrskypurjetta tarvitaan. "

Aivan varmasti saa 27 jalkaisen veneen rullagenoan (alle 20 m2) purjehtiessa pois ja fokan tilalle.

"Kyse on ilmeisesti matkapurjehduksesta, jossa keli vaihtuu matkalla eikä päiväpurjehduksesta, missä koko päivän rätit valitaan aamulla"

Itämerellä matkapurjehdus on useimmilla päiväpurjehdusta.

Lue lisää

Ei saa. Henki on vaarassa, jos myrskyssä vetäiset rullagenoan kokonaan auki. Vene broachaa heti ja karkaa todennäköisesti käsistä. Sitten onkin jännät paikat, kun mietit, mitä seuraavaksi. Meillä on 55-neliöinen rullagenoa, ja sen rullaköyden lukkoa ei saa avata missään tilanteessa, jos tuulta on yli 12 m/s. Pienemmällä purjeella voi kuvitella jotain muuta, mutta vastaavasti venekin on sitten pienempi, joten ei onnistu.

Paha temppu kirjoitti:

Ei saa. Henki on vaarassa, jos myrskyssä vetäiset rullagenoan kokonaan auki. Vene broachaa heti ja karkaa todennäköisesti käsistä. Sitten onkin jännät paikat, kun mietit, mitä seuraavaksi. Meillä on 55-neliöinen rullagenoa, ja sen rullaköyden lukkoa ei saa avata missään tilanteessa, jos tuulta on yli 12 m/s. Pienemmällä purjeella voi kuvitella jotain muuta, mutta vastaavasti venekin on sitten pienempi, joten ei onnistu.

Lue lisää

"Meillä on 55-neliöinen rullagenoa,"

Tuo on tota, asioita katsotaan oman venee vinkkelistä eikä kyseessä olevan. 20m2 lepattava jenni tulee alas alufoiliapitkin kelissa kuin kelissä vähän vetämällä alaspäin.

8+17 kirjoitti:

"Meillä on 55-neliöinen rullagenoa,"

Tuo on tota, asioita katsotaan oman venee vinkkelistä eikä kyseessä olevan. 20m2 lepattava jenni tulee alas alufoiliapitkin kelissa kuin kelissä vähän vetämällä alaspäin.

Lue lisää

Noniin...

Pienempi purje, pienempi vene.

Se 27-jalkainen broachaa 20-neliöisellä genoalla myrskyssä ihan juuri täsmälleen samalla tavalla kuin meidän isompi vene 55-neliöisellä.

Ja myrskyssä et todellakaan voi päästää mitään purjetta valtoimenaan "lepattamaan". Mitä oikein kuvittelet?

Paha temppu kirjoitti:

Noniin...

Pienempi purje, pienempi vene.

Se 27-jalkainen broachaa 20-neliöisellä genoalla myrskyssä ihan juuri täsmälleen samalla tavalla kuin meidän isompi vene 55-neliöisellä.

Ja myrskyssä et todellakaan voi päästää mitään purjetta valtoimenaan "lepattamaan". Mitä oikein kuvittelet?

Lue lisää

"Se 27-jalkainen broachaa 20-neliöisellä genoalla myrskyssä ihan juuri täsmälleen samalla tavalla kuin meidän isompi vene 55-neliöisellä."

Myrskyssä ei ole tarkoitus päästä venettä brouchaamaan, genoa on siis päästettävä vaikka lepttamaan.

"Ja myrskyssä et todellakaan voi päästää mitään purjetta valtoimenaan "lepattamaan". Mitä oikein kuvittelet? "

Isopurjetta jos reivataan, niin se päästetään lepattamaan. Genoan lepattaminen kovassa tuulessa ei ole sen kummempaa, nopeasti vain pitää kelata purje alas.

"Montako kertaa olet vaihtanut yli 19m/s tuulessa? "

Katoku ei tarvi vaihtaa viimetipassa, ottaa selvää itämeren säästä, niin sopiva purje löytyy ajoissa. Sään seuraaminen on aluksen kipparin velvollisuus.

http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri?doAsUserLanguageId=fi_FI

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

"Tavanomainen Hanko- Visby esimerkiksi ei suju päiväseltään."

Just ja tyyppilinen lomapurjehtia Itämerellä koko kesän kelaa Hanko Visby väliä;-)

234t kirjoitti:

"Montako kertaa olet vaihtanut yli 19m/s tuulessa? "

Katoku ei tarvi vaihtaa viimetipassa, ottaa selvää itämeren säästä, niin sopiva purje löytyy ajoissa. Sään seuraaminen on aluksen kipparin velvollisuus.

http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri?doAsUserLanguageId=fi_FI

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

"Tavanomainen Hanko- Visby esimerkiksi ei suju päiväseltään."

Just ja tyyppilinen lomapurjehtia Itämerellä koko kesän kelaa Hanko Visby väliä;-)

Lue lisää

Useimmiten sää on suunnilleen tiedossa etukäteen, ei aina. Ja aivan samantekevää, kelataanko sitä väliä koko kesän vai kerran kymmenessä vuodessa. Perille pitää päästä ehjänä joka ikinen kerta, ei vain melkein joka kerta. Ja entä jos kyselijä ei ollutkaan se kuvittelmasi "tyypillinen lomapurjehtija"?

tyypillinen? kirjoitti:

Useimmiten sää on suunnilleen tiedossa etukäteen, ei aina. Ja aivan samantekevää, kelataanko sitä väliä koko kesän vai kerran kymmenessä vuodessa. Perille pitää päästä ehjänä joka ikinen kerta, ei vain melkein joka kerta. Ja entä jos kyselijä ei ollutkaan se kuvittelmasi "tyypillinen lomapurjehtija"?

Lue lisää

"Ja entä jos kyselijä ei ollutkaan se kuvittelmasi "tyypillinen lomapurjehtija"? "

https://sites.google.com/site/homelessallegro/home

Just saanut veneen kasaan, että varsinkin on tyypillinen lomapurjehtia.

23455 kirjoitti:

"Ja entä jos kyselijä ei ollutkaan se kuvittelmasi "tyypillinen lomapurjehtija"? "

https://sites.google.com/site/homelessallegro/home

Just saanut veneen kasaan, että varsinkin on tyypillinen lomapurjehtia.

Lue lisää

Mistä sen voi päätellä? Ei ainakaan siitä, että kunnostusprojekti on vasta päättynyt. Venetyypin valinta jo viittaa aivan muuhun.

????? kirjoitti:

Mistä sen voi päätellä? Ei ainakaan siitä, että kunnostusprojekti on vasta päättynyt. Venetyypin valinta jo viittaa aivan muuhun.

Jep, vuosikausia kunnostanut venettä ja heti valtamerelle myrskyyn.

234t kirjoitti:

"Montako kertaa olet vaihtanut yli 19m/s tuulessa? "

Katoku ei tarvi vaihtaa viimetipassa, ottaa selvää itämeren säästä, niin sopiva purje löytyy ajoissa. Sään seuraaminen on aluksen kipparin velvollisuus.

http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri?doAsUserLanguageId=fi_FI

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

"Tavanomainen Hanko- Visby esimerkiksi ei suju päiväseltään."

Just ja tyyppilinen lomapurjehtia Itämerellä koko kesän kelaa Hanko Visby väliä;-)

Lue lisää

Kiitos opetuksesta sään seuraamiseksi. Katselen jatkuvasti säätä Pohjoisatlantilla seuraavaa ylitystä varten. Veneessä katson sään päivittäin satelliitista. Siitä huolimatta olen joutunut vaihtamaan purjeita jopa kovassa tuulessa ja 27 jalkaisessakin veneessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Arvioin kuitenkin, että Homelessin kippari on ihan oikeilla jäljillä kun rikaa rullagenoan päälle myrskyfokan eikä rupea vaihtamaan. Itse olen pitänyt irroitettavaa kutteristaagia parempana ratkaisuna mutta Roomaan voi olla useampia teitä. Olisi ihan mielenkiintoista tietää kuinka helppo tällainen genoan päälle asennettava purje on käytössä ja kuinka se toimii paksun genoan takana. Purjehan on pakosta vain muutaman neliön lappu.

seppomartti kirjoitti:

Kiitos opetuksesta sään seuraamiseksi. Katselen jatkuvasti säätä Pohjoisatlantilla seuraavaa ylitystä varten. Veneessä katson sään päivittäin satelliitista. Siitä huolimatta olen joutunut vaihtamaan purjeita jopa kovassa tuulessa ja 27 jalkaisessakin veneessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Arvioin kuitenkin, että Homelessin kippari on ihan oikeilla jäljillä kun rikaa rullagenoan päälle myrskyfokan eikä rupea vaihtamaan. Itse olen pitänyt irroitettavaa kutteristaagia parempana ratkaisuna mutta Roomaan voi olla useampia teitä. Olisi ihan mielenkiintoista tietää kuinka helppo tällainen genoan päälle asennettava purje on käytössä ja kuinka se toimii paksun genoan takana. Purjehan on pakosta vain muutaman neliön lappu.

Lue lisää

Kovasti tuntuu olevan suosittua käyttää matkaveneessä irrotettavaa kutteristaagia. Onko irrottamiselle jokin muu syy kuin genoan halssinvaihdon helpottaminen?

Meillä oli irrotettava kutteristaagi itse asiassa koko ajan kiinni Suomesta Espanjaan asti. Ei sitten kuitenkaan kertaakaan laitettu siihen purjetta, joten Espanjassa asennettiinkin staagiin rulla, ja nyt sitä on sitten tullut vähän käytettyäkin.

Edellinen omistaja piti kutteristaagin kiinni koko matkan maailman ympäri, eikä hänkään siinä koskaan purjetta käyttänyt. Staagin ja sitä kiristävien barduunoiden idea oli maston tukeminen, ja se toimiikin siinä tehtävässä oikein hyvin.

Genoan halssinvaihto on vähän työläämpää kutteristaagi kiinni kuin ilman, mutta barduunoiden ansiosta kutteristaagin kiinnitys on sen verran alhaalla, että staagien välissä on kuitenkin hyvin tilaa (reilu metri).

234t kirjoitti:

"Montako kertaa olet vaihtanut yli 19m/s tuulessa? "

Katoku ei tarvi vaihtaa viimetipassa, ottaa selvää itämeren säästä, niin sopiva purje löytyy ajoissa. Sään seuraaminen on aluksen kipparin velvollisuus.

http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa-ja-itameri?doAsUserLanguageId=fi_FI

http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/

http://www.flyingineurope.be/aviation_weather_maps.htm

"Tavanomainen Hanko- Visby esimerkiksi ei suju päiväseltään."

Just ja tyyppilinen lomapurjehtia Itämerellä koko kesän kelaa Hanko Visby väliä;-)

Lue lisää

Menes nyt siitä höpöttämästä!

Kutterirulla kirjoitti:

Kovasti tuntuu olevan suosittua käyttää matkaveneessä irrotettavaa kutteristaagia. Onko irrottamiselle jokin muu syy kuin genoan halssinvaihdon helpottaminen?

Meillä oli irrotettava kutteristaagi itse asiassa koko ajan kiinni Suomesta Espanjaan asti. Ei sitten kuitenkaan kertaakaan laitettu siihen purjetta, joten Espanjassa asennettiinkin staagiin rulla, ja nyt sitä on sitten tullut vähän käytettyäkin.

Edellinen omistaja piti kutteristaagin kiinni koko matkan maailman ympäri, eikä hänkään siinä koskaan purjetta käyttänyt. Staagin ja sitä kiristävien barduunoiden idea oli maston tukeminen, ja se toimiikin siinä tehtävässä oikein hyvin.

Genoan halssinvaihto on vähän työläämpää kutteristaagi kiinni kuin ilman, mutta barduunoiden ansiosta kutteristaagin kiinnitys on sen verran alhaalla, että staagien välissä on kuitenkin hyvin tilaa (reilu metri).

Lue lisää

Minulla on 35-jalkaisessa veneessäni kiinteä kutteristaagi ja siinä rullafokka. Kutteristaagin yläpää on vain puolisen metriä alaspäin mastonhuipusta, joten barduunoita ei tarvita. Kannen tasolla staagien väliä on puolisentoista metriä.

Genuan halssinvaihto on joskus hankalaa mutta vain aivan kevyessä kelissä, jolloin on hyvää aikaa käydä keulassa tyrkkäämässä genua kutteristaagin ohi. Tämäkin ongelma johtuu pääosin siitä, että genua on turhan tuhtia kangasta. (Toisaalta 20 vuotta vanha purje on yhä kohtuullisesti muodossaan.)

Hakro kirjoitti:

Minulla on 35-jalkaisessa veneessäni kiinteä kutteristaagi ja siinä rullafokka. Kutteristaagin yläpää on vain puolisen metriä alaspäin mastonhuipusta, joten barduunoita ei tarvita. Kannen tasolla staagien väliä on puolisentoista metriä.

Genuan halssinvaihto on joskus hankalaa mutta vain aivan kevyessä kelissä, jolloin on hyvää aikaa käydä keulassa tyrkkäämässä genua kutteristaagin ohi. Tämäkin ongelma johtuu pääosin siitä, että genua on turhan tuhtia kangasta. (Toisaalta 20 vuotta vanha purje on yhä kohtuullisesti muodossaan.)

Lue lisää

Piti vielä lisätä, että eräässä aikaisemmassa veneessäni, Shipman 28:ssa, oli ns. baby-stay, joka sekin joskus häiritsi halssinvaihtoa. Siitä oli kuitenkin jonkinlaista iloa maston trimmaamisessa. Siihen ei ollut tarkoitus kiinnittää purjetta.

seppomartti kirjoitti:

Kiitos opetuksesta sään seuraamiseksi. Katselen jatkuvasti säätä Pohjoisatlantilla seuraavaa ylitystä varten. Veneessä katson sään päivittäin satelliitista. Siitä huolimatta olen joutunut vaihtamaan purjeita jopa kovassa tuulessa ja 27 jalkaisessakin veneessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Arvioin kuitenkin, että Homelessin kippari on ihan oikeilla jäljillä kun rikaa rullagenoan päälle myrskyfokan eikä rupea vaihtamaan. Itse olen pitänyt irroitettavaa kutteristaagia parempana ratkaisuna mutta Roomaan voi olla useampia teitä. Olisi ihan mielenkiintoista tietää kuinka helppo tällainen genoan päälle asennettava purje on käytössä ja kuinka se toimii paksun genoan takana. Purjehan on pakosta vain muutaman neliön lappu.

Lue lisää

"Siitä huolimatta olen joutunut vaihtamaan purjeita jopa kovassa tuulessa ja 27 jalkaisessakin veneessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. "

Joo ei mekään menty kuin viime kesänä porkkalasta tallinaan, lähtiessä oli tuultä lännestä 15 m/s, 100% fokka ja reivattu isopurje. Puolivälissä iski 19 m/s ja tuuli sitten sen verran pari päivää. Isopurje alas ja matka jatkui.

Hakro kirjoitti:

Minulla on 35-jalkaisessa veneessäni kiinteä kutteristaagi ja siinä rullafokka. Kutteristaagin yläpää on vain puolisen metriä alaspäin mastonhuipusta, joten barduunoita ei tarvita. Kannen tasolla staagien väliä on puolisentoista metriä.

Genuan halssinvaihto on joskus hankalaa mutta vain aivan kevyessä kelissä, jolloin on hyvää aikaa käydä keulassa tyrkkäämässä genua kutteristaagin ohi. Tämäkin ongelma johtuu pääosin siitä, että genua on turhan tuhtia kangasta. (Toisaalta 20 vuotta vanha purje on yhä kohtuullisesti muodossaan.)

Lue lisää

Minulla oli Karibian reissulla koko ajan irroitettava kutteristaagi paikallaan. Kelasin halssinvaihdossa genuaa sisään niin paljon, että genu meni sujuvasti toiselle puolelle. Kutteristaagin juurella oli yleensä myrskyfokka valmiina nostettavaksi. Se oli viritetty kumilenkeillä nippuun. Nostin sen myös kerran ylös kun tuuli yltyi siinä määrin, että kumilenkit pettivät. Olikin jo aika vetää genua sisään ja myrsky auki.

12+2 kirjoitti:

"Siitä huolimatta olen joutunut vaihtamaan purjeita jopa kovassa tuulessa ja 27 jalkaisessakin veneessä Itämerellä ja Pohjanmerellä. "

Joo ei mekään menty kuin viime kesänä porkkalasta tallinaan, lähtiessä oli tuultä lännestä 15 m/s, 100% fokka ja reivattu isopurje. Puolivälissä iski 19 m/s ja tuuli sitten sen verran pari päivää. Isopurje alas ja matka jatkui.

Lue lisää

Suurella todennäköisyydellä voi sanoa, että säätiedotuksia ei oltu seurattu. Eikä itse asiassa käytetty järkeä muutenkaan, jos on 15-metriseen ylipäätään lähdetty.

8+11 kirjoitti:

Suurella todennäköisyydellä voi sanoa, että säätiedotuksia ei oltu seurattu. Eikä itse asiassa käytetty järkeä muutenkaan, jos on 15-metriseen ylipäätään lähdetty.

Tilanne oli sellainen, että se oli toinen yritys. Eka yritys palautti veneen kotisatamaan uutta isopurjeen fallia ostamaan. Myös oli kiire ostamaan viinaa.

Oletko kysynyt purjemaakareilta? Heiltä voisi saada päteviä vastauksia.

"Keskustelua tämä on näköjään herättänyt, mutta vastauksia ei."

On vastaus:100% fokka on parempi purje kuin myrskyfokka, sitä voi käyttää muutenkin ja paljon yksinkertaisempaa on laskea isopurje, kuin alkaa virittelemään myrskyssä jotain myrskyfokkaa.

23+33 kirjoitti:

"Keskustelua tämä on näköjään herättänyt, mutta vastauksia ei."

On vastaus:100% fokka on parempi purje kuin myrskyfokka, sitä voi käyttää muutenkin ja paljon yksinkertaisempaa on laskea isopurje, kuin alkaa virittelemään myrskyssä jotain myrskyfokkaa.

Lue lisää

Et kuitenkaan vastannut alkuperäiseen kysymykseen...

kysmy kirjoitti:

Et kuitenkaan vastannut alkuperäiseen kysymykseen...

Tulipahan siinä selvitettyä, että 100 % fokka, eli siis yleensä kolmosgenua on kovassa tuulessa parempi kuin myrskyfokka. Takuuvarmasti näin on. Yhtälailla myrskyfokka on kolmosgenuaa parempi, kun tuulee vielä kovempaa. Kilpaileminen lakkaa olemasta varsinaisesti kilpailemista, kun vaihdetaan myrskyfokkaan, mutta matkapurjehdus vielä jatkuu. Ja jatkuu miellyttävämpänä hyvinkin jo siinä 20 m/s kohdalla
Mutta aloittajan ongelmaan siitä ei saatu vihiäkään. Sellaisia vastauksia tulee yleensä tietyltä taholta.

kysmy kirjoitti:

Et kuitenkaan vastannut alkuperäiseen kysymykseen...

Koska aloittajalla on ratkaisut hukassa , voi aivan hyvin esittää parempia ratkaisuja.

Niin se taitaa olla, että kutteristaagin "haittana" on joko barduunat tai pieni väli staagien välissä. Meillä ei aikaisemmassa veneessä ollut barduunoita, joten aluksi ne tuntuivat vähän hankalilta, myötäisellä varsinkin.

Sitten niihin on tottunut, eivätkä enää jää halssinvaihdossa vahingossa kiinni. Harkitsen kyllä vaijereiden korvaamista dyneemalla, jolloin saisivat hinkata isoa vähän vapaammin ilman vaurioita purjeelle.

Edelliselle omistajalle kutteristaagin jatkuvasta pitämisestä taisi muuten olla arvaamatonta etua, kun etustaagi yllättäen kiertyi irti rullasta keskellä Atlanttia. "in line" saalingeilla varustettu masto olisi luultavasti ilman kutteristaagia ja sen barduunoita ollut hyvinkin lähellä katkeamista.

Kutterirulla kirjoitti:

Niin se taitaa olla, että kutteristaagin "haittana" on joko barduunat tai pieni väli staagien välissä. Meillä ei aikaisemmassa veneessä ollut barduunoita, joten aluksi ne tuntuivat vähän hankalilta, myötäisellä varsinkin.

Sitten niihin on tottunut, eivätkä enää jää halssinvaihdossa vahingossa kiinni. Harkitsen kyllä vaijereiden korvaamista dyneemalla, jolloin saisivat hinkata isoa vähän vapaammin ilman vaurioita purjeelle.

Edelliselle omistajalle kutteristaagin jatkuvasta pitämisestä taisi muuten olla arvaamatonta etua, kun etustaagi yllättäen kiertyi irti rullasta keskellä Atlanttia. "in line" saalingeilla varustettu masto olisi luultavasti ilman kutteristaagia ja sen barduunoita ollut hyvinkin lähellä katkeamista.

Lue lisää

1987 katkesi etustaagi Seldenin rullan yläpuolelta kryssissä Porkkalan selällä Diva 39:ssä. Purje oli puoleksi sisään rullattuna ja kesti vedon. Vene myötäiseen, falleista veto keulaan ja ainoa gasti 11 v poika mastoon. Falli poikki puukolla. Purje ja foili mereen mistä kerättiin kannelle. Matka jatkui Hankoon, mistä uusi staagi rullasysteemi. Reivaamattomalla keulapurjeella olisi varmaan masto tullut alas.

Seppomartti kirjoitti:

1987 katkesi etustaagi Seldenin rullan yläpuolelta kryssissä Porkkalan selällä Diva 39:ssä. Purje oli puoleksi sisään rullattuna ja kesti vedon. Vene myötäiseen, falleista veto keulaan ja ainoa gasti 11 v poika mastoon. Falli poikki puukolla. Purje ja foili mereen mistä kerättiin kannelle. Matka jatkui Hankoon, mistä uusi staagi rullasysteemi. Reivaamattomalla keulapurjeella olisi varmaan masto tullut alas.

Lue lisää

Miksi sinä kerrot tuollaisia tarinoita, jotka kuulostavat siltä, että niissä ei ole päätä eikä häntää?

Tarinaseppo?29 kirjoitti:

Miksi sinä kerrot tuollaisia tarinoita, jotka kuulostavat siltä, että niissä ei ole päätä eikä häntää?

...ehkä niissä joidenkin mielestä ON järkeä!

Tarinaseppo?29 kirjoitti:

Miksi sinä kerrot tuollaisia tarinoita, jotka kuulostavat siltä, että niissä ei ole päätä eikä häntää?

Ylittikö tuo ymmärryskykysi? Kerrotaanko vastaavia lisää, noita tapahtuu.

one of many kirjoitti:

Ylittikö tuo ymmärryskykysi? Kerrotaanko vastaavia lisää, noita tapahtuu.

"Purje oli puoleksi sisään rullattuna ja kesti vedon."
Mikä siis ongelmana?

"..falleista veto keulaan...Falli poikki puukolla."
Tästä en ymmärrä mitään.

"..11 v poika mastoon..."
No huhhuh!

"...Matka jatkui Hankoon..."
Ilmaisesti nyt sitten pystyttiin jatkamaan turvallisesti kryssiä 50 mailia, kun oli saatu mastoa tukenut purje pois ja fallit katkottu puukolla.

Muuten kohtuullisen selvä proseduuri mutta miksi falli piti katkaista?

Divallakin kirjoitti:

Muuten kohtuullisen selvä proseduuri mutta miksi falli piti katkaista?

Sillä ei ollut tätä:

http://www.gransegel.se/norfoil.html

Tuosta saa helposti purjeen alas ja se myöskin taipuu, joten olisi voinut vaikka irrottaa alapäästään ja sitoa mastoon kiinni, jos tuollaisesta on rullapurjeversio ja eikä uskalla avata rullaa.

42435 kirjoitti:

Sillä ei ollut tätä:

http://www.gransegel.se/norfoil.html

Tuosta saa helposti purjeen alas ja se myöskin taipuu, joten olisi voinut vaikka irrottaa alapäästään ja sitoa mastoon kiinni, jos tuollaisesta on rullapurjeversio ja eikä uskalla avata rullaa.

Lue lisää

Puoleksi rullattua purjetta ei saa ylös eikä alas- eikä sidotuksi mastoon. Ei ole enää mitään mielikuvaa kuinka innokkaasti rullausta yritin lyhyellä myötätuuliosuudella. Luultavasti ei pyörinyt koska helpompaa olisi ollut rullata sisään ja jättää silleen sekä varmistaa falleilla, ettei tikku kaadu.

seppomartti kirjoitti:

Puoleksi rullattua purjetta ei saa ylös eikä alas- eikä sidotuksi mastoon. Ei ole enää mitään mielikuvaa kuinka innokkaasti rullausta yritin lyhyellä myötätuuliosuudella. Luultavasti ei pyörinyt koska helpompaa olisi ollut rullata sisään ja jättää silleen sekä varmistaa falleilla, ettei tikku kaadu.

Lue lisää

Tosimiesten 40 jalkaisissa ei ole rullapurjeita ,esim:

http://2010.chncup.com/en/news.aspx?ID=755

Eikä siis ole tuollaisia ongelmia.

Divallakin kirjoitti:

Muuten kohtuullisen selvä proseduuri mutta miksi falli piti katkaista?

Tätä itsekin mietin. Eikö olisi riittänyt kun olisi päästänyt fallista vaan alas?

Tiedätkö... Minusta tuntuu siltä, että tuo on isolta osin ihan keksitty juttu. Hyvä tarina silti.

Oikeassa elämässä jos Porkkalanselällä käy noin, tuetaan masto falleilla ja ajetaan lähimpään suojasatamaan. Hankoon jatkamista ei tee kukaan. Eikä myöskään kovassa kelissä vedä 11-vuotiasta poikaansa mastoon.

Uskon, että olet purjehtinut isoilla merillä ja muutenkin paljon. Omasta kokemuksesta tiedän, että ei siellä niin kovin ihmeitä yleensä tapahdu, vaan paljon on hyvinkin tylsää. Sitten tulee kirjoiteltua kaikenlaista, vaikka tämmöisille foorumeille.

Merimiestarinoiden sepittäminen on vanhaa kansanperinnettä ja sinänsä ok. Pitää vain tämmöisenkin palstan lukijoiden ymmärtää, että taru on joskus todellisuutta ihmeellisempi.

Tarinaseppo kirjoitti:

Tiedätkö... Minusta tuntuu siltä, että tuo on isolta osin ihan keksitty juttu. Hyvä tarina silti.

Oikeassa elämässä jos Porkkalanselällä käy noin, tuetaan masto falleilla ja ajetaan lähimpään suojasatamaan. Hankoon jatkamista ei tee kukaan. Eikä myöskään kovassa kelissä vedä 11-vuotiasta poikaansa mastoon.

Uskon, että olet purjehtinut isoilla merillä ja muutenkin paljon. Omasta kokemuksesta tiedän, että ei siellä niin kovin ihmeitä yleensä tapahdu, vaan paljon on hyvinkin tylsää. Sitten tulee kirjoiteltua kaikenlaista, vaikka tämmöisille foorumeille.

Merimiestarinoiden sepittäminen on vanhaa kansanperinnettä ja sinänsä ok. Pitää vain tämmöisenkin palstan lukijoiden ymmärtää, että taru on joskus todellisuutta ihmeellisempi.

Lue lisää

Tiedätkö... Minusta tuntuu, että olet niitä jodlarin kesämökkipurjehtijoita. Oikeassa elämässä ja purjehduksessa Seppomartin tarina ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta. Ei ole juuri tuollaista itselle tapahtunut, eikä ole omissa veneissä rullapurjeita ollut, mutta oman pojan kanssa oltaisiin toimittu samalla tavalla vastaavassa tilanteessa.

Mihin kummaan muualle menisi Porkkalan selältä kuin Hankoon, jos sinne on matkalla? Ja miksi menisi muualle? Eihän siinä ollut mikään hätätilanne, kun irtotavarat oli saatu kannelle. Ja kansi taas oli pakko siivota heti mitään hätäsatamaa odottamatta. Ei tarvittu edes kovin ihmeellistä totuutta.

seppomartti kirjoitti:

Puoleksi rullattua purjetta ei saa ylös eikä alas- eikä sidotuksi mastoon. Ei ole enää mitään mielikuvaa kuinka innokkaasti rullausta yritin lyhyellä myötätuuliosuudella. Luultavasti ei pyörinyt koska helpompaa olisi ollut rullata sisään ja jättää silleen sekä varmistaa falleilla, ettei tikku kaadu.

Lue lisää

> "Puoleksi rullattua purjetta ei saa ylös eikä alas- eikä sidotuksi mastoon. "
Tämä pätyee ehjässä veneessä, ja syy on se, ettei purjeen etuliikin köysi luista siihen foiliin nähden, kun purje on rullattu osittain tai kokonaan.

Mutta kun keulastaagi on poikki, ei ole mitään eroa siinä katkaiseeko fallin puukolla, vai avaako fallin lukon alhaalta, kuten normaalistikin purjetta laskettaessa. Kummassakin tapauksessa purje tulee alas yhdessä foilin kanssa ihan samalla tavalla, luistamatta toisiinsa nähden.
Eihän se foili ole mastossa lainkaan kiinni ja jos jollakulla tosiaan olisi, niin sitten ei fallin katkaisukaan auttaisi yhtään mitään.
Miksi pirussa kenenkään siis piti mastoon kiivetä ?!?

mökkeilijä? kirjoitti:

Tiedätkö... Minusta tuntuu, että olet niitä jodlarin kesämökkipurjehtijoita. Oikeassa elämässä ja purjehduksessa Seppomartin tarina ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta. Ei ole juuri tuollaista itselle tapahtunut, eikä ole omissa veneissä rullapurjeita ollut, mutta oman pojan kanssa oltaisiin toimittu samalla tavalla vastaavassa tilanteessa.

Mihin kummaan muualle menisi Porkkalan selältä kuin Hankoon, jos sinne on matkalla? Ja miksi menisi muualle? Eihän siinä ollut mikään hätätilanne, kun irtotavarat oli saatu kannelle. Ja kansi taas oli pakko siivota heti mitään hätäsatamaa odottamatta. Ei tarvittu edes kovin ihmeellistä totuutta.

Lue lisää

"oman pojan kanssa oltaisiin toimittu samalla tavalla vastaavassa tilanteessa."

Pieni lapsi aallokossa 16 metriä korkeaan mastoon, sairaita olette.

realistisuutta nyt kirjoitti:

> "Puoleksi rullattua purjetta ei saa ylös eikä alas- eikä sidotuksi mastoon. "
Tämä pätyee ehjässä veneessä, ja syy on se, ettei purjeen etuliikin köysi luista siihen foiliin nähden, kun purje on rullattu osittain tai kokonaan.

Mutta kun keulastaagi on poikki, ei ole mitään eroa siinä katkaiseeko fallin puukolla, vai avaako fallin lukon alhaalta, kuten normaalistikin purjetta laskettaessa. Kummassakin tapauksessa purje tulee alas yhdessä foilin kanssa ihan samalla tavalla, luistamatta toisiinsa nähden.
Eihän se foili ole mastossa lainkaan kiinni ja jos jollakulla tosiaan olisi, niin sitten ei fallin katkaisukaan auttaisi yhtään mitään.
Miksi pirussa kenenkään siis piti mastoon kiivetä ?!?

Lue lisää

Sepon tarinassa foili katkesi alhaalta, rullan yläpuolelta. Pelkkä fallin katkaisu ei sen jälkeen auta, vaan pitää myös saada staagi irti yläpäästä. Se tehdään irrottamalla ensin tapin sokka ja sitten tappi. Tämän jälkeen koko hökötys sitten roikkuu vain fallin varassa. Sen jälkeen lasketaan se alas fallilla. Fallin katkaisu tässä vaiheessa olisi aika hullun hommaa. Koko hökötys rojahtaisi suoraan mereen ja jäisi veneeseen kiinni rullausköydellä ja skuuteilla. Merenkäynnissä tulisi pian tosi pahaa jälkeä veneeseen, mahdollisesti vaarallisia vaurioita. Samalla kun 11-vuotias poika keikkuu mastossa.

Joo...

Kyseessä on joko sepitetty tarina tai sekopäinen ja täysin osaamaton kippari.

Veikkaan sepitettä

Sepitettä kirjoitti:

Sepon tarinassa foili katkesi alhaalta, rullan yläpuolelta. Pelkkä fallin katkaisu ei sen jälkeen auta, vaan pitää myös saada staagi irti yläpäästä. Se tehdään irrottamalla ensin tapin sokka ja sitten tappi. Tämän jälkeen koko hökötys sitten roikkuu vain fallin varassa. Sen jälkeen lasketaan se alas fallilla. Fallin katkaisu tässä vaiheessa olisi aika hullun hommaa. Koko hökötys rojahtaisi suoraan mereen ja jäisi veneeseen kiinni rullausköydellä ja skuuteilla. Merenkäynnissä tulisi pian tosi pahaa jälkeä veneeseen, mahdollisesti vaarallisia vaurioita. Samalla kun 11-vuotias poika keikkuu mastossa.

Joo...

Kyseessä on joko sepitetty tarina tai sekopäinen ja täysin osaamaton kippari.

Veikkaan sepitettä

Lue lisää

> Sepon tarinassa foili katkesi alhaalta, rullan yläpuolelta. Pelkkä fallin katkaisu ei sen jälkeen auta, vaan pitää myös saada staagi irti yläpäästä.

No ei, seppo kirjoitti näin:
"1987 katkesi etustaagi Seldenin rullan yläpuolelta kryssissä Porkkalan selällä Diva 39:ssä."

Siis staagi poikki, eikä foili. Tiedä sitten menikö foili vielä sen lisäksi poikki.
Kun staagi on poikki, ei sitä tarvitse yläpäästä saada irti, jotta foilin ja purjeen saa alas.
Joka tapauksessa nostimen katkaisu ja nostimen päästäminen tuottaa täsmälleen saman tuloksen, paitsi että jälkimmäisessä tapauksessa nostin jää ehjäksi.

Ei mitään järkeä kiivetä mastoon ennen kuin purje on alhaalla ja tilanne hallinnassa.

Rullagenoa, jos rulla ei ole kannen alla huonontaan veneen purjehdusominaisuuksia niin kilpa- kuin retkipurjehduksessa.

Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20 astetta ylemmäs ja solmun pari nopeampaa kuin vastaavankokoinen rullapurjevene, joka myös kapeilla saaristoväylillä joutuu tekemään 2x enemmän käännöksiä kuin me. Tai sitten ne tulevat koneella vasta-aallokossa keikkuen samaa vauhtia kuin meidän vmg purjeilla.

3rt234y kirjoitti:

Rullagenoa, jos rulla ei ole kannen alla huonontaan veneen purjehdusominaisuuksia niin kilpa- kuin retkipurjehduksessa.

Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20 astetta ylemmäs ja solmun pari nopeampaa kuin vastaavankokoinen rullapurjevene, joka myös kapeilla saaristoväylillä joutuu tekemään 2x enemmän käännöksiä kuin me. Tai sitten ne tulevat koneella vasta-aallokossa keikkuen samaa vauhtia kuin meidän vmg purjeilla.

Lue lisää

Siis oliko tämä nyt se X-79?

jodladii kirjoitti:

Siis oliko tämä nyt se X-79?

Tuo oli katkera uppotukkiveneilijä.

3rt234y kirjoitti:

Rullagenoa, jos rulla ei ole kannen alla huonontaan veneen purjehdusominaisuuksia niin kilpa- kuin retkipurjehduksessa.

Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20 astetta ylemmäs ja solmun pari nopeampaa kuin vastaavankokoinen rullapurjevene, joka myös kapeilla saaristoväylillä joutuu tekemään 2x enemmän käännöksiä kuin me. Tai sitten ne tulevat koneella vasta-aallokossa keikkuen samaa vauhtia kuin meidän vmg purjeilla.

Lue lisää

"Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20" .

Olen purjehtinut kilpapurjeilla, foililla ilman rullaa ja silloisella SM-veneellä mm 5 viikkoa Norjan länsirannikolle ja takaisin yksin. Olen eri mieltä kanteen leikattujen purjeiden ja rullattomuuden "hauskuudesta" matkapurjehduksessa. Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia. Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle. Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna. Matkapurjevene ilman rullareiviä on äärimmäinen harvinaisuus jos maailmalla katsastelet satamien venekalustoa. Useilla on monia rullia. Rutiinisti on käytössäni 2 rullaa ja kolmas varalla.

3rt234y kirjoitti:

Rullagenoa, jos rulla ei ole kannen alla huonontaan veneen purjehdusominaisuuksia niin kilpa- kuin retkipurjehduksessa.

Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20 astetta ylemmäs ja solmun pari nopeampaa kuin vastaavankokoinen rullapurjevene, joka myös kapeilla saaristoväylillä joutuu tekemään 2x enemmän käännöksiä kuin me. Tai sitten ne tulevat koneella vasta-aallokossa keikkuen samaa vauhtia kuin meidän vmg purjeilla.

Lue lisää

Kerrataanpa...

Kantta pitkin kulkeva keulapurje parantaa kryssikulmaa 20 astetta ja nopeutta pari solmua verrattuna parikymmentä senttiä kannen yläpuolella kulkevaan keulapurjeeseen.

Niinkö?

Jos tämä todella pitää paikkansa, luovun rullagenoastani välittömästi ja ryhdyn käyttämään irtopurjetta keulalla. Sen jälkeen veneeni kulkisi apparenttituulikulmalla 5 astetta nopeutta 8 solmua. Sitten se olisi varmasti maailman paras Bavaria 46. Hurja juttu!

seppomartti kirjoitti:

"Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20" .

Olen purjehtinut kilpapurjeilla, foililla ilman rullaa ja silloisella SM-veneellä mm 5 viikkoa Norjan länsirannikolle ja takaisin yksin. Olen eri mieltä kanteen leikattujen purjeiden ja rullattomuuden "hauskuudesta" matkapurjehduksessa. Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia. Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle. Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna. Matkapurjevene ilman rullareiviä on äärimmäinen harvinaisuus jos maailmalla katsastelet satamien venekalustoa. Useilla on monia rullia. Rutiinisti on käytössäni 2 rullaa ja kolmas varalla.

Lue lisää

Älä nyt. Minusta on ollut oikein hauska kisata isolla veneellä ilman rullaa, kovallakin kelillä. Olen aina saanut keulapurjeen sopivan kokoiseksi täysin vaivattomasti, esim. komennolla "vaihtakaapas kolmosgenoa". :-)

Siis vakavasti: olet juuri oikeassa. Pienellä miehistöllä matkaa tehtäessä irrotettava keulapurje on todella tyhmä ratkaisu, kun kerran rulla on keksitty.

Mutta mitäs tykkäät rullaisosta? Minä olen sellaista isoon kruiseriini miettinyt pitkään, mutta en ole vielä asialle ryhtynyt. 45-neliöisen ison nostaminen ilman sähkövinssiä on inhottavaa hommaa, reivaamisesta ja yhden köyden reivien purkamisesta puhumattakaan. Toisaalta varsinkin mastoon rullattavan ison jumiutuminen kovalla kelillä on aika pelottava ajatus. Sitten on puomiin tai puomille rullattavia isoja. Onko kokemuksia?

Helppo rullaus kirjoitti:

Älä nyt. Minusta on ollut oikein hauska kisata isolla veneellä ilman rullaa, kovallakin kelillä. Olen aina saanut keulapurjeen sopivan kokoiseksi täysin vaivattomasti, esim. komennolla "vaihtakaapas kolmosgenoa". :-)

Siis vakavasti: olet juuri oikeassa. Pienellä miehistöllä matkaa tehtäessä irrotettava keulapurje on todella tyhmä ratkaisu, kun kerran rulla on keksitty.

Mutta mitäs tykkäät rullaisosta? Minä olen sellaista isoon kruiseriini miettinyt pitkään, mutta en ole vielä asialle ryhtynyt. 45-neliöisen ison nostaminen ilman sähkövinssiä on inhottavaa hommaa, reivaamisesta ja yhden köyden reivien purkamisesta puhumattakaan. Toisaalta varsinkin mastoon rullattavan ison jumiutuminen kovalla kelillä on aika pelottava ajatus. Sitten on puomiin tai puomille rullattavia isoja. Onko kokemuksia?

Lue lisää

Rullaison käyttäjät yleensä kehuvat sitä mukavaksi eikä ilmeisesti toimintaongelmat ole yleisiä. Itse en ole harkinnutkaan. Oma kokemukseni on, että kahden köyden reivi toimii paremmin kuin nykyään suositumpi yhden köyden versio. 60-70 lukujen vaihteen tienoilla oli isojen rullausta puomin ympärille. Täysin susi idea. En sen kokemuksen valossa ymmärrä miten puomiin rullattu iso saataisiin istumaan kunnolla. Kai maston sisään ja pystylatat olisivat vähemmän huono ratkaisu.

seppomartti kirjoitti:

"Meillä on perheveneessä norfoil ja irtopurjeet, on hauskaa kryssiä fokalla 20" .

Olen purjehtinut kilpapurjeilla, foililla ilman rullaa ja silloisella SM-veneellä mm 5 viikkoa Norjan länsirannikolle ja takaisin yksin. Olen eri mieltä kanteen leikattujen purjeiden ja rullattomuuden "hauskuudesta" matkapurjehduksessa. Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia. Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle. Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna. Matkapurjevene ilman rullareiviä on äärimmäinen harvinaisuus jos maailmalla katsastelet satamien venekalustoa. Useilla on monia rullia. Rutiinisti on käytössäni 2 rullaa ja kolmas varalla.

Lue lisää

"Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia."

Silloin ei tainnut olla myynnissä parin euron hintaista apusyöttäjää, jolla purje nousee foiliin kuten se olisi hakasilla.

"Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle."

Niin, kuminauhakin muovikoukuilla varvaslistaan kiinnitettynä on hirvittävän kallis ja vaivalloinen vetäistä purjeen päälle. Paljon yksinkertaisempaa ja vähemmän vikaherkkää kuin rullapurjeen sisään rullaus.

"Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna."

Niin jos ei osaa lähteä legille 100% fokan kanssa ja isopurjetta pienentää tarpeen mukaan.

Seppomartti kirjoitti:

Rullaison käyttäjät yleensä kehuvat sitä mukavaksi eikä ilmeisesti toimintaongelmat ole yleisiä. Itse en ole harkinnutkaan. Oma kokemukseni on, että kahden köyden reivi toimii paremmin kuin nykyään suositumpi yhden köyden versio. 60-70 lukujen vaihteen tienoilla oli isojen rullausta puomin ympärille. Täysin susi idea. En sen kokemuksen valossa ymmärrä miten puomiin rullattu iso saataisiin istumaan kunnolla. Kai maston sisään ja pystylatat olisivat vähemmän huono ratkaisu.

Lue lisää

Tarkoitatko kahden köyden reivillä sellaista ratkaisua, jossa etu- ja taka/puomiliikin kiristys hoidetaan erillisillä naruilla, jotka molemmat tulevat sitloodaan? Oleellista kai on, pitääkö reivatessa mennä mastolle vai ei. Yhden narun reivit puomitaljoilla on helppo ja nopeaa tehdä, mutta purkamisessa on turhan paljon kitkaa. Toisaalta purkamiseen on aina hyvin aikaa.

Puomiin rullattavassa isossa olisi minusta sellainen hyvä puoli, että sen saa aina alas, vaikka rullaam tulisi mikä vika. Mutta mitenköhän sen puomiliikki reivattuna pidetään kireällä?

Maailman nopein Bava kirjoitti:

Kerrataanpa...

Kantta pitkin kulkeva keulapurje parantaa kryssikulmaa 20 astetta ja nopeutta pari solmua verrattuna parikymmentä senttiä kannen yläpuolella kulkevaan keulapurjeeseen.

Niinkö?

Jos tämä todella pitää paikkansa, luovun rullagenoastani välittömästi ja ryhdyn käyttämään irtopurjetta keulalla. Sen jälkeen veneeni kulkisi apparenttituulikulmalla 5 astetta nopeutta 8 solmua. Sitten se olisi varmasti maailman paras Bavaria 46. Hurja juttu!

Lue lisää

"apparenttituulikulmalla 5 astetta nopeutta 8 solmua. Sitten se olisi varmasti maailman paras Bavaria 46. Hurja juttu! "

TWA sinulla rullatulla genoalla on noin 60 astetta, fokalla noin 40. Nopeus rullatulla genoalla 5 solmua ja fokalla 7 solmua.

näin todellisuudessa kirjoitti:

"apparenttituulikulmalla 5 astetta nopeutta 8 solmua. Sitten se olisi varmasti maailman paras Bavaria 46. Hurja juttu! "

TWA sinulla rullatulla genoalla on noin 60 astetta, fokalla noin 40. Nopeus rullatulla genoalla 5 solmua ja fokalla 7 solmua.

Lue lisää

No häh?!

Genoa on rullalla ja fokka on rullalla. Kevyemmällä tuulella avaan genoan, kovemmalla fokan. Miksi luovikulma/nopeus siitä kärsisi, että purjetta säilytetään rullalla?

Kaveri tuossa ylempänä yritti ymmärtääkseni selittää, että rullapurjeella kulkee huonommin ja alemmas kuin irtopurjeella. Miksi se niin olisi? Kantta pitkin kulkevassa irtopurjeessa (tai kannen alla olevassa rullassa) on vielä sellainen lisähankaluus, että kryssillä joutuu helposti vendan jälkeen nostamaan purjeen kaiteen yli.

Mitä rullatulla genoalla purjehtimiseen tulee, niin 30 % voi hyvin rullata, eikä haittaa tule kuin ihan vähän ja vasta aivan tiukalla kryssillä. Sivu/myötätuulella rullaus ei huononna purjetta millään tavoin.

Maailman nopein Bava kirjoitti:

No häh?!

Genoa on rullalla ja fokka on rullalla. Kevyemmällä tuulella avaan genoan, kovemmalla fokan. Miksi luovikulma/nopeus siitä kärsisi, että purjetta säilytetään rullalla?

Kaveri tuossa ylempänä yritti ymmärtääkseni selittää, että rullapurjeella kulkee huonommin ja alemmas kuin irtopurjeella. Miksi se niin olisi? Kantta pitkin kulkevassa irtopurjeessa (tai kannen alla olevassa rullassa) on vielä sellainen lisähankaluus, että kryssillä joutuu helposti vendan jälkeen nostamaan purjeen kaiteen yli.

Mitä rullatulla genoalla purjehtimiseen tulee, niin 30 % voi hyvin rullata, eikä haittaa tule kuin ihan vähän ja vasta aivan tiukalla kryssillä. Sivu/myötätuulella rullaus ei huononna purjetta millään tavoin.

Lue lisää

"Genoa on rullalla ja fokka on rullalla. Kevyemmällä tuulella avaan genoan, kovemmalla fokan. Miksi luovikulma/nopeus siitä kärsisi, että purjetta säilytetään rullalla?"

Monilla on pelkkä rullagenoa. Tällöin rullattu genoa on paljon huonompi kryssipurje kuin fokka.

"on vielä sellainen lisähankaluus, että kryssillä joutuu helposti vendan jälkeen nostamaan purjeen kaiteen yli."

Perämies kääntää venettä siten, että purje pysyy kaiteiden sisäpuolella ja myöskin skuutataa nopeasti, niin tuo ongelma poistuu.

"vasta aivan tiukalla kryssillä"

Siitähän tässä on ollut koko ajan kyse.

purjehdi näin kirjoitti:

"Genoa on rullalla ja fokka on rullalla. Kevyemmällä tuulella avaan genoan, kovemmalla fokan. Miksi luovikulma/nopeus siitä kärsisi, että purjetta säilytetään rullalla?"

Monilla on pelkkä rullagenoa. Tällöin rullattu genoa on paljon huonompi kryssipurje kuin fokka.

"on vielä sellainen lisähankaluus, että kryssillä joutuu helposti vendan jälkeen nostamaan purjeen kaiteen yli."

Perämies kääntää venettä siten, että purje pysyy kaiteiden sisäpuolella ja myöskin skuutataa nopeasti, niin tuo ongelma poistuu.

"vasta aivan tiukalla kryssillä"

Siitähän tässä on ollut koko ajan kyse.

Lue lisää

Kaikki tekijät huomioiden on vain harvoja sellaisia matka/miehistö/keli-yhdistelmiä, joissa on perusteltua vaihtaa keulapurjetta tuulen ja purjehdussuunnan mukaan.

Ilman rullaa tai rullia purjehtivat vain kilpapurjehtijat ja kevytvenelijät. Perhe/matka/huvipurjehtijan ei kannata jostain teoreettisista kryssikulmien optimoinneista yöuniaan menettää. Purjeen vaihtamisen ja säilyttämisen hankaluudet eivät normaalikäytössä ole missään tolkullisessa suhteessa saavutettuihin hyötyihin nähden.

Tämä nyt vain varmistukseksi, ettei tule vääriä käsityksiä tästä keskustelusta....

opettel purjehtimaan kirjoitti:

"Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia."

Silloin ei tainnut olla myynnissä parin euron hintaista apusyöttäjää, jolla purje nousee foiliin kuten se olisi hakasilla.

"Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle."

Niin, kuminauhakin muovikoukuilla varvaslistaan kiinnitettynä on hirvittävän kallis ja vaivalloinen vetäistä purjeen päälle. Paljon yksinkertaisempaa ja vähemmän vikaherkkää kuin rullapurjeen sisään rullaus.

"Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna."

Niin jos ei osaa lähteä legille 100% fokan kanssa ja isopurjetta pienentää tarpeen mukaan.

Lue lisää

Ilmeisesti kokemuksesi ovat suuren ja rannattoman Airiston sisältä tai muuten täydelliseen tietämättömyyteen. Minä olen olen purjehtinut vuodesta -76 lähtien melkein yksinomaan veneillä, joissa on foili ja sellainen on nykyisessäkin. Omia ja gastattuja veneitä väliin mahtuu kymmeniä. Ehkä sitä yhtä venettä ekana vuonna lukuunottamatta nuo mainitsemasi apuneuvot ovat olleet käytössä. Vuonna -76 maassa vasta opeteltiin foilien käyttöä. SIlti ne edellisen kirjoittajan kertomat ongelmat ovat edelleen olemassa. Normaalin kisamiehistön kanssa ne eivät ole ongelmia ollenkaan, ellei lasketa sitä, että keulagastin pitää olla jonkun aikaa keulilla hidastamassa menoa. Jo kaksistaan vaimon kanssa tulee pientä hankaluutta ja yksipurjehdukseen setti on liki kelvoton. Mutta kun yksi ulkomailta tuotu guru jo silloin 70-luvulla opetti foilista: "you can't race without one", se foili veneessä pysyy.

Parinkymmenen mailin legin voi purjehtia lähtötilanteessa valitulla purjeella. Joskus harvemmin tulee vaihtotarve jo sinäkin aikana, mutta oikeassa elämässä ei ole mitään takeita siitä, että sama purje olisi sopiva koko matkan. Eikä ole harvinaista sekään, että jo lähtiessä tietää tulossa olevan sään muutoksen ja sitä seuraavan purjeenvaihdon. Kuitenkin kolmosgenualla on todella turhauttavaa purjehtia oloissa, joissa tarvitaan ykköstä. Se on jopa pahempaa kuin kryssiä osin sisään rullatulla purjeella.

jopa pahempi kirjoitti:

Ilmeisesti kokemuksesi ovat suuren ja rannattoman Airiston sisältä tai muuten täydelliseen tietämättömyyteen. Minä olen olen purjehtinut vuodesta -76 lähtien melkein yksinomaan veneillä, joissa on foili ja sellainen on nykyisessäkin. Omia ja gastattuja veneitä väliin mahtuu kymmeniä. Ehkä sitä yhtä venettä ekana vuonna lukuunottamatta nuo mainitsemasi apuneuvot ovat olleet käytössä. Vuonna -76 maassa vasta opeteltiin foilien käyttöä. SIlti ne edellisen kirjoittajan kertomat ongelmat ovat edelleen olemassa. Normaalin kisamiehistön kanssa ne eivät ole ongelmia ollenkaan, ellei lasketa sitä, että keulagastin pitää olla jonkun aikaa keulilla hidastamassa menoa. Jo kaksistaan vaimon kanssa tulee pientä hankaluutta ja yksipurjehdukseen setti on liki kelvoton. Mutta kun yksi ulkomailta tuotu guru jo silloin 70-luvulla opetti foilista: "you can't race without one", se foili veneessä pysyy.

Parinkymmenen mailin legin voi purjehtia lähtötilanteessa valitulla purjeella. Joskus harvemmin tulee vaihtotarve jo sinäkin aikana, mutta oikeassa elämässä ei ole mitään takeita siitä, että sama purje olisi sopiva koko matkan. Eikä ole harvinaista sekään, että jo lähtiessä tietää tulossa olevan sään muutoksen ja sitä seuraavan purjeenvaihdon. Kuitenkin kolmosgenualla on todella turhauttavaa purjehtia oloissa, joissa tarvitaan ykköstä. Se on jopa pahempaa kuin kryssiä osin sisään rullatulla purjeella.

Lue lisää

"Minä olen olen purjehtinut vuodesta -76"

Aloittelija, olen purjehtinut vuodesta -74.

"Kuitenkin kolmosgenualla on todella turhauttavaa purjehtia oloissa, joissa tarvitaan ykköstä. Se on jopa pahempaa kuin kryssiä osin sisään rullatulla purjeella. "

Niin onkin hitaalla ja painavalla veneellä, mutta kevyellä nopealla veneellä perhemiehistöllä fokalla kulkee paremmin kuin hidas ja painava vene auki rullatulla genoallaan.

Suhteellisuutta kirjoitti:

Kaikki tekijät huomioiden on vain harvoja sellaisia matka/miehistö/keli-yhdistelmiä, joissa on perusteltua vaihtaa keulapurjetta tuulen ja purjehdussuunnan mukaan.

Ilman rullaa tai rullia purjehtivat vain kilpapurjehtijat ja kevytvenelijät. Perhe/matka/huvipurjehtijan ei kannata jostain teoreettisista kryssikulmien optimoinneista yöuniaan menettää. Purjeen vaihtamisen ja säilyttämisen hankaluudet eivät normaalikäytössä ole missään tolkullisessa suhteessa saavutettuihin hyötyihin nähden.

Tämä nyt vain varmistukseksi, ettei tule vääriä käsityksiä tästä keskustelusta....

Lue lisää

Jaa, matkapurjehdus on muutenkin niin sairaan tylsää ,että jos ei purjeita vaihdeta keliin sopivaksi, niin sitten se vasta tylsää onkin.

Ja jos ei mietitä kryssikulmia ja veneen kulkemista optimaalisesti niin sitten se on vieläkin tylsempää.

Purjeiden säilytys on helppoa jos veneessä on 2 peräkajuuttaa ja laidalla ylös taittuvat yläsängyt. Yhden yläsängyn voi pyhittää purjeille. Vastaavasti pienemmässä veneessä toinen pistopunkka on hyvä paikka purjeille.

Suhteellisuutta kirjoitti:

Kaikki tekijät huomioiden on vain harvoja sellaisia matka/miehistö/keli-yhdistelmiä, joissa on perusteltua vaihtaa keulapurjetta tuulen ja purjehdussuunnan mukaan.

Ilman rullaa tai rullia purjehtivat vain kilpapurjehtijat ja kevytvenelijät. Perhe/matka/huvipurjehtijan ei kannata jostain teoreettisista kryssikulmien optimoinneista yöuniaan menettää. Purjeen vaihtamisen ja säilyttämisen hankaluudet eivät normaalikäytössä ole missään tolkullisessa suhteessa saavutettuihin hyötyihin nähden.

Tämä nyt vain varmistukseksi, ettei tule vääriä käsityksiä tästä keskustelusta....

Lue lisää

kommunisti poistatti tämän viestin ja poistattaa kohta taas.

Usein keli on lähtiessä sellainen, että samaa purjetta voi käyttää koko päivän.

Matkapurjehdus on myöskin niin tylsää, että jos ei vaihda keliin sopivaksi purjeita ja laita venettä kulkemaan optimaalisesti, niin tylsääkin tylsempää on.

tylsää on kirjoitti:

kommunisti poistatti tämän viestin ja poistattaa kohta taas.

Usein keli on lähtiessä sellainen, että samaa purjetta voi käyttää koko päivän.

Matkapurjehdus on myöskin niin tylsää, että jos ei vaihda keliin sopivaksi purjeita ja laita venettä kulkemaan optimaalisesti, niin tylsääkin tylsempää on.

Lue lisää

Nyt firefox sekoili, eikä kommunistit.

aloittelija76 kirjoitti:

"Minä olen olen purjehtinut vuodesta -76"

Aloittelija, olen purjehtinut vuodesta -74.

"Kuitenkin kolmosgenualla on todella turhauttavaa purjehtia oloissa, joissa tarvitaan ykköstä. Se on jopa pahempaa kuin kryssiä osin sisään rullatulla purjeella. "

Niin onkin hitaalla ja painavalla veneellä, mutta kevyellä nopealla veneellä perhemiehistöllä fokalla kulkee paremmin kuin hidas ja painava vene auki rullatulla genoallaan.

Lue lisää

Opetetaanpas vaihteeksi luetun ymmärtämistä, se on monta kertaa todettu pahaksi rastiksi. Koita miettiä tarkasti, mitä eroa on lauseilla "minä olen purjehtinut vuodesta -76" ja "minä olen olen purjehtinut vuodesta -76 lähtien melkein yksinomaan veneillä, joissa on foili". Ennen 70-luvun puoliväliä oli äärimmäisen vaikeaa purjehtia venellä, jossa on foili.

Alirikattu vene on alirikattu vene. Sinähän olet sellaisia täällä perinteisesti hehkuttanut. Ja pienellä keulapurjeella genoaveneestä tulee alirikattu. Oliko se genoa sitten oikeasti hyvä juttu?

Ja kuten tavallista, juttu kääntyi niistä foilin ominaisuuksista kolmanteen suuntaan argumenttien loppuessa.

opettel purjehtimaan kirjoitti:

"Purjeen vaihtoja oli usein ja aika hankalaa oli syöttää purjetta foilin uraan ja samalla kiristää fallia."

Silloin ei tainnut olla myynnissä parin euron hintaista apusyöttäjää, jolla purje nousee foiliin kuten se olisi hakasilla.

"Kannelle irralleen laskettavat purjeet olivat hankalasti hallittavissa siinä vaiheessa kun aallot lyövät keulakannelle."

Niin, kuminauhakin muovikoukuilla varvaslistaan kiinnitettynä on hirvittävän kallis ja vaivalloinen vetäistä purjeen päälle. Paljon yksinkertaisempaa ja vähemmän vikaherkkää kuin rullapurjeen sisään rullaus.

"Hauskuus hupenee luultavasti käänteisesti tuulen määrään verrattuna."

Niin jos ei osaa lähteä legille 100% fokan kanssa ja isopurjetta pienentää tarpeen mukaan.

Lue lisää

Mielikuva foilien tulosta alkaa olla hieman haalistunut mutta tulivat 70- luvun loppupuoliskolla ja syöttölaitteet pian perässä. Et ole ilmeisesti koskaa käyttänyt hakasilla varustettua purjetta etkä vaihtanut foilipurjetta kovassa tuulessa jos pidät käsittelyä yhtä helppona. Menee toiston puolelle mutta 45m2 foiligenoan vaihto yksin tai kaksi purjehtiessa oli hakalaa.
Nykyveneissä ei useinkaan ole enää varvaslistaa eikä kumirenksit pidä purjeita kannella silloin kun aallot iskevät kannelle. 2011 menetin mm. tyhjän pitkän purjepussin, mikä oli kapean ankkaroliinan kaltaisilla remmeillä ja hakasilla kiinni mantoogissa ja alumiinisessa varvaslistassa. Samana vuonna aallot iskivät mm. keulasta molemmat kulkuvalot pois, jäi vain metalliset kannat. Kerran aallot veivät yksinpurjehduksella yo ison genoan kannelta mereen. Meni pitkään miettiessä miten saan sen ylös kun tuuliperäsin ajoi venettä kryssissä ja purje oli vain halssikulmasta kiinni ja kölin alla.
Ehkä olen oppinut reivaamaan ja vaihtamaan keulapurjeita kun 2006 jälkeen maileja on kertynyt noin 30000 pääosin valtamerellä. Purjevarastoni käsittää muutakin kuin 100% fokan eli vaihtamisen ja valinnan varaa on keulapurjeissa: 4 hakasilla,2 foilissa ja 5 lentävää.

Seppomartti kirjoitti:

Mielikuva foilien tulosta alkaa olla hieman haalistunut mutta tulivat 70- luvun loppupuoliskolla ja syöttölaitteet pian perässä. Et ole ilmeisesti koskaa käyttänyt hakasilla varustettua purjetta etkä vaihtanut foilipurjetta kovassa tuulessa jos pidät käsittelyä yhtä helppona. Menee toiston puolelle mutta 45m2 foiligenoan vaihto yksin tai kaksi purjehtiessa oli hakalaa.
Nykyveneissä ei useinkaan ole enää varvaslistaa eikä kumirenksit pidä purjeita kannella silloin kun aallot iskevät kannelle. 2011 menetin mm. tyhjän pitkän purjepussin, mikä oli kapean ankkaroliinan kaltaisilla remmeillä ja hakasilla kiinni mantoogissa ja alumiinisessa varvaslistassa. Samana vuonna aallot iskivät mm. keulasta molemmat kulkuvalot pois, jäi vain metalliset kannat. Kerran aallot veivät yksinpurjehduksella yo ison genoan kannelta mereen. Meni pitkään miettiessä miten saan sen ylös kun tuuliperäsin ajoi venettä kryssissä ja purje oli vain halssikulmasta kiinni ja kölin alla.
Ehkä olen oppinut reivaamaan ja vaihtamaan keulapurjeita kun 2006 jälkeen maileja on kertynyt noin 30000 pääosin valtamerellä. Purjevarastoni käsittää muutakin kuin 100% fokan eli vaihtamisen ja valinnan varaa on keulapurjeissa: 4 hakasilla,2 foilissa ja 5 lentävää.

Lue lisää

ja yo vuodatus oli tarkoitettu "opettel purjehtimaan" kehoitukseen mutta joutui väärään ympäristöön- sorry.

Seppomartti kirjoitti:

Mielikuva foilien tulosta alkaa olla hieman haalistunut mutta tulivat 70- luvun loppupuoliskolla ja syöttölaitteet pian perässä. Et ole ilmeisesti koskaa käyttänyt hakasilla varustettua purjetta etkä vaihtanut foilipurjetta kovassa tuulessa jos pidät käsittelyä yhtä helppona. Menee toiston puolelle mutta 45m2 foiligenoan vaihto yksin tai kaksi purjehtiessa oli hakalaa.
Nykyveneissä ei useinkaan ole enää varvaslistaa eikä kumirenksit pidä purjeita kannella silloin kun aallot iskevät kannelle. 2011 menetin mm. tyhjän pitkän purjepussin, mikä oli kapean ankkaroliinan kaltaisilla remmeillä ja hakasilla kiinni mantoogissa ja alumiinisessa varvaslistassa. Samana vuonna aallot iskivät mm. keulasta molemmat kulkuvalot pois, jäi vain metalliset kannat. Kerran aallot veivät yksinpurjehduksella yo ison genoan kannelta mereen. Meni pitkään miettiessä miten saan sen ylös kun tuuliperäsin ajoi venettä kryssissä ja purje oli vain halssikulmasta kiinni ja kölin alla.
Ehkä olen oppinut reivaamaan ja vaihtamaan keulapurjeita kun 2006 jälkeen maileja on kertynyt noin 30000 pääosin valtamerellä. Purjevarastoni käsittää muutakin kuin 100% fokan eli vaihtamisen ja valinnan varaa on keulapurjeissa: 4 hakasilla,2 foilissa ja 5 lentävää.

Lue lisää

"Et ole ilmeisesti koskaa käyttänyt hakasilla varustettua purjetta etkä vaihtanut foilipurjetta kovassa tuulessa jos pidät käsittelyä yhtä helppona"

Pelkästään noita purjeita on ollut.

"Menee toiston puolelle mutta 45m2 foiligenoan vaihto yksin tai kaksi purjehtiessa oli hakalaa."

Aloittajalla on 27 jalkainen.

"Nykyveneissä ei useinkaan ole enää varvaslistaa eikä kumirenksit pidä purjeita kannella silloin kun aallot iskevät kannelle."

Aloittajalla ei ole nykyvenettä. Kuminauhan voi sitoa kaidetolppien juuren, keskellä on muovikoukkuja, vaikkapa 2 kpl metrin välein, jotka vedetään purjeen yli. Aloittajan veneellä ei olla sellaisissa keleissä joissa aallot iskevät rajusti kannelle. Omassa veneesäni purje pysyy hyvin aaltojen pyyhkäistäessä kannen yli.

"Samana vuonna aallot iskivät mm. keulasta molemmat kulkuvalot pois, jäi vain metalliset kannat."

ja tämä tapahtui lomapurjehduksella itämerellä;-9

jopa pahempi kirjoitti:

Opetetaanpas vaihteeksi luetun ymmärtämistä, se on monta kertaa todettu pahaksi rastiksi. Koita miettiä tarkasti, mitä eroa on lauseilla "minä olen purjehtinut vuodesta -76" ja "minä olen olen purjehtinut vuodesta -76 lähtien melkein yksinomaan veneillä, joissa on foili". Ennen 70-luvun puoliväliä oli äärimmäisen vaikeaa purjehtia venellä, jossa on foili.

Alirikattu vene on alirikattu vene. Sinähän olet sellaisia täällä perinteisesti hehkuttanut. Ja pienellä keulapurjeella genoaveneestä tulee alirikattu. Oliko se genoa sitten oikeasti hyvä juttu?

Ja kuten tavallista, juttu kääntyi niistä foilin ominaisuuksista kolmanteen suuntaan argumenttien loppuessa.

Lue lisää

"Alirikattu vene on alirikattu vene. Sinähän olet sellaisia täällä perinteisesti hehkuttanut. Ja pienellä keulapurjeella genoaveneestä tulee alirikattu. Oliko se genoa sitten oikeasti hyvä juttu?"

Joakim purjehtii bava matchillään pelkällä fokalla kertomansa mukaan. Ko vene on kuitenkin genoavene ,että kyllä moni paatti, varsinkin bava matchiä kevyemmät, kulkevat riittävän hyvin fokallakin.

Helppo rullaus kirjoitti:

Tarkoitatko kahden köyden reivillä sellaista ratkaisua, jossa etu- ja taka/puomiliikin kiristys hoidetaan erillisillä naruilla, jotka molemmat tulevat sitloodaan? Oleellista kai on, pitääkö reivatessa mennä mastolle vai ei. Yhden narun reivit puomitaljoilla on helppo ja nopeaa tehdä, mutta purkamisessa on turhan paljon kitkaa. Toisaalta purkamiseen on aina hyvin aikaa.

Puomiin rullattavassa isossa olisi minusta sellainen hyvä puoli, että sen saa aina alas, vaikka rullaam tulisi mikä vika. Mutta mitenköhän sen puomiliikki reivattuna pidetään kireällä?

Lue lisää

Kahden köyden systeemillä tarkoitan erillistä etu- ja takaliikin reiviköyttä. Jos käsiä ja vinssejä on tarjolla niin fallia löysättäessä kahdella vinssillä kiristetään etu ja takaliikit samanaikaisesti. Purje on vedossa koko ajan. Käytin menneessä elämässä kisoissa. Jos käsiä/ vinssejä on vähemmän niin tietenkin pudotetaan falli ja kiristetään etummainen reiviköysi käsin nykäisemällä>fallin kiristys> taaemman reiviköyden kiristys. Purje hetken lepattaa. Reiviä purkaessa köydet juoksevat paljon helpommin kuin pitkässä yhden köyden systeemissä. Jos on 3 reiviä yhden köyden systeemillä niin ne myös pyrkivät pahemmin lukitsemaan toisensa: ykkösen kiristyksen jälkeen kakkonen ja kolmonen ei toimikkaan kun köysi löysänä on jäänyt johonkin ykkösköyden nalkkiin. Kelaan nykyään muut reiviköydet käsin sisään "löysät pois" ettei näin kävisi.
Puomiin rullattavasta systeemistä en tosiaan tiedä muuta kuin, että aikaisemmilla systeemeillä purje siirtyi rullatessa eteenpäin ja meni täysin muotottomaksi. Jotenkin se pitäisi estää mutten tiedä miten.. Muuten on kelvoton ajatus.

Helppo rullaus kirjoitti:

Tarkoitatko kahden köyden reivillä sellaista ratkaisua, jossa etu- ja taka/puomiliikin kiristys hoidetaan erillisillä naruilla, jotka molemmat tulevat sitloodaan? Oleellista kai on, pitääkö reivatessa mennä mastolle vai ei. Yhden narun reivit puomitaljoilla on helppo ja nopeaa tehdä, mutta purkamisessa on turhan paljon kitkaa. Toisaalta purkamiseen on aina hyvin aikaa.

Puomiin rullattavassa isossa olisi minusta sellainen hyvä puoli, että sen saa aina alas, vaikka rullaam tulisi mikä vika. Mutta mitenköhän sen puomiliikki reivattuna pidetään kireällä?

Lue lisää

> Puomiin rullattavassa isossa olisi minusta sellainen hyvä puoli, että sen saa aina alas, vaikka rullaam tulisi mikä vika. Mutta mitenköhän sen puomiliikki reivattuna pidetään kireällä?

Reiviköydellä tietysti. Se rullaus on säilytystä varten, etuina pienempi ilmanvastus, ja se ettei aremmat korkeamoduliset kuidut taitu purjetta puomille laskottettaessa.

seppomartti kirjoitti:

Kahden köyden systeemillä tarkoitan erillistä etu- ja takaliikin reiviköyttä. Jos käsiä ja vinssejä on tarjolla niin fallia löysättäessä kahdella vinssillä kiristetään etu ja takaliikit samanaikaisesti. Purje on vedossa koko ajan. Käytin menneessä elämässä kisoissa. Jos käsiä/ vinssejä on vähemmän niin tietenkin pudotetaan falli ja kiristetään etummainen reiviköysi käsin nykäisemällä>fallin kiristys> taaemman reiviköyden kiristys. Purje hetken lepattaa. Reiviä purkaessa köydet juoksevat paljon helpommin kuin pitkässä yhden köyden systeemissä. Jos on 3 reiviä yhden köyden systeemillä niin ne myös pyrkivät pahemmin lukitsemaan toisensa: ykkösen kiristyksen jälkeen kakkonen ja kolmonen ei toimikkaan kun köysi löysänä on jäänyt johonkin ykkösköyden nalkkiin. Kelaan nykyään muut reiviköydet käsin sisään "löysät pois" ettei näin kävisi.
Puomiin rullattavasta systeemistä en tosiaan tiedä muuta kuin, että aikaisemmilla systeemeillä purje siirtyi rullatessa eteenpäin ja meni täysin muotottomaksi. Jotenkin se pitäisi estää mutten tiedä miten.. Muuten on kelvoton ajatus.

Lue lisää

> Puomiin rullattavasta systeemistä en tosiaan tiedä muuta kuin, että aikaisemmilla systeemeillä purje siirtyi rullatessa eteenpäin ja meni täysin muotottomaksi.

Säädettävä tankomallinen puominalasvedin, mikä pitää puomin takapään halutulla korkeudella. Se kun säädetään oikeaan kireyteen, niin purjeen etuliikki rullautuu itsensä päälle, siirtymättä yhtään taaksepäin (mikä on merkki siitä, että puomin takapää oli liian alhaalla).
Muoto vedossa hoidetaan tietysti takakulman reiviköydellä, eikä purjeen kitkalla itseensä. Rulla on säilytystä ja hallittua reivaysmenettelyä (ei lepattavaa säkkiä viemässä näkyvyyttä ennekuin purjeen alaosan saa laskottettua ja sidottua puomille) varten, ei reivatusta purjeesta vedossa syntyviä voimia varten. Läpilatat alhaalla ja puolipitkä ylempänä tietysti auttavat tässäkin, jopa niin paljon ettei rullapuomi ole mitenkään välttämätön saati ainoa oikea ratkaisu mihinkään käyttöön.

focus hukassa kirjoitti:

"Et ole ilmeisesti koskaa käyttänyt hakasilla varustettua purjetta etkä vaihtanut foilipurjetta kovassa tuulessa jos pidät käsittelyä yhtä helppona"

Pelkästään noita purjeita on ollut.

"Menee toiston puolelle mutta 45m2 foiligenoan vaihto yksin tai kaksi purjehtiessa oli hakalaa."

Aloittajalla on 27 jalkainen.

"Nykyveneissä ei useinkaan ole enää varvaslistaa eikä kumirenksit pidä purjeita kannella silloin kun aallot iskevät kannelle."

Aloittajalla ei ole nykyvenettä. Kuminauhan voi sitoa kaidetolppien juuren, keskellä on muovikoukkuja, vaikkapa 2 kpl metrin välein, jotka vedetään purjeen yli. Aloittajan veneellä ei olla sellaisissa keleissä joissa aallot iskevät rajusti kannelle. Omassa veneesäni purje pysyy hyvin aaltojen pyyhkäistäessä kannen yli.

"Samana vuonna aallot iskivät mm. keulasta molemmat kulkuvalot pois, jäi vain metalliset kannat."

ja tämä tapahtui lomapurjehduksella itämerellä;-9

Lue lisää

Vapaaehtoisia keulakannelle purjeen vaihtoon:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=p4oYkF3Ejuo

seppomartti kirjoitti:

Vapaaehtoisia keulakannelle purjeen vaihtoon:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=p4oYkF3Ejuo

Lue lisää

Edelleen allegro 27 ei ole menossa pitkän rakennusprojektin jälkeen valtamerelle myrskyyn.

tylsää touhua kirjoitti:

Jaa, matkapurjehdus on muutenkin niin sairaan tylsää ,että jos ei purjeita vaihdeta keliin sopivaksi, niin sitten se vasta tylsää onkin.

Ja jos ei mietitä kryssikulmia ja veneen kulkemista optimaalisesti niin sitten se on vieläkin tylsempää.

Purjeiden säilytys on helppoa jos veneessä on 2 peräkajuuttaa ja laidalla ylös taittuvat yläsängyt. Yhden yläsängyn voi pyhittää purjeille. Vastaavasti pienemmässä veneessä toinen pistopunkka on hyvä paikka purjeille.

Lue lisää

Juuri tultiin tänään reilut 30 mailia noin 8 solmun keskinopeudella pelkällä kolmanneksen rullatulla genoalla. Eipä olisi mitään purjeenvaihtoja tullut mieleenkään, kun tuulta oli 25--30 kn koko ajan. Eikä ollut yhtään tylsää, päinvastoin. Homeisia purjeita ei pidetä asuintiloissa meidän veneessä.

seppomartti kirjoitti:

Vapaaehtoisia keulakannelle purjeen vaihtoon:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=p4oYkF3Ejuo

Lue lisää

11-vuotias poika?

Ei tylsää kirjoitti:

Juuri tultiin tänään reilut 30 mailia noin 8 solmun keskinopeudella pelkällä kolmanneksen rullatulla genoalla. Eipä olisi mitään purjeenvaihtoja tullut mieleenkään, kun tuulta oli 25--30 kn koko ajan. Eikä ollut yhtään tylsää, päinvastoin. Homeisia purjeita ei pidetä asuintiloissa meidän veneessä.

Lue lisää

"Eipä olisi mitään purjeenvaihtoja tullut mieleenkään, kun tuulta oli 25--30 kn koko ajan"

Eipä tietenkään tullut koska 100% fokka varustuksesta puuttuu ja ette osaa valita sopivaa purjealaa ajoissa.

"Homeisia purjeita ei pidetä asuintiloissa meidän veneessä."

Rullapurjeet mätänevätkin kannella.

643 kirjoitti:

"Eipä olisi mitään purjeenvaihtoja tullut mieleenkään, kun tuulta oli 25--30 kn koko ajan"

Eipä tietenkään tullut koska 100% fokka varustuksesta puuttuu ja ette osaa valita sopivaa purjealaa ajoissa.

"Homeisia purjeita ei pidetä asuintiloissa meidän veneessä."

Rullapurjeet mätänevätkin kannella.

Lue lisää

Eikä puutu fokka varustuksesta. Sellainen on toisella rullalla, tietenkin. Tuli vain vähän enemmän purjepintaa, kun käytettiin hiukan rullattua genoaa. Kryssillä rullafokka on usein parempi, kalliistaa vähemmän.

On se muuten huomattavasti kivelåmpi rullata purje kuin ottaa se alas ja tunkea märkänä keulaluukusta kajuuttaan. Eikä se sitominen kannellekaan helppoa ole, jos on yhtään keliä.

Ei tylsää kirjoitti:

Eikä puutu fokka varustuksesta. Sellainen on toisella rullalla, tietenkin. Tuli vain vähän enemmän purjepintaa, kun käytettiin hiukan rullattua genoaa. Kryssillä rullafokka on usein parempi, kalliistaa vähemmän.

On se muuten huomattavasti kivelåmpi rullata purje kuin ottaa se alas ja tunkea märkänä keulaluukusta kajuuttaan. Eikä se sitominen kannellekaan helppoa ole, jos on yhtään keliä.

Lue lisää

"On se muuten huomattavasti kivelåmpi rullata purje kuin ottaa se alas ja tunkea märkänä keulaluukusta kajuuttaan."

Hyvin usein keli on koko legin ajan vakaa, kuten teillä oli:

"tuulta oli 25--30 kn koko ajan"

Parempi on sopiva purje lähtiessä käytössä kuin sopimattomia hometumassa kannella rullalla.

Jos purjehtii yksin, rullapurjeet ovat perusteltuja, muuten ei.

m,m, kirjoitti:

"On se muuten huomattavasti kivelåmpi rullata purje kuin ottaa se alas ja tunkea märkänä keulaluukusta kajuuttaan."

Hyvin usein keli on koko legin ajan vakaa, kuten teillä oli:

"tuulta oli 25--30 kn koko ajan"

Parempi on sopiva purje lähtiessä käytössä kuin sopimattomia hometumassa kannella rullalla.

Jos purjehtii yksin, rullapurjeet ovat perusteltuja, muuten ei.

Lue lisää

Siis mitä?

Kaksi rullaa, joista valitaan sopiva.

Kunka monta erilaista keulapurjetta pitäisi olla?

m,m, kirjoitti:

"On se muuten huomattavasti kivelåmpi rullata purje kuin ottaa se alas ja tunkea märkänä keulaluukusta kajuuttaan."

Hyvin usein keli on koko legin ajan vakaa, kuten teillä oli:

"tuulta oli 25--30 kn koko ajan"

Parempi on sopiva purje lähtiessä käytössä kuin sopimattomia hometumassa kannella rullalla.

Jos purjehtii yksin, rullapurjeet ovat perusteltuja, muuten ei.

Lue lisää

Onko rullapurje sinusta huono?

Olen minäkin purjehtinut ilman rullaa silloin, kun ei ollut moiseen varaa. Siitäkö sinullakin kiikastaa, vai oletko kilpapurjehtija/perinneveneilijä/kevytveneilijä?

Ei tylsää kirjoitti:

Siis mitä?

Kaksi rullaa, joista valitaan sopiva.

Kunka monta erilaista keulapurjetta pitäisi olla?

Jos on miehistöä ja halutaan optimoida virtaukset, niin veneessä on tasan tarkkaan yksi keulaharus foililla ja ilman rullaa tai rulla kannen alla.

Luovipurjeita riittää retkikäytössä genoaveneessä kevyen tuulen iso genoa ja 100% kovaa tuulta kestävä fokka. Fokkaveneissä reivataan aiemmin isopurjetta ja kovan tuulen fokka on pienempi kuin 100%.

Mikä on? kirjoitti:

Onko rullapurje sinusta huono?

Olen minäkin purjehtinut ilman rullaa silloin, kun ei ollut moiseen varaa. Siitäkö sinullakin kiikastaa, vai oletko kilpapurjehtija/perinneveneilijä/kevytveneilijä?

Lue lisää

"Onko rullapurje sinusta huono?"

On, rullattuna se on onneton luovipurje ja säälittävää on katsella sellaista menoa.

Monessä veneessä on rulla lisäksi kannella, paine-ero krysissä pääsee purjeen alta tasoittumaan ja monta prosenttia tehoista häviää pienemmän purjealan lisäksi.

Olen nähnyt ja kokenut, miten purjeveneen suorituskyky huononee dramaattisesti asennettaessa kannella oleva rulla ja rullagenoa alunperin kolmen keulapurjeen korvaajaksi.

625y kirjoitti:

Jos on miehistöä ja halutaan optimoida virtaukset, niin veneessä on tasan tarkkaan yksi keulaharus foililla ja ilman rullaa tai rulla kannen alla.

Luovipurjeita riittää retkikäytössä genoaveneessä kevyen tuulen iso genoa ja 100% kovaa tuulta kestävä fokka. Fokkaveneissä reivataan aiemmin isopurjetta ja kovan tuulen fokka on pienempi kuin 100%.

Lue lisää

Yleensä kun pääsen satamaan, avaan kylmän kaljatölkin ja optimoin vähän virtauksia suoraan kurkkuuni. Miehistökin saa optimoida, ellei sitten välttämättä halua viikata purjeita kannen alla.

Nauti sinä niistä kovan tuulen fokista ja foileistasi ihan rauhassa. :-)

425uy kirjoitti:

"Onko rullapurje sinusta huono?"

On, rullattuna se on onneton luovipurje ja säälittävää on katsella sellaista menoa.

Monessä veneessä on rulla lisäksi kannella, paine-ero krysissä pääsee purjeen alta tasoittumaan ja monta prosenttia tehoista häviää pienemmän purjealan lisäksi.

Olen nähnyt ja kokenut, miten purjeveneen suorituskyky huononee dramaattisesti asennettaessa kannella oleva rulla ja rullagenoa alunperin kolmen keulapurjeen korvaajaksi.

Lue lisää

Jos rullapurje on huono ja säälittävä, miksi sitten kaikissa matkaveneissä kuitenkin on keulassa rulla ja pitkänmatkan veneissä kaksi? Näin on veneen koosta ja miehistöstä riippumatta.

100% fokka on hyvä purje mutta rullalla reivattunakaan ei ole myrskyfokka. Et vertaa omenoita omenoihin. Purjeiden käyttöolosuhteet ovat ihan erilaiset. Isopurjeessakin tulee ongelmaksi, ettei normaalit kaksi reiviä pienennä tarpeeksi. Isopurje 2. Reivissä ja keulapurje kokonaan pois rullattuna alkaa olla liikaa varmaan 40 kts tuulessa aaallokosta ja veneestä riippuen. Myötätuuleen pelkällä isolla on vaikea ajaa ja vastatuuleen ei matka edisty laisinkaan vaan on "piissä"

Seppomartti kirjoitti:

100% fokka on hyvä purje mutta rullalla reivattunakaan ei ole myrskyfokka. Et vertaa omenoita omenoihin. Purjeiden käyttöolosuhteet ovat ihan erilaiset. Isopurjeessakin tulee ongelmaksi, ettei normaalit kaksi reiviä pienennä tarpeeksi. Isopurje 2. Reivissä ja keulapurje kokonaan pois rullattuna alkaa olla liikaa varmaan 40 kts tuulessa aaallokosta ja veneestä riippuen. Myötätuuleen pelkällä isolla on vaikea ajaa ja vastatuuleen ei matka edisty laisinkaan vaan on "piissä"

Lue lisää

"Et vertaa omenoita omenoihin, 40 kts tuulessa"

Todennäköisesti allegro 27 vene kulkee pelkällä fokalla kovassa tuulessa riittävän hyvin, niin kuin moni muukin vene.

Mielestäni irrotettavan välistaagin voisi asentaa joko hiukan korkeammalle kuin alavanttien kiinnitys tai vaihtoehtoisesti vähän, esim 30-50cm, etustaagin kiinnitystä alemmaksi. Kummassakaan tapauksessa ei tarvita barduunoita, mutta staagi saadaan riittävän pitkäksi pikkufokkaa varten. Staagin alapäälle on oltava riittävän tukeva kiinnityskohta kannessa ja kannen alla. Ketjuboksin laipio olisi hyvä (jos Allegrossa on sellainen). Jos kannen alla ei ole tukirakennetta välistaagille, pitää asentaa vetotanko runkoon.

Materiaaliksi ei tarvitse hankkia dyform-vaijeria. Kyllä tavallinen dyformia halvempi 1x19 hst-vaijeri käy mainiosti. Miksi suosittelit dyformia pikkuveneen staagiksi?

Itse en laittaisi myöskään dyneema-staagia staysailia varten, koska fokan pistoolihakaset varmaankin kuluttaisivat sen nopeasti. Kuvittelisin, että fokan nostossa on myös enemmän kitkaa, jos staagi on muuta materiaalia kuin terästä.

staagin materiaali.. kirjoitti:

Mielestäni irrotettavan välistaagin voisi asentaa joko hiukan korkeammalle kuin alavanttien kiinnitys tai vaihtoehtoisesti vähän, esim 30-50cm, etustaagin kiinnitystä alemmaksi. Kummassakaan tapauksessa ei tarvita barduunoita, mutta staagi saadaan riittävän pitkäksi pikkufokkaa varten. Staagin alapäälle on oltava riittävän tukeva kiinnityskohta kannessa ja kannen alla. Ketjuboksin laipio olisi hyvä (jos Allegrossa on sellainen). Jos kannen alla ei ole tukirakennetta välistaagille, pitää asentaa vetotanko runkoon.

Materiaaliksi ei tarvitse hankkia dyform-vaijeria. Kyllä tavallinen dyformia halvempi 1x19 hst-vaijeri käy mainiosti. Miksi suosittelit dyformia pikkuveneen staagiksi?

Itse en laittaisi myöskään dyneema-staagia staysailia varten, koska fokan pistoolihakaset varmaankin kuluttaisivat sen nopeasti. Kuvittelisin, että fokan nostossa on myös enemmän kitkaa, jos staagi on muuta materiaalia kuin terästä.

Lue lisää

Netistä löytyy kuvia ja asennusohjeita irrotettavasta välistaagista. Aivan samanlaista kuin oma ratkaisuni on, en löytänyt. Ehkä näistä löytyy vinkkejä Allegroa varten:

http://yachtvalhalla.net/articles/forestay/forestay.html
http://thegiddyupplan.blogspot.fi/2011/05/new-removable-solent-stay.html
http://rollinscs.com/boatpages/body.projects3.htm#stay
http://www.sigma362.co.uk/maintenance/inner_forstay.html
http://www.atomvoyages.com/index.php?option=com_content&view=article&id=236:atomprojects4-1&catid=87:projects&Itemid=492
http://www.svsarah.com/sarah/ewupgradesolentstay.htm

staagin materiaali.. kirjoitti:

Mielestäni irrotettavan välistaagin voisi asentaa joko hiukan korkeammalle kuin alavanttien kiinnitys tai vaihtoehtoisesti vähän, esim 30-50cm, etustaagin kiinnitystä alemmaksi. Kummassakaan tapauksessa ei tarvita barduunoita, mutta staagi saadaan riittävän pitkäksi pikkufokkaa varten. Staagin alapäälle on oltava riittävän tukeva kiinnityskohta kannessa ja kannen alla. Ketjuboksin laipio olisi hyvä (jos Allegrossa on sellainen). Jos kannen alla ei ole tukirakennetta välistaagille, pitää asentaa vetotanko runkoon.

Materiaaliksi ei tarvitse hankkia dyform-vaijeria. Kyllä tavallinen dyformia halvempi 1x19 hst-vaijeri käy mainiosti. Miksi suosittelit dyformia pikkuveneen staagiksi?

Itse en laittaisi myöskään dyneema-staagia staysailia varten, koska fokan pistoolihakaset varmaankin kuluttaisivat sen nopeasti. Kuvittelisin, että fokan nostossa on myös enemmän kitkaa, jos staagi on muuta materiaalia kuin terästä.

Lue lisää

Dyform venyy vähemmän, on käsiteltävyydeltään ainakin yhtä helppoa kuin 1x19. Ehkä Blue wave tai Norseman on jopa helpompi tehdä. Eikä dyformin hinnassa ole merkittävää eroa. Arvaus pari kymppiä. Olen useita kertoja eli aina vaihdon yhteydessä vaihtanut dyformiin.
Kiinnityspisteistä yllä on hyviä neuvoja. Ei suoraan sandwichkanteen.
Vielä yksi vaihtoehto on tehdä myrskyfokasta lentävä dyneema/ spectra etuliikillä mutta uutta purjetta täytyisi modifioida. Vantteja ei tarvitsisi muuttaa.
Staagin, fallin ja skuuttipisteiden suunnittelu vaatii Homelessin kipparilta kokonaisnäkemyksen ja kokeilun kun masto on pystyssä. Nettineuvot menee arvailuksi.

Seppomartt kirjoitti:

Dyform venyy vähemmän, on käsiteltävyydeltään ainakin yhtä helppoa kuin 1x19. Ehkä Blue wave tai Norseman on jopa helpompi tehdä. Eikä dyformin hinnassa ole merkittävää eroa. Arvaus pari kymppiä. Olen useita kertoja eli aina vaihdon yhteydessä vaihtanut dyformiin.
Kiinnityspisteistä yllä on hyviä neuvoja. Ei suoraan sandwichkanteen.
Vielä yksi vaihtoehto on tehdä myrskyfokasta lentävä dyneema/ spectra etuliikillä mutta uutta purjetta täytyisi modifioida. Vantteja ei tarvitsisi muuttaa.
Staagin, fallin ja skuuttipisteiden suunnittelu vaatii Homelessin kipparilta kokonaisnäkemyksen ja kokeilun kun masto on pystyssä. Nettineuvot menee arvailuksi.

Lue lisää

"Dyform venyy vähemmän" tuntui huvittavalta perustelulta 27-ft veneen välistaagiin! Eiköhän ko veneen muutkin staagit ja vantit ole 1x19 vaijeria eikä rodia tai dyformia?
Normaali 1x19 rikivaijeriin on muuten aivan yhtä helppo laittaa Norseman-päätteitä kuin Dyform-vaijeriin.
Blue wave vaijeripäätteissä ei ole vaijerin sisään laitettavaa kiilaa kuten Norsemanissa, vaan se laitetaan vaijerin päälle - helppokäyttöinen vaijeripääte varaosaksi pitkille retkille!

Ruuvaattavia Norseman- tai Bluewave-vaijeripäätteitä halvemmaksi tulee kuitenkin teettää välistaagiin aivan normaalit puristuspäätteet.

Myrskyfokan käyttö "lentävänä" eli ilman staagia on kyllä kaikkein huonoin ratkaisu, mutta toki parempi kuin ei myrskyfokkaa ollenkaan! Ennenkuin asensin omaan paattiini irrotettavan välistaagin olin kokeillut sitäkin.
Vähän paremmalta vaihtoehdolta tuntui, kun viritin vaijerifallin toiseksi etustaagiksi ja nostin m-fokan spinnufallilla siihen. Ongelma oli tietysti se, ettei viritystä saanut tarpeeksi kireäksi ja myrskyfokka tempoili rajusti.
Välistaagi, jossa on kunnollinen kiristin, on ehdottomasti paras ratkaisu avomerireissuille!

Seppomartt kirjoitti:

Dyform venyy vähemmän, on käsiteltävyydeltään ainakin yhtä helppoa kuin 1x19. Ehkä Blue wave tai Norseman on jopa helpompi tehdä. Eikä dyformin hinnassa ole merkittävää eroa. Arvaus pari kymppiä. Olen useita kertoja eli aina vaihdon yhteydessä vaihtanut dyformiin.
Kiinnityspisteistä yllä on hyviä neuvoja. Ei suoraan sandwichkanteen.
Vielä yksi vaihtoehto on tehdä myrskyfokasta lentävä dyneema/ spectra etuliikillä mutta uutta purjetta täytyisi modifioida. Vantteja ei tarvitsisi muuttaa.
Staagin, fallin ja skuuttipisteiden suunnittelu vaatii Homelessin kipparilta kokonaisnäkemyksen ja kokeilun kun masto on pystyssä. Nettineuvot menee arvailuksi.

Lue lisää

5 mm 1x19 hst-vaijerissa (joka riittänee Allegro 27:n välistaagiksi) venymä on 0.004627 mm/1000kg
5mm Dyform-vaijerissa venymä on 0.003728 mm/1000kg.

venymän vertailu kirjoitti:

5 mm 1x19 hst-vaijerissa (joka riittänee Allegro 27:n välistaagiksi) venymä on 0.004627 mm/1000kg
5mm Dyform-vaijerissa venymä on 0.003728 mm/1000kg.

Pituudella ja voimalla on varmaan merkitystä mutta jos yo luvut ovat oikein niin 1x9 venyisi runsaat 20% enemmän kuin dyform. Ylävantin venymäerona olisi merkittävä ero muttei tietenkään pienen veneen väliharuksessa ole käytännön merkitystä. Sen sijaan isomman veneen kutteririkissä/ solentissa venymäero vaikuttaa kun vaijerin pituus on esim. välillä 12-20m ja etustaagin taipuminen leehen tunnetusti on kryssiominaisuuksia pahasti haittaavaa..

seppomartti kirjoitti:

Pituudella ja voimalla on varmaan merkitystä mutta jos yo luvut ovat oikein niin 1x9 venyisi runsaat 20% enemmän kuin dyform. Ylävantin venymäerona olisi merkittävä ero muttei tietenkään pienen veneen väliharuksessa ole käytännön merkitystä. Sen sijaan isomman veneen kutteririkissä/ solentissa venymäero vaikuttaa kun vaijerin pituus on esim. välillä 12-20m ja etustaagin taipuminen leehen tunnetusti on kryssiominaisuuksia pahasti haittaavaa..

Lue lisää

Kun kysymys on irrotettavasta välistaagista (kutteristaagista), materiaalin jäykkyys ei varmaankaan ole eduksi. Valssattu Dyform ei ole yhtä taipuisaa kuin 1x19 rikivaijeri. Dyformistaagia pitänee kai varoa taivuttelemasta vaijeripäätteen vierestä, koska se ei siedä vääntelyä yhtä hyvin kuin 1x19 vaijeri.

Esim. Balticeissa, joissa normaalisti on rodivantit ja -staagit, irrotettava välistaagi on vaijeria. Ainakin siinä Balticissa, jonka hyvin tunnen, Baltic Yachtsin asentama irrotettava välistaagi on tavallista 1x19 vaijeria eikä Dyformia.

Parhaillaan näyttivät maailmaa kiertävän ainakin ruotsalaiset Allegro 27:t Jemima, Kauri ja Ninita., joiden blogit löytyvät sivuilta.
Ninitan kuvissa näytti rullagenua olevan ankannokassa ja sisempänä näkyi kiinteä kutteristaagi.

Luulisinpa, että Homeless saisi sieltäpäin enemmän asiatietoa sisarveneittensä myrskyfokista ynnä muusta kuin suomi24:stä.

Tarinasi oli hyvä esimerkki siitä, että masto heloineen pitää tsekata huolellisesti!

Varmaankin olet jo tutkinut ja mittaillut, miten nykyinen myrskyfokkasi skuttipisteineen sopii suunnittelemasi kutteristaagin mastokiinnitykseen. Tietysti voisit konsultoida mastopajan tai purjemaakarin mielipidettä?

Hieno ja tukeva vene!

onnea matkaan! kirjoitti:

Tarinasi oli hyvä esimerkki siitä, että masto heloineen pitää tsekata huolellisesti!

Varmaankin olet jo tutkinut ja mittaillut, miten nykyinen myrskyfokkasi skuttipisteineen sopii suunnittelemasi kutteristaagin mastokiinnitykseen. Tietysti voisit konsultoida mastopajan tai purjemaakarin mielipidettä?

Hieno ja tukeva vene!

Lue lisää

Joo, todellakin kannattaa masto tarkastaa heloineen huollella ja vaikka purkaa osiin jos helppoa että näkee kaiken varmasti.
Kyseinen murtunut osa näkyi vasta kun helan olin irrottanut, poistin M14 pultin joka on mastonläpi molemmissa kannakkeissa. Murtuma ilmeisesti johtunut asennus virheestä.