viljan hinnat nousussa

Helsingin Sanomissa, eli metsäveli-rievun kirjoissa "isänmaanpetturien
äänenkannattajan" nimellä luikertelevassa ongelmajätteessä, kolumnisti
nimeltä Riku Rantala kirjoittaa ruuan hintojen nousun syistä.
No itse hemmosta ei ole muuta pahaa tiedossa kuin se että "madventures"
matkailu edustaa vastuutonta ja infantiilista käytöstä, joka tuhoaa
rajallisia energiaresursseja, kuppaa Suomen kansantalouden ansaitsemia
nettotuloja, jotka nekin tuotetaan esimerkiksi metsistä revittävistä
raaka-aineista ja joiden jalostus kuluttaa lisäksi valtavan energiamäärän
verrattuna saatuun nettotuloon, - kulutus on noin 24 kilowattituntia
jokaista ulkomaille hassattua euroa kohti.

No sitten itse asiaan, joka alkaa päivittelyllä Sri Lankan eli entisen
Ceylonin nousseista ruuan hinnoista.
Syy ei Riku vesselin mielestä ole väestönkasvu, ilmastonmuutoksen tuomat
kadot tai biopolttoaineet, vaan ennen kaikkea pörssikeinottelu.

Näiden katsausten lukijoille tämä tuskin menee läpi, ainakin jos on
ollut mukana alusta saakka eli vuodesta 2007.
Rantala selittää että vehnän hinnan nousu vuonna 2008 oli pelkästään
spekulanttien syytä ja nälkäänäkevien määrä nousi tästä syystä satoja
miljoonia.
Eihän tämä "ole edes väärin" niinkuin tuolla Usan peräkorvessa on tapana
viisastella.

Että spekulanteilla on mitään saumaa spekuloida hinnat ylös, tarvitaan
nimenomaan ja ehdottomasti näkemys ja tieto viljapulasta jossain riittävän
merkittävässä osassa planeettaa.
Vuonna 2008 hinnat menivät vasta auttavasti sille tasolle millä saatiin
farmarit huijatuksi panostamaan riittävästi työtä, omaa sekä velkarahaa
seuraaviin viljasatoihin, jotka sitten saatiinkin suurempina, - no tässä
oli runsaasti onnea mukana eli sää suosi.
Tuossa aikaisemmassa katsauslitaniassa löytyy EU: viljojen loppuvarastot,
joiden lukemista näkyy miten täällä onnistuttiin.
Sittenhän onnistumista "palkittiinkin" runsaskätisesti.

Tuolloin rähisin näissä katsauksissa että silloin kun hinnat nousevat,
syytetään spekuloijia nälänhädästä, mutta silloin kun seuraava nälänhätä
oikein ja varsinaisesti tilataan, sekä aikaansaadaan, ollaankin sitten
ihan hiljaa.

Tuolloinhan spekuloitiin alenevia hintoja, ja saatiin Ranskassakin
hinnat alle tuotantokustannusten, ja niinkuin näissä katsauksissa
tuolloin kirjasin ylös, ranskanjussit järjestivät vastalauseeksi
Pariisin sisääntulotiet tukkoon rengasrovioilla.
Niimpä Euroopankin tuotanto romahti ja nyt kuluvalla kaudella EU on itse
viemässä leipää nälkäisten suusta, koska oma viljantuotanto alittaa EU:n
kulutuksen.
Nyt sitten kun on saatu mitä tilattiin ollaan taas kovasti tyytymättömiä.

Näissä katsauksissa on kyllä spekuloijat ja pörssit pantu oikeaan
sarakkeeseen, eli kyseessä on aina kyse hintojen pitäminen sillä
tasolla millä vielä suostutaan jotain tuottamaan.
Pientäkin oletettua varastojen kasvua rankaistaan jo etukäteen hintojen
laskulla, ja jopa sääennusteissa näkyviä vaatimattomiakin sateita
kuittaillaan laskevillalla kursseilla ja tämä myös kerrotaan perusteena.
Niimpä apinansuku konttaa tulevaisuuteen peräti modernin "just on time"
ideologian pohjalla, eli tuottamattomaan viljojen varastointiin ei
panosteta.
Tämähän vaatisi lisäksi tuotannon kasvattamista että jotain täytettä
saataisiin varastoihinkin, eli päivittäisen käytön vaatiman määrän lisäksi.

Millä pelillä kuvitellaan lisättävän ruuan tuotantoa alati lisääntyvän
apinansuvun tarpeisiin?
Jos on aikomus hoitaa asiaa niinkuin tähän mennessä, eli hyvillä neuvoilla
ja soo-soo puheilla, niin kevyet mullat toivoo metsäveli-riepu.

http://www.hs.fi/matka/Torilla näkee kuinka köyhien verta imetään/a1360300608861?ref=tf_iHSisboksi630&jako=efee7e158ae4de051a4092e1cc069f61

Usan maissipula ei ole vielä vähentänyt etanolin tuotantoa läheskään
tarvittavaa määrää.
Elinkeinon äänenkannattaja Renewable Fuels Associations kertoo että
20 tislaamoa on ajettu alas ja 191 on toiminnassa.
Tislaamon alasajo ei ole yksinkertainen temppu varsinkaan pakkaskaudella,
ja jonkunlaista lämpöä on pakko pitää tuottaa vettä täynnä olevissa
höyrykattiloissa.
Tislaushan tapahtuu niin että höyry siirtää tislaukseen tarvittavan lämmön,
ja Usassa lämpö tuotetaan kivihiilellä jos vain voidaan, sekä maakaasulla.

Brasiliassa ennusteita tuottava Conab arvioi maissisatoa 4 % ylös viime
kaudesta ja määräksi povataan 76 milj. t.
Povaushan on kyseessä koska safrinha sadosta on kylvetty vasta noin 5 %
Aiemmin yleisempi vuoden ensimmäinen maissisato on jo hävinnyt safrinhalle,
jonka osuus maissin kokonaissadosta on jo 54 %
Maissin ykkössadon alat vähenivät 5,4 % ja safrinhan kasvoivat 4 %

Maissin satotaso on huono verrattuna Usaan ja nyt povataan 4,9 t./ha
satoa, mikä vastaa 76 bushelin satoa acrea kohti, eli noin puolikasta
Usan normaalista satotasosta.
Satotasoa laskee eniten juuri se että on siirytty viljelemään "väärään"
aikaan, ja tämän on tuonut mukanaan soijan viljelyn lisäys jonka jälkeen
safrinha maissi kylvetään toisena satona.

Pohjaa Conabin ennusteelta vie se että Mato Grosson alueella maissin
suositeltu kylvöikkuna menee kiinni helmikuun 20 päivä, ja siellä
safrinha maissin pinta-alat yltävät 3,1 milj. hehtaariin, jolta siis
tulisi saada noin 15 milj. t. maissia.
Safrinha maissilla on jo ennestään suuri riski epäonnistua, mikä lisääntyy
jos kylvöikkunasta pudotaan.
Niimpä tässä vaiheessa Brasilian maissisato on vielä toiveiden tynnyrissä.
http://www.soybeansandcorn.com/news/Feb8_13-Conab-Increases-Brazilian-Soybean-and-Corn-Estimates

Toinen Cordonnierin artikkeli käsittelee Brasilian heikkoa varastotilojen
määrää.
Conab ennustaa soija ja maissisadon yhteismääräksi 185 milj. tonnia, ja
varastoja löytyy vain 145 milj. tonnille, mikä vastaa vain 78 % osuutta
sadosta.
Asiaa auttaa kylläkin se että Soija ja maissisato ei kokonaisuudessan
mene päällekkäin.
Osittain näin kylläkin käy, eli noin 46 % maissisadosta valmistuu soijan
kanssa samaan aikaan.
Huonoin tilanne on jälleen Mato Grossossa jossa on noin noin 10 milj.
tonnin varastotilan vajaus.
Tätä ei kylläkään täysin voi pannaa "manana" mentaliteetin syyksi, eli
siellä entiset laidunmaat on otettu vauhdikkaasti vilelykäyttöön, ja
huima kasvutahti on tullut yllätyksenä.
Niimpä on alueita joilta matka puimurista varastoon voi olla jopa
300 kilometriä.
Ja takamaiden tiet ovat tietenkin malliltaan enempi neukkulasta kotoisin.
http://www.soybeansandcorn.com/news/Feb8_13-Increased-Grain-Production-Worsena-Storage-Deficit-in-Brazil

Brasilian maissi ja soijasatoa odottelee parhaillaan noi 150 laivaa eli
propagandasta huolimatta tilanne muistuttaa jo hamstrausta.
Sielläpä lienee EU:nkin ostohemmot apajilla koskapa USDA:kin huomioi
EU:n tarvitsevan ainakin 2 milj. tonnin rehuviljojen lisätuontia.
Arvelen että eipä vielä riitä, koska osa sadosta meni homemyrkkyjen
vuoksi kelvottomaksi.
Toinen vaitoehto on sitten lihan ja kananmunien tuotannon romahdus.

USDAn kirjoissa EU:n viljojen kulutus ylittää noin 2,5 milj. tonnia
oman tuotannon, ja nytpä sitten ollaankin maailmanparantajien vaatimassa
tilanteessa, että eipä dumpata tuotteita kehitysmaihin vaan siepataan
eväät nälkäisten edestä
Että eespäin voittojemme tiellä, riekkuu metsäveli-riepu.

Usassa alkaa junttaustouhussa olla jo epätoivoista yrittämistä, eli
maissipulaa yritetään lääkitä junttaamalla myllyvehnä rehuviljaksi.
No pahempi ranttali on lopputulos, vehnä ei riitä.
Soija maalis 14,31 touko 14,17
maissi--------7,01--------7,01
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,41----7,88----8,26
touko 7,49-----8,00----8,39
heinä 7,50-----8,08----8,49
syys 7,59------8,20----8,52
Pariisi vehnä
maalis 246,25 touko 240,50 marras 216 tammi 216 maalis 216,25
rapsi
touko 466 elo 432,75 marras 429 helmi 428 touko 425
mallasohra
maalis 241 touko 246,40 marras 246,15
Lomtoo rehuvehnä
maalis 205 touko 207,75 heinä 208,90

Usan katovuoden ansiosta heinän hinnat ovat pompsahtaneet ja esimerkiksi
Nebraskassa käypä hinta on 250 doll. tonnilta.
Nämä hinnat ovat alfalfan eli sinimailasen hintoja.
Heinäsato päätyy sinimailasella yleensä noin 4-4,5 tonniin acrelta, mikä
tekee noin 10 tonnia hehtaarilta ja tämä vuodessa.
Paalatut maissinkorret ovat hinnaltaan takavuosien jyvähintoja kovempia,
ja niistä joutuu maksamaan 150-175 taalaa tonnilta.
Huono rehutilanne lisää rehuviljojen tarvetta.

Viime viikon sateet Mato Grossossa lähes pysäyttivät sadonkorjuun, ja
säätyyppi oli alueelle poikkeuksellisesti jatkuvasti pilvinen
Sademäärätkin ylsivät paikoin 150 milliin.
soijasta 17 % on saatu talteen, vastaan 24 viime vuonna, - no nytpä en
muista takistiko silloinkin.
Alueen hallinnon arvio on että alkupään satoon on tullut 10 % miinusta.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp15.gif

Argentiinassa taas oli kuivaa ja kuumaa.
satoarviot ovat olleet laskusuunnassa jo muutaman viikon.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcmax8.gif

Usassa futuurihinnoissa on lähiajat ollut näkyvissä uusi piirre, eli
etupään futuureja juntataan mutta loppupäässä jopa nousua.
Niimpä tänäänkin maissin futuurihinnat päätyivät syyskuun futuurista
alkaen plussalle.
Kansasin katovuotta odottavan vehnän futuurihinnat ovat loppupäässä
korkeammalla luonnollisista syistä, mutta kun maissin tulevaa satoa
on alettu kehua suuremmoiseksi niin eikös uuden sadon pitäisi
laskea.
No tämä nyt on Usan takapirujen otteessa kipristelevän ja läpimädän
pörssipelin kustannuksella riekkumista.

Rahastot ovat jatkaneet futuurien myymistä, -eilen 5000 vehnäfutuuria
mikä tietenkin näkyy hinnoisa.
Tällä kertaa vähän pitempi lista että tuleepa tämäkin pelleily
kirjatuksi ylös.
soija maalis 14,21 touko 14,09
maissi-------6,96--------6,95 heinä 6,87 syys 5,81 joulu 5,63
vehnäfutuurit
-----chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,32---7,78----8,16
touko 7,40----7,89----8,30
heinä 7,41----7,98----8,40
syys 7,50-----8,11----8,45
joulu 7,65----8,27----8,51
maalis 7,76---8,27----8,51
maalis 7,76---8,35----8,60
Pariisi vehnä
maalis 241,75 touko 236,50 marras 213 tammi 213 maalis 213,50
rapsi
touko 459,25 elo 428,25 marras 425,75 helmi 424,75 touko 425
mallasohra
maalis 238,50 touko 243,75 marras 245 tammi 237,75 maalis 240,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,10 touko 203,85 heinä 205

USDA: pääkonttorin tuutilullasta huolimatta on viraston Kiinan asioita
seuraava attasea pitänyt edelleen kiinni siitä että viimeksi saatu
vehnäsato on vain 108 milj. t. eikä Kiinan hallinnon nyt ilmoittama
120,58 milj. tonnia.
USDAn pääkonttorin arviota siis miinustetaan noin 12 milj. tonnia.
Kun syynä on paha fusarium epidemia, niin tilanne on käytännössä
vieläkin pahempi, koska osaa sadosta ei voida käyttää elintarvikkeisiin
taikka eläinten rehuksi.
Kun tämä otetaan huomioon, niin Kiinan käyttökelpoinen vehnäsato alittaa
noin 20 milj. tonnia USDAn arvioiman kulutuksen.

Tämän lisäksi attasean raportti arvioi viimeksi saatua maissisatoa
8 milj. t. pienemmäksi mitä USDA uskoo Kiinan hallinnon lukujen
perusteella.
Asiahan on jo näkynyt Kiinan ostoissa Usasta ja muualta.
http://www.agrimoney.com/news/us-officials-restate-warning-over-china-wheat-crop--5508.html
Ja sama tarkemmin suoraan raportista:
http://gain.fas.usda.gov/Recent%20GAIN%20Publications/Grain%20and%20Feed%20Update_Beijing_China%20-%20Peoples%20Republic%20of_2-7-2013.pdf

Ihmiskokeet maatalouden sektorilla tuottavat tasaisesti uusia voittoja.
Esimerkiksi Puolassa sianlihan tuotanto on vähentynyt kuudessa vuodessa
kokonaista 40 % , ja viime vuodestakin peräti 15 %
Maa ei ole enää omavarainen sianlihan suhteen jota kuluu nuppia kohti
40 kiloa vuodessa.
Lisäksi kuluu vastaavasti siipikarjanlihaa 26 kiloa ja nautaa 2,2 kiloa.
Ongelman mitat löytyvät USDAn asiaa valottavasta raportista.
http://gain.fas.usda.gov/Recent%20GAIN%20Publications/Poland%27s%20Swine%20Sector%20Under%20Stress_Warsaw_Poland_2-8-2013.pdf

Usassa etanolin tuotantoon kului viimeisimmällä tilastoviikolla maissia
82,9 milj. bushelia eli 2,1 milj. tonnia.
syyskuun alusta lähtien on kulutus noussut 1950 milj. busheliin, mikä
tekee 49,5 milj. tonnia.

Ranskan hallinnon virasto FranceAgri-mer arvioi vehnän loppuvarastoksi
2,42 milj. t.
Ranskan väkiluku ilman luvatonta ja luvallista vierasta väkeä on
65,6 miljoonaa, joten nuppia kohti olisi kesäkuun lopussa 36,6 kiloa.
Kun EU:n loppuvarastosta riittää USDAn mukaan vajaa 20 kiloa vehnää
virallisesti EU:n kirjoissa olevaa apinansukulaista kohti, niin jääkös
nyt joku vallan ilman tuon rohmuranskan takia?
Ranttali alkaa tuolta romanian ja Balkanin pikkuvaltioiden suunnasta,
on liki pakko arvella.

Markkinapuheissa on hehkuteltu muutamaa lumisateen aluetta Teksain ja
Oklahoman hujakoilla.
Hupaisaa on kuitenkin että mainostettu 20 sentin lumikerros mäjähti
paikkaan jossa ei kasva paljon mitään.
Muualla lunta tuli vähemmän ja kaitaisella alueella.
Satelliittikuvien hyväksikäyttö on välttämätöntä taikka tulee
huijatuksi.
Nytkin paljastuu että lunta ei ole juuri missään ja pakkaset ovat
pohjoisen syysvehnän alueella menossa 20 asteen tuntumaan.
http://www.pecad.fas.usda.gov/cropexplorer/modis_summary/index.cfm

soija maalis 14,22 touko 13,13
maissi-------6,94---------6,93
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,35----7,80----8,23
touko 7,44-----7,92----8,38
heinä 7,45-----8,00----8,47
syys 7,55------8,13----8,51
Pariisi vehnä
maalis 242,25 touko 236,75 marras 215,50 maalis 215,50
rapsi
touko 463,50 elo 429,75 marras 428 helmi 427 touko 424,50
mallasohra
maalis 234,50 touko 241 marras 243 tammi 235,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,35 touko 203,85 heinä 205

Viikolla 1-7.2. myytiin Usasta vehnää yjteensä 706 300 t. josta
54 600 t, seuraavaa satoa, - laivaukset 576 600 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 21,6 milj. tonniin, josta oli laivattu
16,1 milj. t. ja 5,5 oli laivaamatta.
USDAn arvioima 28,5 milj. tonnin myyntiarvio täyttyy 6,9 milj. tonnin
myynnillä.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 0,4 milj. tonniin.

Maissia myytiin 225 400 t. plus 59 300 t seuraavan kauden laivauksiin,
viikolla laivattiin 392 300 tonnia.

Soijan myynnit kuluvalle kaudelle vähenivät 109 200 t. ja seuraavan
kasvoivat 345 000 t. - viikolla laivattiin 990 700 tonnia.

Vehnän myynneissä on alkanut näkyä uusi piirre, eli tuntemattomaan
ilmansuuntaan myyty määrä on kasvanut 1,28 milj. tonniin, mikä on
lähes 40 % myydystä mutta ei vielä laivatusta vehnämäärästä.
Lisäksi tätä "unknown" myyntiä on kertynyt seuraavalle kaudelle
53 000 tonnia.
Osan on ostanut Kiina ja osa lienee bisneshemmojen kaupantekoam mutta
kyllähän tässä kuuluu selvä ripaskan jytke.
Puheena olevan tilastoviikon aikana näille ufomiehille myytiin 163 000
tonnia vehnää.
Kiina osti vehnää laivalastillisen eli 56 000 tonnia, Nigeria 93 900 t
Peru 74 400 Indonesia 65 000 t. ja Japani 60 400 tonnia.

Maissin uutta myyntiä ei juuri ollut kun ei ole mitä myydä.
Kiinaan siirtyi aiemmin ufomiehille myytyä maissia 102 600 t ja
sama joukko myi osan Japaniin myydystä 177 000 tonnin erästä.
Ufomiehiltä siirtyi takaisin Usan kirjoihin 145 300 tonnin erä, eli
tämä ostettiin takaisin Usaan.

Soijan varastomäärät eivät riitä usan omaan käyttöön ilman ranttalia
tai edes ranttalin kera.
Viikolla oli uutta soijan myyntiä vain vähän ja enemmän peruttiin tai
pikemminkin ostettiin takaisin usaan eli noin 380 000 tonnia.

EU myönsi vientiluvan 420 000 tonnin vehnämäärälle, mikä nostaa kauden
laivaukset 12,1 milj. tonniin.
Määrä ylittää 44 % viime kauden vastaavan ajankohdan laivaukset.
Myytyhän on enemmän, ja tänään myytiin Algeriaan 400 000 t. vehnää,
- ostotarjous oli 50 000 t.
Arvelen että myynnit ovat jossain 13-15 milj. tonnin välillä, joten
nykyvauhdilla täytyisi lappu panna luukulle tuossa huhtikuun alussa.
Eipä tietenkään tätä ymmärretä ja senhän tietää mikä seuraa.
Kun ei omia eväitä ymmärretä puolustaa hintoja nostamalla, niin
nehän loppuvat.

Usassa pellekoulut kuittasivat loogisen epäloogisesti mahtikoisia
vehnän myyntilukuja pienellä miinuksella, tämä siitä huolimatta
että ne olivat noin kaksinkertaiset markkinoidenodotuksiin nähden.

soija maalis 14,18 touko 14,08
maissi--------6,93-------6,91
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,32----7,75----8,19
touko 7,40-----7,86----8,35
heinä 7,43-----7,95----8,43
syys 7,53------8,08----8,47
Pariisi vehnä
maalis 242,50 touko 236,50 marras 214,75 tammi 214,75
rapsi
touko 465,75 elo 431 marras 429 helmi 428,25 touko 425,75
mallasohra
maalis 232 touko 240,50 marras 242,50 Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,25 touko 203,75 heinä 204,90

Kanada on vienyt vehnää kuluvan kauden viiden ensimmäisen kuukauden
aikana 7,6 milj. tonnia, missä on 6 % pluussaa edelliseen kauteen.
Kauppoja on tehty etenkin Aasian suuntaan ja esimerkiksi Kiina on
ostanut tammikuun alkuun mennessä 274 100 t. vehnää.
Indonesia joka yleensä ostaa Australiasta on ostanut 433 500 t.
Sri Lanka on ostanut 42 % enemmän kuin viime kaudella eli 295 100 t.
USDA arvioi Kanadan vievän kaikkiaan 18,5 milj. t.

Kanadan viljojen varastomäärät paljastuivat markkinoiden odottamaa
pienemmiksi.
Vehnää oli joulukuun lopussa 20,6 milj. t. josta tavanomaista 16,8
ja durum vehnää 3,8 milj. t. jonka osalta miinusta edelliseen kauteen
4,1 %
Rapsin määrässä löytyy miinusta 23,6 % ja tonneja 7,3 milj. t.
Kauran varastomäärä oli 1,8 milj. t. ja miinusta 19,8 %
Ohraa oli 5 milj. t. ja miinusta 7,2 %
Maississa plussaa 9,8 % ja sen varastot olivat 10,3 milj. t.
Linkistä löytyy Kanadan viljojen varastomäärät tarkemmin:
http://www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/130205/t130205a001-eng.htm

Brasilian kerrotaan ostaneen Usasta 100 000 t. Kansasin typpistä
vehnää.

Pientä plussaa vaihteeksi.
soija maalis 14,26 touko 14,14
maissi-------6,96-------6,95
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,42----7,77----8,23
touko 7,48-----7,88----8,39
heinä 7,51-----7,96----8,49
syys 7,60------8,09----8,52
Pariisi vehnä
maalis 244,25 touko 238,25 marras 216,50 tammi 216 maalis 216,25
rapsi
touko 467,25 elo 432,25 marras 430,25 helmi 429,50 touko 427
mallasohra
maalis 232,50 touko 240,50 marras 242,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 204,25 touko 206,75 heinä 207,90

EU:n viljoja haittaava märkyys on johtanut aleneviin arvioihin
tulevasta sadosta.
Strategie Grain joka povasi alkuaan 136 milj. tonnin vehnäsatoa,
arvioi nyt sen päätyvän 132,2 milj. tonniin.
UK:n ja Ranskan huono tilanne on miinustuksen syynä.
Ranskan vehnän kuntoa arvioidaan viime kautta huonommaksi, ja
tuoreessa arviossa luokkiin hyvä ja erinomainen luettiin alueesta
riippuen 44-66 % vehnästä, vastaan 82 % viime kaudella.
Osin oraat näyttävät siksi huonoilta että keväällä joudutaan kylvöt
uusimaan.

Argentiinassa on saatu hieman sateita maissi ja soijapelloille, mutta
paikallinen hemmo kertoo että peittävyys oli vain noin 50 % ja
sademäärät 25 milliä tai alle.
Linkin kartat näyttävät tuoreen tilanteen ja aiemmat sateet kolmen
viikon päähän.
Satoa arvioidaan vielä vain lievästi paremmaksi viime vuoden katolukuja.
http://www.star.nesdis.noaa.gov/smcd/emb/ff/HE_SA_24Hour.php

Usan pörssit olivat maanantaina kiinni, Euroopassa pieni plussa kurreihin.
Pariisi vehnä
maalis 245,75 touko 239,50 marras 217,25 tammi 217 maalis 217,25
rapsi
touko 467,50 elo 431 marras 428,75 helmi 427,75 touko 425,25
mallasohra
maalis 234,25 touko 241 marras 244 tammi 236,75 maalis 239,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 205,50 touko 207,50 heinä 208,65

Venäjän viljavarastoissa oli helmikuun 1 päivä viljoja yhteensä
22,6 milj. t., - vuosi sitten oli 32 milj. t. joten miinusta 29 %.

Kokonaismäärästä tuottajilla oli 11,7 milj. t. ja käyttäjillä kuten
myllyillä 10,8milj. t. , - vuosi sitten vastaavat luvut olivat 17
ja 15 milj. tonnia.

Vehnän osuudesta myllyillä sekä valtion lukuun varastoituna oli
7,1 milj. tonnia, josta myllyvehnää 5,7 milj. t.
Vuosi sitten tämä osuus oli 11 ja 8,9 milj. t.

Vehnän varastomäärät ovat pudonneet kaikkialla Venäjän maakunnissa,
ja vähiten eli 7,7 % keski-Venäjällä, - alueella oli 5,9 milj. t. vehnää.
Tämä tietenkin kertoo että Moskovan hujakka on imuroinut onnistuneesti
vehnää muualta.
http://www.blackseagrain.net/about-ukragroconsult/news-bsg/russia-grain-inventories-decline-29-to-22.6-million-tons

SovEcon kertoi viime kuussa että tammikuun 1 päivä oli vehnää
varastoissa 13,3 milj. t. ja kun helmikuun alussa oli 7,1milj. t. ,
niin mihinkäs hävisi kuukaudessa 6,2 milj. t. vehnää?
Arvelen että SovEcon arvailee myös tilastoinnin ulkopuoliset varastot,
ja näin ei poistuma olisi ollut aivan tuota luokkaa.

USDA:n kirjoissa Venäjän vehnänkulutus on kuukaudessa 2,8 milj. t.
joten valtion ja käyttäjien vehnän riittäisivät vajaa 3 kuukautta, ja
toukokuun alussa olisivat vehnät lopussa.
Myllyvehnän osuus käytöstä on USDAn mukaan 1,8 milj. t. kuukaudessa,
joten helmikuun alussa ollut 5,7 milj. t. kuluu kolmessa kuukaudessa.
Venäjän on pakko tuoda minimissään 2 kuukauden vehnät eli 3,6 milj. t.
ja tämä myllyvehnää.
Jos tuodaan myös puuttuva osa rehuvehnästä, niin tuontitarve olisi
5,6 milj. t.
Tämä tuonti veisi vasta kesäkuun loppuun, joten lisäksi tarvitaan
kulutuksen vähentämisen lisäksi myös jauhojen tuontia.
Venäjällä on varaa tuoda vehnää määrä jolla vältettäisiin pulan
näkyminen kauppojen hyllyillä, ja jos näin tehdään, niin vehnän
tuonti lähentelisi 10 milj. tonnia.
Markkinoilta ei vain tuota määrää irtoa, ja Venäjän ruokahuolto
kriisiytyy väistämättä.

Venäjän viljavarastot ovat vähentyneet seuraavasti.
35,9 lokakuu 1.
32,9 marraskuu 1.
29,7 joulukuu 1.
25,3 tammikuu 1.
22,6 helmikuu 1.
Kuukautta kohti kulutus on siis ollut 3,3 milj. t.

Usassa soijan futuurihinnat pomsahtivat reippaasti ja syyksi selitettiin
Argentiinaan luvattuje sateiden jäämistä heikoiksi.
Oil World pulju pudotti ennustettaan soijasadosta ja näkee sen noin
10 % pienemmäksi alunperin arvioitua.
vehnää säädeltiin taas alemmaksi ja tukea tuli sääennusteista
jotka lupaavat Kansasin hujakoille lumi ja räntäsateita.

soija maalis 14,70 touko 14,57
maissi ------6,95-------6,93
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,32---7,69----8,15
touko 7,38----7,80----8,30
heinä 7,41----7,88----8,40
syys 7,50-----8,01----8,44
Pariisi vehnä
maalis 245 touko 238,75 marras 214,50 tammi 214 maalis 214,50
rapsi
touko 474 elo 436 marras 433 helmi 432,25 touko 430,50
mallasohra
maalis 237 touko 240 marras 239,75 tammi 232,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 205 touko 207 heinä 208,15

Eilisessä katsauksessa ollut ilmaisu Venäjän viljavarastojen yhteydessä
vaatii täsmennystä.
Eli eihän varastojen kuukausittainen alenema tarkoita tarkalleen ottaen
kulutusmäärää, ja tämä koska samaan aikaan varastoja täydennetään
tuomalla maahan viljaa.
Kun tuontimääiä ei kerrota missään, niin todellinen kulutus jää
arvailtavaksi.
Sen voi kuitenkin varmuudella sanoa että se on melkoisesti suurempi
kuin mitä pelkästään varastotietoihin arviot perustaen voi luulla.

Varastotiedoista voi eristää sellaisenkin piirteen että tammikuun
aikana siirtyi tuottajilta kulutukseen vain 0,5 milj. t. vehnää.
Asia voi viitata siihen että myllyvehnää ei ole riittävästi, taikka
sitten myyntejä jarrutetaan paremman hinnan toivossa, - taikka
kyseessä on molempien yhteisvaikutus.

Kiinan huhutaan ostaneen Usasta 350 000 t, vehnää, mikä jakaantuu
Chicagon SRW ja Minneapoliksen kevätvehnän kesken.
Chicagon pörssin sivusto tietää Chicagon vehnän hinnaksi 330-378
taalaa tonnilta ja kevätvehnän osalta 440 doll. tonni.
Vehnä tulee toimittaa huhti-toukokuun aikana, joten se saapuu
Kiinaan sekä ehditään syödäkin ennen uuden sadon valmistumista.
Lisäksi kerrtaan että Australiasta on ostettu 400 000 t, sekä
Kanadasta 100 000 tonnia.
Yhteensä siis olisi ostettu 850 000 t. vehnää, mikä riittää Kiinan
kulutukseen peräti ja oikein kolmeksi päiväksi.
Kiinan ostot Usasta sujuvat ilman hälinää, eli sirretään vain aiemmin
ufomiehille myyty erä menemään Kiinaan.

Egypti osti Usasta Chicagon tyyppistä vehnää 60 000 t. FOB hintaan
296,75 doll. tonni, - laivaukset huhtikuussa.
EU:n vehnää ei tarjottu ostettavaksi lainkaan.

Kansasin sademäärät ovat olleet tähän mennessä hikompia kuin
mitä povattiin.
Linkin kuva kertoo tilanteen melko hyvin.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=368434&mid=2912446#M2912446

soija maalis 14,79 touko 14,65
maissi-------7,00-------6,96
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,37----7,77----8,20
touko 7,44-----7,87----8,34
heinä 7,48-----7,94----8,43
syys 7,56------8,08----8,45
Pariisi vehnä
maalis 243,75 touko 238,50 marras 215,50 tammi 215,50
rapsi
touko 474 elo 436 marras 433 helmi 432 touko 430,25
mallasohra
maalis 239,50 touko 239 marras 239,50
Lontoo rehuvehnä
maalis 206,75 touko 207,75 heinä 208,90

Usassa Kansasin hujakoilla säät käätyivät talvisiksi ja lunta
satoi Hays nimisellä kylällä jopa 12-24 tuumaa eli 25-50 senttiin.
Hötöisen lumen vesisisällön katsotaan tällöin vastaavan noin
20-30 milliä.
Hays sijaitsee melkein Kansasin keskipisteessä, mutta sateet jäivät
kyllä vehnäalueella paljon vaatimattomimmiksi, ja näyttää että
muutama alue sai tällä kertaa vain muutaman millin vettä.
Lunta kylläkin on vielä luvassa lisää.
Videossa näkyy talvista liikennettä.
http://www.accuweather.com/en/weather-video/raw-video-heavy-snow-in-hays/2180676921001?channel=top_story

Kansasin kuivuus ei näillä sateilla häivy, mutta riittäähän nyt
kosteutta herättämään sen mikä vielä on hengissä.
Lumi tuli nyt jäätyneeseen maahan, joten mikä osa lopulta jää hyödyksi
on vielä vähän auki, - lumi kun osaa sopivissa säissä ja routaoloissa
enimmiltään haihtua taivaallekin.

Argentiinan maatalousministeriö pudotti jälleen arviotaan viimeksi
saadusta vehnäsadosta, ja arvioi sen nyt 9,4 milj. tonniksi.
Argentiina ehti viedä vehnää siinä määrin että loppukaudesta se
on väistämättä vehnän netto-ostaja samoin kuin Venäjäkin.

EU myönsi helmikuun 19 päivään päättyneellä viikolla vientiluvan
588 763 tonnin vehnämäärälle, mikä nostaa kauden laivaukset 12,69 milj.
tonniin.

Irak osti Australiasta 300 000 t. vehnää.
Australiasta myytiin myös Iraniin 180 000 t. vehnää.
Jordania osti 50 000 t. vehnää ja Tunisia 67 000 t. durum laatua.
Ufomiehet ostivat usasta 110 000 t. vehnää.

Usan ääliöpörssit palkitsivat usanjusseja lumisateista alennusmyynnillä.
Saatiimpa taas muistutus älyvapaasta säntäilystä jolla keksaistaan
hinta planeetan tärkeimmille tuotteille.
soija maalis 14,88 touko 14,70
maissi-------6,91--------6,85
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,21---7,57----8,06
touko 7,22----7,65----8,17
heinä 7,28----7,74----8,26
syys 7,36-----7,88----8,30
Pariisi vehnä
maalis 242,50 touko 238,25 marras 214,25 tammi 213,75 maalis 213,75
rapsi
touko 473,50 elo 433,75 marras 431,25 helmi 430,25 touko 430,25
mallasohra
maalis 236 touko 240,50 marras 238,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 204,15 touko 206,70 heinä 207,85

Viikolla 8-14. myytiin Uaasta vehnää 699 300 t. kuluvan kauden
laivauksiin ja 56 600 seuraanan, - viikolla laivattiin 516 200 t.
Kauden myynnit kasvoivat 22,3 milj. tonniin, josta oli laivattu
16,2 milj. t. ja 5,7 oli laivaamatta.
Kaudelle arvioitu myyntimäärä täyttyy 6,2 milj. tonnin myynnillä.

Maissia myytiin 381 900 t. josta 20 100 seuraavaa satoa, viikolla
laivattiin 256 800 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 14,2 milj. tonniin, josta oli laivattu
8,7 milj. t. ja 5,4 oli laivaamatta.
Myyntiarvio täyttyy 8,6 milj. tonnin myynnillä.

Soijan osalta kauden myynnit vähenivät 119 600 t. kauppojen
peruuntumisten taikka takaisinostojen vuoksi.
kauden myyntimäärä painui 33,9 milj. tonniin, josta oli laivattu
29,1 ja 4,7 milj. t. oli laivaamatta, - laivaukset 956 100 t.
Myyntiarvio täyttyy 2,7 milj. tonnin myynnillä

Viikon vehnäkauppoja tehtiin vakioasiakkaiden ohella Kiinaan, joka
osti 86 000 t. sekä myös seuraavan kauden laivauksiin 55 000 t.
Turkki osti ufomiehiltä 60 000 t. osuuden 81 700 tonnin kaupasta.
Enimmät kaupat tentiin Aasian suuntaan, poikkeuksena vain Nigeria
ja Turkki.
Kiina osti ufomiehiltä 60 000 t. maissia, ja lisäksi pikkuerän
seuraavaa maissisatoa.
Ufomiehet peruivat taikka myivät takaisin Usaan 521 700 t. soijaa.
Lisäksi ufomiesten potista siirrettiin menemään Saksaan 140 000 t.
Kiinaan 108 000 t. ja Japaniin 54 000 t.
Niimpä nämä vähensivät kauden myyntimäärää.
Usia kauppoja tehtiin vähän, ja niistäkin Kiinan ostama seuraavan
kauden satoon kuuluva 62 000 tonnin erä oli suurin.

Uusia soijakauppoja tehtiin tänään sitten runsaammin, eli Kiina
osti vanhaa satoa 410 000 t. ja uutta 60 000 t.

Usassa säädettiin Chicagon vehnän futuurihinta vain 25 centin päähän
maissin hinnasta.
Rahastojen myynnit olivat pääsyynä tähän, ja tämä takapirujen masinoima
kampanja vaati eiliseen alennusmyyntiin 4000 vehnäfutuurin myynnin.
Kenenkään intresseissä ei ole ryhtyä puolustamaan pörssin hintatasoa,
ja arvelen että vielä koukataan alemmaksi ennenkuin vehnäpula
alkaa näkyä nykyistä selvemmin.
Nythän vielä kaikki ovat saaneet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta
mitä ovat markkinoilta hakeneet, joskin kovaan hintaan.

Usassa maissi taas on niin vähissä että alennusmyynti ei sen osalta
onnistu.
Suunnitelma näkyy olevan että Chicagon SRW vehnä syötetään elukoille
että etanolitehtaan saavat maissia.
Viimeisimmällä tilastoviikolla etanolin tuotanto nousi hieman, eli
tämä suku ei säästä, tuumitaan Usassa.

Täällä Euroopassa vehnätilanne on ajautumassa kohti kriisiytymistä
hillittömän vientikysynnän vuoksi.
Hintataso täällä ei mitenkään puolusta omia eväitä, niinkuin näkyi
Usan viimeisimmistä kauppatiedoista, joissa EU;n perinteisille
markkinoille ei myyty käytännössä yhtään vehnälastia.
Nythän EU on myöntänyt jo 12,7 milj. tonnin vientilaivaksille
luvan, mikä ylittää 44 % viime kauden vastaavat luvut.
EU:n vehnänvienniksi on povattu noin 18 milj. tonnia, mitä on
myös pidetty ehdottomana maksimina ihan sisämarkkinoiden
tarpeiden vuoksi.
Eli vielä voitaisiin myöntää vientilisenssit vain 5,3 milj
tonnin lisäviennille.
Kauppoja on tehty jo enemmän kuin tuo 12,7 milj. t. ja arvelen
että 14-15 milj. t. on kumuloitunut vuosimäärä.
Nykyisellä noin 2,5 milj. tonnin kuukausimyynnillä on koko
EU:n potti tyhjennetty ennen huhtikuun alkua.
Tilanne on selvästikin ajautumassa vaaran vyöhykkeelle, ja
kuluttajille on tiedossa uutta ihmeteltävää.

Jossain vaiheessa kevättä alkaa ilmaantua kysyntää Myös EU:n
sisämarkkinoilla, eli tuonne Romanian suuntaan.
Kun myös Balkanin alueen eväät alkavat loppua, niin paikallinen
kriisi on valmis arvelen.

soija maalis 14,61 touko 14,44
maissi-------6,90-------6,84
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,15----7,49----8,02
touko 7,18-----7,59----8,12
heinä 7,23-----7,67----8,19
syys 7,32------7,81----8,21
Pariisi vehnä
maalis 243 touko 237,50 marras 214,25 tammi 214 maalis 214
rapsi
touko 471,75 elo 434 marras 431,75 helmi 430,75 touko 430,75
mallasohra
maalis 237 touko 241,50 marras 244
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 203,55 touko 206,10 heinä 207,25

Ukrainan vehnänvienti on ylittänyt hallinnon toivoman rajan, eli
6,3 milj. t. on jo laivattu,
Kulutus tulee Ukrainassa putoamaan kun ei ole mitä kuluttaa, ja tämä
on edessä hieman keväämmällä.
Eipä ihmetyttäisi jos selvää pulaa leivästä ilmenisi ennen uutta
satoa.
Ukrainan viljojen kokonaisvienti on tasolla 17,32 milj. t. , josta
maissia 8,9 ja ohraa 2 milj. t.

Usassa Oklahomassa satoi melkoisesti ja Kansasin itäosassa myös.
Kansasin länsiosa eli missä vehnä kasvaa jäi vähemmälle.
Sääkartat kertovat että kuiva pohjoistuuli ja pakkaskeli vallitsee
loppuviikon ja sunnuntain jälkeen alkaaa lämmetä merkittävästi.

Usan maissifutuurit nousivat ja vehnäfutuurit laskivat jälleen.
Nyt sitten vehnä on säädetty Kansasissakin sille tasolle että
rehukäyttöön vain.
Nyt kylläkin on niin että käytännön hinnat ovat eri mieltä, ja
pörssi ajaa itsensä pompsauskuntoon.
Viime viikolla saatiin USDAn epävirallinen satoennuste, ja samoin
kuin viime kaudella ennätyssatoa maissista povataan.
Kuten muistetaan niin planeetta oli eri mieltä.

Viime kauteen verrattuna tilanne on kireämpi niin maissin kuin
vehnänkin osalta ja nyt ei ole kyse mistään pikkupulasta.
Laajempi vertailu on on tekeillä eli asiasta lisää vähän
myöhemmin.
Muistin virkistämiseksi Usan futuurihinnat viime vuodelta ja
tarkemmin helmikuun 24 päivä:
soija maalis 12,76
maissi 6,39
vehnä:
----Chicago Kansas Minneapolis
Maalis 6,41---6,80---- 8,01
Toukokuussa Chicagon vehnäfutuurit käväisivät vielä alle 6 taalan tason,
ja sitten raskaassa shorttilastissa olleet futuurit pompsahtivat.

Ja tässä uudemmat:
Soija maalis 14,51 touko 14,35
maissi-------6,95------6,87
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,00---7,31----7,87
touko 7,05----7,40----7,98
heinä 7,10----7,48----8,05
syys 7,19-----7,63----8,09
Pariisi vehnä
maalis 239,75 touko 233,50 marras 210,75 tammi 210,25 maalis 210,25
rapsi
touko 466 elo 430,50 marras 428,75 helmi 427,75 touko 427,75
mallasohra
maalis 233,50 touko 237,75 marras 238,75 tammi 231,50 maalis 234,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 202,60 touko 205,15 heinä 207,40

Argentiinassa saateet ovat olleet siinä määrin heikkoja että
maissi ja soijasatoa arvioidaan jälleen alaviistoon.
Rosariossa toimiva viljapörssi ennustaa maissisadoksi 25,5 milj.t.
vastaan USDA 27 milj. t.
Soijasadon arviota on pudotettu noin 5 milj. t. ja se nähdään
tässä vaiheessa 48 milj. tonnin suuruiseksi.
Argentiinan tuottajat ovat jarruttaneet myyntejä, ja tähän syynä
on Argentiinan valuutan heikkeneminen, mikä tietää inflaatiota.
Jos nyt myy kaikki, niin ei edes tuotantopanoksia seuraavaan satoon
saa muutaman kuukauden kuluttua soijakaupasta saaduilla pesoilla.
Soija taas säilyttää arvonsa taikka peräti sitä kasvattaa.

Usan futuureista maissi nousi 10 centtiä ja Chicagon vehnä oli
välillä alle maissin hinnan, ja lopputulos on tasapeli.
Maissia nostavat käteishinnat sekä se että tislaamot haalivat
maissia tarjoamalla parhaimmillaan puoli taalaa päälle
futuurihintojen, ja tämä tietenkin johtuu maissin vähyydestä.
Vähyys ei ole häipymässä mihinkään, vaan sehän pahenee vielä
kauan koska seuraava sadon alkupää on luvassa vasta 6-7 kuukauden
päästä.
Vehnäfutuureissa on taas kertynyt noin 50 000 futuurin shortti
lasti, eli on myyty enemmän kuin myyjällä on ollut hallussa.
Lopulta tämä johtaa hepuliin ja äkkinousuun, vaikka tautalta
ei löytyisikään merkittävää reaalimaailman syytä.
Nythän noita löytyy viljalti.

soija maalis 14,48 touko 14,33
maissi-------7,04-------6,94
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,05----7,32----7,89
touko 7,11-----7,41----7,98
heinä 7,14-----7,49----8,05
syys 7,23------7,63----8,09
Pariisi vehnä
maalis 242,75 touko 235 marras 211 maalis 210,75
rapsi
touko 465,50 elo 429.75 marras 428 helmi 427,75 touko 425
mallasohra
maalis 232,50 touko 240,50 marras 237.50 tammi 230,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,50 touko 205 heinä 207,50

Egypti julkaisi lausunnon maan vehnätilanteesta ja kertoo että
"strategisissa varastoissa" oli vehnää 2,29 milj. t. , mikä
riittäisi 95 päivän kulutukseen.
Viime viikolla taas kerrottiin että 101 päiväksi riittäisi.
No toinen uutinen kertoi että vehnä riittää 126 päiväksi.
Egyptin hallinnon viljanostoihin varaamien rahavarojen määrästä
on liikkeellä ristiriitaista tietoa, eli hallinnon piiristä
kerrotaan että varaa ostoihin on, mutta muualla epäillään että
ei.
Toteutunut ostokäytös taas tukee finanssien kireyttä, eli aiemmin
käytäntönä ollut 6-7 kuukauden käyttöön riittävä varastoituna
sekä ostettuna ollut määrä on puolittunut.
Lieneekö asiaan yhteydessä viime viikolla julkaistu tieto Egyptin
ostotoiminnasta vastanneen Nomani Nomanin siirtyminen syrjään.
No virkauralla yleneminen kerrottiin syyksi, mutta moniko uskoo.

Usassa käytettiin viimeisimmällä tilastoviikolla maissia etanolin
tuotantoon 85,3 milj. bushelia eli 2,16 milj. tonnia.
Syyskuun alusta alkaneella kaudella on maissia kulunut tähän
tarkoitukseen 2120 milj. bushelia, mikä tekee 53,8 milj. tonnia.
USDA arvioi koko kauden kulutukseksi 114,3 milj. t. joten nyt
kauden ollessa pian puolivälissä on kulutus edennyt tähän
suuntaan kuin juna kiskoilla.
Loppukaudeksi ei vaan ole kiskoja eikä pölkkyjäkään, eli maissi
loppuu nykyisellä kulutuksella kokonaan.
Jonkin osan kulutuksesta on pakko joustaa, ja se lienee etanolin
tuotanto.

Asiassa on kuitenkin se ikävä piirre että Usan bensakoneet käyvät
lähes 90 prosenttisesti bensiinillä jonka oktaaniluku on nostettu
riittäväksi etanolilla.
Etanolin tuotanto on pudonnut viime vuodesta noin 10 % , ja asia
näkyy parhaillaan siinä että etanolin hinta on rämpinyt tasalukemiin
perusbensiinin kanssa oltuaan aiemmin selvästi alhaisempi.
Valmiin etanolin varastot ovat 11,9 % alle viime kauden tason, ja
ne ovat olleet laskusuunnassa.
Usa tuo jo merkittäviä määriä etanolia Brasiliasta, - vielä kun saa.

Intia on tullut merkittäväksi vehnän viejäksi ja pääsyy on kolmen
viime vuoden aikana saadut kelpokokoiset vehnäsadot jotka eivät
tosin ole aina olleet laadukkaita.
Tästä syystä varastot ovat paisuneet, ja paisumista on auttanut
lisäksi vähän epäloogisen tuntuisesti varastotilojen puute.
Linkin kuvat ovat viime vuoden keväältä, eikä tilanne ole parantunut
lainkaan, joskin kaikki ulkosalle varastoidut vehnät eivät ole
yhtä äärilaatua.

Niimpä mikään ei estä varastojen kasvua kun niissä oleva vehnä ei
kelpaa kenellekään, ja uutta satoa on huonoimmasta päästä lyöty
mukaan joukkoon tummaan.
Intian seuraava vehnäsato on edistynyt tähän mennessä ilman suuria
murheita ja se päätynee jälleen kookkaan puoleiseksi.
Mihinkä se siis tungetaan?
Intian hallinto on ratkaissut asian helpoimmalla tavalla eli
varastoja tyhjennetään uutta satoa varten viennillä, ja tässä sillä
on ollut runsaasti tuuriakin, koskapa markkinahinnat ovat saavuttaneet,
ja jo reilusti ylittäneetkin Intian tuottajahinnat, joten hallinnon
varoja ei tarvita vietitukeen muutoin kuin kuljetusten ja muun
puljauksen osalta.
Tällainen toiminta ei kylläkään ole riskitön Intian ruokahuollon
kannalta, - satoa on monesti menetetty loppumetreillä , eikä
kelvollinen osuus Intian varastoista ole mitenkään ylimittainen
mahtikokoiseen kulutukseen nähden.
http://www.indiatvnews.com/business/india/indian-wheat-rots-in-the-open-after-bumper-harvest-1850.html

Saudi-Arabia asetti ostotarjouksen Usan vehnästä, josta 440 000 t.
ostettaisiin Kansasin tyyppistä HRW vehnää ja 110 000 t. Chicagossa
pelailtavaa SRW vehnää.
Laivaukset tulee hoitaa kesä- elokuussa.

Chicagon pörssin sivusto kertoi tänään että vehnäfutuureissa ehti
shorttilasti nousta peräti 70 000 futuuriin.

Chicagon vehnä oli päivemmällä 15 centin nousussa, mutta lopussa
junttaroikka iski lukemiksi pienen miinuksen.
Jos oli aikomus saada maissi alas niin eipä onnistunut, ja nythän
maissin nousu johti sen vehnää hinnakkaammaksi.

soija maalis 14,57 touko 14,38
maissi------7,10--------6,95
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,03---7,34----7,87
touko 7,12----7,42----7,96
heinä 7,15----7,50----8,03
syys 7,24-----7,65----8,06
Pariisi vehnä
maalis 245,25 touko 236,50 marras 213 tammi 212,50 maalis 213
rapsi
touko 466,75 elo 430,75 marras 427 helmi 428,75 touko 425
mallasohra
maalis 230,50 muut ennallaan.
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,50 touko 206 heinä 207,50

Viikolla 15-21.2. myytiin usasta vehnää yhteensä 524 900 t. josta
152 300 t. seuraavan kauden myyntiä, - laivaukset 584 700 t.
Kauden myynnit kasvoivat 22,7 milj. tonniin, josta oli laivattu
17,2 ja 5,5 milj. t. oli laivaamatta.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 0,6 milj. tonniin.

Maissia myytiin yhteensä 513 700 t. , josta 210 000 t. oli
seuraavan kauden myyntiä, - viikolla laivattiin 296 300 t.
Kauden myynnit kasvoivat 14,5 milj. tonniin, josta oli laivattu
9 milj. t. ja 5,4 oli laivaamatta.
Syyskuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 1,6 milj. tonniin.

Soijaa myytiin 1,17 milj. t. josta seuraavan kauden laivauksiin
482 000 tonnia, - viikolla laivattiin 822 200 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 34,5 milj. tonniin, josta oli laivattu
29,9 milj. t. ja 4,6 oli laivaamatta.
Syyskuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 3,5 milj. tonniin.

Vehnän osalta tavanomaisesta kaupanteosta poikkesi ufomiehille
myyty 134 800 tonnin erä vanhaa satoa ja 82 500 tonnin erä uutta,
Brasiliaan myytiin 56 500 t. määrä.
Ufomiesten potti eli tuntemattomaan ilmansuuntaan myyty vehnämäärä
oli tilastoviikolla 1,457 milj. tonnia.

Maissikaupoissa poikkeuksena oli seuraavan sadon myynnit, jota
ostivat ufomiehet 110 000 t, Kiina 67 000 t. ja Meksiko 33 000 t.
Soijakaupat tehtiin pääosin Kiinaan.
Kiina peruutti laivalastillisen ja osti uutta satoa saman verran.

Linkistä löytyy kartat usan vehnäalueista sekä viimeksi saatujen,
että tammikuun alusta lähtien saadut sademäärät.
http://www.accuweather.com/en/weather-news/blizzards-bring-drought-relief/7018596

EU myönsi vientiluvan 387 000 tonnin vehnämäärälle, mikä nostaa
kauden laivaukset 13,1 milj. tonniin, vastaan 9,1 milj. t. viime
kauden vastaavana ajankohtana.

soija maalis 14,75 touko 14,52
maissi-------7,20------7,04
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,07----7,47----7,99
touko 7,15-----7,52----8,01
heinä 7,16-----7,59----8,07
syys 7,28------7,73----8,08
Pariisi vehnä
maalis 248,25 touko 239,25 marras 214,25 tammi 213,75
rapsi
touko 468,75 elo 432 marras 430 helmi 428,50
mallasohra
maalis 230,50 touko 238,75 touko 240
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 202,65 touko 206,15 heinä 207,35

Tässä vaiheessa satovuotta ovat ennusteet tulevasta sadosta
enempi viihdettä, vaikkakin niillä perustellaan hintojen liikkeitä.
EU:n komission ennuste povaa vain hieman viime kauden satoa parempaa,
minkä vaikutusta taseisiin pienentää ennuste kulutuksen noususta
enemmän normaalitasolle,
Lisänä vaikuttaa Kroatian tulo mukaan tilastointiin, mikä nostaa
noin 3 milj. t. EU:n kokonaisviljasatoa kuin myös loppuvarastoa.
Agrimoneyn kertoo tarkemmin taulukon kera.
http://www.agrimoney.com/news/damp-uk-limits-hopes-for-revival-in-eu-grains-crop--5577.html

Linkin artikkeli muistuttaa siitä että lumi saattaa helpostikin
haihtua suoraan taivaalle ilman että se muuttuisi välillä näkyvästi
nestemäiseksi.
Asia liittyy Usan kovasti mainostettuihin lumisateisiin.
Viime päivien säät ja routatilanne on ollut vehnäalueen pohjoisosassa
haihtumista edistävä, mutta esimerkiksi Missourissa routa puuttuu ja
lumi sulaa ja kastelee alaosasta vaikka pientä pakkasta olisikin.
Usan säätila on jälleen kääntymässä kuivempaan suuntaan.
http://www.agriculture.com/news/crops/snow-is-mostly-a-mirage-f-soil-moisture_2-ar30177

Saudigazette julkaisun mukaan Egyptin viljanostojen rahoitustapa
ei enää oikein toimi, minkä voi suomentaa että luotto puuttuu.
Luotottajiksi huudellaan pankkejä mitkä saattavat kääntää kuuromman
korvansa Egyptin suuntaan, voi myöskin arvella.
Alkaa näyttää siltä että "nälkäisten vallankumous" nielaisee
"arabikevään" valtaan nostaneet uskonsankarit.
Ketäpä nostetaan tilalle?
http://www.blackseagrain.net/about-ukragroconsult/news-bsg/egypt-reconsiders-wheat-tender-system-in-funding-crunch-banks

Saksan huhutaan ostaneen 60 000 t. Brasilian rehuvehnää.
Muutama kuukausi sitten kerrottiin että Saksa myi sinnepäin, mutta
myllyvehnää.

soija maalis 14,64 touko 14,46
maissi-------7,24--------7,08
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,13----7,56----8,19
touko 7,21-----7,56----8,05
heinä 7,22-----7,61----8,09
syys 7,29------7,73----8,10
Pariisi vehnä
maalis 250 touko 239,75 marras 214 tammi 213,50 maalis 213,50
rapsi
touko 468 elo 431 marras 429,25 helmi 427,50 touko 425
mallasohra
maalis 230,50 touko 240 marras 241,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 203,50 touko 207 heinä 208,20

Kiinan maatalousasioita seuraava erinomainen Dimsums blogi otsikoi
viimeisimmän artikkelinsa " Kiinan viljojen reservivarastot lisäävät
ruuan hävikkiä".
Kiinassa on meneillään hallinnon kampanja hävikin vähentämisestä, ja
tässä yhteydessä on julkaistu kampanjan pohjatietoja.
Hallinnon eräs pääpatu kertoo Xinhua uutistoimistolle että kokonaan
menetetään vuosittain 35 milj. tonnia viljoja.
Suurin hävikki tapahtuu luonnollisesti Kiinan pikkuruisilla maatiloilla,
joiden varastoista 8 % eli 20 milj. t. tuhoutuu hyönteisten ja
rottien takia.
Hävikistä noin 7 % tapahtuu paljolti lapio ja säkkipelillä
tapahtuvissa kuljetuksissa, sekä varastoissa.

Blogi epäilee että tarkoitus on vivuta varastot pois farmeilta
hallinnon huoleksi, ja epäilyksen tueksi muistutetaan että hallinto
pumppaa parhaillaan mahtikokoisen summan varoja valtiovallan
valvonnassaolevien viljavarastojen rakentamiseen,

Blogissa kommentoidaan Kiinaksi julkaistua pitkää artikkelia
Kiinan ruokahuollosta.
Tässä artikkelissa Ma Wenfeng niminen viljapuolen asiantuntija
tuo julki että Kiinan suuret ja paljon varoja nielevät varastomäärät
aiheuttavat myös paljon hävikkiä.
Varastojen määräksi kerrotaan noin 121 milj. t. jossa on mukana
riisi, vehnä ja maissi, ja että määrä edustaa 25 % viljojen
tuotannosta.
Maissin varastomääräksi Ma Wenfeng kertoo 52,3 milj. t. josta
40 milj. t. olisi vanhaa ja laadultaan huonoa.
Riisin osuus varastoista olisi 15,5 milj. t. josta 10 milj. t.
vanhnaa vuosikertaa.
vehnän varastomääräksi jäisi näin ollen 53 milj. t., josta noin
10 milj. t. olisi vuosilta 2009 ja 2010 ja mikä olisi huonolaatuista.
Ma Fenfeng tuo myös julki että hankaluutta tuo erityisesti maissi
sekä riisi, joita ei voi varastoida 2-3 vuotta kauemmin.
Kaikkiaan siis noin puolet varastomäärästä olisi laadultaan
kyseenalaista, ja toinenkin puolisko menee piloille jos varastoja
ei vauhdikkaasti kierrätetä.

Blogisti huomauttaa Riisin osalta sen että "varhaisriisin" osuutta
varastomärästä ei kerrota, ja että tämän riisin viljely on
"poliittista" , sitä kun ei haluttaisi syödä eivätkä tuottajat
haluaisi sitä tuottaakaan.

Mr.Ma taas kertoo että Riisiä tuotiin Kiinaan viime kaudella
2 milj. t., mikä kilpailee halvan hinnan ansiosta "varhaisriisin"
kanssa.
Valtiovalta osti tätä laatua Kiinan tuottajilta viime kaudella
5 milj. tonnia ja tämän vahvasti tuettuun hintaan.

Dimsums blogistin mielestä Kiinan varastojen tilanne on tullut
osaksi ongelmaa koko planeetan mitassa.
Tämä koska tuontimäärät ovat kasvaneet, ja tuojina olleet
hallinnon yritykset täydentävät tuntiviljalla huvenneita
viljavarastoja, joissa vilja sitten pilaantuu.
http://dimsums.blogspot.fi/2013/03/chinas-grain-reserves-increase-food.html

Näinhän varastoinnissa aina pyrkii käymään, mutta Kiinassa asiaan
vaikuttaa erikoinen talousjärjestelmä ja tietenkin se että hädän
tullen Kiinaa ei kukaan ulkopuolinen pysty auttamaan, - siksi
varastojen tulee myös olla mahtikokoiset.
Niinkuin blogista ilmenee, eivät käyttökelpoisen viljan varastot
ole mitenkään ylimittaiset, ja huono sato vaikuttaa välittömästi
Kiinan ostokäytökseen, - niinkuin on nähty.

Usan viljafutuurien alennustilasta syytetään rahastoja joiden
kerrotaan myyneen päälle 4 miljardin taalan edestä futuureja.
No jokuhan futuurit on ostanut, ja epäilen että osa on ostettu
kokonaan ulos pörssistä.
Tänään hervoton meno jatkui, vaikkakin maissin ajoittainen junttaus
ei mennyt läpi, mikä olisikin ollut jo ääliömäisyyden uusi enätys.
Vehnän pudotuksen tielle ei heitetty nytkään kapuloita vaan
katsotaan löytyisikö vielä joku joka myy halvemmalla.
Euroopassa kumarrettiin taas Usalaisen viisauden mykistäminä.

soija maalis 14,90 touko 14,63
maissi-------7,23-------7,03
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,96---7,37----8,07
touko 7,02----7,38----7,92
heinä 7,04----7,42----7,95
syys 7,12-----7,55----7,95
Pariisi vehnä
maalis 247,25 touko 234,75 marras 210,75 tammi 210,25 maalis 209,75
rapsi
touko 468,75 elo 431,25 marras 429,50 helmi 428 touko 425,50
mallasohra
maalis 231 touko 242 marras 242,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 202 touko 204,25 heinä 205,45

Suomenkin tiedonpimitysvälineet ovat uutisoineet saksalaisesta
maidosta löytyneestä aflatoksiini myrkyn pitoisuuksista.
Myrkkyhän oli kotoisin Serbiasta hankitusta maissierästä.
Siitä miksi näin on päässyt käymään ei ole tiedottaja poloisilla
mitään hajua.
Tästähän oli palstalla puhetta syksymmällä, eli tappohelteet ja
kuivuus aikaansai laajan epidemian maissikasvustoon jonka aiheuttajina
ovat aspergillus sukuun kuuluvat homeet.
Muista homeista poiketen täytyy lämpötilan olla korkea, ja
homeen kasvualustan kosteuskaan ei tarvitse olla minimissään kuin
7 prosenttia.
Eli kasvitauti on pölkkypäiden mainostamien "suotuisten" alueiden
vitsauksia.
Viime kesän epidemia ulottui laajasti EU:n puolellekin, ja Romania
Bulgaria ja Unkari olivat pahiten liemessä.
Serbiassa ja muissa alueen pikkuvaltioissa kävi sitten vieläkin
huonommin, ja asian seuraukset tulevat silmille myöhemmin keväällä.
Asian merkitys on vielä autuaasti tiedostamatta.
Wikipediasta löytyy kuva möröstä
http://en.wikipedia.org/wiki/Aflatoxin

Saudi-Arabia päätyi ostamaan 575 000 t, vehnää, mikä haalitaan
kasaan Australiasta, Usasta ja EU:sta, EUn vehnän toimittajaksi
on arveltu Saksaa,
Saudit ostivat suurimman osan vehnästä Australiasta vaikka
vehnä oli 27 taalaa hinnakkaampaa.
Australian laatuvehnä loppuu piakkoin, ja nyt oli ostettava taikka
jää ilman.

Usassa maissifutuurit nousivat jälleen enemmän kuin mitä vehnä
teki.
Niimpä maissi on vetänyt etumatkaa Chicagon vehnäfutuureissa kohta
selvitykseen menevän maaliskuun futuurin osalta peräti 37 centtiä
bushelilta.
Asiaa on päivitelty Usassa ja muisteltu onko kyseessä ensimmäinen
kerta.
Hintaero on mennyt myös käteishintojen puolelle, ja kerrotaan
että paikoin maissista maksetaan 40 centtiä enemmän vehnän
käteishintoja.
Sekä maissin että vehnän käteishinnat ovat päälle futuurihintojen.

Ihmevirityksiä veivataan ranttalin lykkäämiseksi vähän tuonnemmaksi.
Jos tämä hintaero pitäisi jatkossakin, kannattaisi usanjussien
hujauttaa vehnänoraat keväämmällä nurin taikka niittää karjanrehuksi.
Eihän kannattaisi odottaa junttahinnoiteltua 3-4 tonnin vehnäsatoa,
kun vaihtoehtiona voisi vetää siinä 10 tonnia hehtaarilta
kovahintaista maissia.
No eipä tämä näin mene läpi.

soija maalis 14,96 touko 14,66
maissi -------7,33------7,09
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,96---7,36----8,08
touko 7,06----7,45----7,95
heinä 7,09----7,50----8,00
syys 7,17-----7,63----7,99
Pariisi vehnä
maalis 246,25 touko 236,25 marras 211,25 tammi 210,25 maalis 210
rapsi
touko 472 elo 433,50 marras 431,75 helmi 430,25 touko 430
mallasohra
maalis 235 touko 242 marras 242,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 201,75 touko 204 heinä 205,20

Tässä vaiheessa vuotta on tapana aloittaa uhkailu hirmusadosta
joka on takuuvarmasti tulossa.
Australiassa ABARES pulju tietää jo että Venäjän vehnäsato
pompsahtaa 64 % , ja tulee yltämään 55 milj. tonniin.
Ukrainassa plussaa tulee 27 % ja tonneja yhteensä 20 miljoonaa.
Kazakhstanissa taas peräti 64 % plussaa ja sato päätyy
16 milj. t. tonniin.

Suuret plussat johtuvat tietenkin suurista miinuksista viimeksi
saadun sadon osalta, ja povaus on hieman optimistinen normaaliin
satotasoon paluu.
Mitään takeita ei asiasta tietenkään ole ja että tyhjän päällä
olevia ennusteita ollaan ottavinaan todesta, onkin sitten vain
esimerkki siitä että hintoja ei puolusta kukaan.
Samalla menee puolustus ja takeet planeetan ruokahuollon
varmistamiselta.
Evästä pitäisi kasvavalle apinansuvulle tuottaa jatkuvasti suurempia
määriä, ja joka herran vuosi tarvittaisiin uusi tuotantoennätys.
Eipä tulla saamaan kun jokaista hintojen nousua vaikerretaan vesissä
silmin.

Usassa kului maissia etanolin tuotantoon viimeksi tilastoidulla
viikolla 2,1 milj. t.
Tilasoviikko päättyi maaliskuun 1 päivä, mikä on samalla kauden
puoliväli.
Alkukaudella maissia kului tähän tarkoitukseen 55,88 milj. tonnia.
Näitä tilastoja on syytä kirjata ylös että pysyy kärryillä Usan
maissitilanteen suhteen, ja tuota 55,8 milj. tonnin lukua tarvitsee
kun syynää seuraavaa kuun lopussa julkaistavaa varastoraporttia.

No mitäs nyt on tapahtunut kun futuurien hinnat tulivat
ryminällä alas?
Eipä niin mitään, paitsi että perjantaina julkaistavat USDAn
raportit aiheuttavat säntäilyä, kun monenlaista korvaan
supsuttajaa ja väärää profeettaa on liikenteessä.
Tämä pelleily on ihan tavanomaista ja normaalia, - valitettavasti.
Ääliöralli tarttui Eurooppaankin, missä tällaiseen on kaikkein
vähimmin aihetta, ja itse asiassa ruokahuollon ranttali nytkähti
jälleen pari piirua lähemmäksi.

soija maalis 14,84 touko 14,66
maissi-------7,08-------6,88
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,76----7,29----8,02
touko 6,80-----7,24----7,83
heinä 6,88-----7,31----7,82
syys 6,97------7,44----7,83
Pariisi vehnä
maalis 241,25 touko 232,50 marras 208,75 tammi 207,50 maalis 207,25
rapsi
touko 473,25 elo 435,25 marras 432,75 helmi 431,25 touko 430,25
mallasohralle tasainen 2,50 euron lasku
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 197,80 touko 200,05 heinä 201,25

Viikolla 22.28.2. myytiin Usasta vehnää yhteensä 828 100 t. josta
210 000 t. laivataan seuraavalla kaudella, - viikon laivaukset
766 400 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 23,3 milj. tonniin, josta oli
laivattu 17,97 milj. t. ja 5,3 oli laivaamatta.
Ajankohdan myyntimäärä jää 1 milj. t. viime kauden tasosta.
Kaudelle arvioitu myynti täyttyy 5,2 milj. tonnin myynnillä.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 0,8 milj. tonniin.

Maissin myynnit vähenivät kuluvan kauden osalta nettomääräisesti
49 800 t. ja kasvoivat seuraavan kauden myynin osalta 206 400 t.
Kauden myynti väheni 14,4 milj. tonniin, josta 9,43 milj. t.
oli laivattu ja 5,0 oli laivaamatta.
Syyskuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 1,8 milj. tonniin.

Soijaa myytiin yhteensä 1,382 milj. t. josta 990 600 t. oli
syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin myytyä.
Viikolla laivattiin 1,09 milj. t. soijaa.
Kauden myynnit kasvoivat 34,9 milj. tonniin, josta oli
laivattu 31 milj. t. ja 3,9 oli laivaamatta.
Seuraavan kauden myynnit kasvoivat 4,5 milj. tonniin.

Vehnän myynneissä ilmenee ajankohtaisia taivaanmerkkejä, eli
ufomiehet ostivat suurimmat erät sekä vanhasta että uudesta sadosta.
Tätä "unknown" myyntiä oli kuluvalle kaudelle 128 400 t. ja
seuraavalle 110 000 tonnia.
Ufomiehet myöskin myivät, eli tästä potista siirtyi Egyptiin
115 000 t ja Nigeriaan 38 000 t.
Tilastoviikon loppuessa Ufomiehillä oli hallussaan 1,58 milj.
tonnin edestä ostetua, mutta ei vielä laivattua vehnää.
Kiina löytyi jälleen ostajana 60 400 tonnin erällä, joka tällä
kertaa oli uutta myyntiä.

Kiina osti 57 000 t. maissia mikä siirtyi ufomiehiltä.
Muutamia maissikauppoja peruuntui, taikka ostettiin takaisin
Usaan joten vanhan sadon myynnit vähenivät.
Ufomiehet ostivat utta maissisatoa 136 200 t.
Kiina osti uutta soijasatoa 934 000 t. ja ufomiehet 55 000 t.

EU myönsi vientiluvan 606 691 vehnätonnin viennille, mikä nostaa
kauden laivaukset 13,7 milj. tonniin, vastaan 9,4 viime kauden
vastaavana ajankohtana,

Myytyhän on enemmän ja arvelen että taso on noin 15 milj. t.
Strategie grain arvioi muutama kuukausi sitten että EU:sta
voitaisiin viedä korkeintaan 18 milj. t. vehnää, joten nykyisellä
vauhdilla päädytään tähän jo huhtikuussa.
EU:n vehnätaseet ovat kireät ja toteutumassa oleva vienti saattaa
aiheuttaa vehnän paikoittaisen loppumisen EU:n sisällä, - no
tämähän on ollut säännöllistä Romanian osalta, jossa vehnät ovat
myyty halvalla ulos ja loppukaudesta ostettu kalliilla takaisin.

EU:n tilastoinnin tarkkuus tullaan nyt punnitsemaan, eli satoarvion
on syytä olla oikein, kuin myös arviot kulutuksesta.
Tilastoinnin virhemarginaalit ovat kuitenkin epämukavan lähellä,
ja milläpä pysäytetään vienti huhtikuussa? - eihän tähän riitä
järkeä EU:n pönäköiden täinpesien suunnalta eikä muualtakaan.

Muistuupa mieleen tapaus muutaman vuoden takaa, kun eräässä
vilja-alan konferenssissa herätettiin kysymys siitä että riittääkö
Ranskassa vehnä uuteen satoon saakka, - vienti kun uhkasi tyhjentää
koko potin.
Ranskan eräs ministeri vakuutti tällöin että tarvittaessa rajoitetaan
vaikka vientiä.
Paikalla läsnä ollut EU:n komissaari taas huomautti että siinä
asiassa Ranskalla ei ole päätösvaltaa, vaan asia kuuluu EU:n hoitoon.
Saattoipa ministerillä verenpaine hieman nousta ja mieleen tulla
kysymys että kuinkas monta panssaridivisioonaa komissiolla olikaan.

Usan järkimiehiin kuuluva Palouser nimimerkillä esiintyvä hemmo
utelee että ku "markkinat ovat aina oikeassa", niin kummatko
ovat nyt, käteis vaiko futuurimarkkinat?
Aiheen uteluun antoi älyttömyyksiin laajentunut ero käteis ja
futuurihintojen välillä.
Esimerkiksi Chicagon tyyppisestä vehnästä joutuu pulittamaan Usan
länsirannikolla 1,65 taalaa päälle Chicagon pörssin hintojen.
Kun eroa löytyy myös maissiin, niin eräs Indianassa toimiva
etanolilaitos on alkanut ostaa vehnää heinä-elokuun tarpeisiin.
Noin 20 % vehnää voi olla maissin mukana ilman että joudutaan
säätämään merkittävästi prosessia.

Huomenna aloitan uuden katsauslitanian USDAn uusimpien myötä.

Usassa sännättiin suuntaan jos toiseenkin, mutta päätösluvut
päätyivät plussalle.
Pariisin ääliöpörssi valmisteli edelleen tarmokkaasti vehnäpulaa.

soija maalis 15,03 touko 14,75
maissi-------7,11--------6,91
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 6,86----7,40----8,06
touko 6,95-----7,34----7,95
heinä 6,99-----7,41----7,95
syys 7,06------7,55----7,93
Pariisi vehnä
maalis 238,25 touko 231 marras 207 tammi 206 maalis 205,75
rapsi
touko 471 elo 431,25 marras 428,75 helmi 427,75 touko 427
mallasohra
touko 239 marras 239,50 tammi 241,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 197 touko 199,25 heinä 200,75