Viljan hintoja nostaa muiden syiden ohella Usan seuraavan vehnäsadon tasaisesti
huononevat näkymät.
Viimeisimmät kuntoluokitukset ovat ennätyshuonoja, ja suuret satomenetykset
ovat jo varmistuneet.
Viime päivien tiedot kertovat että Venäjä on päätynyt vehnän tuojaksi,
ja samoin on käymässä Argentiinalle hieman myöhemmin.
Suurimpana tekijänä on planeetan viljasatojen päätyminen laajalti
katolukemiin.
Planeetan ruokahuolto kriisiytyy nyt väistämättä.
Koko surkea tarina löytyy aiemmista katsauksista joista viimeisin tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11187017
Eilen julkaistiin viimeisimmät Usan vehnän kuntoluokitukset joita
laativat tähän aikaan vain eräät osavaltiot.
Kansasin vehnästä 39 % kuuluu luokkiin huono ja erittäin huono, ja
vain 20 % kuului kahteen parhaimpaa luokkaan.
Vuosi sitten luvut olivat vastaavasti 12 huonoimmissa ja 49 % huipulla.
Oklahomassa on vielä huonommin asiat, ja huonoimmat luokat edustavat
69 % osuutta, ja vain 5 % on kunnollista.
Alamäki on kuukauden aikana ollut lähes 10 % ja jatkoa seuraa samaan
suuntaan.
Venäjän päätyminen vehnän nettotujaksi loppukauden ajaksi on jo
varmistunut aiemmin, kun tuonti Kazakhstanista on aloitettu.
Tiistaina markkinapuheet kertoivat että Baltiasta on jo myyty vehnää
suuntana Pietari.
Kazakhstanista tuonti tapahtuu tullitta, mutta vaikkapa Suomesta tuotuna
tulli on 5 % hinnasta.
SovEcon taas ketoo että venäjän vehnävarastot olivat tammikuun 1 päivä
13.3 milj. tonnia, mikä on 39 % alempi kuin vuosi sitten.
Normaalikulutus veisi varaston pakkasen puolelle, ja eräitä arvioita
on esitetty että noin 2 milj. t. olisi tuontitarve.
Tähän kyllä täytyisi kiristää vyötä turhan paljon, ja jos ei tuoda
enemmän jyvinä, niin jauhoina sitten loput.
Usan ja Euroopan futuuripörssit ovat olleet viime päivinä vaisuja, ja
odottaneet että joku taho ottaisi selvän aloitteen.
Soija maalis 14,51 touko 14,38
maissi ------7,29--------7,30
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,77---8,30----8,61
touko 7,85----8,41----8,72
heinä 7,91----8,49----8,82
syys 8,00-----8,59----8,82
Pariisi vehnä
maalis 247,50 touko 244,50 marras 222,25 tammi 222,25
rapsi
helmi 478,50 touko 457,50 elo 428 marras 427
mallasohra
maalis 246,50 touko 246 marras 248 tammi 240,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 214,05 touko 216 heinä 216,90 marras 190,05
viljan hinnat nousussa
13
402
Vastaukset
- m_a_u_nder1
Koska markkinat reagoi tähän tilanteeseen todenteolla? Nouseeko vehnän hinta Suomessa keväällä??
- metsäveli
Nousu saattaa maailmalla alkaa hetimiten hivuttamalla ja sitten lopullisesti
kun saadaan Usan varastotiedot helmikuun lopun tasolta, mikä osuu maalis
hutikuun vaihteen jälkeiseen aikaan.
Asia kun riippuu enemmän pelureiden sieluntilasta kuin kovista faktoista jotka
ovat jo riittävästi koossa.
Kuitenkin hintojen nousu on väistämätöntä jo ennen kesää, ja nousee ne
täällä Suomessakin yleisön pyynnöstä huolimatta.
Euroopan osalta koetan saada lähiaikoina valmiiksi yhteenvedon asiaan liittyvistä tekijöistä.
- metsäveli
Usassa maissietanolin tuotanto on alkanut laskea maissipulan myötä.
Koko joukko tislaamoja on ilmoittanut tuotannon alasajosta ja selitykset
ovat olleet sen mukaisia mitkä ajavat parhaiten omistajien intressejä.
Eli kovin on kannattamatonta tuottaa korkean maissin hintatason vallitessa.
Tosin eräs itsenäinen, eli ei viljajätin omistuksessa oleva tislaamo
Missourista kertoi suoraan että maissi on lopussa järkevän kuljetusetäisyyden
sisällä.
Muita seisokkeja on ollut Teksasissa ja Nebraskassa.
Tähän mennessä maissia on kulunut etanolin tuotantoon 1800 milj. bushelia,
mikä tekee 45,7 milj. tonnia, - USDAn arvioima vuosikulutus tähän
tarkoitukseen on 4500 milj. bushelia, eli 114 milj. tonnia.
Eli 68 milj. t. tulisi vielä löytyä maissia tähän tarkoitukseen.
Eipä löydy kun loppuvarasto menee USDAn arvoilla 11,8 milj t.
miinukselle, ja silti tulisi kuitenkin loppuvarasto päätyä 15,5 milj.
tonniin.
Eli yhteensä löytyy 27,3 milj. tonnin ristiriita toiveitten ja viimeisimmän
varastoraportin tylyjen tietojen kesken.
Asia on valtavan suuri, koska se vaatisi ratkaisuksi etanolin tuotannon
pysäyttämisen kahden kuukauden tuotantoa vastaavaksi ajaksi, ja lisäksi
vientikauppojen totaalisen pysäyttämisen loppukaudeksi.
Aina väliin tulee epäiltyä että mitä ne panee tuolla Usan puolessa
aamupuuroon.
Niimpä nytkin ihmetyttää että eikö yksikään suurimpiirtein filistelialaisten
sotajoukon suuruisesta analyytikko, markkinakommentaattori, tai muuten
vain äänessä olevasta joukosta kysy että mikä on kun USDAn pasianssi ei
suostu menemään läpi ilman hihakortteja.
No tosin tänään eräs markkinahemmo vihjaili siihen suuntaan että
"white knuckles" eli rystyset valkaisevat markkinat olisivat mahdollisesti
edessä maissin osalta.
Pientä nousua vaihteeksi
soija maalis 14,79 touko 14,69
maissi maalis 7,40 touko 7,40
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,87---8,40----8,69
touko 7,95----8,52----8,89
heinä 8,00----8,60----8,88
syys 8,07-----8,70----8,90
Pariisi vehnä
maalis 248 touko 244,75 marras 222,25 tammi 222 maalis 221,75
rapsi
helmi 482,25 touko 462 elo 431,50 marras 430 helmi 428,50
mallasohra
maalis 244,50 touko 245 marras 247,50 tammi 240,25 maalis 243
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 213,40 touko 215,35 heinä 216,25- metsäveli
Meneekös nyt nurin eilinen ihmettely filistealaisten armeijasta, kun
Usasta löytyy yksi kappale analyytikkoa joka kyselee USDAn pasianssin
perään.
Robert Wisner niminen hemmo on Usalaisen yliopiston emeritus-professori,
jonka kirjoitus tuli juuri julkaistuksi ilmastonmuutosta ja uusiutuvia
energialähteitä käsittelevässä yliopiston nettijulkaisussa.
Wisnerin pitkähkön ja monipolvisen kirjoituksen pääsisältö on että
Usan maissitilanne on kireämpi kuin mitä markkinat tajuavat, ja erittäin
suuret kulutuksen kuristukset ovat väistämättömiä.
Asian selvittäminen aloitetaan juuri siitä mistä pitääkin, eli tammikuun
alussa julkaistusta varastoraportista.
Perustelut ovat pitkälti tuttuja näiden katsausten lukijoille, mutta
Wisner painottaa enemmän maissin rehukäytön kasvua, ja vähemmässä
määrin viime kauden puolella syötyä osuutta uudesta maissisadosta.
Oma ennakointihan oli että noin 25 milj. t. olisi mielikuvitusta
maissitaseissa, mutta varastoraportista paljastui sitten suurempi eli
28 milj. tonnin anomalia.
Jos Wisnerin arvio on oikeampi, tulee tulevasta ranttalista vieläkin
ilkeämpi, koska maissin rehukäyttöä on rajoitettava enemmän ja mikä
asiantila sitten purkautuu suurempana vehnän rehukäyttönä.
Kun mikään näistä ei ole vapaaehtoista, ne tapahtuvat vain hintojen
nousun avulla ja pakottamana.
Seuraavassa sekalaisia poimintoja kirjoituksesta.
Wisner tuo esille mahdollisuuden että Usan pohjalukemiin hiipunut
maissinvienti pompsahtaa ennen lopullista romahdusta, ja syynä
on planeetan rehuviljojen saannin kiristyminen rehuvehnän ja Brasilian
viimeksi saadun maissisadon jämien häipymisestä markkinoilta.
Samoin huomataan että Chicagossa pelattavan SRW vehnän vientikaupat
ovat peräti 27 % päälle viime kauden tasoa, ja ihmetellään USDAn
raportissaan ennakoimaa 3 % laskua myyntiarvioon.
Ennustus on että 50-60 milj. bushelia vietäisiin enemmän kuin mitä
USDA ennustaa, eli jotain 1,5 milj. tonnia lisää.
Samoin varoitetaan että käyttäjät saattavat näin yliarvioida SRW
vehnän saatavuuden rehuksi, ja tämä huolimatta siitä että uusi
SRW vehnäsato saadaan jo ennen uutta maissisatoa.
Artikkelissa käsitellään etelä-Amerikan seuraavan maissisadon merkitystä,
ja tuodaan julki että noin puolikasta maissin kokonaissadosta
edustavaa safrinha satoa ei ole vielä kylvetty, ja vastoin viime kauden
edullisia säitä sen kasvukausi on normaalisti kuiva.
Usan tilanteen kehittymisestä ajalla maalis- elokuu annetaan kolme
vaihtoehtoista kehityskulkua, ja pohjana on seuraavan varastoraportin
lukemat joita ennakoidaan.
Pohjaksi otetaan myös olettamus että etanoliksi käytettävä määrä ei
jousta alaspäin.
Ensimmäisessä skenaariossa oletetaan että maissi rehukäyttö jatkaa
helmikuun loppuun sillä tasolla jota viimeksi saatu varastoraportti
edellyttää, eli 16 % plussaa käytössä viime kauteen verraten.
Tämä johtaisi tarpeeseen pudottaa maissin rehukäyttöä loppukaudella
peräti 49 prosenttia, jonka katsotaan olevan siinä määrin mahdotonta
että etanolipuolta jouduttaisiin ajamaan alas.
Toinen vaihtoehto olettaa että maissin rehukäyttö jää helmikuun loppuun
ulottuvalla ajanjaksolla 2 % alle viime kauden käytön.
Nytkin vaadittaisiin mahtikokoinen pudotus eli 28 %.
Tämänkin katsotaan tuovan erittäin haastavan tilanteen kaikille
maissin käyttäjille.
Kolmas esimerkki olettaa 9 % vähennystä käytössä, mikä johtaisi
vastaavasti 15 % lisävähennyksen tarpeeseen.
Jokaisen näistä kolmesta vaihtoehdosta nähdään vaativan suuria muutoksia
käyttäjien toimintaan.
Lopuksi kirjoituksessa käsitellään planeetan viljatilannetta, ja tämä
osuus menee näissä katsauksissa selostetulla tavalla, - Venäjän
tuontitarpeet, Australian ja Argentiinan heikot sadot, sekä Brasilian
satojen epävarmuus sekä vaikeudet saada se tarvetta vastaavalla
vauhdilla markkinoile tulee kirjatuksi.
Linkki artikkeliin löytyy alla olevan keskustelun alusta.
http://community.agriculture.com/t5/Marketing/Will-Corn-Prices-Increase-A-Lot-In-2013/td-p/299029
- metsäveli
viikolla 18,24.1. myytii Usasta vehnää 293 600 t. kuluvan, ja 94 300 t.
seuraavan kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin 624 100 t.
Kauden myynnit kasvoivat 20,7 milj. tonniin, josta oli laivattu 15 ja
5,6 oli laivaamatta.
USDAn myyntiarvio täyttyy 7,8 milj. tonnin myynnillä.
Maissia myytiin 186 800 t. kuluvan, ja 66 500 t. seuraavan kauden
laivauksiin, - viikon laivaukset 609 200 t.
Kauden myynnit kasvoivat 13,4 milj. tonniin, josta oli laivattu 7,9
ja 5,5 oli laivaamatta.
Seuraavan kauden myynnit kasvoivat 1,3 milj. tonniin.
Soijaa myytiin 386 000 tonnia vanhaa satoa ja 867 000 t. seuraavaa,
viikolla laivattiin 1,134 milj. tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 33,4 milj. tonniin, josta oli laivattu 25,7
ja 7,6 oli laivaamatta.
Seuraavan kauden myynnit kasvoivat 1,8 milj. tonniin.
Vehnäkauppa meni vakiokaavan mukaan, paitsi Turkki osti 30 000 t.
vehnää.
Kiina osti jälleen ufomiehiltä maissia ja nyt 107 000 t. ja tämä
joukko myi takaisin Usaan 135 100 t.
Viikon laivauksista meni Kiinaan 167 500 tonnia.
Kiina osti soijan vanhaa satoa 292 100 t. a syyskuun jälkeen laivattavaa
694 000 t. -Ufomiehet ostivat 173 000 t. uutta satoa.
EU: vehnänvienti nousee hälyttävälle tasolle, eli vientilupa myönnettiin
467 079 vehnätonnin viennille, mikä nostaa kauden laivaukset 11,3 milj.
tonniin, -saattaapa olla jo Venäjänvientiä mukana.
Usassa pellekoulun sielullista tilaa piti balsamoida pienellä laskulla.
soija maalis 14,69 touko 14,59
maissi--------7,40-------7,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,82----8,37----8,65
touko 7,91-----8,49----8,77
heinä 7,93-----8,57----8,87
syys 8,01------8,67----8,88
Pariisi vehnä
maalis 247,75 touko 244,75 marras 222,25 tammi 222 maalis 221,75
rapsi
helmi 484,50 touko 462,75 elo 429 marras 428,25 helmi 426,25
mallasohra
maalis 245,25 touko 245 marras 249 tammi 241,75 maalis244,50
Lontoo rehuvehnä puntaa toni
maalis 212,30 touko 214,25 heinä 215,15 - metsäveli
Kanadassa viimeksi saatu rypsisato on ollut kysyttyä ja kauden ensimmäisten
25 viikon oma kulutus onollut 3,24 ja vienti 3,94 eli yhteensä 7,2 milj. t.
Sato taas oli 13,3 ja edelliseltä kaudelta peritty 0,7 milj. tonnin erä
lisättynä saadaan käytettävissä olleeksi määräksi 14 milj. t.
Kun markkinakautta on jäljellä 27 viikkoa, on selvää että kireäksi menee
kun rypsiä on jäljellä vain 6,5 milj. t.
Kireyttä lisää se että kauden päättyessä seuraava rypsisato ei ole vielä
käytettävissä vaan noin 3 viikon päässä.
Rypsifutuurit ovat olleet Chicago-Winnipeg pörssissä tasaisessa nousussa,
ja syyksi katsotaan Kanadan käyttäjien tekemiä futuurien ostoja, jolla
pelillä suojaudutaan tulossa olevalta nousulta, sekä toivetta että
futuureja vastaan toimitetaan joku määrä rypsiäkin pelkän rahan sijasta.
Kiinassa vehnäjauhojen hinnat ovat vuodessa nousseet 15 % ja viiden
kilon pussi voi maksaa 7,5 dollaria vastaavan määrän paikallista valuuttaa
Hinnat ovat edelleen nousussa ja tammikuun lopulla jopa 2 % viikossa.
Viljatuotteiden hinnoissa on ollut noin 20 % vuosinousu.
Kiinan hallinto kertoi maan vehnäsadoksi ennätysluokkaa olevan 122 milj t.
sadonkorjuun aikana kuitenkin kerrottiin laatuongelmista, eikä hallinnon
satoarviotakaan ole uskottu.
Ainakin hintakehitys vahvistaa epäilyksiä.
Seuraavan vehnäsadon takuuhintaa nostettiin noin 10 % , mikä ei ainakaan
laske hintoja.
viime päivinä näkyvissä ollut soijan ja rypsin hintojen nousu, sekä
Kiinan rynnistys ostamaan Usan seuraavaa soijasatoa saa selityksen
Brasilian ja Argentiinan säätilasta.
Argentiinassa on ollut kuumaa ja kuivaa, osin myös Brasiliassakin, mutta
huonoin tilanne on Mato-Grossossa jossa sateet pilaavat soijasatoa.
Alkuaan hehtaarilta saatiin 59 säkkin eli noin 3 tonnin satoa, mutta
nyt on painuttu 20-30 % alemmaksi.
Pahimmissa tapauksissa soija on alkanut itää mikä pilaa sadon lopullisesti.
http://www.soybeansandcorn.com/news/Jan29_13-Heavy-Rainfall-in-Mato-Grosso-Slows-Early-Soybean-Harvest
Tässä viime viikon sateet joihin on saatu viikolla lisää täydennystä
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp15.gif
Usassa rahastot ovat myyneet edelleen vehnäfutuureja mikä on näkynyt
hinnoissa.
Tänään pörssiajan lopulla hyökättiin hintatasoa vastaan voimalla, ja
saatiinkin hinnat lähemmäksi maissin hintoja.
Jos tästä jotain takapirujen logiikkaa hakee, niin se voisi löytyä
maissi ja vehnämäärien kokoeroista.
Eli kannattaa pelata vehnällä tappioputkessa, jos näin voidaan hillitä
noin 5 -10 kertaa suuremman maissimassan hintanousua.
Niinkuin Cargill puljun tilinpäätöksestä näkyi, niin viime kaudella tehtiin
kevättalvella tappiota, ja sitten lähes koko vuoden voittopotti vedettiin
kesällä eli viimeisellä kvartaalilla.
soija maalis 14,74 touko 14,65
maissi--------7,36--------7,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,65----8,22----8,51
touko 7,73-----8,33----8,64
heinä 7,77-----8,42----8,74
syys 7,89------8,53----8,75
Pariisi vehnä
maalis 248,50 touko 247,75 marras 222,25 tammi 222,25 maalis 222
rapsi
touko 464 elo 428,75 marras 428,25 helmi 426,75 touko 434
mallasohra
maalis 245 touko 246 marras 247 tammi 239,75 malis 242,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 214,40 touko 216,40 heinä 217,30 - metsäveli
Tässä katsauksessa aloittelen EU:n viljataseiden kaivelua, ja
pohjaksi kelpaavat USDAn kokoamat tiedot, jotka tietenkin ovat
peräisin EU:n tilastoista.
Kireä tilanne tulee esille vaikkapa tarkastellessa EU:n vehnän ja
rehuviljojen yhteistä loppuvarastoa kesäkuun lopulla.
Tässä kuitenkin ensin koko pumaska.
56,1 alkuvarasto
271,9 tuotanto
14,6 tuonti
342,6 kaikkiaan käytettävissä
22,7 tässä vähennetään vienti
271 vähennetään kulutus
20 milj. t. jää loppuvarastoon
EU:ssa siis kuluu viljoja vuodessa 271 milj. t., kuukaudessa 22,58 ja
päivää kohti 0,7424 milj. tonnia.
Niimpä loppuvarastoon jäisi 26,9 päivän käyttöä vastaava määrä viljaa.
Tässä sopii muistella ranttalikautta 2007 /08 jolloin sentään jäi
33,9 päiväksi viljaa.
Sitten kannattaa vielä muistaa että loppuvarasto ei ole mikään
ylimääräinen nurkkiin pyörimään jäänyt viljaerä, vaan se tarvitaan
välttämättä pitkän ruokaketjun täytteeksi viljan siirtyessä pellolta
monen varaston ja prosessin kautta kaupan hyllylle.
Nyt arvioitu loppuvarasto on niin pieni että sellaista ei olla
koettu nykykokoisen EU:n aikana.
Nyt lisäksi puuttuu mahdollisuus korjata mahtikokoisella tuonnilla
tilannetta planeetan viljatilanteen yleisen kireyden vuoksi.
Edellisen ranttalin aikana rehuviljoja oli saatavissa, ja niitä
tuotiinkin ennätyksellinen 27,2 milj. tonnin määrä.
Jatkoa katsasteluun seuraa myöhemmin lisää.
Egypti osti Usasta 60 000 t. vehnää hintaan 306 doll.t. FOB, - alennushinta
kertoo että Chicagon vehnää on ostettu ja rehulaatua.
Maaliskuun alussa olisi kiire saada.
Usassa on aloitettu tavanomainen hintojen pitely USDAn seuraavien
raporttien aattona, eli perjantaina julkaistaan.
Vehnän hinta säädeltiin noin 4 % päähän maissin futuurihinnasta, jolloin
jos hinnat menevät myös käteispuolelle sellaisinaan, on vehnä edullisempaa
rehuna koska erilaisista tilavuuspainoista johtuen vehnää tarvitaan
bushelimitoilla noin 7 % vähemmän.
Niimpä kerrotaan että Kansasinkin vehnää menee Teksasin "feedlot"
karjatarhoihin rehuksi täyttä häkää, ja tämä johtuu maissin pitemmistä
kuljetusmatkoista.
soija maalis 14,87 touko 14,80
maissi-------7,34--------7,36
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,62----8,17----8,47
touko 7,70-----8,28----8,59
heinä 7,76-----8,37----8,69
syys 7,87------8,49----8,71
Pariisi vehnä
maalis 247,50 touko 244,75 marras 220,75 tammi 220,75 maalis 221
rapsi
touko 469,25 elo 433 marras 431,75 helmi 429,75 touko 435,50
mallasohra
maalis 246 touko 248 marras 247,75 tammi 240,50 maalis 243,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 212,50 touko 214,50 heinä 215,65 - metsäveli
Korjataampa eräs iso virhe tuossa EU:n viljataseessa, eli alkuvarasto
oli 27,2 milj. t. eikä 56,1.
No loppuvaraston määrä sentään oli oikein, mikä olikin sepustuksen
pointti.
Tässä tase uudelleen.
27,2 alkuvarasto
271,9 tuotanto
14,6 tuonti
313,7 kaikkiaan käytettävissä
22,7 vähennetään vienti
271 vähennetään kulutus
20 milj. t. jää loppuvarastoon
Tässä sitten vertailun vuoksi loppuvarastot alkaen 2001/02 ja kyseessä on
kaikki EU:n viljat kaurasta maissiin.
40,7 kausi 2001/02
41.1
24,7
52,8
45,8
29,5
25,2 kausi 2007/08
39.8
42 Kausi jolloin markkinat palkitsivat jusseja hintojen laskulla alle
tuotantokustannusten, ja tämä ympäri Eurooppaa.
28
27
20 Kuluvan kauden loppuvarasto.
Se että millä pelillä päädyttäisiin ennakoituun loppuvaraston määrään
onkin sitten oma sotansa.
Miten onnistuu 14,6 milj. tonnin tuonti, ja millä hinnalla?
Vienti taas vetää hälyttävällä vauhdilla, ja kun mitään jarrutustapaa
ei ole lupa käyttää, niin lipsahtaako vienti pitkäksi kun vaikkapa
vehnän vienti on noin 40 % etuajassa viime kauteen verraten.
Viljojen kulutusarviota on viilattu viime vuodesta alas 5,9 milj.
tonnia, josta osuu rehukäytön osalle 6,2 milj. t. - metsäveli
EU:n viljataseiden kireyttä selittää tietenkin huonohko sato, joka
jäi 12,8 milj. tonnia pienemmäksi edelisen kauden satoa.
EU:n viljasato myöskin alittaa EU:n oman kulutusmäärän 0,9 milj. tonnin
verran.
USDAn kirjoissa miinukset ovat vehnän osalta 5,5 milj. t. ja rehuviljojen
7,2 milj. t.
Tässä vehnätase
12,3 alkuvarasto
131,7 tuotanto
6 tuonti
150 kaikkiaan käytettävissä
18 vähennetään vienti
122 vähennetään oma kulutus
10 milj. t. jää loppuvarastoon.
EU:ssa kuluu vehnää 10,1 milj. t. kuukaudessa eli loppuvarasto riittäisi
kuukaudeksi.
EU:n kansalaista kohti loppuvarastossa olisi vajaa 20 kiloa vehnää, mikä
on enimmäkseen rehulaatua.
Kun määrä on alle vain 8,1 % vehnäsadosta, ja vain 6,6 % käytettävissä
olevasta vehnämäärästä, niin herää kysymys että millä tarkkuudella
erilaiset tekijät pitävät paikkansa?
Eli tarvitaan vain pikkuvirhe tilastossa, ja kesällä huomataankin
että vehnä on täysin lopussa.
Suurin virhe on mahdollinen vientimäärissä, joita ei rajoiteta mitenkään.
Viedään kun vehnää on tarjolla, ja sitähän vielä on kun kautta on
viisi kuukautta jäljellä ja propaganda kertoo että eipä mitään hätää.
Tuossa vieressä on Venäjä jonka kerrotaan juuri poistaneen viljojen
tuontimaksun.
Hintataso on Venäjän sisämaassa noussut jo 430 dollariin tonnilta
kolmannen luokan myllyvehnällä jonka valkuainen on vähintään 12,5.
Maksukykyä löytyy ja EU:n vehnä kelpaa.
Ranttali on erittäin hyvin itämässä.
Venäjän seuraavan vehnäsadon uhkaksi on tulossa ennenaikaisesti
häipyvä lumipeite.
Sääkartoista näkyy että lämmin sää jatkuu ainakin viikon, joten vehnä
alkaa heräillä horteesta.
Myös pohjois-Afrikan säät näyttävät vähintäänkin mielenkiintoisilta.
http://www.wxmaps.org/pix/euro.850.html
Rahastot junttaavat edelleen ja eilen myydä rytkäytettiin 3000
vehnäfutuuria ja tänään lienee myyty samanverran.
Pariisin ääliöpörssi seurailee, mutta Lontoo ei juurikaan.
soija maalis 14,96 touko 14,85
maissi--------7,29-------7,30
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,57----8,07-----8,41
touko 7,64-----8,18-----8,54
heinä 7,68-----8,27-----8,64
syys 7,80------8,39-----8,67
Pariisi vehnä
maalis 246,25 touko 242,75 marras 219 tammi 219,25 maalis 219,50
rapsi
touko 469,50 elo 432,25 marras 429,25 helmi 427,50 touko 433
mallasohra
maalis 244,50 touko 246 marras 248 tammi 240 75 maalis 243,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 212 touko 214 heinä 215,15 - metsäveli
Usan kuivuustilanne USDAn mukaan
http://droughtmonitor.unl.edu/
Euroopan syysviljat ovat saaneet niskaansa siinä määrin sadetta että
juuristo alkaa kärsiä hapen puutteesta.
Venäjän viljojen tuontimaksu poistuu huhtikuun alussa täsmennettiin
markkinapuheissa tänään.
Tänään huhuttiin lisäksi että Venäjä olisi jo ostanut Usasta vehnää.
Paras olisikin ostaa nyt että ehtisi saada ennen kesää.
syyria on markkinoilla 100 000 tonnin vehnäerästä.
Maassa vallitseva muslimien keskinäine puukkohippa on lyönyt
maanviljelyn lamaan ja YK:n edustajan mukaan viime kevään sato jäi
noin puoleen normaalista, mikä on lähellä 4 milj. tonnia.
Nytpä tietenkin ei saada yhtään enempää vaikka tällä kertaa kuivuuskaan
ei haittaisi.
Menestyksekäs viljelijä saa lisäksi varautua paikalle heilahtavaan
pakkoluovutus-patrulliin.
Marokolla oli 160 000 tonnin ostotarjous durum vehnästä, - kukaan
ei tarjonnut.
soija maalis 14,90 touko 14,81
maissi-------7,21--------7,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,60---8,09----8,44
touko 7,69----8,21----8,57
heinä 7,72----8,28----8,67
syys 7,82-----8,40----8,69
Pariisi vehnä
maalis 246 touko 242,25 marras 217,75 tammi 218 maalis 218
rapsi
touko 470 elo 433,50 marras 429 helmi 427,25 touko 432
mallasohra
maalis 242,50 touko 243 marras 247 tammi 239,75 maalis 242,50
Lontoo rehuvehnä
maalis 210,50 touko 212,50 heinä 213,65- metsäveli
Viikolla 25-31.1. myytiin usasta vehnää 290 800 t ja laivattiin
457 400 tonnia, lisäksi seuraavan kauden myyntiä oli 10 000 t.
Kauden myynnit kasvoivat 20,9 milj. tonniin, josta oli laivattu
15,5 ja 5,4 oli laivaamatta.
Maissia myytiin 168 900 t. ja laivattiin 208 700 t.
Kauden myynnit kasvoivat 13,6 milj. tonniin, josta oli laivattu
8,1 ja5,5 milj. t. oli laivaamatta.
Soijaa myytiin yhteensä 1,667 milj. tonnia josta vanhaa satoa oli
896 200 t. ja seuraavaa 771 000 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 34,2 milj. tonniin, josta 27,2 oli laivattu
ja 6,9 oli laivaamatta.
Vehnän myynnit koostuivat pikkueristä vakioasiakkaille, paitsi että
Egyptikin löytyy ostajien joukosta 24 600 tonnin ostolla.
Egyptiin laivattiin suurin erä eli 134 800 t.
Kiina osti suurimman maissierän, mikä siirtyi "unknown" ufomiehiltä.
Uutta myyntiä oli erittäin vähän ja vanhaa ostettiin takaisin
ufomiehiltä 129 100 tonnia.
Noin puolet maissin laivauksista meni Kiinaan.
Soijasta Kiina osti valtaosan, ja rapakon tälle puolelle ostettiin
ufomiehiltä 135 800 ja uutena kauppana 76 000 ja 143 300 tonnin erät.
Nämä erät laivattiin välittömästi hollantiin ja Saksaan ja Espanjaan.
Usa jarruttelee vehnänvientiä vaikka sen hintataso on tällä erää
planeetan alhaisimpia.
Usan vienti on lähes täysin viljajättien monopoli, eikä mikään pakota
niitä vientiin.
Näin saadaan juntattua hintatasoa kun on tarve saada farmarit myymään
etukäteen osa vehnäsadostaan,
Tuossa alla näkyy mitä maissin uudesta sadosta on aikomus maksaa.
EU:n vehnä taas menee läpi käsien, eli viimeisellä tilastoviikolla
myönnettiin vientilupa 408 725 vehnätonnin viennille.
Tämä nostaa heinäkuun alusta alkaneen kauden laivaukset 11,68 milj.
tonniin mikä on lähes 40 % edellä viime kauden vastaavan ajankohdan
laivauksia.
Huomenna julkaistaan uudet USDAn raportit ja aloitan taas uuden
katsauslitanian.
Julkistus osuu nytkin Usan pörssiajan lopulle joten Euroopan pörssit
savat vauhkoilla usan perässä entisillä värssyillä.
soija maalis 14,87 touko 14,73
maissi-------7,10--------7,11 heinä 700 syys 5,89 joulu 5,66
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,55----8,01----8,39
touko 7,63-----8,12----8,51
heinä 7,63-----8,19----8,60
syys 7,71------8,31----8,63
Pariisi vehnä
maalis 245 touko 241,25 marras 216,75 tammi 216,50 maalis 216,75
rapsi
touko 472 elo 435 marras 431 helmi 430 touko 433,50
mallasohra
maalis 242,50 touko 243 marras 245,50 tammi 238,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 298,30 touko 209,80 heinä 210,95
- Mitä se hinnannousu
hyödyttää, kun kustannukset ovat karanneet käsistä
jo vuosia sitten? - metsäveli
Niimpä.
Jossain aiemmassa katsauksessa olisiko ollut siinä 3 vuotta sitten tuli keskustelua
maatalouden näkymistä suomessa, ja tuolloin saarnaitua siitä miten itse asian
tuolloin näin, - eli synkän puoleisena.
Asiat eivät ole käytännössä lainkaan parantuneet silloisesta, päinvastoin.
Jatkosta näen että mikään ei estä edelleenkään sen tapporajan etsintää
jolla joku vielä suostuu viljelemään, ja Suomen osalta asia menee niin että
ne joiden eläkkeelle siirtyminen on jossain 5 vuoden sisällä jatkavat jos pystyvät,
ja sivutoimiset alkavat päätyä siihen että "pitäkää tunkkinne". jota lämpimästi
suosittelen.
Muutenkin viimeaikojen yhteiskunnallinen kehitys on aiheuttanut sen että ihmettelen
miten enää uskotaan löytyvän yhteistä tahtoa tämän yhteiskunnan ylläpitoon.
Kannattaako esimerkiksi maajussin osallistua maahantunkevan loisjoukon
pirttiviljelyksen ylläpitoon eli ollaako tässä ruokaa tuottaessa aisaa kannattamassa kehitykselle joka asettaa lopulta väinölän lapset vähemmistöksi omassa
maassaan?
Tulkoon mieluummin nälkä vieraaksi tulee ajateltua.
peräti outoja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4101656- 1051328
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1731260Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1171255- 441007
- 63926
Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s92861Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0850Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32846Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni199788