Mitä helv* teen tuon koiran kanssa?

Murkkuikä menee ohi. Ole ovela ja katso, ettet itse tee tilanteita, joissa koiran tottelemattomuus pääsee esille. Vaihtele toimintatapaasi, äläkä junnaa rutiineissa.
Meillä sama, että enpäs autoon tulekkaan metsälenkin jälkeen. Olen nyt ottanut lenkille nameja mukaan, ja kutsunut satunnaisesti luokse palkattavaksi. Sitten hyvissä ajoin ennen autoa kytken koiran jo taluttimeen. Autossa on myös makupalatarjoilu. Jos se luoksetulo on isoin asia, tee asiat uudella tavalla, jotta koira ei pysty ennakoimaan. Vihoviimeistä on ruveta kiihdyspäissään jahtaamaan koiraa. Siinä paljastaa vaan oman avuttomuutensa koiralle, kunnioitus menee.
Murkkuikäinen kaipaa haasteita, joten voisitteko aloittaa jonkin uuden harrastuksen yhdessä?

No, ajattelin tehdä nyt niin, etten anna olla vapaana yksinään pihalla. Ainoastaan aamulenkille lähdössä saa olla vapaana ja sieltä tullessa, samoin iltalenkin kanssa. Silloin sisällä odottaa ruoka, joten aika varmaan tulee sisälle käskystä. Sitten kun ollaan lähössä autolla niin nappaan kiinni jo sisällä. Eihän tosta tuu mitään että se pistää mua 100-0 ulkona aina halutessaan. Vieraassa paikassa jos uskaltaa olla tulematta autoon niin aion jättää sen sinne vähäksi aikaa. Nyt ei ole ollut mitään ongelmaa lähteä kyläpaikasta toisen koiran luota, ja metsäreissuiltakin on tullut kiltisti autoon. Mutta kotona ollaan kakkiaivoja.

Mutta jääkö tämä lopulliseksi? Onko se aikuisenakin tollanen? Haaveissa olisi koira joka voi olla vapaana pihalla ja paljon lenkilläkin. Se on ollu oikeen ihannekoira, voinut antaa olla pihalla vapaana yksinään tai sitten olen ollut puuhailemassa ulkohommia ja koira pysyy lähettyvillä ja tulee käskystä sisälle yms. Autoon menossa ei ole ollut mitään ongelmaa. Nyt sitten ähäkutti karkuun vaan.

Liikuntamäärät vähän vaihtelee, viikonloppuisin on 7-10km, viikolla 6-7km ja tokotreenipäivinä lenkki on rentouttava pelto/metsälenkki, jossa ei niin kilometrejä oo, mutta aikaa tuhlaantuu. Pääsee kerran pari viikossa koirakaverin kanssa (2 eri koiraa) peuhaamaan. Joitakin harjoituksia tuolle oon tehny, esim etsii käskystä teepussin ja näyttää sen menemällä maahan ja kuono kiinni piiloon. Sitten etsitytän sillä palikoita pimeästä huoneesta ja sen pitää hajun perusteella löytää palikat jotka ovat olleet aiemmin kädessä. Siivotutan myös roskia lattialta ja hanskoja noutaa. Jotain uutta voisi nyt tietenkin opettaa. Tällähetkellä vaan namit on out, eikä motivoidu nameista ollenkaan. Motivointi on onnistunut vinkupallolla.

Mulla on nyt vähän yli viikon ollu sekarotuinen urospentu (9vk), joka on alkanu riitelemään mun kans, eli haukkuu ja komentaa. Oon yrittäny jättää huomiotta, mut ei voi kerrostalossa kauheesti haukuttaa. Oisko iso ego vai vaan pennun ohimenevää intoilua? Miten pitäis suhtautua?

Kun koirao li pentu, se eli pennun elämää. Pennulle oma omistaja on yli kaiken. Nyt kun se tulee aikuiseksi, sille aukenee uusi elämä, on paljon muutakin houkutetta kuin omistaja.

Siksi koira on deletoinut kaiken minkä se on oppinut, paitsi suhdettaan sinuun, joka on rakennettu pentuaikana. Pentuaikana harjoittelu onkin ollut koiran ja sinun välisen suhteen luomista, ei suinkaan asioiden opettelua.

Koira ei siis vain yksinkertaisesti osaa ja siksi sinun pitää aloittaa nyt sen kanssa varsinainen tottelevaisuusharjoittelu, eli se tänne tarkoittaa luoksesi tulemista kaikissa tilanteissa -myös silloin jos olisi jotain mukavampaakin tekemistä. Pentuna koira ei siis tiennyt mitään mukavampaa ja tuli kiintymyksestä sinuun luoksesi.

Yleinen ongelma on, että ihmiset luulevat koiran osaavan kun se pentunakin teki ja jatkavat siksi samalla tasolla harjoittelua. Nyt koiraa vie vietit yhtä voimakkaasti kuin viehätys omistajaan -tai voimakkaammin jos suhde ei ole kunnossa. Siksi tottelevaisuuden harjoittelun pitää lähteä melko alusta. Eli harjoitelet ensin sen luoksetulon kuntoon sisällä virikkeettömässä ympäristössä, sitten omassa pihassa, sitten muualla. Ja täytyy muistaa pakittaa myös muissa harjoitteissa, eikä puskea aina vain eteenpäin. Jos pentu osasi olla aloillaan jo kaksi minuuttia, täytyy murkkuikäistä muistaa palkita jo muutaman sekunnin paikalla olosta, jotta koira tajuaa, että tämä on se sama juttu, vaikka ympäristö näyttää (haisee) sen näkökulmasta täysin uudelle.

No niin, olen nyt toiminut siten että pihalle pääsee irti illalla ja aamulla ennen ruokaa ja silloin kutsun ovelta sisälle. Tulee ihan varmasti, koska tietää että on ruoka-aika. En päästä enää aamuruuan jälkeen ulos irti, vaan otan hihnaan jo sisällä ja laitan autoon (autossa pikkunami). Iltapäivällä päästän vapaaksi pihalle ja kun olen laittanut perheelle ruuan ja syönyt, lähden itsekin ulos ja käyn kävelemässä n. puolen tunnin lenkin, jolloin koira on irti koko ajan. Kun tulen takaisin pihalle, otan jossain vaiheessa koiraa pannasta kiinni ja talutan sisälle. Illalla käydään 1-1,5h lenkki, jolloin on kiinni sen aikaa kun ollaan autotien reunalla. Kotipihalla ei ole ongelmaa tulla sisälle kun tietää saavansa iltaruuan.

Kun olen puuhaillut pihalla jotain ja koira on tullut oma-aloitteisesti luokse niin olen kehunut paljon ja joskus leikkinyt. Lisäksi olen kutsunut luo vaan antaakseni kunnon herkun tai luun. Pitää nyt vaan olla tarkkana tuon kanssa ja yrittää lukea päälle päin millä tuulella on, kannattaako ollenkaa kutsua vai jotenkin ovelasti houkutella niin että saan huomaamattomasti sen kiinni. Toisena päivänä on oikeen uhmakas ja jopa komenteleva, toisena päivänä kiehnää kintuissa kuin pikku kissa. Tuo on muuten 45kg, joten tuota ei hallita hihnalla, tai en ole koskaan yrittänytkään hallita, sillä voimissa ei tuon kanssa pärjää, joten hihnassa kulkeminen opetettiin alusta saakka niin että voi taluttaa pikkurillillä. Siksi en nytkään ala kiskomaan hihnasta ettei herkkyys mene pilalle. Tuo on hallittavissa äänellä ja suurin osa lenkeistä mennään irti.

Jos koira saisi ruokansa pienempinä määrinä kerrallaan ja joka kerta luoksekutsuttaessa se saisi ruokaa, niin tulisikohan se useammin luokse kuin kaksi kertaa päivässä?
Koiralla on varmaan jokin luoksekutsu-sana, jota on käytetty ja joka nyt kertoo koiralle, että se joutuu sisälle, minkä takia koiran mielestä ei ole kannattavaa tulla luokse juuri silloin.

Ehkä koiran mielestä pihalla oleminen, paitsi ruoka-aikaan, on paljon kivempaa kuin ihmisen antama kehu, joten se kehuminen ei välttämättä riitä.

Ja aivan oikein, ihmisen kannattaa yrittää olla ovelampi kuin koira, kyllä sitä yleensä pärjää koiralle oveluudessa ja älykkyydessä. Huijaa sitä koiraa ruoka-ajalla, anna vähemmän kerrallaan ja useamman kerran ja pikkuhiljaa koira oppii luulemaan että aina luoksekutsuttaessa on ruoka-aika. Ja jossainriittävän monen toiston kautta tästä luoksetulosta tulee koiralle rutiini, eikä se pienillä aivoillaan osaa sitten enää kuvitellaakkaan että se luoksekutsu tarkoittaisi jotain ikävää ja karteltavaa asiaa.

Koiralla ei ole mitään murkkuikää, se on höpö-mamien juttuja.

mun ekalla koiralla ei huomannut mitään murkkuikää, mutta tuolla on. Nyt tilanne on parempi, mutta en voi päivällä kutsua samalla tavalla kuin ennen koiraa sisälle. pitää jekuttaa ensin tekemään vähän temppuja jne. Olen jo oppinut näkemään eleistä milloin on siinä vireessä että ei varmasti tottele, enkä ole suonut sitä iloa koiralle. Silloin olen vaikka alkanu juoksemaan itse johonkin tai alkanu tonkimaan maata hirmu kiinnostuneena. Pitää näköjään olla ovela ja rikkoa rutiineja. Tokossa tuo on todella tottelevainen ja siellä voi pitää vapaana toisten koirien joukossa ja pysyy vieressä.

Ongelmat tulevat myös monesti siinä, että koira on kyllä opetettu tulemaan luokse, mutta kehujen lisäksi koira on joutunut aina hihnaan tai sisälle. Kaikki kiva siis loppuu luoksetuloon.
Hyvä keino on jo edellä mainittu pois juokseminen tai maan "tonkiminen", meillä koirat tottelevat luoksetuloa, mutta välillä lähellä menevä koira saattaa kiinnostaa enemmän, silloin lähden itse eri suuntaan ja kiinnitän koiran huomion esim. koiran nimeä käyttäen, koirat lähtevät aina perääni.
Voisiko koiran kanssa tehdä myös sisällä jotain kivaa? kun kutsut koiraasi luokse ja viet sisälle, anna siellä sisällä se herkkuluu tai täytetty kongi tms? jos on tekemistä kaipaava koira ja sitä saa ainoastaan ulkona, ei se sisällä olo ole niin kivaa. Eihän lapsiakaan meinaa saada lopettamaan leikkejään kesken pihalla kavereiden kanssa hammaspesun ja nukkumaan menon takia :)

Monesti näissä keskusteluissa neuvotaan tekemään koiralle selväkis sitä ja tätä, "tee selväksi, että luokse tullaan kun käsketään", "tee selväksi, ettei haukkuminen käy päinsä", "tee selväksi, ettei pureskella kenkiä" ymsyms.

Voisiko joku nyt selventää, mitä ihmettä se "tee selväksi" käytännössä tarkoittaa??

Meillä kans murkkuikää nuoremmalla koiralla ja voi hyvää päivää, kun kaikki jo opittu pitää nyt testata. Takapiha on aidattu, eikä aitaa päin saa hypätä... juu ei hypitä aitaa päin ei , kun hypätään aidan yli ja lähdetään matkoihin >:(
Ja kun kutsuu luokse niin turha luulo... joko ei korvaansa nosta koko kutsulle tai sitten lähtee karkuun niin paljon kun kintustaan pääsee.

minä ottaisin kolinapurkin ja paiskaisin persuksille jos ei sana tehoa. Nyt sinä väistelet ja tulkitset ja menet koirasi ehdoilla. Koirasi tottelee jos sitä huvittaa. Sellainen ei ole mitään koulutusta. Se on mielistelyä. Selkeästä uhmasta tarpeeksti toimiva palaute. Kun tottelee, leikkiä tai namuja palkaksi, ja kehut päälle. Mutta älä jää odottelemaan että koirasi suvaitsee totella. Opeta asioita aitauksessa, hallissa kunnes tiedät koirasi osaavan asian. Ja kiinnitä kokonaisvaltaisesti huomiota siihen kunnioittaako koirasi sinua, oletko sen isäntä, vai vaan kaveri.

3kk on vierähtänyt ja uhma jäi pois reilu kk sitten. Nykyään ei ole ongelmaa saada koiraa sisälle, autoon tai luokse. Tottelee nykyään ekasta käskystä ja on oikein nöyrä. Tein uhmaiän aikaan niin etten antanut tilaisuutta uhmata käskyjä. Kun piti tulla sisälle niin jossain vaiheessa otin pannasta kiinni, en yrittänytkään kutsua luokse. Eli kärsivällisyydellä, rauhallisuudella ja oveluudella tuo uhmis selvitään.

Meillä koira on 75kiloinen ja kiinnostaa tietää,miten sen saa sisälle,jos päättää maata kuistilla? Nakit ,namit ja herkut ei auta. Ei kehut eikä noitumunenkaan. Makaa ja mulkoilee.

Meillä kanssa ei koira antanut kiinni joten laitoin sähköpannan ja huudatin vartin täysillä niin johan tuli luokse ja laittoi itse talutuspannan linkunkin kiinni.