Olen työskennellyt hirsitalotehtaassa hirsilinjalla 10 vuotta. Tiedän siis jotain teollisesta hirrenvalmistuksesta. Huoleni kohde onkin syntynyt vuosien varrella. Tämä on LIIMATTU HIRSI ja sen hengittävyys. Ulkonäkösyistä lankut 2 tai 3 tai 4kpl liimataan aina pystysuunnassa. Eikö olisi vesihöyryn /vesimolekyylien takia parenpi liimata vaakaan lankut? Pystysaumassahan tulee "muovikalvo"jokaisesta liimasaumasta. Kosteuden luontainen eteneminen estyy enemmän tai vähemmän.
Liimakalvo
Kosteusongelmia
19561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ulkäkösyitä - teknisillä ominaisuuksilla ole niinkään väliä.
Piti olla ulkonäkösyistä - panovirepaholainen aiheutti taas kirotusvireen.
Miten muuten käyttäytyy ns. painumaton lamellihirsi, jossa keskiosa on liimattu syyt pystyyn? Luulisi puun elämisen aiheuttavan ongelmia. Kellään kokemusta?
Ihan vaan tiedoksi: liimattu "hirsiseinä" ei hengitä muualta kuin hirsien saumoista.
Et se siitä hengittävästä rakenteesta
Vanhaa tietoa. Aikoinaanhan lamellihirsitehdas (ei mainita nyt nimeä ettei tule mainostettua) testautti lamellihirren kosteuden varastointi ja siirtokyvyn ja huomasivat silloin että liimapinta hidasti prosessia n. 7 prosenttia. Ja tämä oli siis silloin kun käytettiin vielä kovia liimoja. Nykyiset liimat ovat vielä kehittyneet huomattavasti, joten en näkisi mitään ongelmaa liimahirressä. Kysykää eri tehtailta, niin varmaan laittavat teille tutkimuksia asiasta.
Niin ja nimimerkille uiuiuiuiui, hengittävyydessähän ei ole kyse ilman liikkumisesta, vaan kosteuden. Puhe että liimattu hirsiseinä hengittää vain saumoista ei oikein osu.
Muuten, olen miettinyt, että jos todella liimapinta estäisi kosteuden siirtymisen, niin sehän tarkoittaisi, että liimapinnan kohdalle väkisinkin muodostuisi kastepiste/nollapiste. Ja jos näin todella kävisi, niin hirrethän irtoilisivat liimasauman kohdalta. Tällaisistahan ei ole raportoitu, joten kyllä maalaisjärjelläkin ajateltuna liimapinta siis päästää kosteuden läpi.
Tämän mukaan 4kertaa 7% =28% eli aika paljon kosteuden siirtyminen estyy. Toisaalta lahoaako hirsi sisästä hiitaasti tuosta syystä?
kosteus menee hirren läpi, höpöhöpö. Jos sisäilman kosteusprosentti on korkea, hirsikehikko "varastoi" tämän kosteuden itseensä ja luovuttaa sitten takaisinpäin kun sisäilman kosteusprosentit on riittävän (liian) alhaalla. Ei se (kosteus) hirren läpi mene. Se kuinka monen millin paksuudella hirsi tätä kosteuden varastointia tekee,
riippuu....
Ja samaa kosteuden "pumppaamista" tekee kaikki lämpimän tilan puupinnat sisällä, seinäpanelit, kattopaneliit jne jos niitä ei ole pinnoitettu väärillä aineilla.
kuetko sinä testejä joiden lopputuloksen maksaa testin kustantaja? Parhaat naurut sai finnfoamin mainokset missä sen kerrottiin olevan ympäristöystävällistä heh heh..
Liimapuu on liimapuuta eikä miksikään muutu mutta samalla tavalla muovieristeisiin kuuluvaa polypropeenia mainostetaan hengittävänä.
"Prosentteja ei lasketa kuin omenoita". Mutta ihan periaatteessa tuo läpäisykerroin on laskettava siten, että 1. liimapinta vie 7 %, jolloin jää jäljelle 93 %. Seuraava pinta taas 7 % 93:sta jne.. Silloin läpäisy on 0.93^3 = 80 %.
Kyllä kosteus menee myös läpi seinästä, puhu mitä puhut. Ilmankosteus on talvella huomattavasti suurempi sisällä kuin ulkona. Testaa panemalla muovi sinne seinään lähelle ulkopintaa.
Blaa, blaa, blaa.
Liimapinta tulee verkkomaisesti levitetyksi. Mahtuu se mörkömäinen kosteus siirtymään kananmunan kokoisena pisara.
Verkkohan on sitä tiheämpi mitä useampia liimasaumoja.
Yksi konkreettinen keino on myös mitata talvella kosteusprosenttia lamellihirsitalon sisältä ja muovitalon sisältä. Huomaatte varmaan, miten muovitalossa (jossa koneellinen ilmanvaihto) on ilma epäterveellisen kuivaa, kun taas lamellihirsitalossa hirsi siirtää kuivaan aikaan varastoimaansa kosteutta sisäilmaan ja kosteusprosentti on suurempi. Jos liimapinta olisi kuin muovikalvo niin sisäilmahan pitäisi olla yhtä kuivaa kuin muovitalossa.
Puurakenteiden hengittävyydestä käydään säännöllisesti näillä palstoilla keskustelua, joista ei löydy juurikaan oikeaa tietoa. Yritän torpata seuraavassa tärkeimmät väärinymmärryskohdat:
1) Hengittävyydellä ei ole mitään tekemistä rakenteen ilmantiiveyden kanssa, sillä hengittävyydellä jo määritelmätasolla tarkoitetaan rakenteen kykyä tasata sisäilman lyhytaikaisia kosteusvaihteluita. Ilmiö perustuu rakenteen hygroskooppisiin ominaisuuksiin eli kykyyn varata ja luovuttaa kosteutta.
2) Juuri tuo varata ja luovuttaa kosteutta kertookin aika olennaisen piirteen hengittävyydestä. Rakenteen ei ole tarkoituskaan johtaa kosteutta sisäilmasta ulkoilmaan vaan ottaa sisäilmasta kosteutta itseensä silloin, kun sisäilman kosteus on suurimmillaan ja luovuttaa sitä takaisin sisäilmaan, kun sisäilman kosteus on pienemmällä. Rakenteen ei siis tarvitse lainkaan läpäistä kosteutta hengittääkseen".
3) Hirsirakenteen hengittävyys tapahtuukin käytännössä pelkästään sen hirren sisäpinnassa... muutaman millin paksuisessa kerroksessa. Siksi lamellihirren kalvoilla ei ole kovin suurta merkitystä rakenteen hengittävyydelle - siis hengittävyyden kosteustekniseltä osalta.
Mitä taas tulee hirsien ulkonäkötekijöihin, niihin nuo liimaussuunnat vaikuttavat jonkin verran. Kun halutaan säilyttää puun luontainen väri esimerkiksi vaaleilla kuullotteilla, niin kuvaan astuu yleisimmän hirsiraaka-aineen (mänty) taipumus "päivettyä" eli muuttua tummemmaksi auringonvalon ansiosta. Ja kun jokainen puu on päivettymisenkin osalta yksilö, tulee parhaat seinäpinnat silloin, kun jokainen hirren ulkopinta on yhdestää puusta. Yleisimmin lamellihirret tehtiin liimaamalla kolme 75*225 lankkua yhteen pystysaumoin - lopputuote jotakuinkin 202*208 tjsp. Noin isojen sahatavaralankkujen saanti on vaan nykymetsistä huonohkoa, joten on yleistynyt nuo 6 kappaleen hirret, jolloin aihion koko pienenee esin 75*150, jonka saatavuus parempi. Haittana lähinnä se, että nyt jokaiseen hirteen tulee keskelle vaakasaumakin ja noiden päivettymiserojen vuoksi ulkopinnasta saattaa tulla hieman kirjava ja pahaksi onneksi vieläpä terävärajaisen kirjava (hirren ylä- ja alapuolikas päivettyvät eri tahtiin - sauma suorastaan hyppää silmille). Ja onhan noita vaakalamellihirsienkin tekijöitä, mutta itse en ainakaan vaaleisiin kuullotteisiin niitä yhdistäisi - ellei sitten tykkää kapeasauvaiselta parketilta näyttävästä hirsiseinästä...
Siis kuusihirsi joka on huomattavasti tasalaatuisempi, vaaleampi eikä juurikaan tummu auringonvalon ansiosta.
"3) Hirsirakenteen hengittävyys tapahtuukin käytännössä pelkästään sen hirren sisäpinnassa... muutaman millin paksuisessa kerroksessa. Siksi lamellihirren kalvoilla ei ole kovin suurta merkitystä rakenteen hengittävyydelle - siis hengittävyyden kosteustekniseltä osalta."
Tämähän tarkoittaisi sitä, että mikä tahansa muovitalokin hengittää, kunhan sisäverhoilu on puusta?
Ilmankosteuden tasaamisilmiö saadaan toimimaan myös höyrynsulkumuovillisessa talossa. Toisaalta hengittävyyteen liittyy myös kaasujen osapaine-erojen tasausta - eli hengittävä rakenne läpäisee esimerkiksi hiilidioksidia - ja se osa hengittävyydestä jää muovitetussa rakenteessa puuttumaan.
Jos siellä verhoilun takana ei ole muovia.
Eiköhän se rajuin "hengittävyys" kohdistu ulkoseinille joissa kosteus on huomattavasti suurempi kuin sisätiloissa. Vesisateet, vallitseva ilmankosteus, nopea kastuminen/kuivuminen jne.
Millä hirsi on "suojattu", sillä on huomattavasti suurempi osuus hengittävyydelle kuin liimasaumat.