Auttakaa mua kahdessa asiassa !!!!1

Himmentimellä eli aukolla säädetään kuvan syväterävyyttä. Se vaikuttaa myös kennolle tulevan valon määrään. Himmentimellä säädetään valotusaukon kokoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Himmennin_(kamera)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valotusaukko

– mitä enemmän avaat himmennintä sitä pienempi on terävyysalue ja sumeampi tausta. Suuremmasta aukosta pääsee myös enemmän valoa kennolle => lyhyempi valotusaika.
– taustan sumeus johtuu juuri siitä, että syväterävyys ei ulotu taustaan asti
– himmentäminen tapahtuu säätämällä objektiivin käyttämää aukkoarvoa pienemmäksi kuin objektiivin nimellinen valovoima.

syväterävyys sallii …
Jos avaat himmennintä likaa niin syväterävyys kuvassa saattaa supistua (etuala ja tausta sumenee) niin paljon, että koko kohde ei mahdu syväterävyysalueelle
– vaikutus korostuu läheltä ja pitkillä polttoväleillä kuvatessa.

Dol Biong kirjoitti:

Himmentimellä eli aukolla säädetään kuvan syväterävyyttä. Se vaikuttaa myös kennolle tulevan valon määrään. Himmentimellä säädetään valotusaukon kokoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Himmennin_(kamera)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valotusaukko

– mitä enemmän avaat himmennintä sitä pienempi on terävyysalue ja sumeampi tausta. Suuremmasta aukosta pääsee myös enemmän valoa kennolle => lyhyempi valotusaika.
– taustan sumeus johtuu juuri siitä, että syväterävyys ei ulotu taustaan asti
– himmentäminen tapahtuu säätämällä objektiivin käyttämää aukkoarvoa pienemmäksi kuin objektiivin nimellinen valovoima.

syväterävyys sallii …
Jos avaat himmennintä likaa niin syväterävyys kuvassa saattaa supistua (etuala ja tausta sumenee) niin paljon, että koko kohde ei mahdu syväterävyysalueelle
– vaikutus korostuu läheltä ja pitkillä polttoväleillä kuvatessa.

Lue lisää

ps.
kts myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkosuhde

ps.
Linkin kuvassa käytetty objektiivi on Tamron 28-75mm

Onhan näitä kotimaisiakin esimerkkejä kuten

135 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Hiiumaa2012Toukokuu#5746003497444627458

105 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5233520562126717138

105 mm F8
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5235011483294726386

Noista näette miten lähikuvauksessa tausta häviää värikentäksi, muistaakseni ylimmäisessä on takana ruohikko ja kuvaaja rähmällään joten etäisyyden vaikutuksen taustan häipymiseenkin näkee.

Noissa on ollut aina toista sataa millimetriä optiikkaa ja kroppirungosta johtuen oikeaa (kuvakulma) pituutta 1,5x mainittu määrä. Laajakulmalla olisi tausta näkynyt paremmin. Myös pokkareiden tai muiden pienikennoisten kyky hävittää taustaa on paljon huonompi. Runkona on ollut kylmänkukassa D5100 ja muissa D200, optiikkoina D5100:ssa Nikkorin 18 - 200 mm VR ja muissa Nikkorin 105mm VR makro.

nikon_d90 kirjoitti:

Onhan näitä kotimaisiakin esimerkkejä kuten

135 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Hiiumaa2012Toukokuu#5746003497444627458

105 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5233520562126717138

105 mm F8
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5235011483294726386

Noista näette miten lähikuvauksessa tausta häviää värikentäksi, muistaakseni ylimmäisessä on takana ruohikko ja kuvaaja rähmällään joten etäisyyden vaikutuksen taustan häipymiseenkin näkee.

Noissa on ollut aina toista sataa millimetriä optiikkaa ja kroppirungosta johtuen oikeaa (kuvakulma) pituutta 1,5x mainittu määrä. Laajakulmalla olisi tausta näkynyt paremmin. Myös pokkareiden tai muiden pienikennoisten kyky hävittää taustaa on paljon huonompi. Runkona on ollut kylmänkukassa D5100 ja muissa D200, optiikkoina D5100:ssa Nikkorin 18 - 200 mm VR ja muissa Nikkorin 105mm VR makro.

Lue lisää

Onko se nyt ihan välttämätöntä himmentää noin paljon? Minä kun olen aina kuvitellut, että mitä suurempi aukko (pienempi f-lukema) sitä ihanampi taustasumennus. Niin kylläkin, silloin terävyysalueelle ei mahdu kuin se yhden kukkaisen osa mutta sitä sumennusta taustalle aloittelija taisi hakeakkin eikä suurta syväterävyyttä. Toinen asia on tosi, että kinokennoinen (kennokoko noin 36x 24) tuo aina ihanampaa taustasumennusta kuin aloittelijan 24 x 16.

orvaskesi kirjoitti:

Onko se nyt ihan välttämätöntä himmentää noin paljon? Minä kun olen aina kuvitellut, että mitä suurempi aukko (pienempi f-lukema) sitä ihanampi taustasumennus. Niin kylläkin, silloin terävyysalueelle ei mahdu kuin se yhden kukkaisen osa mutta sitä sumennusta taustalle aloittelija taisi hakeakkin eikä suurta syväterävyyttä. Toinen asia on tosi, että kinokennoinen (kennokoko noin 36x 24) tuo aina ihanampaa taustasumennusta kuin aloittelijan 24 x 16.

Lue lisää

himmentää noin paljon?

Lähikuvauksessa teleobjektiiveilla (ja makrokuvauksessa) pitää aina himmentää paljon, muuten syväterävyys loppuu kesken, eikä kohde mahdu syväterävyysalueelle.

Dol Biong kirjoitti:

himmentää noin paljon?

Lähikuvauksessa teleobjektiiveilla (ja makrokuvauksessa) pitää aina himmentää paljon, muuten syväterävyys loppuu kesken, eikä kohde mahdu syväterävyysalueelle.

Lue lisää

Jotain kuitenkin.

orvaskesi kirjoitti:

Onko se nyt ihan välttämätöntä himmentää noin paljon? Minä kun olen aina kuvitellut, että mitä suurempi aukko (pienempi f-lukema) sitä ihanampi taustasumennus. Niin kylläkin, silloin terävyysalueelle ei mahdu kuin se yhden kukkaisen osa mutta sitä sumennusta taustalle aloittelija taisi hakeakkin eikä suurta syväterävyyttä. Toinen asia on tosi, että kinokennoinen (kennokoko noin 36x 24) tuo aina ihanampaa taustasumennusta kuin aloittelijan 24 x 16.

Lue lisää

Ei kai se mikään pakko ole vaan olen halunnut sen kohteen näkyvän kokonaan tai ainakin suurimmaksi osin "terävänä". Olisi minulla esittää isollakin aukolla joissa vain joku hede on terävä ja loppu kukasta muodostaa taustaa. Ne eivät kuitenkaan olisi mielestäni antaneet oikeaa kuvaa "taustan" sumennuksesta koska osa kohteestakin olisi ollut sumentunut.

Toisaalta en mielellään käytä pienempiäkään aukkoja jos ihan pakko ei ole koska F16 -> F32 alkaa pieni reikä esiintyä omana linssinään ja erottelu heikkenee. Ainahan kuva on kompromissi ja pitää hieman harkita mitä milloinkin ajaa takaa, kun vaan senkin muistaisi innoissaan.

Nuo linkittämäni kuvat on otettu Nikonin Dx kropilla jota edelleen käytän näihin kuvauksiin maisemien siirryttyä pääosin Fx kennolle.

orvaskesi kirjoitti:

Jotain kuitenkin.

Tuossa nyt on hieman isompi aukko F5.6 tuolla samaisella Nikkorin 105:lla

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/KevN2008Satoa#5198770596865448834

Siinä nyt on varsin kapea alue terävänä. Koko kuva on varsin kapealla alueella (matala kukka ylhäältä kuvattuna) joten tausta ei ole täysin häipynyt värisoosiksi vaan yksityiskohtia voi aavistella.

Se mikä tuossa ihmetyttää on katsojien määrä voitte siitä katsoa miten se on kasvanut viima syksyn jälkeen, nyt jo ainakin Tampereen verran katsojia kun syksyllä oltiin Turkua lähempänä. Onkohan laskuri rikki?

nikon_d90 kirjoitti:

Tuossa nyt on hieman isompi aukko F5.6 tuolla samaisella Nikkorin 105:lla

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/KevN2008Satoa#5198770596865448834

Siinä nyt on varsin kapea alue terävänä. Koko kuva on varsin kapealla alueella (matala kukka ylhäältä kuvattuna) joten tausta ei ole täysin häipynyt värisoosiksi vaan yksityiskohtia voi aavistella.

Se mikä tuossa ihmetyttää on katsojien määrä voitte siitä katsoa miten se on kasvanut viima syksyn jälkeen, nyt jo ainakin Tampereen verran katsojia kun syksyllä oltiin Turkua lähempänä. Onkohan laskuri rikki?

Lue lisää

Joo tämä on hyvä. Todella kaunis. Juuri tuota tarkoitan, ja ilmeisesti tuonkin objektiivin terävyys on parhaimmillaan juuri noilla himmennyksillä. D200:sen pikselimäärillä lienee optimaalinen, mutta olen kuullut että jopa 5.6 on liikaa 36 MP:n nykyrungolla koska alkaa tulla sitä diffraktioo.

nikon_d90 kirjoitti:

Onhan näitä kotimaisiakin esimerkkejä kuten

135 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Hiiumaa2012Toukokuu#5746003497444627458

105 mm F11
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5233520562126717138

105 mm F8
https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/LomamatkanKukkia2008#5235011483294726386

Noista näette miten lähikuvauksessa tausta häviää värikentäksi, muistaakseni ylimmäisessä on takana ruohikko ja kuvaaja rähmällään joten etäisyyden vaikutuksen taustan häipymiseenkin näkee.

Noissa on ollut aina toista sataa millimetriä optiikkaa ja kroppirungosta johtuen oikeaa (kuvakulma) pituutta 1,5x mainittu määrä. Laajakulmalla olisi tausta näkynyt paremmin. Myös pokkareiden tai muiden pienikennoisten kyky hävittää taustaa on paljon huonompi. Runkona on ollut kylmänkukassa D5100 ja muissa D200, optiikkoina D5100:ssa Nikkorin 18 - 200 mm VR ja muissa Nikkorin 105mm VR makro.

Lue lisää

”Myös pokkareiden tai muiden pienikennoisten kyky hävittää taustaa on paljon huonompi.”

Tuo on aivan höpöhöpö jorinaa jota yhä uudelleen täällä toistetaan. Kennon koolla ei ole vähäisintäkään merkitystä taustan ”hävittämisessä”. Samoin kun ei myöskään polttovälin pitenemisessä, perspektiivissä yms.

Mistä se tulee, että näitä valheita jatkuvasti täällä levitetään?

90–nikon kirjoitti:

”Myös pokkareiden tai muiden pienikennoisten kyky hävittää taustaa on paljon huonompi.”

Tuo on aivan höpöhöpö jorinaa jota yhä uudelleen täällä toistetaan. Kennon koolla ei ole vähäisintäkään merkitystä taustan ”hävittämisessä”. Samoin kun ei myöskään polttovälin pitenemisessä, perspektiivissä yms.

Mistä se tulee, että näitä valheita jatkuvasti täällä levitetään?

Lue lisää

Jonkin verran kuvanneena niin pokkarilla/bridgellä että järkkäreilläkin voin todeta nikon_90 olevan tuossa kohden sinua oikeammassa. Mene ja kokeile niin näet. Ota tavallinen pokkari vaikka ixus-xx eli mikä numero vain ja kroppi tai täyskuva järkkäri.

Mene mahallesi maahan ja laita sama aukko molempiin sekä kuvaa joku lähellä oleva kohde siten, että kuvakulma on sama ja tausta näkyy samoin niin huomaat eron.

Jo kropilla ja kokokennoisella on eroa jos käytät samaa rajausta koska kropilla pitää silloin kuvata paljon kauempaa sen kroppauksen vuoksi. Terävyysalue on paljolti riippuvainen todellisesta putken pituudesta ja aukosta. Kun Fx kennoisen 100mm on aika tarkkaan tuon mittainen optisesti niin pienkennoisen pokkarin kohdalla sama kuvakulma voidaan saada aikaan noin 10mm optisella pituudella. Siinä ainakin yksi syy asian tilaan omassa nupissa mietittynä.

Oletan sinun nyt esittävän linkin jossa todistat väitteesi todeksi! Katsotaan sitten kumman mielipide on enemmän metsässä.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jonkin verran kuvanneena niin pokkarilla/bridgellä että järkkäreilläkin voin todeta nikon_90 olevan tuossa kohden sinua oikeammassa. Mene ja kokeile niin näet. Ota tavallinen pokkari vaikka ixus-xx eli mikä numero vain ja kroppi tai täyskuva järkkäri.

Mene mahallesi maahan ja laita sama aukko molempiin sekä kuvaa joku lähellä oleva kohde siten, että kuvakulma on sama ja tausta näkyy samoin niin huomaat eron.

Jo kropilla ja kokokennoisella on eroa jos käytät samaa rajausta koska kropilla pitää silloin kuvata paljon kauempaa sen kroppauksen vuoksi. Terävyysalue on paljolti riippuvainen todellisesta putken pituudesta ja aukosta. Kun Fx kennoisen 100mm on aika tarkkaan tuon mittainen optisesti niin pienkennoisen pokkarin kohdalla sama kuvakulma voidaan saada aikaan noin 10mm optisella pituudella. Siinä ainakin yksi syy asian tilaan omassa nupissa mietittynä.

Oletan sinun nyt esittävän linkin jossa todistat väitteesi todeksi! Katsotaan sitten kumman mielipide on enemmän metsässä.

Lue lisää

Kiinteärunkoisella kameralla otetun kuvan syväterävyyteen vaikuttaa kolme tekijää: aukko, polttoväli ja etäisyys. Ilman erikoisobjektiivia mikään muu ei missään tapauksessa vaikuta asiaan.
– em. lisäksi kiinteärunkoisessa kamerassa syväterävyyteen voidaan vaikuttaa ns. T/S objektiivilla jonka optista tasoa voi kääntää
– ns palkkikamerassa syväterävyyteen voidaan vaikuttaa kääntämällä tasoja piirtoympyrän sallimissa rajoissa
– rajaaminen ei millään tavalla muuta kuvan syväterävyyttä
– kuvankäsittelyllä voidaan syväterävyyttä säätää n. rajattomasti

En jaksa enempää.
Sinä et tule tätä koskaan ymmärtämään vaikka kuinka selittäisin.

90_nikon kirjoitti:

Kiinteärunkoisella kameralla otetun kuvan syväterävyyteen vaikuttaa kolme tekijää: aukko, polttoväli ja etäisyys. Ilman erikoisobjektiivia mikään muu ei missään tapauksessa vaikuta asiaan.
– em. lisäksi kiinteärunkoisessa kamerassa syväterävyyteen voidaan vaikuttaa ns. T/S objektiivilla jonka optista tasoa voi kääntää
– ns palkkikamerassa syväterävyyteen voidaan vaikuttaa kääntämällä tasoja piirtoympyrän sallimissa rajoissa
– rajaaminen ei millään tavalla muuta kuvan syväterävyyttä
– kuvankäsittelyllä voidaan syväterävyyttä säätää n. rajattomasti

En jaksa enempää.
Sinä et tule tätä koskaan ymmärtämään vaikka kuinka selittäisin.

Lue lisää

”nyt esittävän linkin”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syväterävyysalue

http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html

http://timosuvanto.blogspot.fi/2012/03/syvaepateravyytta.html

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jonkin verran kuvanneena niin pokkarilla/bridgellä että järkkäreilläkin voin todeta nikon_90 olevan tuossa kohden sinua oikeammassa. Mene ja kokeile niin näet. Ota tavallinen pokkari vaikka ixus-xx eli mikä numero vain ja kroppi tai täyskuva järkkäri.

Mene mahallesi maahan ja laita sama aukko molempiin sekä kuvaa joku lähellä oleva kohde siten, että kuvakulma on sama ja tausta näkyy samoin niin huomaat eron.

Jo kropilla ja kokokennoisella on eroa jos käytät samaa rajausta koska kropilla pitää silloin kuvata paljon kauempaa sen kroppauksen vuoksi. Terävyysalue on paljolti riippuvainen todellisesta putken pituudesta ja aukosta. Kun Fx kennoisen 100mm on aika tarkkaan tuon mittainen optisesti niin pienkennoisen pokkarin kohdalla sama kuvakulma voidaan saada aikaan noin 10mm optisella pituudella. Siinä ainakin yksi syy asian tilaan omassa nupissa mietittynä.

Oletan sinun nyt esittävän linkin jossa todistat väitteesi todeksi! Katsotaan sitten kumman mielipide on enemmän metsässä.

Lue lisää

”Mene mahallesi maahan ja laita sama aukko molempiin sekä kuvaa joku lähellä oleva kohde siten, että kuvakulma on sama ja tausta näkyy samoin niin huomaat eron.”

Mun pokkarissa objektiivin polttoväli on 5,1 mm ja suurin aukko f/2

Mene sinä mahallesi maahan ja laita kroppi tai täyskuva järkkäriin sama poltttoväli ja aukko niin huomaat, että syväteävyys on sama kummassakin

tausta näkyy kirjoitti:

”Mene mahallesi maahan ja laita sama aukko molempiin sekä kuvaa joku lähellä oleva kohde siten, että kuvakulma on sama ja tausta näkyy samoin niin huomaat eron.”

Mun pokkarissa objektiivin polttoväli on 5,1 mm ja suurin aukko f/2

Mene sinä mahallesi maahan ja laita kroppi tai täyskuva järkkäriin sama poltttoväli ja aukko niin huomaat, että syväteävyys on sama kummassakin

Lue lisää

Eiku aattelin laittaa palkkikameraan tai kuusysiin 5,1 mm/f2,0 objektiiviin ja käydä mahalleni naureskelemaan... ;DDD

Ootha sie hauska teoreetikkotosikkopokkariteekkari, herra nausta täkyy ;D

No nyt sinuakin naurattaa, vai että kuusysiin viismillinen - heh, eh, lähes navan alapuolista teekkarihuumoria :)

" Teoriassa suurin aukko on f/1."

Teoriassa nimenomaan ei ole.
Käytännössä kyllä.
Muutamia F0.95 tms kakkuloita on olemassa.

Teoriassa F --» 0 on suurin mahdollinen valovoima.

teoreettinen optikko kirjoitti:

" Teoriassa suurin aukko on f/1."

Teoriassa nimenomaan ei ole.
Käytännössä kyllä.
Muutamia F0.95 tms kakkuloita on olemassa.

Teoriassa F --» 0 on suurin mahdollinen valovoima.

Lue lisää

Teoriassa aukkoarvo on linssin polttoväli jaettuna halkaisijalla.

”Teoriassa F --» 0 on suurin mahdollinen valovoima.”

Kerroppa neropatti mikä luku jaettuna millä antaa osamääräksi nolla, eli x/y=0?

Käytännössä objektiivi ei yleensä ole yksi linssi, joten objetiiviin voidaan rakentaa valovoima joka on suurempi kuin f/1. Eli objektiivi pystyy toimittamaa kuvapinnalle valoa enemmän kuin yksi linssi jonka halkaisija on sama kuin polttoväli.

orvaskesi kirjoitti:

Joo tämä on hyvä. Todella kaunis. Juuri tuota tarkoitan, ja ilmeisesti tuonkin objektiivin terävyys on parhaimmillaan juuri noilla himmennyksillä. D200:sen pikselimäärillä lienee optimaalinen, mutta olen kuullut että jopa 5.6 on liikaa 36 MP:n nykyrungolla koska alkaa tulla sitä diffraktioo.

Lue lisää

Hieman taidat liiotella "orvaskesi", tässä on linkki kolmeen kuvaan jotka on viime kesänä otettu D800 Nikkor 70 - 200mm F2.8 VR optiikalla aukkojen ollessa F9.5 - F11. kuvat ovat 100% kroppeja joten ne ovat aika suuria. Ei niissä vielä hirveästi difraktio haittaa, vai?

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071532095403666

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071133768497138

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071255144531426

Kaikki sopivat vanhat lasit ovat toimineet tuon D800 kanssa ilman suurempia ongelmia noiden monen ennustamien virheiden kanssa. Laajakulma tosin piti ostaa koska vanhat olivat vain kropille.

oletko hörhö? kirjoitti:

Teoriassa aukkoarvo on linssin polttoväli jaettuna halkaisijalla.

”Teoriassa F --» 0 on suurin mahdollinen valovoima.”

Kerroppa neropatti mikä luku jaettuna millä antaa osamääräksi nolla, eli x/y=0?

Käytännössä objektiivi ei yleensä ole yksi linssi, joten objetiiviin voidaan rakentaa valovoima joka on suurempi kuin f/1. Eli objektiivi pystyy toimittamaa kuvapinnalle valoa enemmän kuin yksi linssi jonka halkaisija on sama kuin polttoväli.

Lue lisää

"Kerroppa neropatti mikä luku jaettuna millä antaa osamääräksi nolla, eli x/y=0?"

mene raja-arvokurssille, jos merkintä oli epäselvä.

nikon_d90 kirjoitti:

Hieman taidat liiotella "orvaskesi", tässä on linkki kolmeen kuvaan jotka on viime kesänä otettu D800 Nikkor 70 - 200mm F2.8 VR optiikalla aukkojen ollessa F9.5 - F11. kuvat ovat 100% kroppeja joten ne ovat aika suuria. Ei niissä vielä hirveästi difraktio haittaa, vai?

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071532095403666

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071133768497138

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#5847071255144531426

Kaikki sopivat vanhat lasit ovat toimineet tuon D800 kanssa ilman suurempia ongelmia noiden monen ennustamien virheiden kanssa. Laajakulma tosin piti ostaa koska vanhat olivat vain kropille.

Lue lisää

Joo joo. Eipä noista juuri sitä - mitä se nyt oli - huomaa. Jos ollenkaan. Ehkä se alkaa näkyä vasta ISO- arvoja nostellessa. Taitaa olla kateellisten panettelua se nykyobjektiivien soveltumattomuus kasisataseen. Tosin Nikkorin 70-200, 2.8 on optisesti parhaimmasta päästä muutenkin.

teoreettinen optikko kirjoitti:

"Kerroppa neropatti mikä luku jaettuna millä antaa osamääräksi nolla, eli x/y=0?"

mene raja-arvokurssille, jos merkintä oli epäselvä.

teoreettisen optikon älykkyysosamäärän raja-arvo on nolla.
Mutta mikään osamäärä ei milloinkaan voi olla nolla.

Vain teoreettisen optikon kamerassa voi olla objektiivi jonka valovoima on nolla, ja polttoväli on nolla jolloin myös kameran takana on nolla

orvaskesi kirjoitti:

Joo joo. Eipä noista juuri sitä - mitä se nyt oli - huomaa. Jos ollenkaan. Ehkä se alkaa näkyä vasta ISO- arvoja nostellessa. Taitaa olla kateellisten panettelua se nykyobjektiivien soveltumattomuus kasisataseen. Tosin Nikkorin 70-200, 2.8 on optisesti parhaimmasta päästä muutenkin.

Lue lisää

Veikkaan sen olevan kateellisten marinaa jotta optiikat eivät sovi.

Tuosta isommasta isosta, en yleensä käytä kovin isoa mutta joskus täytyy kuten seuraavassakin kuvassa:

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/2012LofotitJaVahanMuuta#5775051379525037426

Siinä on ISO3200 käytössä ja linssinä Sigman 24-70 mm F2.8 ilman OS toimintaa. Tuota olen käyttänyt maisemissa ja sisällä kuvatessa jos oikein laajaa kulmaa ei tarvita. Tuo Sigma tuppaa joskus hieman sottaamaan kulmista mutta keskialueella se mielestäni piirtää ihan kelvollisesti turistikuvaan. Tuo kuva ei kuitenkaan ole 100% kroppi mutta saanee siitä kuvan D800 toiminnasta isommilla ISO:illa.

Tuo kuva on otettu perin pimeässä mustassa paalukirkossa jossa ainoa valo tuli avoimesta ovesta ja korkealla olevasta kuudesta pyöreästä ikkunasta. Jos katselet hieman kuvia linkin sivusta niin näet nekin ikkunat.

Tuo liikaa pikseleitä höpötys on pelkkää lööperiä, en tiedä mistä se on saanut alkunsa mutta ei siinä mitään perää ole. Eihän D800 pikselitiheys mikään mahdoton ole vaan samaa luokkaa kuin taviskroppien koska sen kroppikuvan pikselimäärä on noin 15M eli sama kuin vaikka D7000 rungolla, kenno vain on suurempi.

Nyt julkaistu D7100 on 24Mpix kennolla eli paljon tiheämmällä ja jos oikein ymmärsin ilman antialias filtteriä jolloin saadaan terävämpi kuva kuten D800E mallillakin. Paljonko Moire kiusaa tulee nähtäväksi, joskus kaduttaa jotten siihen E versioon sortunut.

nikon_d90 kirjoitti:

Veikkaan sen olevan kateellisten marinaa jotta optiikat eivät sovi.

Tuosta isommasta isosta, en yleensä käytä kovin isoa mutta joskus täytyy kuten seuraavassakin kuvassa:

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/2012LofotitJaVahanMuuta#5775051379525037426

Siinä on ISO3200 käytössä ja linssinä Sigman 24-70 mm F2.8 ilman OS toimintaa. Tuota olen käyttänyt maisemissa ja sisällä kuvatessa jos oikein laajaa kulmaa ei tarvita. Tuo Sigma tuppaa joskus hieman sottaamaan kulmista mutta keskialueella se mielestäni piirtää ihan kelvollisesti turistikuvaan. Tuo kuva ei kuitenkaan ole 100% kroppi mutta saanee siitä kuvan D800 toiminnasta isommilla ISO:illa.

Tuo kuva on otettu perin pimeässä mustassa paalukirkossa jossa ainoa valo tuli avoimesta ovesta ja korkealla olevasta kuudesta pyöreästä ikkunasta. Jos katselet hieman kuvia linkin sivusta niin näet nekin ikkunat.

Tuo liikaa pikseleitä höpötys on pelkkää lööperiä, en tiedä mistä se on saanut alkunsa mutta ei siinä mitään perää ole. Eihän D800 pikselitiheys mikään mahdoton ole vaan samaa luokkaa kuin taviskroppien koska sen kroppikuvan pikselimäärä on noin 15M eli sama kuin vaikka D7000 rungolla, kenno vain on suurempi.

Nyt julkaistu D7100 on 24Mpix kennolla eli paljon tiheämmällä ja jos oikein ymmärsin ilman antialias filtteriä jolloin saadaan terävämpi kuva kuten D800E mallillakin. Paljonko Moire kiusaa tulee nähtäväksi, joskus kaduttaa jotten siihen E versioon sortunut.

Lue lisää

Tuon Sigman laatu häiritsee aina. Tarkoitan että Nikkor 24-70 F/2.8 tai Tamronin vastaava ovat huomattavasti parempia terävyyden ja värintoiston saralla. Minuakin kiihoittaa ajatus kennosta vailla alipääsuodinta. Odottelenkin mielenkiinnolla kokemuksiasi ja mallikuvia D7100- kamerasta ulostettuna, jahka olet sellaisen käyttöösi saanut.

olet hörhö kirjoitti:

teoreettisen optikon älykkyysosamäärän raja-arvo on nolla.
Mutta mikään osamäärä ei milloinkaan voi olla nolla.

Vain teoreettisen optikon kamerassa voi olla objektiivi jonka valovoima on nolla, ja polttoväli on nolla jolloin myös kameran takana on nolla

Lue lisää

"Mutta mikään osamäärä ei milloinkaan voi olla nolla."

tottakai voi.
mene sinne raja-arvokurssille.

nimen omaan _teoriassa_ valovoiman maksimiarvo _lähestyy_ nollaa.


_käytännössä_ valovoiman maksimiarvo liennee siellä ykkösen paikkeilla.
Ja alle ykkösenkin valovoimia on olemassa.

"teoreettisen optikon älykkyysosamäärän raja-arvo on nolla"
" polttoväli on nolla jolloin myös kameran takana on nolla "

mielenkiintoista, että tästäkin asiasta tuli henkilöön käyvä teema, vaikka tässä ole mitään henkilöön viittaavaa teemaa ollut aluksi :-)


Mutta ei se toki uutinen ollut.

teor-nolla-nolla kirjoitti:

"Mutta mikään osamäärä ei milloinkaan voi olla nolla."

tottakai voi.
mene sinne raja-arvokurssille.

nimen omaan _teoriassa_ valovoiman maksimiarvo _lähestyy_ nollaa.


_käytännössä_ valovoiman maksimiarvo liennee siellä ykkösen paikkeilla.
Ja alle ykkösenkin valovoimia on olemassa.

"teoreettisen optikon älykkyysosamäärän raja-arvo on nolla"
" polttoväli on nolla jolloin myös kameran takana on nolla "

mielenkiintoista, että tästäkin asiasta tuli henkilöön käyvä teema, vaikka tässä ole mitään henkilöön viittaavaa teemaa ollut aluksi :-)


Mutta ei se toki uutinen ollut.

Lue lisää

”nimen omaan _teoriassa_ valovoiman maksimiarvo _lähestyy_ nollaa.”

No nyt vasta vitsin murjaisit jos joku lähestyy noolla niin se on teoriassa nolla. Eli jos joku arvo pienee esim sadasta niin silloin se lähenee nollaa eli on teoriassa nolla.

Joten 99=0 MOT

99=0 kirjoitti:

”nimen omaan _teoriassa_ valovoiman maksimiarvo _lähestyy_ nollaa.”

No nyt vasta vitsin murjaisit jos joku lähestyy noolla niin se on teoriassa nolla. Eli jos joku arvo pienee esim sadasta niin silloin se lähenee nollaa eli on teoriassa nolla.

Joten 99=0 MOT

Lue lisää

"”nimen omaan _teoriassa_ valovoiman maksimiarvo _lähestyy_ nollaa.”

No nyt vasta vitsin murjaisit jos joku lähestyy noolla niin se on teoriassa nolla. Eli jos joku arvo pienee esim sadasta niin silloin se lähenee nollaa eli on teoriassa nolla.

Joten 99=0 MOT "

Kontekstin tahallinen unohtaminen on toki ihan kivaa jos on pikkunen lapsi :-)

orvaskesi kirjoitti:

Tuon Sigman laatu häiritsee aina. Tarkoitan että Nikkor 24-70 F/2.8 tai Tamronin vastaava ovat huomattavasti parempia terävyyden ja värintoiston saralla. Minuakin kiihoittaa ajatus kennosta vailla alipääsuodinta. Odottelenkin mielenkiinnolla kokemuksiasi ja mallikuvia D7100- kamerasta ulostettuna, jahka olet sellaisen käyttöösi saanut.

Lue lisää

Ikivanhalla järkkärilläni törmään väliin tuohon moireen. d7k:lla en ole tuota nähnyt esiintyvän.
Mahdollisimman terävä kuva on tietty kiva, mutta tuo moire tulee usein "puskan takaa" täytenä yllätyksenä. Helppohan se olis ohittaa säätämällä tarkennuksen hieman ohi tietyissä kuvissa, mutta ei sitä kuvatessa oikein ikinä tahdo muistaa.

Jaa? 2 2 =4. Yksi on pienempi kuin kaksi. Mutta 1.8 on suurempi aukko kuin 5.6. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen. Ero johtuu kennon koosta. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen.

orvaskesi kirjoitti:

Jaa? 2 2 =4. Yksi on pienempi kuin kaksi. Mutta 1.8 on suurempi aukko kuin 5.6. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen. Ero johtuu kennon koosta. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen.

Lue lisää

”Mutta 1.8 on suurempi aukko kuin 5.6. Miksi?”

– no siksi kun aukkoarvot on murtolukuja 1/2,8 on suurempi luku ja suurempi aukko kuin 1/5,6
Se, että jotkut jättävät osoittajan pois murtoluvusta ei asiaa miksikään muuta. Luvut olisivat täysin järjettömiä jos ne eivät olisi murtolukuja,

”Ero johtuu kennon koosta.”
– miksi tuollaista väität jos et tiedä mitään asiasta?
Onko hienoa olla tietävinään jotakin?

pienempi f-lukema? kirjoitti:

”Mutta 1.8 on suurempi aukko kuin 5.6. Miksi?”

– no siksi kun aukkoarvot on murtolukuja 1/2,8 on suurempi luku ja suurempi aukko kuin 1/5,6
Se, että jotkut jättävät osoittajan pois murtoluvusta ei asiaa miksikään muuta. Luvut olisivat täysin järjettömiä jos ne eivät olisi murtolukuja,

”Ero johtuu kennon koosta.”
– miksi tuollaista väität jos et tiedä mitään asiasta?
Onko hienoa olla tietävinään jotakin?

Lue lisää

Mahtavaa että meiltä löytyy kaltaisiasi tietäjiä, muutenhan tyhmyys valtaisi koko maan piirin. Ja kyllä: on hienoa olla tietävinään jotain.

orvaskesi kirjoitti:

Jaa? 2 2 =4. Yksi on pienempi kuin kaksi. Mutta 1.8 on suurempi aukko kuin 5.6. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen. Ero johtuu kennon koosta. Miksi? Älä minulta kysy. Olen yksinkertainen ihminen.

Lue lisää

Yksinkertaisia me tässä kaikki lienemme mutta jos on kaksi runkoa Fx ja Dx kennoiset ja otamme samasta kohteesta samalta etäisyydeltä kuvan samalla aukolla niin tausta on juuri samanlainen.

Sen sijaan jos pyrimme samaan rajaukseen niin kropilla (Dx) kuin "täydellä" kennolla (Fx) pitää kuvata kauempaa ja sen vuoksi ne taustat saattavat hieman erota.

Ne tosin eroavat toisistaan vaikka samallakin kameralla kuvaat eri etäisyyksiltä. Vielä noista edellisistä, optiikan absoluuttinen pituus on säilytettävä eli on parasta käyttää noissa kokeissa kiinteää optiikkaa.

Minä veikkaisin tuota syyksi, viisaammat korjatkoon jos olen väärässä.

Kiertämällä siitä rinkulasta objektiivista. Kun putki pitenee polttoväli kasvaa ja töttöröä pienemmälle niin pienenee. Jos käytät D3200- runkoa vältä suurta aukkoa, koska driffaktio käy sietätämättömäksi tuollaisella erottelukyvyllä.

orvaskesi kirjoitti:

Kiertämällä siitä rinkulasta objektiivista. Kun putki pitenee polttoväli kasvaa ja töttöröä pienemmälle niin pienenee. Jos käytät D3200- runkoa vältä suurta aukkoa, koska driffaktio käy sietätämättömäksi tuollaisella erottelukyvyllä.

Lue lisää

”vältä suurta aukkoa, koska driffaktio käy sietätämättömäksi”

Eikös tuokin asia ole juuri päinvastoin jos tuo ”driffaktio” tarkoittaa samaa kuin diffraktio?
Eli liian pieni aukko aiheuttaa diffraktiota kuvassa.

pienempi f-lukema? kirjoitti:

”vältä suurta aukkoa, koska driffaktio käy sietätämättömäksi”

Eikös tuokin asia ole juuri päinvastoin jos tuo ”driffaktio” tarkoittaa samaa kuin diffraktio?
Eli liian pieni aukko aiheuttaa diffraktiota kuvassa.

Lue lisää

Kyllä. Kyllä!! Tarkkaavaisena lukijana huomasit nuo virheet. Asia on juuri niin kuin kirjoitit.

Polttovälillä valitaan se kulma jossa kamera maailmaa ja kuvauskohdetta katselee.

Laajakulma jossa kuvautuminen tapahtuu vaikka 90 - 100 asteen kulmassa omaa lyhyen polttovälin. Se kuinka lyhyen on riippuvaista kennon/filmiruudun koosta. Jos taas halutaan pienellä kulmalla kuvata niin puhumme ei pienikulma vaan teleobjektiivista, se voi olla jotain 70 - 700 ja ylikin mm mittainen. Niillä päästään varsin pieniin kuvakulmiin jolloin 10m päässä oleva varpunen näyttää jo peittävän kohtuullisen alueen filmiruudusta tai kennosta.

Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Fx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli. Siinä se kulma lienee ihmisen näkökulman suuruusluokkaa eli maisema näyttää samalta kuin katsellessa.

Polttoväli siis valitaan sen mukaan mitä kuvataan ja miltä etäisyydeltä. Jotkut vannovat kiinteisiin polttoväleihin ja on tosi asia jotta yleensä ne kiinteät piirtävät paremmin mutta itse mieluummin käytän zoomeja eli vaihtuvapolttovälisiä koska niillä pääsee rajaamaan kuvaa jo kuvaushetkellä sopivasti. Se jalkazoomi kun ei aina läheskään ole kunnolla mahdollisuuksien rajoissa.

Vastasiko tämä nyt kysymykseesi "polttoväli !"?

Tuohon "orvaskeden" vastaukseen sanoisin, hyvät zoomit kuten Sigman 100 - 300 F4 APO eivät muuta muotoaan eli pitene ja lyhene ulkomitoiltaan zoomatessa ja taitaa uusi 120 - 300 F2.8 OS APO toimia samoin. Arvostan tuota toimintaa koska etulinssikään ei pyöri jolloin erilaisia suodattimia on helpompi käyttää ja tilavuuden muutoksen aiheuttama pumppaus ei ime sisään pölyä. Tuota ensimmäistä Dx linssille ei enää taideta tehdä mutta viime aikoinaan se maksoi noin 1200€ ja tuota uudempaa saa Rajalalta noin 2000€ hintaan tarjouksesta. Tuosta vanhasta on kokemusta ja se on HYVÄ lasi, ainakin minun kappaleeni.

nikon_d90 kirjoitti:

Polttovälillä valitaan se kulma jossa kamera maailmaa ja kuvauskohdetta katselee.

Laajakulma jossa kuvautuminen tapahtuu vaikka 90 - 100 asteen kulmassa omaa lyhyen polttovälin. Se kuinka lyhyen on riippuvaista kennon/filmiruudun koosta. Jos taas halutaan pienellä kulmalla kuvata niin puhumme ei pienikulma vaan teleobjektiivista, se voi olla jotain 70 - 700 ja ylikin mm mittainen. Niillä päästään varsin pieniin kuvakulmiin jolloin 10m päässä oleva varpunen näyttää jo peittävän kohtuullisen alueen filmiruudusta tai kennosta.

Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Fx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli. Siinä se kulma lienee ihmisen näkökulman suuruusluokkaa eli maisema näyttää samalta kuin katsellessa.

Polttoväli siis valitaan sen mukaan mitä kuvataan ja miltä etäisyydeltä. Jotkut vannovat kiinteisiin polttoväleihin ja on tosi asia jotta yleensä ne kiinteät piirtävät paremmin mutta itse mieluummin käytän zoomeja eli vaihtuvapolttovälisiä koska niillä pääsee rajaamaan kuvaa jo kuvaushetkellä sopivasti. Se jalkazoomi kun ei aina läheskään ole kunnolla mahdollisuuksien rajoissa.

Vastasiko tämä nyt kysymykseesi "polttoväli !"?

Tuohon "orvaskeden" vastaukseen sanoisin, hyvät zoomit kuten Sigman 100 - 300 F4 APO eivät muuta muotoaan eli pitene ja lyhene ulkomitoiltaan zoomatessa ja taitaa uusi 120 - 300 F2.8 OS APO toimia samoin. Arvostan tuota toimintaa koska etulinssikään ei pyöri jolloin erilaisia suodattimia on helpompi käyttää ja tilavuuden muutoksen aiheuttama pumppaus ei ime sisään pölyä. Tuota ensimmäistä Dx linssille ei enää taideta tehdä mutta viime aikoinaan se maksoi noin 1200€ ja tuota uudempaa saa Rajalalta noin 2000€ hintaan tarjouksesta. Tuosta vanhasta on kokemusta ja se on HYVÄ lasi, ainakin minun kappaleeni.

Lue lisää

Niin siinä taas kävi, oikoluku unohtui!

Seuraavan lauseen pitää tietysti kuulua näin: "Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Dx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli."

Jälkimmäinen Fx onkin Dx, ylläri!

nikon_d90 kirjoitti:

Polttovälillä valitaan se kulma jossa kamera maailmaa ja kuvauskohdetta katselee.

Laajakulma jossa kuvautuminen tapahtuu vaikka 90 - 100 asteen kulmassa omaa lyhyen polttovälin. Se kuinka lyhyen on riippuvaista kennon/filmiruudun koosta. Jos taas halutaan pienellä kulmalla kuvata niin puhumme ei pienikulma vaan teleobjektiivista, se voi olla jotain 70 - 700 ja ylikin mm mittainen. Niillä päästään varsin pieniin kuvakulmiin jolloin 10m päässä oleva varpunen näyttää jo peittävän kohtuullisen alueen filmiruudusta tai kennosta.

Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Fx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli. Siinä se kulma lienee ihmisen näkökulman suuruusluokkaa eli maisema näyttää samalta kuin katsellessa.

Polttoväli siis valitaan sen mukaan mitä kuvataan ja miltä etäisyydeltä. Jotkut vannovat kiinteisiin polttoväleihin ja on tosi asia jotta yleensä ne kiinteät piirtävät paremmin mutta itse mieluummin käytän zoomeja eli vaihtuvapolttovälisiä koska niillä pääsee rajaamaan kuvaa jo kuvaushetkellä sopivasti. Se jalkazoomi kun ei aina läheskään ole kunnolla mahdollisuuksien rajoissa.

Vastasiko tämä nyt kysymykseesi "polttoväli !"?

Tuohon "orvaskeden" vastaukseen sanoisin, hyvät zoomit kuten Sigman 100 - 300 F4 APO eivät muuta muotoaan eli pitene ja lyhene ulkomitoiltaan zoomatessa ja taitaa uusi 120 - 300 F2.8 OS APO toimia samoin. Arvostan tuota toimintaa koska etulinssikään ei pyöri jolloin erilaisia suodattimia on helpompi käyttää ja tilavuuden muutoksen aiheuttama pumppaus ei ime sisään pölyä. Tuota ensimmäistä Dx linssille ei enää taideta tehdä mutta viime aikoinaan se maksoi noin 1200€ ja tuota uudempaa saa Rajalalta noin 2000€ hintaan tarjouksesta. Tuosta vanhasta on kokemusta ja se on HYVÄ lasi, ainakin minun kappaleeni.

Lue lisää

”Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Fx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli. Siinä se kulma lienee ihmisen näkökulman suuruusluokkaa eli maisema näyttää samalta kuin katsellessa.”

Joo luokkaa 35mm on todella pitkä polttoväli, mutta ihmisen näkökulman suuruusluokka on n.180 astetta kuin katsellessa.

”Jälkimmäinen Fx onkin Dx, ylläri!”

Fx onkin Dx kirjoitti:

”Nk. normaali on Fx rungolle ollut jo pitkään noin 50mm ja Fx rungolle luokkaa 35 mm pitkä polttoväli. Siinä se kulma lienee ihmisen näkökulman suuruusluokkaa eli maisema näyttää samalta kuin katsellessa.”

Joo luokkaa 35mm on todella pitkä polttoväli, mutta ihmisen näkökulman suuruusluokka on n.180 astetta kuin katsellessa.

”Jälkimmäinen Fx onkin Dx, ylläri!”

Lue lisää

Näetkö todella 180 asteen kulmassa täydellä terävyydellä? Olet todellinen harvinaisuus. Todellinen terävän näön kulma meillä on luokkaa 5 astetta mutta koska silmämme eivät yleensä ole kiinteät vaan kääntyilevät niin vaikkapa maisemaa tulee automaattisesti hieman skannattua silmillään. Harva kuitenkin 180 astetta silmiään pyörittelee vaikka olihan meillä aikoinaan "laajakatseisen näköinen ulkoministeri", en tiedä josko hän?

Jos puhutaan pelkkien tappien eli hämäränäkökulmasta se on suurempi, toista sataa astetta mutta sillä alueella näkeminen ei vastaa varsinaista näkemisen aluetta. Ellet usko koita huomen aamulla lukea sanomalehtesi "sivusilmällä" katsoen hieman ohi lehden ja kerro saitko edes otsikoista selvää.

Fx kennoisella kameralla 50mm kuvakulma on noin 30 astetta ja 35 mm 42 astetta. Dx kennoisella tuo 35mm vastaa 28 asteen kulmaa suuruusluokaltaan eli lähes samaa mitä 50mm Fx rungolla.

nikon_d90 kirjoitti:

Näetkö todella 180 asteen kulmassa täydellä terävyydellä? Olet todellinen harvinaisuus. Todellinen terävän näön kulma meillä on luokkaa 5 astetta mutta koska silmämme eivät yleensä ole kiinteät vaan kääntyilevät niin vaikkapa maisemaa tulee automaattisesti hieman skannattua silmillään. Harva kuitenkin 180 astetta silmiään pyörittelee vaikka olihan meillä aikoinaan "laajakatseisen näköinen ulkoministeri", en tiedä josko hän?

Jos puhutaan pelkkien tappien eli hämäränäkökulmasta se on suurempi, toista sataa astetta mutta sillä alueella näkeminen ei vastaa varsinaista näkemisen aluetta. Ellet usko koita huomen aamulla lukea sanomalehtesi "sivusilmällä" katsoen hieman ohi lehden ja kerro saitko edes otsikoista selvää.

Fx kennoisella kameralla 50mm kuvakulma on noin 30 astetta ja 35 mm 42 astetta. Dx kennoisella tuo 35mm vastaa 28 asteen kulmaa suuruusluokaltaan eli lähes samaa mitä 50mm Fx rungolla.

Lue lisää

”Todellinen terävän näön kulma”

Ahaa
Objektiivin kuvakulmaksi lasketaankin vai terävän ”näön kulma”
Eli jos linssinreunapiirto on huono niin vain kuvan keskiosa lasketaan kuvakulmaan.
Jos vain pääkohde on kuvassa terävä niin sumeaa taustaa ei lasketa mukaan kuvakulmaan.

Ellet usko kuvaa huomen aamulla sanomalehti niin, että mikään ei ole kuvassa terävänä. Mikä on silloin objektiivin kuvakulma?

nikon_d90 kirjoitti:

Näetkö todella 180 asteen kulmassa täydellä terävyydellä? Olet todellinen harvinaisuus. Todellinen terävän näön kulma meillä on luokkaa 5 astetta mutta koska silmämme eivät yleensä ole kiinteät vaan kääntyilevät niin vaikkapa maisemaa tulee automaattisesti hieman skannattua silmillään. Harva kuitenkin 180 astetta silmiään pyörittelee vaikka olihan meillä aikoinaan "laajakatseisen näköinen ulkoministeri", en tiedä josko hän?

Jos puhutaan pelkkien tappien eli hämäränäkökulmasta se on suurempi, toista sataa astetta mutta sillä alueella näkeminen ei vastaa varsinaista näkemisen aluetta. Ellet usko koita huomen aamulla lukea sanomalehtesi "sivusilmällä" katsoen hieman ohi lehden ja kerro saitko edes otsikoista selvää.

Fx kennoisella kameralla 50mm kuvakulma on noin 30 astetta ja 35 mm 42 astetta. Dx kennoisella tuo 35mm vastaa 28 asteen kulmaa suuruusluokaltaan eli lähes samaa mitä 50mm Fx rungolla.

Lue lisää

Polttoväli
Määrää linssin katselulman. Ihmissilmän katselukulma on hieman vajaa 180 astetta, eli ihminen näkee käytännössä puoliympyrän muotoisen alueen edessään. 28 mm linssillä tämä kulma on 74 astetta ja 135 mm linssillä 18 astetta. Linssejä joilla on pieni polttoväli kutsutaan siksi laajakulmiksi ja linssejä joilla on suuri polttoväli teleiksi.
http://www.villevaavu.org/camera/camera2.html

Fx onkin Dx kirjoitti:

”Todellinen terävän näön kulma”

Ahaa
Objektiivin kuvakulmaksi lasketaankin vai terävän ”näön kulma”
Eli jos linssinreunapiirto on huono niin vain kuvan keskiosa lasketaan kuvakulmaan.
Jos vain pääkohde on kuvassa terävä niin sumeaa taustaa ei lasketa mukaan kuvakulmaan.

Ellet usko kuvaa huomen aamulla sanomalehti niin, että mikään ei ole kuvassa terävänä. Mikä on silloin objektiivin kuvakulma?

Lue lisää

Et sitten ymmärtänyt lukemaasi! Silmissä on tuon noin 5 asteen kulman alalla 8Mpix kenno ja reunoilla paljon harvemmassa mv soluja jotka eivät näe värejä.

Vaikka periaatteessa havaitset liikettä varsin sivulla niin et oikeasti näe mitä siellä liikkuu vaan automaattisesti vilkaiset mikä se on. Kamerassahan kenno on varsin tasalaatuinen toisin kuin silmänpohja. Kamerassa reunaepäterävyys on linssistön aiheuttamaa mutta paljon pienempää kuin silmän.

Kannattaa tutustua silmänkin rakenteeseen!

nikon_d90 kirjoitti:

Et sitten ymmärtänyt lukemaasi! Silmissä on tuon noin 5 asteen kulman alalla 8Mpix kenno ja reunoilla paljon harvemmassa mv soluja jotka eivät näe värejä.

Vaikka periaatteessa havaitset liikettä varsin sivulla niin et oikeasti näe mitä siellä liikkuu vaan automaattisesti vilkaiset mikä se on. Kamerassahan kenno on varsin tasalaatuinen toisin kuin silmänpohja. Kamerassa reunaepäterävyys on linssistön aiheuttamaa mutta paljon pienempää kuin silmän.

Kannattaa tutustua silmänkin rakenteeseen!

Lue lisää

”Silmissä on tuon noin 5 asteen kulman alalla 8Mpix kenno ja reunoilla paljon harvemmassa mv soluja jotka eivät näe värejä.”

Joo muinoin luuuliin, että maapallo on litteä ja silmässä on mv-soluja.
Kiva satu, löysitkö tuon tiedon jostakin viime vuosituhannen oppikirjasta?

silmässä 8mpix? kirjoitti:

”Silmissä on tuon noin 5 asteen kulman alalla 8Mpix kenno ja reunoilla paljon harvemmassa mv soluja jotka eivät näe värejä.”

Joo muinoin luuuliin, että maapallo on litteä ja silmässä on mv-soluja.
Kiva satu, löysitkö tuon tiedon jostakin viime vuosituhannen oppikirjasta?

Lue lisää

Olet oikeassa, muistin väärin. Nyt kun tarkastin asiaa niin tappisoluja jotka erottavat värejä ja jotka ovat sen pienen terävänäön alueella onkin vain 5 - 6 miljoonaa eli reilu 5Mpix verran . Loput ovat sauvasoluja jotka aistivat vain kirkkauseroja ja niitä parhaiten punaisen valon spektrin alueella, ne antavat meillä hämäränäkökyvyn. Sauvasoluja on koko silmänpohjan alueella noin 120 miljoonaa.

Kannattaisi sinunkin hieman tutustua aiheeseen ennen kuin alat noita aivopierujasi viljellä. Silmien rakenteesta löytyy netistäkin paljon luettavaa ja opittavaa joten ei kannata siihen isoisältä perimääsi tietosanakirjaan enää luottaa.

Silmän sauvasolut ovat todella mv (musta-valko, kirkkausero) soluja jotka eivät näe värejä. Lisätiedot voit hakea netistä, minä en tollon kanssa aio enää jatkaa joten jos haluat vastauksen esitä ongelmasi mietitympänä ja perustellummin!

nikon_d90 kirjoitti:

Olet oikeassa, muistin väärin. Nyt kun tarkastin asiaa niin tappisoluja jotka erottavat värejä ja jotka ovat sen pienen terävänäön alueella onkin vain 5 - 6 miljoonaa eli reilu 5Mpix verran . Loput ovat sauvasoluja jotka aistivat vain kirkkauseroja ja niitä parhaiten punaisen valon spektrin alueella, ne antavat meillä hämäränäkökyvyn. Sauvasoluja on koko silmänpohjan alueella noin 120 miljoonaa.

Kannattaisi sinunkin hieman tutustua aiheeseen ennen kuin alat noita aivopierujasi viljellä. Silmien rakenteesta löytyy netistäkin paljon luettavaa ja opittavaa joten ei kannata siihen isoisältä perimääsi tietosanakirjaan enää luottaa.

Silmän sauvasolut ovat todella mv (musta-valko, kirkkausero) soluja jotka eivät näe värejä. Lisätiedot voit hakea netistä, minä en tollon kanssa aio enää jatkaa joten jos haluat vastauksen esitä ongelmasi mietitympänä ja perustellummin!

Lue lisää

Kyllä nikon_d90 on aina oikeassa
Näin se menee, kuvan sumeaa aluetta ei lasketa kuvakulmaan.

Mitä suuremmala aukolla kuvaa sitä pienempi on kuvakulma kun sumeaa osaa kuvasta (taustaa) ei lasketa kuvakulmaan kuuluvaksi.

Sama sääntö koskee tietenkin sekä silmän, että objektiivin kuvakulmaa.
Makrokuvissa kuvakulma on kaikkein pienin kun terävää on vain hyvin pieni osa kuvasta.

Sitten on vielä ns. sokea piste suunnilleen verkkokalvon keskellä. Sitäkään ei tietenkään lasketa kuvakulmaan kun sillä ei näe mitään. Eli silmän kuvakulmassa on reikä.

nikon_d90 kirjoitti:

Et sitten ymmärtänyt lukemaasi! Silmissä on tuon noin 5 asteen kulman alalla 8Mpix kenno ja reunoilla paljon harvemmassa mv soluja jotka eivät näe värejä.

Vaikka periaatteessa havaitset liikettä varsin sivulla niin et oikeasti näe mitä siellä liikkuu vaan automaattisesti vilkaiset mikä se on. Kamerassahan kenno on varsin tasalaatuinen toisin kuin silmänpohja. Kamerassa reunaepäterävyys on linssistön aiheuttamaa mutta paljon pienempää kuin silmän.

Kannattaa tutustua silmänkin rakenteeseen!

Lue lisää

Meneekö se niin, että jos kuva ei ole terävä niin siinä ei ole kuvakulmaa ollenkaan?

Jos objektiivi tekee epäterävää kuvaa tai silmissä on kaihi niin silloin kuvakulma on nolla?

varmaa tietoa? kirjoitti:

Kyllä nikon_d90 on aina oikeassa
Näin se menee, kuvan sumeaa aluetta ei lasketa kuvakulmaan.

Mitä suuremmala aukolla kuvaa sitä pienempi on kuvakulma kun sumeaa osaa kuvasta (taustaa) ei lasketa kuvakulmaan kuuluvaksi.

Sama sääntö koskee tietenkin sekä silmän, että objektiivin kuvakulmaa.
Makrokuvissa kuvakulma on kaikkein pienin kun terävää on vain hyvin pieni osa kuvasta.

Sitten on vielä ns. sokea piste suunnilleen verkkokalvon keskellä. Sitäkään ei tietenkään lasketa kuvakulmaan kun sillä ei näe mitään. Eli silmän kuvakulmassa on reikä.

Lue lisää

Ette, ehkä huomaa mutta, myöskään silmä ei näe kaikkea näkemäänsä yhtäterävästi koko näkemällään kuva-alalla.
Ja harvoinmiten kumpikin silmä näkee samallalailla jos molemmat silmät ovat näkeviä.
Muuten en tietäs mutta kun olin optikkoharjottelijana silmälääkäriasemalla kirjottamassa ajokortteja.

ihan hauska keksintö :-)

hyvä Metabones :-)