Olen usein ihmetellyt miksi ylemmän korkeakoulututkinnon nimi lääketieteellisissä tiedekunnissa on lääketieteen lisensiaatti. Kaikissa muissa tiedekunnissa titteli on maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on kyllä nykyään kaikilla sama eli kandidaatti. Miksei tätä ylempään korkeakoulututkintoon liittyvää epäkohtaa korjattu Bolognan mallin mukaiseksi.
Käsittääkseni lääkäriopiskelijat eivät edes tee mitää pro gradu -työtä. Jos sen tyyppisen tekevät, sitä kutsutaan väitöskirjaksi.
Selitykseksi ei käy se, että opiskeluaika lääkiksessä on kuusi vuotta. Sehän on nykyään itse asiassa lyhyempi kuin monessa muussa tiedekunnassa. Vanhaan lisensiaatin yliopistotutkintoon kuului myös huomattava määrä teoria- ja metodologiaopintoja sekä erillinen lisensiaattityö, joka oli huomattavasti pro gradu -työtä laajempi ja tieteellisempi. Tällaisiahan ei lääkiksessä laadita.
Lääketieteen maisteri
28
7293
Vastaukset
- ....................
Niin mikä oli kysymyksesi? Onhan akateemiset tutkinnot nyt yleinsä hienostelua.
- tttrrrtd
Lääketieteen lisensiaatin (LL) tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto)
vaaditaan 360 opintopisteen eli opintoja. Opinnot kestävät minimissään 5,5 - 6 vuotta, eikä opintoja voi tätä nopeammin suorittaa.
Lääketieteessä ei ole alempaa korkeakoulututkintoa,
lääketieteen koulutusohjelma on Suomessa yksiportainen.
Lääketieteen opiskelija saa kuitenkin lääketieteen kandidaatin (LK) arvonimen suoritettuaan ensimmäisen kahdenvuoden prekliiniset opinnot.
Muiden alojen korkeakoulututkinnot teknillistä alaa lukuunottamatta muodostuvat kandidaatin( 180 op) ja maisterintutkinnosta ( 120 op.) yhteensä 300 op.
Tavoiteaika näille opinnoille on 5 vuotta, mutta opinnot on usein mahdollista suorittaa 3-4 vuodessa..
Lisäksi kannaattaa huomata että 300 opintopisteen mitastansa huolimatta
eri yliopistojen maisteritutkinnot ovat todellisuudessa työtunteina eri pituiset.
Siirryttäessä Bolognan kaksiportaiseen tutkintomalliin eri yliopistot
sovelsivat eri muuntokertoimia
vanhojen opintoviikkojen (á 40 tunnin työ) ja uusien opintopisteiden välillä.
Jyväskylän yliopistossa 1 opintopiste = 22,2 h opiskelua
Helsingin yliopistossa 1 opintopiste = 20 h opiskelua
paitsi HY:n lääketieteellisessä 1 opintopiste = 26,7 h opiskelua
Teknillinen korkeakoulun TKK:n 1 opintopiste = 26,7 h opiskelua
Tampereen teknillisen yliopiston eli TTY:n 1 opintopiste = 23,8 h opiskelua
Tutkintojen tuntimääräiset pituudet vaihtelevat paljon.
HY:ssä suoritettu 300 opintopisteen ylempi korkeakoulututkintoe vaatii 6 000h
HY:n lääketieteen lisensiaatin tutkinto jonka muodollinen laajuus on 360 op, vastaa muissa HY:n tiedekunnissa 480 opintopistettä eli 9800 työtuntia.
TTY:llä 300 op:n tutkinto on reilut 7 100 tuntia ja Otaniemessä 8 000.
Niinpä Hervannan teekkarien DI-tutkinto vastaa 357 "yliopiston opintopistettä" ja Otaniemen teekkarien DI-tutkinto tasan 400:aa.- tyhhth
Siis korjauksena:
HY:n lääketieteen lisensiaatin tutkinnon muodollinen laajuus on 360 op, joka
vastaa muissa HY:n tiedekunnissa 480 opintopistettä eli 9600 työtuntia.
HY:ssä suoritettu 300 opintopisteen ylempi korkeakoulututkinto eli maistentutkinto vaatii 6 000 työtuntia.
Lääketieteen lisensiaatin ja muun alan maisterin tutkinnon todellisessa laajuudessa on siis 3600 työtunnin ero. - Mehhhhh
tyhhth kirjoitti:
Siis korjauksena:
HY:n lääketieteen lisensiaatin tutkinnon muodollinen laajuus on 360 op, joka
vastaa muissa HY:n tiedekunnissa 480 opintopistettä eli 9600 työtuntia.
HY:ssä suoritettu 300 opintopisteen ylempi korkeakoulututkinto eli maistentutkinto vaatii 6 000 työtuntia.
Lääketieteen lisensiaatin ja muun alan maisterin tutkinnon todellisessa laajuudessa on siis 3600 työtunnin ero.Tuollaista johtopäätöstä ei kyllä voi tehdä, koska yliopistojen työmäärää mittaavat käytännötkään eivät ole tai olleet silloinkaan yhteismitallisia. Muuntokertoimet viikkojen ja pisteiden välillä toki saattavat olla noin, mutta käytännössä edes saman yliopiston sisällä eri kurssien välillä opintopisteet eivät vaadi samaa työmäärää.
- rrrrr2
Lääketieteen lisensiaatin tutkintovaatimuksiin kuuluu
hieman pro-gradua (40 op) vastaavan tutkielman teko.
Tutkielman laajuus on 20 op, joka siis muissa tiedekunnissa vastaisi n. 26,7 op:ta.- kyllä on kateellista
Itseasiassa ainakin kuopiossa lääketieteen syventävän tutkielman laajuus on 20 TAI 30 opintopistettä, riippuu sen sisällöstä. Väitöskirja on erikseen.
Ei lääketieteen koulutusohjelmaa ainakaan tuollaisena voi kutsua maisterin-tutkintoon tähtääväksi.
Mielestäni sinänsä hyvä, että nimikkeeksi on valittu lisensiaatti. Kun kerran kyseessä on periaatteessa yksiosainen 360 opintopistettä kattava koulutusohjelma.
Mikä tässä on ongelma?
Kateusko iskee kun toisesta tiedekunnasta voi saada suoraan lisensiaatin paperit ja sinä joutuisit näkemään niiden suhteen lisää vaivaa?
Opiskele itse ensin se ylimääräinen 60 op (1600 tuntia!) niin sitten vasta pääset tasoihin. - Hienostelua?
kyllä on kateellista kirjoitti:
Itseasiassa ainakin kuopiossa lääketieteen syventävän tutkielman laajuus on 20 TAI 30 opintopistettä, riippuu sen sisällöstä. Väitöskirja on erikseen.
Ei lääketieteen koulutusohjelmaa ainakaan tuollaisena voi kutsua maisterin-tutkintoon tähtääväksi.
Mielestäni sinänsä hyvä, että nimikkeeksi on valittu lisensiaatti. Kun kerran kyseessä on periaatteessa yksiosainen 360 opintopistettä kattava koulutusohjelma.
Mikä tässä on ongelma?
Kateusko iskee kun toisesta tiedekunnasta voi saada suoraan lisensiaatin paperit ja sinä joutuisit näkemään niiden suhteen lisää vaivaa?
Opiskele itse ensin se ylimääräinen 60 op (1600 tuntia!) niin sitten vasta pääset tasoihin.Kiitän teitä työn sankareita. Jollain taisi taskulaskimestakin lähes loppua patterit. Kysymys ei ole lainkaan siitä, kuinka on määritelty joku opintopisteen teoreettinen saavuttamisaika, jos tehtävänä on joku sivumäärältään vaatimaton läpyskä, jota tutkielmaksi kutsutte. Jonka vain hyvällä tahdolla voidaan katsoa vastaavan työmäärältään 40-50s kandidaatintukielmaa. Laajuus on oleellinen - toiset tekevät työn nopeammin toiset hitaammin.
Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) päättää pro gradu -tutkielma, joka laajuudeltaan on yleensä vähintään /- 100 s. Mitä lisensiaatintutkielmaan tulee, on siihen luettava ja tentittävä runsaasti teoreettis-metodologista kirjallisuutta ja laadittava pro gradu -työtä huomattavasti laajempi kirjallinen työ.
Pointti on se, että lääketietellisessä tiedekunnassa, jossa varmaan vietetään paljon aikaa esimerkiksi keuhkoja kuunnellen ja tuseeraten, toisin sanoen harrastaen empiiristä lääkärin työn harjoittelua, jää tuo "lisensiaatin" titteliin oleellisesti kuuluva laaja tieteellinen koulutus ja tieteellisen työn laatiminen kokonaan pois. Ei siis ole oikeutusta tuon tittelin käyttöön. Se ei ole opiskeluajan funktio.
Lääkärikoulutus on puhtaan käytännön ammatin koulumaista opiskelua (medical school), joka on rinnastettavissa ammattikoulujen tai ammattikorkeakoulujen antamaan opetukseen. Kyse ei siis ole tieteellisestä koulutuksesta. Käsityöläisammattien historiaan kuuluu oleellisesti kisälli-mestari opetusmetodi. Näen tämän hyvänä analogiana, joka sopii lääkärikoulutukseen. Kun kisälli oli työskennellyt mestarin opastuksessa tietyn ajan (usein 7v) , oli hänellä mahdollisuus laatia mestarintyö, joka arvioitiin ja positiivisessa tapauksessa kisälli sai luvan (oikeutuksen) toimia ko. alan mestarina. Siis kuten laillistettu lääkäri.
Ehdotan, että lääkärikoulutuksessa luovutaan viipymättä harhaanjohtavasta lisensiaatti-termistä ja korvataan se vanhan ammattikuntalaitoksen "mestarin" arvonimellä. Eikö olisi hienoa valmistua lääketieteen mestariksi (Master of medicine)? - Hienostelua?
Hienostelua? kirjoitti:
Kiitän teitä työn sankareita. Jollain taisi taskulaskimestakin lähes loppua patterit. Kysymys ei ole lainkaan siitä, kuinka on määritelty joku opintopisteen teoreettinen saavuttamisaika, jos tehtävänä on joku sivumäärältään vaatimaton läpyskä, jota tutkielmaksi kutsutte. Jonka vain hyvällä tahdolla voidaan katsoa vastaavan työmäärältään 40-50s kandidaatintukielmaa. Laajuus on oleellinen - toiset tekevät työn nopeammin toiset hitaammin.
Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) päättää pro gradu -tutkielma, joka laajuudeltaan on yleensä vähintään /- 100 s. Mitä lisensiaatintutkielmaan tulee, on siihen luettava ja tentittävä runsaasti teoreettis-metodologista kirjallisuutta ja laadittava pro gradu -työtä huomattavasti laajempi kirjallinen työ.
Pointti on se, että lääketietellisessä tiedekunnassa, jossa varmaan vietetään paljon aikaa esimerkiksi keuhkoja kuunnellen ja tuseeraten, toisin sanoen harrastaen empiiristä lääkärin työn harjoittelua, jää tuo "lisensiaatin" titteliin oleellisesti kuuluva laaja tieteellinen koulutus ja tieteellisen työn laatiminen kokonaan pois. Ei siis ole oikeutusta tuon tittelin käyttöön. Se ei ole opiskeluajan funktio.
Lääkärikoulutus on puhtaan käytännön ammatin koulumaista opiskelua (medical school), joka on rinnastettavissa ammattikoulujen tai ammattikorkeakoulujen antamaan opetukseen. Kyse ei siis ole tieteellisestä koulutuksesta. Käsityöläisammattien historiaan kuuluu oleellisesti kisälli-mestari opetusmetodi. Näen tämän hyvänä analogiana, joka sopii lääkärikoulutukseen. Kun kisälli oli työskennellyt mestarin opastuksessa tietyn ajan (usein 7v) , oli hänellä mahdollisuus laatia mestarintyö, joka arvioitiin ja positiivisessa tapauksessa kisälli sai luvan (oikeutuksen) toimia ko. alan mestarina. Siis kuten laillistettu lääkäri.
Ehdotan, että lääkärikoulutuksessa luovutaan viipymättä harhaanjohtavasta lisensiaatti-termistä ja korvataan se vanhan ammattikuntalaitoksen "mestarin" arvonimellä. Eikö olisi hienoa valmistua lääketieteen mestariksi (Master of medicine)?Lisään vielä, että jos tuo kisälli-mestari analogia koetaan jollain lailla vanhanaikaiseksi, voisi tutkintonimikkeen lyhenteenä olla edelleen LL, mutta aukikirjoitettuna ja tutkintonimikkeenä "laillistettu lääkäri". Tämähän varmaan sopii myös teille.
- Kopuli
Hienostelua? kirjoitti:
Kiitän teitä työn sankareita. Jollain taisi taskulaskimestakin lähes loppua patterit. Kysymys ei ole lainkaan siitä, kuinka on määritelty joku opintopisteen teoreettinen saavuttamisaika, jos tehtävänä on joku sivumäärältään vaatimaton läpyskä, jota tutkielmaksi kutsutte. Jonka vain hyvällä tahdolla voidaan katsoa vastaavan työmäärältään 40-50s kandidaatintukielmaa. Laajuus on oleellinen - toiset tekevät työn nopeammin toiset hitaammin.
Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) päättää pro gradu -tutkielma, joka laajuudeltaan on yleensä vähintään /- 100 s. Mitä lisensiaatintutkielmaan tulee, on siihen luettava ja tentittävä runsaasti teoreettis-metodologista kirjallisuutta ja laadittava pro gradu -työtä huomattavasti laajempi kirjallinen työ.
Pointti on se, että lääketietellisessä tiedekunnassa, jossa varmaan vietetään paljon aikaa esimerkiksi keuhkoja kuunnellen ja tuseeraten, toisin sanoen harrastaen empiiristä lääkärin työn harjoittelua, jää tuo "lisensiaatin" titteliin oleellisesti kuuluva laaja tieteellinen koulutus ja tieteellisen työn laatiminen kokonaan pois. Ei siis ole oikeutusta tuon tittelin käyttöön. Se ei ole opiskeluajan funktio.
Lääkärikoulutus on puhtaan käytännön ammatin koulumaista opiskelua (medical school), joka on rinnastettavissa ammattikoulujen tai ammattikorkeakoulujen antamaan opetukseen. Kyse ei siis ole tieteellisestä koulutuksesta. Käsityöläisammattien historiaan kuuluu oleellisesti kisälli-mestari opetusmetodi. Näen tämän hyvänä analogiana, joka sopii lääkärikoulutukseen. Kun kisälli oli työskennellyt mestarin opastuksessa tietyn ajan (usein 7v) , oli hänellä mahdollisuus laatia mestarintyö, joka arvioitiin ja positiivisessa tapauksessa kisälli sai luvan (oikeutuksen) toimia ko. alan mestarina. Siis kuten laillistettu lääkäri.
Ehdotan, että lääkärikoulutuksessa luovutaan viipymättä harhaanjohtavasta lisensiaatti-termistä ja korvataan se vanhan ammattikuntalaitoksen "mestarin" arvonimellä. Eikö olisi hienoa valmistua lääketieteen mestariksi (Master of medicine)?Itse olen viittä vaille valmis lääkäri ja täytyy sanoa, että jos käsityksesi lääkärinkoulutuksesta on tuo niin olet kyllä pahasti hakoteillä.
Jos luulet, että tutkinto on ammattikorkeaa vastaava, niin suosittelen kyllä hyvin vahvasti perehtymään annettavan opetuksen sisältöön.
Jos luutet, että me siellä päivät pitkät harjoittelemme asioita toisillemme ja potilaille niin kyllä pahasti pieleen menee.
Mistään kisälli-mestari opetuksesta ei TODELLAKAAN ole kyse, vaan koulutus on HYVIN suurelta osin nimenomaan teoria painotteista, mikä oikeasti on ongelma siinä että on vaarassa syntyä tilanne jossa valmistuu puutteellisin kliinisin taidoin varustettuja lääkäreitä.
Jos kerran mittaat lisensiaatin tittelin ansiota kirjallisella lisensiaattityöllä niin miksi se mielestäsi on yhtään parempi kuin huomattavasti maisterinopintoja laajemmat teoreettiset opinnot?
Nähtävästi et voi hyväksyä, että saman tutkintonimikkeen saavuttamiseen voi olla eri aloilla eri vaatimukset. Eli ilmeisesti alennat tehdyn työn arvoa, koska lopputulos ei ole tutkielma.
Ja mitä vikaa lisensiaatti nimikkeessä on, kun kerran seuraava akateeminen porras on tohtorin tutkinto?
Vai kärkytkö seuraavaksi senkin muuttamista joksikin "toisen luokan" tohtorin tutkinnoksi kun eivät ole käyneet kaikkia samoja kursseja kun muilta akateemisilta oloilta?
Vai ehdotatko lääketieteen opiskeluun lisävaihetta, erillistä lisensiaatin työtä?
Toisaalta voit itse miettiä, kuinka hyvin itse tunnet lääketieteellistä tutkimusta? Minä väitän, että minä lääketieteen peruskoulutuksen saaneena tunnen sen metodit HUOMATTAVASTI paremmin kuin sinä, vaikka olisit tohtori esim. FYSIIKAN alalta.
Joten lopeta nyt hyvä ihminen, kun kateus paistaa läpi tänne asti.
- 2+2
Jollain taitaa olla liian pienet alushousut ja hiertävät siten pieniä kiveksiä/häpyhuulia.
- ukoko
Hyvä "hienostelua",
Väität lääketieteen lisensiaatin tutkinnon olevan
itseasiassa muita akateemisia loppututkintoja lyhyempi.
Kertoisitko minkä suomalaisen ylemmän akateemisen tutkinnon
a) tavoiteaika on pidempi kuin kuusi vuotta ja
b)opinnot laajemmat kuin 360 op? - ymppu
En rinnastaisi lääketieteen lisensiaatin 360 op, 6v koulutusta
laajuudeltaan tai teoriapainotteisuudeltaan AMK-tutkintoon.
Esimerkiksi terveys- ja hoitoalan AMK-tutkinnot ovat lääkärin perustutkintoa lyhyempiä, painottavat käytännnön oppimista ja antavat valmiuden käytännön hoitotyöhön. Lääkärikoulutuksesta ja hoitoalan AMK-koulutuksesta valmistutaan hyvin erilaisiin ammatteihin, joita kaikkia tarvitaan.
Esimerkkejä opiskeluajoista, opintosisällöistä ja laajuuksista:
-Sairaanhoitaja (AMK) 210 op, josta ammatillista osaamista edistävää käytännön harjoittelua 75 op eli noin 36%. Koulutuksen tavoiteaika 3,5 vuotta.
Tarkemmin esim. https://soleops.mamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjOps/tab/tab/sea?ryhma_id=4934253&koulohj_id=4588349&valkiel=fi&stack=push
- Terveydenhoitaja (AMK) ja ensihoitaja(AMK) 240 op, tavoiteaika 4 v, josta ammatillista osaamista edistävää käytännön harjoittelua 90-100 op eli n.40%
Tarkemmin esim. http://opinto-opas-ops.metropolia.fi/index.php?rt=index/nuoretJaAikuiset/SE12S1/ajoitussuunnitelma&lang=fi
- kätilö (AMK) 270op, tavoiteaika 4,5 v. tavoiteaika 4 v, josta ammatillista osaamista edistävää käytännön harjoittelua 135 op eli n.50%
Tarkemmin esim. http://opinto-opas-ops.metropolia.fi/index.php?rt=index/nuoretJaAikuiset/SHK12S1/ajoitussuunnitelma&lang=fi
Vetailun vuoksi HY:n lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma:
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/perustutkinnot/ll_opintojaksot.html - paskajaska<
Melkoinen provo aloittajalta. Faktatkin ovat pielessä muunkin kuin lääkiksen osalta. Oikeustieteiden osalta ei kandin papereita ole jaettu sitten vuoden 2004, jolloin se oli vielä ylempi korkeakoulututkinto. Nykyisin ylempi tutkinto on oikiksessa maisteri-nimikkeellä ja alempi on nimeltään oikeusnotaari.
Mielestäni on ihan oikein, että lääkiksessä saavat sen lisensiaatin arvon, tekeväthän he 60 noppaa enemmän. Voi sen muuallakin hankkia, mutta ainakin oikiksen puolella lisurit ovat katoavaa kansanperinnettä, ei niitä juuri kukaan enää tee. Tohtorintutkintoja sen sijaan tuntuu tulevan liikaakin. - ihmeet ja kummat
Holirei vaan. Aloittaja on usein ihmetellyt, miksi maisteria ylempi tutkinto on lisensiaatti. Siinä onkin ihmettelyä kerrakseen. Voin kertoa, että lisensiaattia ylempi tutkinto on tohtorin tutkinto. Sitä voi ihmetellä sitten seuraavat kymmenen vuotta.
- Lakikylteri
Trollin ruokinta-aika
"Olen usein ihmetellyt miksi ylemmän korkeakoulututkinnon nimi lääketieteellisissä tiedekunnissa on lääketieteen lisensiaatti. Kaikissa muissa tiedekunnissa titteli on maisteri."
Varmaan jäänne ajalta jolloin lääkiksestä valmistuttiin kansainvälisen tai lähinnä vanhan saksalaisen mallin mukaan suoraan ylimpään tutkintoon. Ja Suomessa oli pitkään jonnekin 60- tai 70-luvulle asti korkein suoritettava tutkinto lisensiaatin tutkinto.
Tohtori taas ei ollut muodollisesti samanlainen tutkinto kuin nykyisin, vaan se oli itseasiassa vain akateeminen arvonimi jonka sai väitellyt lisensiaatti.
"Kaikissa muissa tiedekunnissa titteli on maisteri."
Onhan noita muitakin tutkintoja joilla on oma titteli ilman maisteria, eli proviisori, diplomi-insinööri, arkkitehti jne, sehän on vain mikä titteli on sovittu lakia säädettäessä.
"Käsittääkseni lääkäriopiskelijat eivät edes tee mitää pro gradu -työtä. Jos sen tyyppisen tekevät, sitä kutsutaan väitöskirjaksi."
Tekevät, kuten palstalla on sanottu, mutta ainakin ne terveydenhuollon juridiikkaan tai terveyshallintoon liittyvät, jotka olen nähnyt ovat olleet aika matalatasoisia, tosin varmaan luonnontieteessä ne ovat vastaavasti parempia, mutta suppeita ovat kuitenkin tasoltaan ja laajuudeltaan graduun verrattuna.
Lääkärien ja juristien ero muihin on siinä että laki määrää suoraan opintojaksot joita pitää tutkinnossa suorittaa, muilla taas vasta gradussa osoitetaan pätevyys mitä opintojen kautta on saanut.
Sitten tämä lääketieteen tohtorit ovat vielä eri asia, sillä sen voi, tai ainakin aikaisemmin pystyi suorittamaan jo opintojen aikana omana suorituksenaan (korjatkaa jos olen väärässä), mutta lääkiksen tohtorit eroavat muista tohtoreista siltä osin, että kyse on osittain ammatillisesta tutkinnosta, koska on paljon virkoja joihin pitää erikoislääkäritutkinnon lisäksi olla myös tohtori, kun taas muilla oikeastaan ehkä teologeja lukuunottamatta tohtori on vain akateeminen tutkinto akateemista uraa varten.- Hienostelua?
Aikoinaan lääketieteestä väitelleet saivat automaattisesti LKT-arvon (lääketieteen ja kirurgian tohtori). Nyttemminhän on siis tuo LT-tutkinto.
Nimenomaan lääketieteen puolella tuo väitöskirja tehtiin/tehdään jo muiden opintojen ohella, jolloin se voidaan rinnastaa pro gradu -työhön. Tavallinen loppututkielma vastaa sitten keskimäärin tiedetiedekuntien kandidaatin työtä.
On ollut hauska seurata "koirien älähtämisiä" aiheen parissa. Maisteri - lisensiaatti - tohtori -ketjun "ylemmyys" osiinsa nähden ei kuitenkaan riipu, kuten kovasti yritetään väittää, tuntimääristä eikä vuosista, vaan yksinomaan tieteen filosofisten, metodologisten ja teoreettisten opintojen runsauden perusteella. Nämä tieteelliset kyvyt osoitetaan sitten kutakin tasoa vastaavissa, toinen toistaan laajemmissa ja tieteellisemmissä, tutkielmissa. Näiden selviöiden perusteella ei ole oikeutettua kutsua lääketieteen perustutkintoa lisensiaatintutkinnoksi - mot.
Olkaa rehellisiä, mutta kuitenkin rauhallisin mielin. Kutsuuhan kansa teitä "tohtoreiksi" ilman mitään tutkintojakaan ;-). - Lakikylteri
Hienostelua? kirjoitti:
Aikoinaan lääketieteestä väitelleet saivat automaattisesti LKT-arvon (lääketieteen ja kirurgian tohtori). Nyttemminhän on siis tuo LT-tutkinto.
Nimenomaan lääketieteen puolella tuo väitöskirja tehtiin/tehdään jo muiden opintojen ohella, jolloin se voidaan rinnastaa pro gradu -työhön. Tavallinen loppututkielma vastaa sitten keskimäärin tiedetiedekuntien kandidaatin työtä.
On ollut hauska seurata "koirien älähtämisiä" aiheen parissa. Maisteri - lisensiaatti - tohtori -ketjun "ylemmyys" osiinsa nähden ei kuitenkaan riipu, kuten kovasti yritetään väittää, tuntimääristä eikä vuosista, vaan yksinomaan tieteen filosofisten, metodologisten ja teoreettisten opintojen runsauden perusteella. Nämä tieteelliset kyvyt osoitetaan sitten kutakin tasoa vastaavissa, toinen toistaan laajemmissa ja tieteellisemmissä, tutkielmissa. Näiden selviöiden perusteella ei ole oikeutettua kutsua lääketieteen perustutkintoa lisensiaatintutkinnoksi - mot.
Olkaa rehellisiä, mutta kuitenkin rauhallisin mielin. Kutsuuhan kansa teitä "tohtoreiksi" ilman mitään tutkintojakaan ;-)."Nimenomaan lääketieteen puolella tuo väitöskirja tehtiin/tehdään jo muiden opintojen ohella, jolloin se voidaan rinnastaa pro gradu -työhön."
Luulen että nämä varsinaiseen lääketieteeseen liittyvät väitöskirjat ovat ihan vertailukelpoisia muiden alojen väikkäreiden kanssa tehtiin ne opintojen jälkeen tai aikana.
Enemmänkin olen havainnut että näissä poikkitieteellisissä vaikkapa esim. terveydenhuollon talouden tai juridiikan käsittely lääketieteen näkökulmasta on varsin kömpelöä näissä lääketieteen tutkimuksissa.
"On ollut hauska seurata "koirien älähtämisiä" aiheen parissa. Maisteri - lisensiaatti - tohtori -ketjun "ylemmyys" osiinsa nähden ei kuitenkaan riipu, kuten kovasti yritetään väittää, tuntimääristä eikä vuosista, vaan yksinomaan tieteen filosofisten, metodologisten ja teoreettisten opintojen runsauden perusteella."
Oikeastaan luulen että se taitaa lääkiksien kohdalla tulla eniten tieteenalan traditiosta, eli lääketieteessä ei ole (ns ylemmän tiedekunnan tutkintona) koskaan väitelty maistereiksi, vaan lääkiksen tutkinto on aina ollut tohtori, ja Suomessa siihen on liittynyt tutkintorakenteen jäänteenä lisensiaatin nimitys perustutkinnossa.
Mutta koko ketju on kyllä oikeastaan vähän turha, vaikka lääkiksen lisensiaatit perustutkinnon nimikkeenä sotkeuvat joskus oikeisiin jatkotutkinnon suorittaneisiin lisureihin, niin pitäisin tätä ongelmista pienempien joukossa. - Ei Jeesus!
Hienostelua? kirjoitti:
Aikoinaan lääketieteestä väitelleet saivat automaattisesti LKT-arvon (lääketieteen ja kirurgian tohtori). Nyttemminhän on siis tuo LT-tutkinto.
Nimenomaan lääketieteen puolella tuo väitöskirja tehtiin/tehdään jo muiden opintojen ohella, jolloin se voidaan rinnastaa pro gradu -työhön. Tavallinen loppututkielma vastaa sitten keskimäärin tiedetiedekuntien kandidaatin työtä.
On ollut hauska seurata "koirien älähtämisiä" aiheen parissa. Maisteri - lisensiaatti - tohtori -ketjun "ylemmyys" osiinsa nähden ei kuitenkaan riipu, kuten kovasti yritetään väittää, tuntimääristä eikä vuosista, vaan yksinomaan tieteen filosofisten, metodologisten ja teoreettisten opintojen runsauden perusteella. Nämä tieteelliset kyvyt osoitetaan sitten kutakin tasoa vastaavissa, toinen toistaan laajemmissa ja tieteellisemmissä, tutkielmissa. Näiden selviöiden perusteella ei ole oikeutettua kutsua lääketieteen perustutkintoa lisensiaatintutkinnoksi - mot.
Olkaa rehellisiä, mutta kuitenkin rauhallisin mielin. Kutsuuhan kansa teitä "tohtoreiksi" ilman mitään tutkintojakaan ;-).Lueppa läpi yksi lääketieteelinen väitöskirja.
Saat huomata että se on kaukana pro gradu työstä.
Ihan todellakin kunnon väitöskirja, johon pitää sisällyttää 4 (vai onkohan nykyään 3) riittävän hyviin lääketietteellisiin lehtiin saatua julkaisua (vertasiarviointia käyttäviin) joissa olet itse kirjoittajana.
Että se siitä rinnastuksestasi graduun...
Aikaakin väitöskirjaan menee huomattavasti enemmän kuin graduun. 2-4 vuotta TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ.
Sen tekemisen kyllä saa alottaa opiskeluaikana, mutta se ei todellakaan tarkoita että se olisi joku lopputyöhön verrastettava.
Joten siinä meni väitteesi lääketieteellisen väitöskirjantekijän tieteelisten kykyjen ja metodien tuntemuksen huonoudesta.
Joten hyväksy se hiljaa mielessäsi, että lääketieteen lisensiaatilla on LÄÄKETIETEEN tutkimusmetodeista lisensiaatin arvoon oikeuttava tuntemus, vaikka sen kriteerit eivät olekaan samat kuin monella muulla tieteen alalla. - Hienostelua?
Ei Jeesus! kirjoitti:
Lueppa läpi yksi lääketieteelinen väitöskirja.
Saat huomata että se on kaukana pro gradu työstä.
Ihan todellakin kunnon väitöskirja, johon pitää sisällyttää 4 (vai onkohan nykyään 3) riittävän hyviin lääketietteellisiin lehtiin saatua julkaisua (vertasiarviointia käyttäviin) joissa olet itse kirjoittajana.
Että se siitä rinnastuksestasi graduun...
Aikaakin väitöskirjaan menee huomattavasti enemmän kuin graduun. 2-4 vuotta TÄYSIPÄIVÄISTÄ TYÖTÄ.
Sen tekemisen kyllä saa alottaa opiskeluaikana, mutta se ei todellakaan tarkoita että se olisi joku lopputyöhön verrastettava.
Joten siinä meni väitteesi lääketieteellisen väitöskirjantekijän tieteelisten kykyjen ja metodien tuntemuksen huonoudesta.
Joten hyväksy se hiljaa mielessäsi, että lääketieteen lisensiaatilla on LÄÄKETIETEEN tutkimusmetodeista lisensiaatin arvoon oikeuttava tuntemus, vaikka sen kriteerit eivät olekaan samat kuin monella muulla tieteen alalla.Puhuin lisensiaatintutkinnosta yleisten tiedetiedekuntien ja suomalaisen tiedemaailman ja tieteen historian näkökulmista ja kriteereistä käsin. Jos nyt esimerkiksi lääkärikoulu haluaa sitten livetä näistä periaatteista ja luoda joidenkin tilastotieteen yms. alkeiskurssien tuomalla "tieteellisyydellä" oman pikku tiedemaailmansa self-styled titteleineen ja tutkintoineen, niin siitä vaan. Bolognan mallin mahdollistanut korjaus menetettiin jostain syystä.
Maailmalla on muuten myös satoja, jos ei tuhansia itsekeksittyjä ritarikuntia, joiden jäsenet kekkuloivat aitojen mallien mukaan tehdyissä viitoissaan eri tuomiokirkoissa ottamassa vastaan ritariksilyöntejä suurmestareilta. Pidetään valtavia juhlia kristallikruunujen loisteessa ja nauru ja laulu raikaa.
Eräs tuntemani henkilö oli joskus opiskeluaikanaan töissä sairaalassa ja hänen tehtävänään oli kirjoittaa puhtaaksi lääkärien sanelemia kirjelmiä. Naiviuttaan oli sitten muuttanut erään "Pekan" saneleman "tohtori" -tittelin "lääk.lis." -muotoon, kun tiesi, ettei tuo "Pekka" ollut mikään väitellyt tohtori. No, huomasi sitten myöhemmin, että "Pekka" oli korjannut "tohtorin" taas paikoilleen ;-).
- Päähänpinttymäkö?
Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnot ovat lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettavia jatkotutkintoja.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto
(kuten filosofian tohtorin tutkintokin) vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka
on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa.
Uselsta muista aloista poiketen tutkinto voidaan suorittaa myös perustutkinnon aikana ja osa lisensiaatin tutkintoa suorittavista tekeekin näin, erityisesti ne joilla on jo aiempi akateeminen tutkinto sekä tutkimuskokemusta läheltä liippaaavalta alalta.
Tutkinto koostuu opinnoista, joita on oltava yhteensä 40 opintopistettä, ja väitöskirjatyöstä. Yleiskoulutuksen laajuus on 10-20 opintopistettä ja erityiskoulutuksen laajuus 20-30 opintopistettä.
Lääketieteen tohtorin tutkintoon vaaditaan siis yhtensä 10 vuoden (6v. 4v.) kokopäivätoiminen työpanos.
Valitettavasti on vaikea nähdä miten muiden akateemisten alojen viisivuotisen maisterintutkinnon progradu-työ olisi samantasoisesti rinnastettavissa lääketeteen tohtorin tutkintoon.
Mikä ongelma "Hienostelua?"-nimimerkillä on tutkintonimikkeiden suhteen?
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnothan on mahdollista suorittaa muissakin kuin lääketieteellisissä tiedekunnissa ja vieläpä vähemmillä työtunneilla. - 2+1
Tässä taas tuli todistettua itselleni, että kun lause alkaa sanalla "käsittääkseni", ei kirjoittajalla ole mitään käsitystä asiasta eikä hän itseasiassa edes tiedä siitä mitään.
Jos kerran lääkäri, oli sitten lisensiaatti tai ihan tohtori, on pilipali ja koulutus ei vaadi paljon mitään, voi aloittaja aloittaa lääkiksen opiskelunsa tuossa tuokiossa. - clm1
Olen suorittanut kolme lääketieteen tohtorin tutkintoon kuuluvaa jatko-opintokurssia, vaikka oma tohtorin tutkintoni liittyy strategiseen johtamiseen ja valitettavasti opiskeltavat asiat ovat olleet tasoa kandivaiheen 2. tai 3. vuosi, mutta silti täysin uusia asioita LL tutkinnon suorittaneille. Mielestäni em. kuvaa hyvin myös LL koulutuksen tasoa, joka ei vaadi paljon. Saman olen kuullut myös useilta lääkiksen proffilta ja dosenteilta, mutta minkäs teet kun ykkösen keskiarvolla revitään töihin. Lääkikseen pitäisi ottaa tuplaten opiskelijoita, joista puolet heitettäisiin pois kandivaiheen jälkeen puhtaasti kumulativiisen gpa:n perustella. Drop outit voisivat mennä, vaikka kykyjään paremmin vastaavaan hoitsukouluun.
- 124fa
...tai strategisessa johtamisessa voitaisiin alkaa tehdä merkittävää tutkimusta suomessa tai kauppiksen hienostelijat voisivat lopettaa tohtorintutkintohienostelun ja mennä paremmin alaansa vastaavaan kouluun amkkiin. Joillekin paperilaput ja tittelit on tärkeitä selvästi. Toiset arvostavat enempi osaamista
- Maisteri999
124fa kirjoitti:
...tai strategisessa johtamisessa voitaisiin alkaa tehdä merkittävää tutkimusta suomessa tai kauppiksen hienostelijat voisivat lopettaa tohtorintutkintohienostelun ja mennä paremmin alaansa vastaavaan kouluun amkkiin. Joillekin paperilaput ja tittelit on tärkeitä selvästi. Toiset arvostavat enempi osaamista
Niin, tittelit ja tutkinnot ovat nimenomaan tärkeitä lääkäreille ja heiksi opiskeleville, kuten koko ketju on selvästi osoittanut.
- thrthrth
Lääkärit valmistuvat tiettyyn ammattiin, maisterit eivät välttämättä. Vertaa hum maisteri. Koska lääkäri kuitenkin tekee työtä, joka voi väärin tehtynä aiheuttaa vakavan vaaran, on hyvä että on LISENSSI, LUPA tehdä työtä.
- Licence to kill
Jos nyt lisenssi ammatinharjoittamiseen joiltakin tarvittaisiin, niin yhteiskunta- ja taloustieteilijöiltä. Heillä on maailmassa yksinoikeus massiivisiin, pitkäaikaisiin kokeisiin elävillä ihmisillä, mikä esimerkiksi lääketieteilijöiltä puuttuu.
- sinullekin
Luin tämän ketjun uudelleen, taas.
Lopputuloksena voin sanoa: Hankkikaa elämä.
Minullakin on.- Maisteri III
Mikäs nyt noin vitutteloittee? Ollaanko lääkiksessä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3177424Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662146- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161362- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91231Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691210RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541146Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411071Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019