Olen keväällä ylioppilaaksi valmistuva abi ja nyt olis kova paniikki päällä valita se jatkopaikka. Ja todellakin valita, sillä opiskelupaikka varmistui jo lukion fysiikka-kisassa :D. Niin että "parhaille" (sopivimmille/arvostetuimmille) linjoille tässä pitäs hakea ettei mene tilaisuus hukkaan.
Lukion puolella kiinnostus on keskittynyt erityisesti fysiikkaa (10) ja hieman biologiaankin (10/L), matikka (10) menee tarvittaessa. Tai no kaikki luonnistuu, mutta vain nämä ilman suuria ponnisteluja...
Tällä hetkellä olen pohtinut TKK:n teknillistä fy & ma (jatkona lääketieteellinen tekniikka), sekä bioinformaatioteknologiaa, joka kuitenkin kuulostaa liikaa bilsaan suuntautuvalta (fysiikka on must). Samassa olen tulevien töiden puolesta harkinnut esim. sähköpuolta ja rakennustekniikka, joilta voisi odottaa parempaa työllisyyttä, mutta halu ymmärtää muutakin kuin yhden alan juttuja olisi mahtavaa.
Myös TTY:n teknis-luonnotieteellinen kuulostaa myös aika maukkaalta, josta voisi saada irti vaikka lääketieteellistä fysiikkaa.
Perinteisistä fysiikan opinnoista yliopistoissa olen periaatteessa luopunut helpon sisäänpääsyn, liiallisen teoreettisuuden (ja vaikean työnhaun?) vuoksi.
Pyydän siis apuanne, teekkarit ja mitkälie,
Mihin bioinformaatioteknologia keskittyy, ollaanko siellä tasaisesti vain bilsan alueella? Periaatteessa vain ihminen ja mikrobiologia kiinnostavat fysiikan ohella, joten onko mitään järkeä?
Tekn. fy kuuulostaa muuten hyvältä, mutta tutkinto kuulostaa vain lukion fysiikan jatkokurssilta, josta ei taaskaan työllisty mihinkään? Onko esim. alaan liittyviin kesätöihin mitään mahiksia? Mites se lääketiede sitten?
Entä onko TTY:n teknillisluonnontieteellisellä ja TKK:n tekn. fy &ma opintojen suhteen eroa? (jos suuntautuu fysiikkaan)
Haluaisin päästä nopeasti töihin valmistumisen jälkeen (kukapa ei) ja karismaa löytyy, joten onko työllistyminen näillä linjoilla mahdollista? Vai pitääkö hakea vähän "matalalentoisimmille" linjoille, kuten rakennustekniikkaan jne.? Vai kannattaako esim. ylimääräisten tuotantotalouden kurssien läpikäynti, josta olen kuullut jotain positiivista?
Kaupungilla/opiskeluilmapiirillä tai muillakaan asioilla, mitkä eivät liity opintojen sisältöihin tai töihin, ei ole tässä keskustelussa suurta merkitystä.
Jos joku viitsisi antaa vinkkiä tai suositella jotain linjaa, niin olisin erittäin kiitollinen.
FYSIIKKAA ja biolääketiedettä, mitä teen elämälläni?
7
3382
Vastaukset
- Jaahasniin
En muuta osaa sanoa, mutta vaikuttaa siltä, että sinulla on päässä älliä ihan kunnolla. Se taas tarkoittaa, että sinuna hakisin vaikkapa tuonne teknilliseen fysiikkaan. Sen kautta saat lukea fysiikkaa sydämesi kyllyydestä ja soveltavana fysiikkana mahdollisuudet työelämään ovat aivan kohtuulliset. Ala voi kuitenkin olla mikä vaan, mutta älä nyt ihmeessä tuhlaa itseäsi mihinkään perusduunari aloihin, jos sitä jo kerran mainitsemaani älliä löytyy.
- ---
Ehkä se jako tosiaan kannattaa tehdä "selkeä ammatti-/alasuuntaavuus" vs. "laaja yleiskäsitys". Noin se TeFy (laaja soveltavan tieteen yleiskuva) vs. muut insinöörialatkin (ammatti- ja alasuuntautuneisuus) menee. Toisaalta kannatta miettiä kiinnostaako ensisijaisesti tieto ja teoria vai sovellukset. Jos löytää jotain tiettyä itseä kiinnostavaa soveltavaa alaa/suuntausta niin ehkä kannattaa pyrkiä kuitenkin noihin teknillisiin oppiaineisiin vs. yliopistofysiikkaan, jossa niitä sovelluksia ei välttämättä näe, eikä ole tarkoituskaan nähdä pitkään aikaan, eikä niihin todennäköisesti opetusohjelmasta löydy (ainakaan kovin selkeää) "suuntausta".
Bioinformaatioteknologia voi liittyä joko informaatioteknologian rauta- tai softapuoleen, riippuen mitä tarkalleen ko. termin alle on kätketty (softapuoli tosin voi kulkea nimellä "bioinformatiikka"). Kuitenkin siis biologisen tieteen (esim. lääketiede) ja tekniikan tarkoituksiin tehtyä tutkimusta ja tekniikkaa.
- DI jota ei neuvottu
Toisen ihmisen neuvominen on aina hieman vaarallista, mutta haluan kuitenkin joitain asiaan liittyviä keskeisiä asioita tuoda esille. Jos aivan suoraan sanotaan, niin Suomessa on vain kaksi yliopistoa, jotka yltävät tieteen nykytasolle. Nämä ovat Aalto TKK (erityisesti teknillisen fysiikan osasto) ja Helsingin yliopisto (fysiikka). Muut yliopistomme ovat fysiikan osalta lähinnä opettajankoulutuslaitoksia. Esimerkiksi Tampereen TTY:llä ei tietääkseni ainakaan kovin syvällisesti voi opiskella esim. kvanttimekaniikkaa, joka on modernin fysiikan keskeisin teoria - tämä jo kertoo hyvin paljon, millä tieteellisellä tasolla kyseisessä oppilaitoksessa toimitaan!
Kuten edellinen kirjoittaja totesi, niin sinulla vaikuttaisi olevan älliä vaikka muille jakaa, joten liian helpon valinnan eli jonkin "ruuvi ja mutteri"-linjan valinta voisi olla matemaattisten kykyjesi haaskausta. Lisäksi näiden käytännön läheisten insinöörilinjojen opiskelijat eivät useinkaan ole kovin motivoituneita opinnoista vaan monet ajautuvat opintoihin ja koulutus on varsinaista "massakoulutusta", jossa omaksutaan annetut asiat sellaisenaan ilman sen kummempia älyllisiä pohdintoja. Mielenkiinnon kohde on urheilussa tai muussa harrastuksessa kuin opintojen kohteessa, johon suhtaudutaan kuin tehdasduunari työhönsä. (Viihtyisitkö tällaisessa joukossa ja motivoisiko se sinua ?) Tuotantotaloutta voi olla hyödyllistä lukea sopivan kokoinen pieni peruspaketti, mutta myös sen valitseminen pääaineeksi olisi lahjojesi haaskausta sillä tuskin haluat ruveta isona "bull shit artistiksi" ilman mitään varsinaista substanssia tai osaamista elämäntehtävänä pelkkä rikkauden kahmiminen ja rahan perässä juokseminen (et kai sellaistakaan halua - voisitko edes kunnioittaa itseäsi ?)
Jos haluat perehtyä fysiikkaan hyvin syvällisesti, niin suosittelisin HY:tä ja mikäli taas teorioiden soveltaminen tekniikan kentällä tuntuisi omimmaltasi työltäsi, niin silloin Aalto TKK:n teknillisen fysiikan vaihtoehto voisi paras valinta. Työllistymistä on vaikea ennustaa opiskeletpa sitten mitä tahansa tekniikan alaa sillä tilanne saattaa muuttua jopa viidessä vuodessa paljonkin.- Fyysikko
Nyt meni DI:lla hiukan pieleen arvio fysiikan opetuksen ja tutkimuksen tasosta Suomessa! Eri yliopistot ovat Suomessa eri lailla painottuneita tutkimusalojen osalta, joten vaikka se, ettei TTY:lla loydy kvanttimekaniikan jatkokursseja ei todellakaan kerro mitaan ko. oppilaitoksen tieteellisesta tasosta. Eli todella tietatamaton ja lapsellinen mielipide ko. kirjoittajalla.
Itse mene sinne missa kurssit sinua kiinnostavat. Jos jakko-opinto vaiheessa haluat tehda jotain muuta, niin Suomessa kylla ainakin fyysikot tuntevat toisensa, ja siirtyminen paikasta toiseen onnistuu kylla.
- l0l0l0tr0oll3d
Ei ole mitään mahdollisuutta saada töitä, huvin vuoksi ne teekkarit sitä fysiikkaa siellä lukevat. Jos arvostusta haluat, lue lääkäriksi tai juristiksi (myös huomattavasti vaikeampi päästä sisään, kun mikään teknillisen alan linja). Tosin eipä kukaan sinua silloinkaan pelkästään ammattisi perusteella arvosta.
- DI + LL
Alkuperäiselle kyselijälle voin suositella Aalto-yliopistoa jos kiinnostaa kokeellinen fysiikan työ (mitä itse suosittelen) ja Helsingin yliopistoa jos tarkoitus on perehtyä enemmän teoreettiseen fysiikkaan. Aiemmin kursseja käytiin hieman ristiin niin että ainakin jatko-opintovaiheessa oli tapana suorittaa yhteiskursseja Helsingin yliopistolla (esim. Monen kappaleen ilmiöt http://theory.physics.helsinki.fi/~moka/).
Aalto-yliopistolla ja muilla yliopistoilla on aktiivinen suhtautuminen opiskelijoihin niin että kesätöitä löytyy ja tutkimustyöhön pääsee käsiksi opintojen kuluessa jos kiinnostaa. Työllistymisen kannalta on hyvä osata fysiikan pohja laajalti sekä matematiikkaa, ohjelmointia, muutakin tekniikkaa ja osata käyttää tavallisimpia ohjelmia. Teknillisen fysiikan koulutusohjelman hyvänä puolena tehtiin laajempia harjoitustöitä (ns. erikoistyöt) ennen diplomityötä eli lopputyön tekeminen ei yleensä ollut ongelma.
Työllistymistä kannattaa miettiä mutta käsittääkseni työpaikkoja on ainakin nousukaudella löytynyt hyvin. Lääketieteellsen fysiikan valinnut voi aina suunnata sairaalafyysikon uralle ja luulisi tarvetta olevan ydinvoimainsinööreille. Kannattaa pohtia tosissaan muitakin koulutusohjelmia kuten vaikka rakennus- tai sähkötekniikkaa joiden alojen insinöörejä tarvitaan aina. - Inkubiitti
Monta kysymystä bioinformaatioteknologiasta jäi vielä vastaamatta, joten tässä alan opiskelijan näkemys.
Bioinformaatioteknologia ei todellakaan jää vain biologian puolelle, vaan kandidaatin tutkinnossa opiskellaan kolmen Aallon korkeakoulun puolelta kursseja. Linjalla opit perusteet ohjelmoinnista, sähkötekniikasta ja elektroniikasta sekä kemiasta. Biologiaa pääaineopinnoissa on käytännössä kaksi kurssia: fysiologia sekä solu- ja molekyylibiologia. Kandidaatin tutkinnossa on myös tilaa erikoistua haluamaansa suuntaan sekä sivuaineen (25op) että vapaavalintaisten opintojen (25op) verran. Linja on Aallon kolmanneksi vaikein* päästä sisään, eli opiskelija-aineskin on motivoitunutta ja osaavaa. Tarkemmin kandidaatintutkinnosta:
http://studyguides.aalto.fi/elec/2013-kand/kandidaatin-tutkinto/pääaine/bioinformaatioteknologia.html
sekä
http://www.inkubio.fi/node/189
Life Science Technologies -maisteriohjelman kaikkiin kuuteen pääaineeseen pääsee suoraan bioinformaatioteknologian linjalta. Kuvauksia maisteripääaineista voi katsoa osoitteessa http://studyguides.aalto.fi/2015-lifetech/ . Maisteripääaineet ovat hyvinkin erilaisia, ja niistä löydät varmasti itseäsi kiinnostavan, jos ihmiseen liittyvä teknologia on lähellä sydäntä.
*http://dia.fi/media/26477/alimmat_hyvaeksytyt_lopulliset_paeivitetty.pdf
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029