EUn perustuslaki

UV 3/2004

EU:n perustuslaki neljässä osassa

UV 3/2004

EU:n uusi perustuslaki jakautuu neljään.

Tärkein on I osa. Siinä ovat perustavaa laatua olevat määräykset, joiden muuttaminen on vaikeinta. Perustuslain laadintaa varten koolle kutsuttu peruslain valmistelukunta eli konventti osallistui aidosti vain tämän osan valmisteluun, ja sen lopullisen sanamuodon päätti sitten kaikkien jäsenmaiden edustajista koostunut hallitusten välinen konferenssi (HVK).

EU:n perusoikeuskirja on liitetty perustuslakiin sen II osana. Se valmisteltiin erityisessä perusoikeuskonventissa pari vuotta ennen perustuslakia. Siihen ei saanut kirjata yhtäkään sellaista uutta oikeutta, joka ei olisi sitonut jokaista jäsenmaata jo aikaisemmin. Perusoikeuskirja ei niin ollen lisää EU-kansalaisille uusia oikeuksia eikä paranna vanhoja niin kuin ei EU:n perustuslakikaan, joka on näiltä osin vain vanha perusoikeuskirja.

Perustuslain III osa on laajin. Se on käytännöllisesti katsoen kokonaan syntynyt virkamiesvalmistelun tuloksena ilman että kukaan kantaa siitä ns. poliittista vastuuta. Siinä ovat yksityiskohtaiset määräykset ja tulkintaohjeet siitä, mitä I osassa sanotaan. Sen määräyksiä on helpompi muuttaa kuin I osaa, jonka määräysten muuttaminen vaatii yleensä uuden konventin koollekutsumisen ja sen jälkeen kaikkien jäsenmaiden parlamenttien hyväksynnän.

Perustuslain suppea IV osa, kymmenkunta artiklaa, on toimeenpano-osa. Siitä voidaan lukea, että perustuslaki merkitsee vanhan unionin lakkauttamista ja uuden perustamista niin että uusi aloittaa toimintansa aikaisintaan 1.11.2006.

Perustuslakiin liitettiin Brysselin kesäkuun huippukokouksessa 2004 monta sataa sivua erilaisia pöytäkirjoja (muun muassa Suomen liittymissopimus EY:hyn). Ne ovat EU:n ensisijais- eli primäärioikeutta ja perustuslain veroisia määräyksiä.

Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden näkökulmasta ongelmallisin on pöytäkirja unionin perustuslain I-40 artiklan 6 kohtaan ja III-213 artiklaan perustuvasta pysyvästä jäsentyneestä yhteistyöstä. Siitä lisää lehtemme sivulla 9.

Monopolivalta perustuslain artiklojen tulkintaan annetaan (artikla IV-3.4) unionin perustuslakituomioistuimeksi muutettavalle nykyiselle EY-tuomioistuimelle. Myös kaikki sen vuosikymmenten varrella tekemät perussopimusten tulkinnat muuttuvat EU:n primäärioikeudeksi, joka on ylempää lainsäädäntöä kuin jäsenvaltioiden lait.

Uuden perustuslain tarkistettu versio hyväksytään Roomassa 29.10.2004. Siihen saakka siitä on käytettävissä vain HVK:n hyväksymä alustava asiakirja CIG 86/04 (sekä siihen liittyvät pöytäkirjat). Se löytyy sähköisessä muodossa muun muassa Seppäsen kotisivulta osoitteesta: www.eskoseppanen.net/jutut/plaki2.pdf

Monissa EU-maissa uudesta perustuslaista järjestetään kansanäänestys.

Kansallisen lain mukaan sellainen on pakollinen Irlannissa ja Tanskassa siirrettäessä valtaa maasta ulos.

Sen järjestänevät myös Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Luxemburg, Portugali ja Ranska sekä mahdollisesti myös Puola, Tshekki ja Viro. Jos kaikki nämä maat järjestävät kansanäänestyksen, yhä uudet maat joutunevat niin tekemään. Sellainen poliittinen virus, joka edustaa kansojen tahtoa, kulkeutuu helposti yli rajojen.

Suomen poliittinen eliitti ei halua asiasta kansanäänestystä.

Se pelkää - samoin kuin Ruotsin hallitus EMU-kansanäänestyksensä jälkeen kokemassaan krapulassa - omaa kansaansa ja EI-tulosta. Se on sitoutunut sanomaan KYLLÄ, vaikka sillä tavalla vähenee Suomen täysivaltaisuus omiin lakeihin ja murenee Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus.

Me kansalaiset voimme yhdessä yrittää painostaa Suomen hallitusta niin että asiasta järjestetään kansanäänestys myös Suomessa. Sitä varten on kerättävä nimiä kansanäänestysvaatimuksen taakse. Nyt on oikea aika toimia.

Kampanjointiin voi osallistua sähköisesti kansanäänestysliikkeen kotisivuilla osoitteessa www.kansanaanestys.fi

Kansainvälistä rintamaa perustuslain saamiseksi kansanäänestykseen kaikissa EU-maissa kootaan sähköisillä sivuilla www.european-referendum.org

Kyseessä on aito perustuslaki

Poliittinen eliitti puhuu perustuslaillisesta sopimuksesta sen sijasta että sanottaisiin avoimesti: perustuslaki. Vain (liitto)valtioilla on perustuslaki, ja tätä kautta EU:ta liittovaltioidaan.

Perustuslain juridisen muodon hämärtämistä tarvitaan, koska se halutaan saattaa jäsenmaissa voimaan kansainvälisenä sopimuksena ikään kuin ei olisi lainkaan kysymys niiden omia perustuslakeja ylemmästä järeän luokan perustuslaista. Siitähän siinä on kysymys (artikla I-6):

Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

Poliittisen eliitin logiikka kulkee niin, että teksti hyväksytetään ensin jäsenmaissa valtiosopimuksena, ja sen jälkeen siitä tulee, hupsista vaan, kaiken kattava EU:n perustuslaki ja alkaa päteä se, mistä 1. artiklassa sanotaan näin:

Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.

Sanotaan suoraan, että kyseessä on perustuslaki.

Kun "tällä perustuslailla... perustetaan Euroopan unioni", se tarkoittaa, että vanha unioni lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan uusi. Kun Suomi liittyi jäseneksi EY:hyn vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen, uuteen EU:hun liitytään hyväksymällä sille perustuslaki. Kun uusi EU on ihan erilainen kuin se EY, johon liityttiin kansanäänestyksellä, myös uuteen unioniin liittymisestä pitää järjestää kansanäänestys!

Sen järjestämistä puoltaa myös se, että perustuslain tulee "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa".

Tiedetään, että valtioiden tahtoa ilmaisevat kansalliset parlamentit. Sen sijaan kansalaisten tahto voi olla erilainen kuin kansan edustajien tahto varsinkin, kun asia ei ollut lainkaan esillä valittaessa kansanedustajia.

Ensimmäisen artiklan luonnoksissa luki koko perustuslain valmistelun ajan, että unioni käyttää jäsenmaiden sille antamaa toimivaltaa "liittovaltion tavoin". Valmistelun viimeisenä yönä sanat "liittovaltion tavoin" korvattiin sanalla yhteisönä. Sitä, mistä on kysymys, ei haluta sanoa ääneen, ja siksi sana "yhteisönä" pitää lukea "liittovaltion tavoin".

Uuden unionin liittovaltioluonteisen kehityksen edesauttamiseksi perustuslakiin lisättiin valmistelun loppuvaiheessa liittovaltion symbolit. Hallitusten välisessä konferenssissa ne siirrettiin perustalain I osan artiklaksi 6 a (joka lopputarkistuksessa muuttunee artiklaksi 7):

Unioni lipussa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä.

Unionin hymni on ote Ludwig van Beethoovenin yhdeksännen sinfonian Oodista ilolle.

Unionin tunnuslause on: Moninaisuudessaan yhtenäinen.

Unionin raha on euro.

Eurooppa-päivää vietetään kaikkialla unionissa yhdeksäntenä päivänä toukokuuta.

EU ei ole vielä liittovaltio siinä merkityksessä, että se voisi omilla päätöksillään kasvattaa omaa valtaansa. Sitä tarkoittaa ensimmäisen artiklan lause, jonka mukaan se voi käyttää vain jäsenmaiden sille antamaa toimivaltaa. Tämä ns. kompetenssi kompetenssi (ja se, että EU ei voi vielä maksattaa kansalaisillaan veroja, vaikka perustuslaki saattaakin luoda euroveroille laillisen perustan) oikeuttaa sanomaan, että unioni ei ole liittovaltio. Se on kuitenkin kehityksen selkeä suunta.

Kapitalismi on kirjattu perustuslakiin

Eurooppalainen laitavasemmisto vastustaa EU:n perustuslain hyväksymistä hyvin erilaisin perustein. Useissa maissa, joissa vasemmisto on federalistisempi eli liittovaltiohenkisempi kuin pohjoismaissa, keskeisin peruste perustuslain hylkäämiselle on sen epäsosiaalinen luonne.

Koetaan, että perustuslaista puuttuu sosiaalinen ulottuvuus, että se estää vaihtoehtoisen Euroopan rakennustyön ja että se on kapitalistinen pakkopaita ja rautahaarniska unionin ylle.

Kapitalismi on kirjattu perustuslakiin (artikla I-4) markkinavoimien täysvapautena:

Unioni takaa henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden alueellaan tämän perustuslain määräysten mukaisesti.

Tämänkin artiklan mukaan kyseessä on perustuslaki eikä mikään perustuslaillinen sopimus. Perustuslaki on eurooppalaisen kapitalismin korporatiivisen version täyskaskoturva.

Omaamme ylempi perustuslaki

Liittovaltiolaiset sanovat, että EU:n perussopimukset ovat aina olleet ylemmän tason määräyksiä kuin kansalliset perustuslait.

Se, että näin sanotaan, perustuu EY-tuomioistuimen tulkintaan asiasta. Sitä ennen ei tätä perustuslain määräystä ole kirjoitettu perussopimuksiin.

Se kirjataan nyt perustuslakiin (artikla I-5) ja sille hankitaan kansallisten parlamenttien ratifiointi:

Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

Unionin tuomioistuimesta tulee perustuslain ainoa virallinen tulkitsija eli perustuslakituomioistuin!

Sen johdosta myös sen kaikkinaiset perussopimusten tulkinnat, jotka ovat syntyneet vuosikymmenten varrella vanhojen sopimusten mukaan, ovat unionin ensisijaista lainsäädäntöä (artikla IV-3.4):

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeuasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee IV-2 artiklalla kumottujen sopimusten ja säädösten sekä niiden soveltamiseksi hyväksyttyjen säädösten ja yleissopimusten tulkintaa ja soveltamista, säilyy soveltuvin osin unionin oikeuden ja erityisesti tämän perustyslain vatsaavien määräysten tulkinnan lähteenä.

Näin sanotaan ensi kerran julki, että myös EY:n tuomioistuimen päätökset ovat ylempiä kuin kansallinen laki.

Tulee ylikansallinen päätöksenteko

Perustuslain mukaan (artikla I-33.1) EU:ssa ruvetaan tekemään entistä ylikansallisempia päätöksiä:

Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat eurooppalait ja -puitelait yhdessä komission ehdotuksesta ja III-302 artiklassa tarkoitettuja tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen menettelysääntöjä noudattaen. Jos parlamentti ja neuvosto eivät pääse asiassa sopimukseen, kyseistä säädöstä ei anneta.

Tällä tavalla lakien säätämisen perustaksi tulee tavanomainen lainsäätämisjärjestys. Se on ylikansallista päätöksentekoa: vähemmistöön jääneiden maiden on tyydyttävä enemmistön päätöksiin ja saatettava omassa lainsäädännössään voimaan enemmistön tahto.

Tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan laki tulee hyväksyä sekä ministerineuvostossa että parlamentissa, molemmissa erikseen.

Ministerineuvoston määräenemmistömenettely suosii suuria maita, ja europarlamentissa niillä on muita suurempi pääluku. Molemmissa toimielimissä suuret maat saavat yhteisen veto-oikeuden kaikkiin lakeihin, kun taas pienten maiden ei ole käytännössä mahdollista äänestää kumoon suurten maiden tahtoa.

Veto-oikeuteen (artikla I-24) veto-oikeuteen vaaditaan neljä maata, joista kolme suurta:

Määräenemmistö on vähintään 55 prosenttia neuvoston jäsenistä; heitä on oltava vähintään viisitoista ja heidän on edustettava jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestömäärä on 65 prosenttia unionin väestöstä.

Kun kolmessa suuressa jäsenmaassa on 44 prosenttia asukasluvusta, kolme suurta jäsenmaata yhdessä voi estää minkä tahansa lain voimaantulon. Viimeisen valtaa koskeneen väännön jälkeen veto-oikeuteen tarvitaan neljäskin valtio ("määräenemmistössä on oltava vähintään neljä neuvoston jäsentä"), mutta tämä ei ole ongelma suurille maille. Pienten maiden ääniä ostetaan ja myydään, ja ne ovat halpoja.

Ongelma ylikansallisessa päätöksenteossa on se, että EU panee tahtonsa täytäntöön jäsenmaissa lakiteitse ja tarvittaessa vastoin niiden omaa päätöstä ja kantaa.

Vanhat toimielimet ja uudet

EU:n perinteisiä tärkeitä toimielimiä on ollut komissio, jolla on lakialoitemonopoli ja toimeenpanovalta. Tärkein lainsäädäntöelin on ollut neuvosto. Sen ministereiden kanssa on lainsäädäntövaltaa käyttänyt yhteispäätösmenettelyn mukaan Euroopan parlamentti.

Ylikansallisen europarlamentin toimivaltaa lisätään perustuslailla merkittävästi. Tavanomaisen lainsäädäntömenettelyssä siitä tulee neuvoston veroinen lainsäädäntöelin ja sen päätäntävaltaan tulevien toimialojen määrä kaksinkertaistuu.

Perustuslailla perustetaan myös uusia EU-instituutioita.

EU:n toimielimeksi tulee valtionpäämiesten kokous eli Eurooppa-neuvosto, ja sille valitaan pysyvä puheenjohtaja. Yhteistä ulkopolitiikkaa, joka aikaisemmin on ollut jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa, valitaan johtamaan unionin ulkoasianministeri.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta tulee käytännössä EU:n presidentti, vaikka suomenkielisessä perustuslakiversiossa nimike onkin käännetty puheenjohtajaksi. Hänen virkakautensa on kaksi ja puoli vuotta.

Se, että EU:n presidentti on neuvoston eikä komission puheenjohtaja, tekee unionista ainakin aluksi vähemmän liittovaltionomaisen yhteisön kuin olisi komission puheenjohtajan presidenttiys. Vahva komissio vahvan puheenjohtajan johdolla on sellainen yhteisömetodin malli, jolla lisätään EU:n liittovaltioluonnetta.

Liittovaltiolaiset ajavat yhteisömetodia, ja perustuslaissa otetaan askel myös siihen suuntaan: komissio alkaa muistuttaa entistä enemmän liittovaltiohallitusta, jonka on nautittava europarlamentin luottamusta. Kun unionia parlamentarisoidaan, sen liittovaltioluonne kasvaa.

Europarlamentti valitsee komission puheenjohtajan neuvoston ehdotuksesta. Pääkomissaari valitsee sitten (artikla I-25) komission jäsenet "heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella". Eurooppa-asiaan sitoutuminen merkitsee samaa kuin liittovaltiomielisyys.

Jäsenmailta otetaan vuodesta 2014 lähtien pois pysyvä oikeus omaan komissaariin. Komissaareja valitaan kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden lukumäärästä, "jollei Eurooppa-neuvosto yksimielisesti päätä muuttaa tätä lukua". Komissaareja kierrätetään maiden kesken "tasaisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti", ja nähtäväksi jää, josko siinä yhteydessä "jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasa-arvoisesti".

Komissaarit valitaan jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten pohjalta, mutta roskakoriin on heitetty se konventin ehdotus, jonka mukaan jäsenmaan on esitettävä kolme ehdokasta (jotka edustavat kumpaakin sukupuolta).

Julkiset palvelut saavat säilyä

Perustuslailla (artikla I-6) unionista tulee oma oikeushenkilönsä:

Unioni on oikeushenkilö.

Tämä tarkoittaa, että unioni voi ruveta solmimaan kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä.

Sopimusneuvotteluissa jäsenmaat eivät enää edusta itseään, vaan kaikkia EU-maita edustaa EU:n komissio. Jäsenmaan on saatava oma tahtonsa koko EU:n kannaksi.

Ongelma on, että varsinkin pohjoismaissa ja varsinkin sosiaaliturvaan, koulutukseen ja muihin palveluksiin liittyvissä kysymyksissä pohjoismaat (ja Ranska) poikkeavat kapitalismin valtavirrasta: kaikkien palvelujen kaupallistamisesta.

Unionin yksinomaisessa toimivallassa ovat perustuslain (artikla I-12) mukaan:

a) tulliliitto; b) sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen vahvistaminen; c) euron käyttöön ottaneiden maiden rahapolitiikka; d) meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa; e) yhteinen kauppapolitiikka.

Samassa artiklassa on määräys, jonka mukaan "unionilla on myös yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus".

Se, että unioni saa toimivallan sellaisten kansainvälisten kauppasopimusten solmimiseksi, jotka sitovat jäsenmaita, koetaan varsinkin pohjoismaisessa vasemmistossa ongelmaksi: unioni saattaa III osan artiklojen 217 ja 227 mukaan tehdä sopimuksen, jolla jäsenmaat pakotetaan kilpailuttamaan ja privatisoimaan julkisia palveluksia ja sillä tavalla huonontamaan niiden laatua ja laadun valvontaa.

Artiklaa III-217 muutettiin HVK:ssa niin, että ministerineuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti neuvoteltaessa ja tehtäessä sopimuksia:

a) kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen kaupan alalla silloin, kun tällaiset sopimukset voivat haitata unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta:

b) sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen kaupan alalla silloin, kun tällaiset sopimukset voivat vakavasti haitata näiden palvelujen järjestämistä jäsenvaltioissa ja uhata jäsenvaltioille kuuluvaa toimivaltaa tuottaa niitä.

Kohdassa a) näkyy Ranskan puumerkki ja kohdassa b) Suomen ja Ruotsin puumerkki.

Voidaan sanoa, että muodollisesti EU ei voi pakottaa pohjoismaita privatisoimaan palveluja; että jäsenmailla on veto-oikeus julkisten palvelujen puolustamiseen komission privatisoimis- ja harmonisoimispyrkimyksiä vastaan.

Tältä osin perustuslakineuvotteluissa Suomi näyttää pystyneen estämään huonoimman mahdollisen vaihtoehdon eli hyvinvointivaltion alasajon EU:n päätöksin.

Tämän lehden sivulla 10 kerrotaan siitä, miten hyvinvointiamme on ajettu alas omin päätöksin.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

Yksi vähiten huomiota saaneita mutta sitäkin tärkeämpiä perustuslain osa-alueita ovat perustuslain III osan artiklat 158-178.

Niiden kautta unionin vanha kolmospilari, joka koski oikeudellista yhteistyötä ja jossa oikeudellista yhteistyötä tehtiin valtioiden kesken ilman EU:n määräyksiä, halutaan yhteisöllistää.

Sillä tavalla unionista pyritään tekemään yhtenäinen oikeusalue, jossa olisivat samanlaiset lait, yhdenmukaiset tuomiot ja yleisperiaatteen mukaan tuomioiden vastavuoroisuus.

Vaiheittain halutaan ottaa käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä, luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä sen kustannusten yhteisvastuineen sekä sopia yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta

Siitä, että rikosoikeutta harmonisoidaan, poliisi- ja tuomioistuinyhteistyötä (eurojust) kehitetään ja Euroopan yhteinen syyttäjänvirasto perustetaan vain yksimielisin päätöksin, on pitkä matka kohden liittovaltion lakeja, mutta tavoitteet on kirjattu perustuslakiin.

Maatalous on jaetussa toimivallassa mutta komission monopoli

Maatalous on perustuslain mukaan EU:n ja sen jäsenmaiden kesken jaetussa toimivallassa, mutta käytännössä EU:n komissiolla on siihen monopolitoimivalta. Vain juridiset puitteet säädetään neuvostoissa (ilman parlamentin yhteispäätösmenettelyä).

Päätösten toimeenpano on komission monopolitoimivallassa.

www.eskoseppanen.net

18

547

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaa-ääni

      Tervetuloa EU:n perustuslaki. Lapsemme saavat paremman tulevaisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun muiden eurooppalaisten kanssa. Enää ei pankki saa muuttaa yksipuolisesti korkoperustetta ja heikentää siten asiakkaansa asemaa kestämättömäksi. Enää ei sopimusrikkojan eduksi määrätä 18%:n viivästyskorkoa juoksemaan elinikäisenä ja periytymään ja karttumaan sukupolvelta toiselle. Enää kohtuuttomat ihmistä köyhdyttävät päätökset eivät ole niin helposti tehtävissä kuin suljetussa taloudessa. Ihmisoikeusloukkaukset voi saattaa EU:n ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi, jos ihmisoikeusloukkausta ei kotimaan instansseissa ole tajuttu tapahtuneen. EU:n lainsäädännön myötä viranomaiset on velvotettu kohtelemaan ihmisiä paremmin ja oikeudenmukaisemmin entisen ylimielisen käytöksen sijasta. EU:n toimielimet myös kontrolloivat kuinka jäsenvaltiot toteuttavat lakien noudattamista heikommassa asemassa olevan sopimusosapuolen kannalta. Enää ei viranomaismenettelyssä voi yhtä huoletta jättää asioita tutkimatta kuten ennen. Myös yritykset, kuten esim. pankit joutuvat kansainvälisten sopimusten myötä noudattamaan eettisiä ohjeita ja yhteiskuntavastuuta. Jippii.

      • Ei-ääni

        Ei hyvää ilman pahaa. On hyviä asioita, kuten mainitsit, korko on alhainen eikä lainat periydy, on yksi valuutta ja EU-kansalaisuusoikeudet. MUTTA on huonoja asioita, jotka eivät vielä suomalaisessa kodissa tunnu, mutta merkit jo näkyy (uutiset). Mitenköhän EU yhteensovittaa kauppapolitiikan, työttömyyspolitiikan ja sosiaalipolitiikan? Taitaa käydä köpelösti. Suomalainen leipä, ruoka, on jo lähes menetetty. Suomalainen työpaikka pikkuhiljaa menetetään. Kädet ristin jälkipolveni takia.


      • Jaa-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        Ei hyvää ilman pahaa. On hyviä asioita, kuten mainitsit, korko on alhainen eikä lainat periydy, on yksi valuutta ja EU-kansalaisuusoikeudet. MUTTA on huonoja asioita, jotka eivät vielä suomalaisessa kodissa tunnu, mutta merkit jo näkyy (uutiset). Mitenköhän EU yhteensovittaa kauppapolitiikan, työttömyyspolitiikan ja sosiaalipolitiikan? Taitaa käydä köpelösti. Suomalainen leipä, ruoka, on jo lähes menetetty. Suomalainen työpaikka pikkuhiljaa menetetään. Kädet ristin jälkipolveni takia.

        EU:ssa kaikki ovat kuitenkin samalla viivalla, myös epäkohtien osalta. Suomalaisillekin jää yhtä paljon käyttövaraa kun hintataso pikkuhiljaa harmonisoituu eikä meidän enää tarvitse maksaa joka asiasta niin paljon enemmän kuin muiden eurooppalaisten. EU estää monopolihinnoittelun ja karttellit, jolloin hintakilpailu pitää hinnat kurissa, voi siis valita haluaako kallista vai halpaa eikä kuten ennen vain kallista. Romuautot ovat jo nyt vähentyneet liikenteestä kun autovero EU:n ansiosta jouduttiin muuttamaan, tosin olemme vielä kaukana Saksan turvallisesta autokannasta. Virokin kaduilla ajetaan uudemmilla autoilla. Nyt jo näkyy että tänne on tullut edullisia ruokakauppoja kuten Lidl. Jos ei tykkää, niin aina voi ostaa kallista. Työttömyyspolitiikkaa ei omin voimin ole osattu hoitaa, päinvastoin markkinataloutta kannattaneet yrittäjät tuhottiin pankkien kriisin aikana ja evättiin kaikki toimeentulomahdollisuudet ikuisina velkavankeina, luottohäiriöisinä ja ulosottotoimenpiteiden kohteina ja alistettiin elämään yhteiskunnan sosiaalipummeina, kun mitään toimeentulomahdollisuuksia ei jätetty. Nämä osaajat sitten vielä joutuvat osallistumaan kalliisiin täysin hyödyttömiin työvoimapoliittisiin kursseihin, mutta eivät saa luottohäiriöisinä perustaa omaa yritystä itseään ja mahdollisesti muitakin työllistämään. Lisäksi he joutuvat elämään eristyksissä, koska lain mukaan ulosottoviranomainen voi takavarikoida myös sivullisen omaisuutta, jos saa päähänsä ajatuksen, että velalliseksi tuomittu voi hyötyä jotenkin sukulaisensa tai ystävänsa nimissä olevasta omaisuudesta. Moni on ratkaissut läheistensä ja ystäviensä omaisuuden turvaamisen pysymällä täydellisessä eristyksessä. Tämän hölmömmäksi ei työttömyys- ja sosiaalipolitiikka voi mennä, joten EU:sta on pelkkää hyvää odotettavissa.


      • EU-kyllä
        Ei-ääni kirjoitti:

        Ei hyvää ilman pahaa. On hyviä asioita, kuten mainitsit, korko on alhainen eikä lainat periydy, on yksi valuutta ja EU-kansalaisuusoikeudet. MUTTA on huonoja asioita, jotka eivät vielä suomalaisessa kodissa tunnu, mutta merkit jo näkyy (uutiset). Mitenköhän EU yhteensovittaa kauppapolitiikan, työttömyyspolitiikan ja sosiaalipolitiikan? Taitaa käydä köpelösti. Suomalainen leipä, ruoka, on jo lähes menetetty. Suomalainen työpaikka pikkuhiljaa menetetään. Kädet ristin jälkipolveni takia.

        Meitä työkansaa ja työttömiä on pantu halvalla kauan ja EU:n myötä se alkaa toisaan paljastua!!
        täältä laitetaan todella hyvin tuottava firma kiini sen vuoksi kun täällä on halvempaa laittaa lappu luukulle kuin eteläeuroopassa. Sikäläinen vastaava firma ei pärjännyt tuottavuudessa meille.

        Kyllä me kansalaiset olemme helvetin hyviä mutta nuo saatanan ay-narrit ja työantajat ottavat perseemme pilkkahintaan ja vielä vinkuvat että ota hyvää niin kauan kuin saat...
        EU:ssa on itse asiassa toddella hyvä sauma hoitaa asioita. Niin palkka- verotus- kuin sosiaalipuolella.


      • Gustav III

        Ett gammalt råd från Gustav III:s fältmarskalk Augustin Ehrensvärd som är inskrivet vid Kungsporten på hans Sveaborg utanför Helsingfors hade nu fått mer aktualitet än någonsin:

        "Eftervärld, stå här på egen botten och lita ej på främmande hjälp."

        Maailma on täynnä omaa lyhytnäköistä etuaan tavoittelevia poliitikkoja ja kapitalisteja, jotka muutamassa vuoden kuluttua jättävät politiikan ja siirtyvät muihin tehtäviin kun kasvot on kurjuudessa menetetty.


      • Jaa-ääni
        Gustav III kirjoitti:

        Ett gammalt råd från Gustav III:s fältmarskalk Augustin Ehrensvärd som är inskrivet vid Kungsporten på hans Sveaborg utanför Helsingfors hade nu fått mer aktualitet än någonsin:

        "Eftervärld, stå här på egen botten och lita ej på främmande hjälp."

        Maailma on täynnä omaa lyhytnäköistä etuaan tavoittelevia poliitikkoja ja kapitalisteja, jotka muutamassa vuoden kuluttua jättävät politiikan ja siirtyvät muihin tehtäviin kun kasvot on kurjuudessa menetetty.

        Ruotsin kuninkaan edustaja antoi oivan neuvon maansa kansalaisille silloisessa Ruotsi-Suomen valtakunnassa. Emme olleet yksin silloinkaan. Mitä tulee kasvonsa menettäneisiin poliitikkoihin, niin he kyllä palaavat huippuvirkoihin Suomeen.


    • Jerry Falwell

      Esko, mikset kirjoita omalla nimelläsi? Vai onko asialla joku kopiopelle?

      • Nummisuutari

        Mitä europarlamenttiin kuuluu?


      • Jaa-ääni
        Nummisuutari kirjoitti:

        Mitä europarlamenttiin kuuluu?

        Palataanko asiaan EU:sta, siis puolesta vai vastaan. Mitä haittapuolia EU:sta löytyy, vai löytyykö.


      • Ei-ääni
        Jaa-ääni kirjoitti:

        Palataanko asiaan EU:sta, siis puolesta vai vastaan. Mitä haittapuolia EU:sta löytyy, vai löytyykö.

        EU on tosiaankin tuonut hyvää mukanaan. Esim. pidän siitä, että voi vapaasti matkustaa yksi valuutta taskussa (kansallinen tunnus mukana - esim. tunnistaa espanjalaiset eurokolikot omista), korot on alhaalla ja kaippa se nyt on auttanu yrityksiäkin tuo vapaakauppa. Mutta miten vapaata se on? EU:n sisälläkö vain, kun Ameriikkaan ei saakaan noin vaan viedä ilman EU:n lupaa? Ei ulkopolitiikka ole täysin Suomen kontrollissa enää eikä ole siten ulkomaankauppapolitiikkakaan. Pystyykö enää Suomen etua ajamaan millää lailla tässä asiassa? On vaan EU-ja muu EU:n ulkopuolinen maa -kauppa. Suomi on riippuvainen maana muiden EU -maiden kaupanteosta, mikä ilmenee EU-päätöksinä ja lainsäädännöstä. Eihän Suomea ole enää omana maana!!! Sehän on yhtä EU:n kanssa! Ei Suomesta enää voi puhuakkaan! Jos näitä (vielä pystyssä olevia rajoja) EU:n sisällä olevien maiden välisiä kauppasuhteita ajattelee niin sama kilpailuvirasto sielä toimii kuin ennen Suomessa ja samat tehtävätkin. Ei se oo muuttunu kuin sillä, että kontrollivalta on nyt laajempaa alueellisesti(eurooppalaisten käsissä). - Se siitä vapaudesta!

        Samalla viivalla muiden maiden kanssa olo tarkottaa tehostamista ja harmonisointia. Niin, että täällä on peliautomaatti-ja huvialuetoimintaa että saadaan kansalle sirkushuveja. Sitten täällä on EU-sosiaaliturva (pian), joka on yhtä edullinen kaikille EU-kansoille (huom kansoille ei maille tai valtioille). Sossutuet on sellaiset, että pidetään kansa leivässä (eikä EU siinä tule onnistumaan yhtään sen paremmin - ei ole laajuudesta etua tässä). Näin kansa on hiljaa eikä valita - saa halpaa saksalaista Lidl-ruokaa (tai siis eurooppalaista ruokaa) ja on töissä saksalaisessa (tai siis eurooppalaisessa)yrityksessä, jos nuo yritykset ovat kiinnostuneita pohjanperukoista. Ja saahan sitä EU-tukiaisia, jos eivät ole kiinnostuneita. Eletään paksusti! Niin, ongelma on ay eli vielä ne päättää yhtäläiset hinnat työvoimalle EU-tasolla! Harmonisoivat verotuksenkin!

        Ja tulevaisuudennäkyminä: koska EU voi ohjata ja koordinoida kansallistakin (ei mainita valtiota)taloutta, ei veroja kannata enää maksaa Suomen valtiolle vaan EU:lle (täytyyhän sossutuille yms. olla rahaa - ei ne rahat tahdo riittää nytkään).

        Kansallisella parlamentilla ei ole virkaa, koska ei sillä ole enää mitää päätäntävaltaa muussa kuin siinä, et miten paljon sitä humanitääristä apua laitetaan tuonne Aasian maihin (miten on korvattu Suomen omat tulvavahingot - ei ollakkaan niin avuliaita) tms. pienemmät jutut. Virkamiehet täällä toimeenpanoa ovat ennenkin suunnitelleet. Niistä tulee vaan EU-virkamiehiä.

        Suomi yksinkertaisesti lakkaa olemasta. Se on vaan Euroopan mannerta (EU:ta), jossa nyt ei satu juuri muut viihtyyn kun Helsingin isot herrat, EU:lla rikastuneet virkamiehet, sossulla elävät, sairaat ja eläkeläiset ja yrittäjät joilla vielä on suomalaista - perisuomalaista (voi se olla periruosinsuomalaistaki tai saamelaista) - sisua. Kieli on ja kulttuuri - vähemmistönä Euroopassa, mutta mites muuten? Ei ole sitä itsemmääräämisoikeutta. Eikös perustuslaki ole sitä varten, että valtio, lainsäädäntö ja kansa on olemassa? Eikö se oo sen alku ja juuri? Jos se lakkaa olemasta niin sitten lakkaa kaikki muukin perustuslailla suomalaisille annettu ja osoitettu. Kauanko EU aikoo olla käyttämättä mielivaltaa suomalaisia kohtaan? Eikö se sitä käytä jo nyt, kun pitää valtuuksia antaa ihan perustuslakia myöten? Entä mitä tapahtuukaan vuonna 2014, kun komissio muuttuu? Entä enemmistöpäätökset? Onhan se ollut tosi selkeä turva, että on tehty yksimielisiä päätöksiä tärkeissä asioissa. Vaikka on sitä ollut konsensuksestaki ihan mielipuolisia käsityksiä ja toteutuksia - ei tahdota vaan herätä näkemään tätä mielivaltaa, jota on ennenkin ilmennyt.

        EU on hyvä asia ja hyvää löytyy, mutta ei enää sitten kun "yhdentyminen" menee liian pitkälle ja nyt se on menossa liian pitkälle. Ei usko, että Helsingin herrat ovat suomalaisia. Eivät he ainakaan ole mitään koskaan oppineet näkemään. Eivät he ole rahan ja vallan kiemuroiltaan tahtoneet oppia historian kiemuroista. Valta voidaan ottaa sopimuksin ja lainsäädännöllä. Milloin tulee päätös siitä, että Suomen itsenäisyyspäivää ei voida liputtaa, kansallisia juhlia voida viettää tms.? Milloin säädetäänkään Euroopan liputuspäivä? Miksi sitä pitää liputtaa? Milloin ja miten mahdetaan EU-presidentti valita (päätetty jo tästä "virasta")? Eikö sen pitänyt olla vain yhteistyöelimistö, joka vain tahtoo nyt hyvääsydämisyyttään (puhtain omintunnoin) antaa kaikkea edistävää erilaisille kansoille ja edustaa rinnan kaikkia USA:n ja muiden "jättien" kanssa neuvoellessa? Onko tosiaan Suomella vielä erikseen oikeutta neuvotella EU neuvonpidon jälkeen ja mikäs on päätösvalta?

        Kyllä tehostamistavoitteen ymmärtää, mutta ei sitä, että sitä harjoitetaan kaikkeen vähittäin (hienosti, suunnitellusti, ujuttamalla) tapahtuvalla harmonisoinnilla (jotenkin tuntuu tutulta syntyhistorialta - ketkä olivatkaan hallituksessa ja EU:ssa laatimassa perustuslakia?) Harmonisoinninkin ymmärtää kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti (yhtäläiset EU-kansalaisoikeudet, vapaa kauppa) eli ei enää ymmärrä miksi tällaista, että pitää antaa lisää valtuuksia EU-päätöksenteolle (muussakin kuin ulkomaankaupassa tai kriisinhallinnassa), jota ovat tekemässä Suomen puolesta 24 muuta maata - siis 24! Ei tässä ole sananvaltaa Suomella, jos se haluaa olla eri mieltä kuin 24 muuta! Ja EU-tuomioistuin pitää EU:n puolia sehän on selvä asia! Miksi muuten ylin lainsäädäntövalta siirrettäisiin EU:lle! Ja että tuo päätösvalta ja toimivalta lähtee ihan perustuslakitasolla - perustavaa laatua olevalla tasolla! Eikö herroille olisi ollut mukavampi tehdä ihan aidosti yksi sopimus kaikista sopimuksista - kierouden ilmaisee se, että ensin halutaan väkisin perustuslaki ja kun ei onnistu niin sitten väsätään perustuslaillinen sopimus - susi lampaiden vaatteissa.

        Suomella on autonomia, palataan siis vanhaan. Se on siis hyvä vai - olkoon niin teitin mielestä. Kyllä se vielä nähdään onko. Ei mene kauan, kun EU on vauhtiin päässyt, niin yhdentyminen jatkuu...

        Meidän siis pitää olla onnellisia? Onko pakko?


      • Jaa-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        EU on tosiaankin tuonut hyvää mukanaan. Esim. pidän siitä, että voi vapaasti matkustaa yksi valuutta taskussa (kansallinen tunnus mukana - esim. tunnistaa espanjalaiset eurokolikot omista), korot on alhaalla ja kaippa se nyt on auttanu yrityksiäkin tuo vapaakauppa. Mutta miten vapaata se on? EU:n sisälläkö vain, kun Ameriikkaan ei saakaan noin vaan viedä ilman EU:n lupaa? Ei ulkopolitiikka ole täysin Suomen kontrollissa enää eikä ole siten ulkomaankauppapolitiikkakaan. Pystyykö enää Suomen etua ajamaan millää lailla tässä asiassa? On vaan EU-ja muu EU:n ulkopuolinen maa -kauppa. Suomi on riippuvainen maana muiden EU -maiden kaupanteosta, mikä ilmenee EU-päätöksinä ja lainsäädännöstä. Eihän Suomea ole enää omana maana!!! Sehän on yhtä EU:n kanssa! Ei Suomesta enää voi puhuakkaan! Jos näitä (vielä pystyssä olevia rajoja) EU:n sisällä olevien maiden välisiä kauppasuhteita ajattelee niin sama kilpailuvirasto sielä toimii kuin ennen Suomessa ja samat tehtävätkin. Ei se oo muuttunu kuin sillä, että kontrollivalta on nyt laajempaa alueellisesti(eurooppalaisten käsissä). - Se siitä vapaudesta!

        Samalla viivalla muiden maiden kanssa olo tarkottaa tehostamista ja harmonisointia. Niin, että täällä on peliautomaatti-ja huvialuetoimintaa että saadaan kansalle sirkushuveja. Sitten täällä on EU-sosiaaliturva (pian), joka on yhtä edullinen kaikille EU-kansoille (huom kansoille ei maille tai valtioille). Sossutuet on sellaiset, että pidetään kansa leivässä (eikä EU siinä tule onnistumaan yhtään sen paremmin - ei ole laajuudesta etua tässä). Näin kansa on hiljaa eikä valita - saa halpaa saksalaista Lidl-ruokaa (tai siis eurooppalaista ruokaa) ja on töissä saksalaisessa (tai siis eurooppalaisessa)yrityksessä, jos nuo yritykset ovat kiinnostuneita pohjanperukoista. Ja saahan sitä EU-tukiaisia, jos eivät ole kiinnostuneita. Eletään paksusti! Niin, ongelma on ay eli vielä ne päättää yhtäläiset hinnat työvoimalle EU-tasolla! Harmonisoivat verotuksenkin!

        Ja tulevaisuudennäkyminä: koska EU voi ohjata ja koordinoida kansallistakin (ei mainita valtiota)taloutta, ei veroja kannata enää maksaa Suomen valtiolle vaan EU:lle (täytyyhän sossutuille yms. olla rahaa - ei ne rahat tahdo riittää nytkään).

        Kansallisella parlamentilla ei ole virkaa, koska ei sillä ole enää mitää päätäntävaltaa muussa kuin siinä, et miten paljon sitä humanitääristä apua laitetaan tuonne Aasian maihin (miten on korvattu Suomen omat tulvavahingot - ei ollakkaan niin avuliaita) tms. pienemmät jutut. Virkamiehet täällä toimeenpanoa ovat ennenkin suunnitelleet. Niistä tulee vaan EU-virkamiehiä.

        Suomi yksinkertaisesti lakkaa olemasta. Se on vaan Euroopan mannerta (EU:ta), jossa nyt ei satu juuri muut viihtyyn kun Helsingin isot herrat, EU:lla rikastuneet virkamiehet, sossulla elävät, sairaat ja eläkeläiset ja yrittäjät joilla vielä on suomalaista - perisuomalaista (voi se olla periruosinsuomalaistaki tai saamelaista) - sisua. Kieli on ja kulttuuri - vähemmistönä Euroopassa, mutta mites muuten? Ei ole sitä itsemmääräämisoikeutta. Eikös perustuslaki ole sitä varten, että valtio, lainsäädäntö ja kansa on olemassa? Eikö se oo sen alku ja juuri? Jos se lakkaa olemasta niin sitten lakkaa kaikki muukin perustuslailla suomalaisille annettu ja osoitettu. Kauanko EU aikoo olla käyttämättä mielivaltaa suomalaisia kohtaan? Eikö se sitä käytä jo nyt, kun pitää valtuuksia antaa ihan perustuslakia myöten? Entä mitä tapahtuukaan vuonna 2014, kun komissio muuttuu? Entä enemmistöpäätökset? Onhan se ollut tosi selkeä turva, että on tehty yksimielisiä päätöksiä tärkeissä asioissa. Vaikka on sitä ollut konsensuksestaki ihan mielipuolisia käsityksiä ja toteutuksia - ei tahdota vaan herätä näkemään tätä mielivaltaa, jota on ennenkin ilmennyt.

        EU on hyvä asia ja hyvää löytyy, mutta ei enää sitten kun "yhdentyminen" menee liian pitkälle ja nyt se on menossa liian pitkälle. Ei usko, että Helsingin herrat ovat suomalaisia. Eivät he ainakaan ole mitään koskaan oppineet näkemään. Eivät he ole rahan ja vallan kiemuroiltaan tahtoneet oppia historian kiemuroista. Valta voidaan ottaa sopimuksin ja lainsäädännöllä. Milloin tulee päätös siitä, että Suomen itsenäisyyspäivää ei voida liputtaa, kansallisia juhlia voida viettää tms.? Milloin säädetäänkään Euroopan liputuspäivä? Miksi sitä pitää liputtaa? Milloin ja miten mahdetaan EU-presidentti valita (päätetty jo tästä "virasta")? Eikö sen pitänyt olla vain yhteistyöelimistö, joka vain tahtoo nyt hyvääsydämisyyttään (puhtain omintunnoin) antaa kaikkea edistävää erilaisille kansoille ja edustaa rinnan kaikkia USA:n ja muiden "jättien" kanssa neuvoellessa? Onko tosiaan Suomella vielä erikseen oikeutta neuvotella EU neuvonpidon jälkeen ja mikäs on päätösvalta?

        Kyllä tehostamistavoitteen ymmärtää, mutta ei sitä, että sitä harjoitetaan kaikkeen vähittäin (hienosti, suunnitellusti, ujuttamalla) tapahtuvalla harmonisoinnilla (jotenkin tuntuu tutulta syntyhistorialta - ketkä olivatkaan hallituksessa ja EU:ssa laatimassa perustuslakia?) Harmonisoinninkin ymmärtää kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti (yhtäläiset EU-kansalaisoikeudet, vapaa kauppa) eli ei enää ymmärrä miksi tällaista, että pitää antaa lisää valtuuksia EU-päätöksenteolle (muussakin kuin ulkomaankaupassa tai kriisinhallinnassa), jota ovat tekemässä Suomen puolesta 24 muuta maata - siis 24! Ei tässä ole sananvaltaa Suomella, jos se haluaa olla eri mieltä kuin 24 muuta! Ja EU-tuomioistuin pitää EU:n puolia sehän on selvä asia! Miksi muuten ylin lainsäädäntövalta siirrettäisiin EU:lle! Ja että tuo päätösvalta ja toimivalta lähtee ihan perustuslakitasolla - perustavaa laatua olevalla tasolla! Eikö herroille olisi ollut mukavampi tehdä ihan aidosti yksi sopimus kaikista sopimuksista - kierouden ilmaisee se, että ensin halutaan väkisin perustuslaki ja kun ei onnistu niin sitten väsätään perustuslaillinen sopimus - susi lampaiden vaatteissa.

        Suomella on autonomia, palataan siis vanhaan. Se on siis hyvä vai - olkoon niin teitin mielestä. Kyllä se vielä nähdään onko. Ei mene kauan, kun EU on vauhtiin päässyt, niin yhdentyminen jatkuu...

        Meidän siis pitää olla onnellisia? Onko pakko?

        EU-lainsäädäntö on helpottanut pankkikriisin uhrien tilannetta siten, että heidän ei enää tarvitse pelätä lastensa tulevaisuuden puolesta 18 %:n korkoa kasvavien velkojen periytymisen estyttyä. Nämä ihmiset ovat usein olleet kauan työttöminä, usein vuosikymmenen ajan, ja he saavat nyt EU-lainsäädännön perusteella oikeuden liikkua suuremmalla reviirillä ja käydä vaikka Rayanairin halvimmalla (n. 19 €) lennolla Lontoossa peruspäivärahaansa menettämättä. Hankaluutena netin kautta luottokortilla tehtävä maksu, johon luottohäiriöisenä pidetyllä ei mahdollisuutta, kun ei ole luottokorttia eikä nettiyhteyttä, (mutta teoriassa voisi). Sallittu viivästyskorkokin löytyi Suomen Pankin sivuilta, se on vain 9,5%. Ehkä vuosikymmen ajan ulosotossa 18%:n viivästyskorkoa suorittavat kuuluvat tämän lain suojaan EU:n ansiosta jossain vaiheessa. Suomen lait eivät ole pystyneet turvaamaan näille jo ajat sitten pankille omaisuutensa antaneille ja yhä edelleen pankin pysyvässä kiristysotteessa eläville ihmisille kaikkia länsimaisia perus- ja ihmisoikeuksia, mutta saatuaan EU:n ansiosta edes osan kansalais- ja perusoikeuksistaan palautettua saattavat nämä syrjäytetyt ihmiset joskus tulevaisuudessa jopa kiinnostua mainitsemistasi Suomen ulkomaankauppapolitiikasta tai kehitysavun tasosta, mutta siihen on vielä matkaa. Ilman EU:ta heillä ei olisi mitään toivoa.


      • Ei-ääni
        Jaa-ääni kirjoitti:

        EU-lainsäädäntö on helpottanut pankkikriisin uhrien tilannetta siten, että heidän ei enää tarvitse pelätä lastensa tulevaisuuden puolesta 18 %:n korkoa kasvavien velkojen periytymisen estyttyä. Nämä ihmiset ovat usein olleet kauan työttöminä, usein vuosikymmenen ajan, ja he saavat nyt EU-lainsäädännön perusteella oikeuden liikkua suuremmalla reviirillä ja käydä vaikka Rayanairin halvimmalla (n. 19 €) lennolla Lontoossa peruspäivärahaansa menettämättä. Hankaluutena netin kautta luottokortilla tehtävä maksu, johon luottohäiriöisenä pidetyllä ei mahdollisuutta, kun ei ole luottokorttia eikä nettiyhteyttä, (mutta teoriassa voisi). Sallittu viivästyskorkokin löytyi Suomen Pankin sivuilta, se on vain 9,5%. Ehkä vuosikymmen ajan ulosotossa 18%:n viivästyskorkoa suorittavat kuuluvat tämän lain suojaan EU:n ansiosta jossain vaiheessa. Suomen lait eivät ole pystyneet turvaamaan näille jo ajat sitten pankille omaisuutensa antaneille ja yhä edelleen pankin pysyvässä kiristysotteessa eläville ihmisille kaikkia länsimaisia perus- ja ihmisoikeuksia, mutta saatuaan EU:n ansiosta edes osan kansalais- ja perusoikeuksistaan palautettua saattavat nämä syrjäytetyt ihmiset joskus tulevaisuudessa jopa kiinnostua mainitsemistasi Suomen ulkomaankauppapolitiikasta tai kehitysavun tasosta, mutta siihen on vielä matkaa. Ilman EU:ta heillä ei olisi mitään toivoa.

        Olen samaa mieltä siinä, että tuo on tosi hyvä asia. Kukaan ei voi sanoa vastaan etteikö olisi.

        Minä en kylläkään oo naapurillani nähny komeeta autoa, vaan on se edelleen ruosteinen ja aikansaelänyt. Itseasiassa niitä on monta tuolla pihamaalla. Työttömiäkin saattuu olemaan ja minä syytän siitä tämän kunnan politiikkaa...

        Rahaa on, mutta menee vääriin asioihin jne. Eu-projektitkin on tehty ja toteutettu niin, että otetaan tukirahat, tukiraha loppuu ja yritetään keksiä uutta, että saatais tukirahoja. Työllisyysrahaa kuulemma EU:lta odotetaan, mutta jos sitä saadaan niin erään kuntavirkamiehen esittämän laskelman perusteella raha menee sellaiseen hankkeeseen, joka ei tule työllistämään kuin pari henkilöä (minun järjelläni ajateltuna). Kyllä tällä virkamiehistöllä on monella tapaa näppinsä EU:sta huolimatta pelissä.

        Sitten EU tarvitsee lisää virkamiehiä tarkastamaan tukien käyttöä, mutta eipä niistä huomautuksista paljon välitetä - eihän noista valtion tilintarkastuksen huomautuksistakaan ole käytännössä paljon välitetty. Sitten on välitetty, jos on tarkastetussa organisaatiossa ollut valtion tilintarkastajia mielistelevä ahkera raportteja väsäävä sisäinen tarkastaja. No, ainakin silloin on ollut yrittämisen makua...

        Herrat on herroja eivätkä muuksi muutu oli ne sitten EU:ssa tai Suomessa.

        Minulle EU:n perustuslain hyväksyminen ja toteuttaminen merkitsee täydellistä kansalaisten ja kansan syrjäyttämistä (myös edustuksellista syrjäyttämistä).

        EU:lla on hienoja arvoja, mutta mitä ne sitten lopulta ovat EU:n käsittäminä ja määritteleminä? EU saa mielettömästi mahdollisuuksia toimia lainsäätäjänä ja pakkovallankäyttäjänä. Päteeköhän ne arvot ihan totta kans? Minua suuresti epäilyttää. On niin mukava lukea Suomen perustuslakia. EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa kun toisaalla sanotaan, että kunnioitetaan kansallisia perustuslakeja ja toisaalla sanotaan, että EU:n perustuslaki menee kansallisen perustuslain edelle eli kansallinen on toissijainen. Meidän eduskuntakin on vain kumileimasin tulevaisuudessa. Taitaa eduskuntakin kokea vielä omissa nahoissaan, mitä on se "edustuksellinen demokratia". Sittenkö kansan puoleen käännytään?


      • Ei-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        Olen samaa mieltä siinä, että tuo on tosi hyvä asia. Kukaan ei voi sanoa vastaan etteikö olisi.

        Minä en kylläkään oo naapurillani nähny komeeta autoa, vaan on se edelleen ruosteinen ja aikansaelänyt. Itseasiassa niitä on monta tuolla pihamaalla. Työttömiäkin saattuu olemaan ja minä syytän siitä tämän kunnan politiikkaa...

        Rahaa on, mutta menee vääriin asioihin jne. Eu-projektitkin on tehty ja toteutettu niin, että otetaan tukirahat, tukiraha loppuu ja yritetään keksiä uutta, että saatais tukirahoja. Työllisyysrahaa kuulemma EU:lta odotetaan, mutta jos sitä saadaan niin erään kuntavirkamiehen esittämän laskelman perusteella raha menee sellaiseen hankkeeseen, joka ei tule työllistämään kuin pari henkilöä (minun järjelläni ajateltuna). Kyllä tällä virkamiehistöllä on monella tapaa näppinsä EU:sta huolimatta pelissä.

        Sitten EU tarvitsee lisää virkamiehiä tarkastamaan tukien käyttöä, mutta eipä niistä huomautuksista paljon välitetä - eihän noista valtion tilintarkastuksen huomautuksistakaan ole käytännössä paljon välitetty. Sitten on välitetty, jos on tarkastetussa organisaatiossa ollut valtion tilintarkastajia mielistelevä ahkera raportteja väsäävä sisäinen tarkastaja. No, ainakin silloin on ollut yrittämisen makua...

        Herrat on herroja eivätkä muuksi muutu oli ne sitten EU:ssa tai Suomessa.

        Minulle EU:n perustuslain hyväksyminen ja toteuttaminen merkitsee täydellistä kansalaisten ja kansan syrjäyttämistä (myös edustuksellista syrjäyttämistä).

        EU:lla on hienoja arvoja, mutta mitä ne sitten lopulta ovat EU:n käsittäminä ja määritteleminä? EU saa mielettömästi mahdollisuuksia toimia lainsäätäjänä ja pakkovallankäyttäjänä. Päteeköhän ne arvot ihan totta kans? Minua suuresti epäilyttää. On niin mukava lukea Suomen perustuslakia. EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa kun toisaalla sanotaan, että kunnioitetaan kansallisia perustuslakeja ja toisaalla sanotaan, että EU:n perustuslaki menee kansallisen perustuslain edelle eli kansallinen on toissijainen. Meidän eduskuntakin on vain kumileimasin tulevaisuudessa. Taitaa eduskuntakin kokea vielä omissa nahoissaan, mitä on se "edustuksellinen demokratia". Sittenkö kansan puoleen käännytään?

        Miksi pitää tuoda esiin se, mitä EU on nyt? Eikö viisaat katso sitä, mitä EU on ollut ja mihin se on tulevaisuudessa menossa?

        Eikö aina ole ensin hyvää, jonka jälkeen paha näyttääkin sarvensa?

        Mitä hyötyä meille on EU:n syvenevästä yhdentymisestä?

        On hyviä asioita, mutta huonoja on edelleen - esim. työttömyydelle EU ei ole voinut mitään. EU:n piti tuoda teollisuudelle ja kaupankäynnille hyviä asioita. Miksi ei työpaikkoja? Eikö kaikkien noiden korko yms. helpotusten pitänyt EU:n tullessa tuoda helpotusta myös tähän ongelmaan? Samassa tilassa kuitenkin täällä Suomessa ollaan kuin silloin 1990-luvun alussa. Miten halpalentoihin ja ulkomailla matkusteluun olisi edelleenkään varaa ellei ole työtä ja palkkarahaa?


      • Jaa-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        Miksi pitää tuoda esiin se, mitä EU on nyt? Eikö viisaat katso sitä, mitä EU on ollut ja mihin se on tulevaisuudessa menossa?

        Eikö aina ole ensin hyvää, jonka jälkeen paha näyttääkin sarvensa?

        Mitä hyötyä meille on EU:n syvenevästä yhdentymisestä?

        On hyviä asioita, mutta huonoja on edelleen - esim. työttömyydelle EU ei ole voinut mitään. EU:n piti tuoda teollisuudelle ja kaupankäynnille hyviä asioita. Miksi ei työpaikkoja? Eikö kaikkien noiden korko yms. helpotusten pitänyt EU:n tullessa tuoda helpotusta myös tähän ongelmaan? Samassa tilassa kuitenkin täällä Suomessa ollaan kuin silloin 1990-luvun alussa. Miten halpalentoihin ja ulkomailla matkusteluun olisi edelleenkään varaa ellei ole työtä ja palkkarahaa?

        Olen samaa mieltä työttömyydestä ja yritystoiminnan esteistä Suomessa. 90-luvulla tehtiin ihan omin voimin ratkaisut, joiden seurauksena pieni ja keskisuuri yritystoiminta ajettiin alas eikä se ole siitä päässyt nousemaan. Ilmeisesti naivisti kuviteltiin, että pelkät suuryritykset takaavat työllisyyden tajuamatta, että suuryritykset eivät ole valtion omaisuutta vaan toimivat globaalisti ja siirtyvät sinne, mistä parhaan voiton saa. Toisaalta virastot, nuo suuret työllistäjät, eivät tuota mitään eivätkä tee voittoa vaan ainoastaan hallinnoivat. Suljettu talous ja suljetut rajat eivät kuitenkaan voi autaa tässä tilanteessa, koska muut euroopan maat ovat keskenään vapauttaneet kaupan ja ihmisten välisen liikkumisen ja toteuttavat EU-lainsäädäntöä. Miksi ne vaivautuisivat operoimaan eri sääntöjä noudattavan maan kanssa. Se, että jäisimme tänne keskenämme pyörimään rajojemme sisälle omine sääntöinemme ei huonoa tilannettamme auta, päinvastoin. Olen onnellinen siitä, että suomalaiset nuoret voivat vapaasti työllistyä siellä mistä työtä löytyy. Työttömät pääsevät vähäksi aikaa pilkkahintaisella lennolla syömään halvemmalla. EU-lainsäädäntö ja sopimukset velvoittavat jäsenmaat tukemaan yrittäjyyttä ja siksi tulevaisuudessa yrittäjyyden esteet poistetaan, jos vastaamme kyllä.


      • Ei-ääni
        Jaa-ääni kirjoitti:

        Olen samaa mieltä työttömyydestä ja yritystoiminnan esteistä Suomessa. 90-luvulla tehtiin ihan omin voimin ratkaisut, joiden seurauksena pieni ja keskisuuri yritystoiminta ajettiin alas eikä se ole siitä päässyt nousemaan. Ilmeisesti naivisti kuviteltiin, että pelkät suuryritykset takaavat työllisyyden tajuamatta, että suuryritykset eivät ole valtion omaisuutta vaan toimivat globaalisti ja siirtyvät sinne, mistä parhaan voiton saa. Toisaalta virastot, nuo suuret työllistäjät, eivät tuota mitään eivätkä tee voittoa vaan ainoastaan hallinnoivat. Suljettu talous ja suljetut rajat eivät kuitenkaan voi autaa tässä tilanteessa, koska muut euroopan maat ovat keskenään vapauttaneet kaupan ja ihmisten välisen liikkumisen ja toteuttavat EU-lainsäädäntöä. Miksi ne vaivautuisivat operoimaan eri sääntöjä noudattavan maan kanssa. Se, että jäisimme tänne keskenämme pyörimään rajojemme sisälle omine sääntöinemme ei huonoa tilannettamme auta, päinvastoin. Olen onnellinen siitä, että suomalaiset nuoret voivat vapaasti työllistyä siellä mistä työtä löytyy. Työttömät pääsevät vähäksi aikaa pilkkahintaisella lennolla syömään halvemmalla. EU-lainsäädäntö ja sopimukset velvoittavat jäsenmaat tukemaan yrittäjyyttä ja siksi tulevaisuudessa yrittäjyyden esteet poistetaan, jos vastaamme kyllä.

        Vapaa kauppa, vapaasti koulutukseen ja työhön jne, on hyvä asia. Tuon puolesta juuri äänestin, kun piti päästä lamasta eroon ja saada työpaikkoja, kehittyä kohti parempaa. Piti panna kampoihin sille, että jokin suuri valtiomahti määrää Euroopan pienempikokoisia. Yrittäjät oikein riemuitsivat EU:n tulosta ja minä ajattelin, että se on pohja sitten koko Suomen pärjäämiselle. Sehän oli juuri niin, että mikäli eläisimme suljetussa taloudessa olisi asiamme huonommin. Kauppahan se on joka maailmaa pyörittää, mutta samalla myös raha ja valta. Minä en näe EU:lle oikein mitään syytä siihen, miksi sen pitää tehdä perustuslaillinen sopimus. Ei kyse ole yhdestä sopimuksesta vaan muutoksesta, perustavasta muutoksesta - muutoksia on! Isoja! Joka muuta väittää - sen korvat heiluu!

        Maailmantalous - siinähän me elämme. Olen alun ymmärtänyt, että EU perustettiin sitä varten, että pysyisimme maailmantaloudessa kiinni, että voisimme olla omana kauppamahtina Eurooppana USA:n ym. mahtien - Kiinan rinnalla. Yhteinen markkina-alue ja siellä toimimisen esteettömyys takaisi vapauden ja kasvun.

        Kuitenkin, kun puhutaan maapalloistumisesta (globaloisoitumisesta) ja globalisaatiosta, en ymmärrä mitä vielä on tulossa. Näillä sanoilla on eroa. Sen verran tiedän, että maapalloistuminen ei ole niin paha kuin globalisaatio. Kumpaa on tulossa? Onko Suomesta tulossa periferia? Ollaanko palaamassa taakse päin? Jäämmekö kuitenkin jälkeen? Putoammeko pois kelkasta? Meidät voi lakaista sivuun? Meistä voi puhua vain yhtenä tehtaana muun Euroopan lukemattomien joukossa, vaikka tuotantomme ei olekaan EU-tasoa?

        Minua huolestuttaa EU-perustuslaki siitä syystä, että siinä on suotu mahdollisuudet perustaa Eurooppa-valtio/Eurooppa-liittovaltio/Eurooppa-yhdysvaltio. Puhutaan Euroopan kulttuurista, Euroopan unionin kansalaisuuden sentäs ymmärrän EU-kansalaisen oikeuksien osalta, on oma hymni ja liput määriteltyinä, on oma presidentti ja perustuslaki antaa mahdollisuuden "sulattaa" kansalliset päätökset ja lainsäädännön ja edustuksen elimiinsä Euroopan yhdeksi ääneksi. Siis kyseessä ei mielestäni ole enää Unionikaan vaan jotain mullistavampaa on tulossa. (Vielä oma lukunsa on se mitä maita siihen tuleekaan kuulumaan 20-30 vuoden päästä?)

        Unioni on unioni, joka mielestäni tähän asti on ollut mitä sen pitääkin olaa lukuunottamatta sitä seikkaa, että EU-lainsäädäntöä on joskus pakko noudattaa tilanteissa, joissa se ei käy tähän Suomalaiseen meininkiin. Tällaisissakin tilanteissa on ollut mahdolisuus veto-oikeuteen tai valituksiin, muutoksenhakuihin jne. poikkeuksiin. Kohtuuhyvinhän sitä on pärjätty, mutta mites kun tilanne muuttuu EU-perustuslain myötä. Siellä ei enää tehdä yksimielisyyspäätöksiä vaikka artikloissa näin mainitaan. Toisessa artiklassa puhutaan yksimielisyydestä ja toisessa artiklassa ilmoitetaan, että tämä ja näin voi myöntää tuolle tai tuolle siinäkin asiassa niine edellytyksineen määräenemmistöpäätösoikeudet. Komissiota pienennetään. Veto-oikeus? Miten sen käy? Ei sitä enää ole. EU-tuomioistuin päättää ja voi päättää toisin kuin Suomalainen haluaa.

        Ei EU rajaa toimintaansa ulkomaankauppaan, EU:n ulkopuolisiin suhteisiin tms. vaan on ylikansallinen kuten on puhuttu - voi puuttua kulttuuriin ja urheiluunkin. (Millos se EU -hymni alkaa soimaan MM-kisoissa?) Minä odotan vaan sitä hetkeä, jolloin EU päättää joka kolkalle kiintiöt - tuotantokiintiöt joka tehtaalle - mikä ei ole mitään vapaata markkinataloutta. Ja ei ole vapaata myös sekään, että hinnat päätetään EU:ssa, mutta katsotaan mitä EU vielä aikoo...

        EU-perustuslain hyväksymisen jälkeen emme vaan voi enää mitään. Eurooppalaista kulttuuria pitää edistää - Euroopan kansalaisuus pitää sisäistää meikäläisenkin. Kunnioitetaan suomalaista identitettiä - eli ei muutaku vapaasti vaan EU-kansalaiskursseja lukioihin jne., kasvatetaan nuorisosta EU-ihannoijia ja ymmäräjiä. Suomalaisuus katoaa Eurooppalaisuuden alle? Suomi valtiona sulautuu EU:hun (mikä se sitten onkaan tulevaisuudessa - tulevaisuuskonventtihan se sitä pohtii että mitä ja miten) eikä vain sisäiset rajat poistamalla vaan myös kansallisesti.

        Identieetin muutokseen menee pitkä aika, mutta se voidaan tehdä vähitellen. On sitä maailmalla ennenkin vastaavaa tapahtunut raaemmin ottein vain. EU-perustuslaki velvoittaa kaikin keinoin jäsenmaansa (ei puhuta valtioista) edistämään Eurooppalaista yhteisyyttä ja kulttuuria.

        Mahdollisia kriisejä ajatellen - jos kansallismieliset liikaa vihoittelevat ja nostavat päätään - ovatko EU:ta puolustamassa meidän omat suomalaiset puolustusvoimat? Pitävät huolta maaperästä, mutta jos suomalaiset syystä tai toisesta haluavatkin EU:n liikaa "ahdistaessa" itselleen lisää itsemääräämisoikeutta, kääntyvätkö puolustusvoimat meitä suomalaisia vastaan? Mielestäni pahinta, mitä voi tapahtua. Tämän takia juuri Euroopan kansalaisuusajatusta pitää edistää kaikin keinoin, velvollisuus tehdä näin.

        Hieman tulevaisuutta: Suomi on maaperänä meillä, mutta miten kauan? Olemme suomalaisia, mutta miten kauan? Miten kauan menee sen tajuamiseen, että emme ole enää sitten kansa? Olemme jokin kolkka EU:a. Koska olemme yhtä EU:n kanssa ja tavoitteena on tehokkuus niin, missä meidän maaperä ja alueemme nimeltä Suomi on tehokkain, paras? Vetovoimaisin? - Mites sais suomalaiset rakentamaan? Mites sais suomalaiset yrittämään? Entä sijoittamaan? - Minulla on nyt kuitenkin toivoa siitä, että nuorisomme on vielä nouseva suomalaisena mutta myös eurooppalaisena.

        Minun ihanteeni EU:sta on ollut, että todellakin tämä kunnioitus kansallisia identiteettejä kohtaan on myös kunnioitusta kansallisia perustuslakeja kohtaan. Kansallisia kokonaisuuksia, jotka perustuslakiin ja identiteettin pohjaavat, ei kumota EU-tuomioilla EU-korkeimman kädestä (Eurojust jne.)vaan käydään kehittävää, tehostavaa ja rakentavaa päätöksentekoa (aidosti puhuen ja sopien eikä nuijaa kopauttaen ja ääniä laskien) EU-elimissä kaikkien niiden asioiden osalta, joita pidetään tärkeinä maailmankaupassa ja kestävässä kehityksessä pärjäämiseksi (rajautuen tähän). Siis aidosti kunnioitetaan jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. MUTTA EIHÄN SE OLE NÄIN! Sanotaanhan, että EU ois yhtä moninaisuudessa, että se olisi rikkaus. Ei ole yhteyttä moninaisuudesta eikä ole rikkautta erilaisuudessa, jos EU-tuomioistuin päättää.

        Kansallinen itsetunto kärsii, mutta niin kai on tarkoitus...valitettavasti. Pitää olla ylikansallinen ja ihan lainsäädäntöpohjalta, peräti perustuslakiin nojaten. Vaarallista vettä näkyvissä!

        Kun ollaan yhtä, yksi, EU:n kanssa, Suomi voi olla vaikka autioituneempi kuin nyt. Suomi voi olla se periferia, joka se on ennenkin menneessä historiaassaan ollut. Ei mielestäni ole lottovoitto syntyä suomalaiseksi, jos pitää sossutuilla elää. Mikä kumma hinku viimeiset 10 vuotta on ollut keskittää ja keskittää joka ikinen asia? Isossa maassahan on huonoiten asutettavissa ja hyödynnettävissä olevat alueet autioina ilman toimintaa ellei väestöräjähdys vaadi joka kolkan asuttamista. Isossa maassa asutaan ja toimitaan tehokkaimmin tuottavilla seuduilla, muualla sitten on harvempaa ja jopa autiota erämaata. Tämäkö on tehostamisen ja keskittämisen lopputulos? EU ajaa tällaista lopputulosta tehokkuuden ja harmonisoinnin nimissä. Harmonisoituminen pitää langat selvimmin yksissä käsissä -EU-elimissä.

        Ennen maailmaa valloitettiin sotimalla, mutta nyt sitä valloitetaan sopimuksin ja lainsäädäntövallalla. No, ainakin säästytään sodalta... Ja mikä tässä on ollessa niin kauan kuin on leipää ja huveja - kaivataanko muuta?


      • Jaa-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        Vapaa kauppa, vapaasti koulutukseen ja työhön jne, on hyvä asia. Tuon puolesta juuri äänestin, kun piti päästä lamasta eroon ja saada työpaikkoja, kehittyä kohti parempaa. Piti panna kampoihin sille, että jokin suuri valtiomahti määrää Euroopan pienempikokoisia. Yrittäjät oikein riemuitsivat EU:n tulosta ja minä ajattelin, että se on pohja sitten koko Suomen pärjäämiselle. Sehän oli juuri niin, että mikäli eläisimme suljetussa taloudessa olisi asiamme huonommin. Kauppahan se on joka maailmaa pyörittää, mutta samalla myös raha ja valta. Minä en näe EU:lle oikein mitään syytä siihen, miksi sen pitää tehdä perustuslaillinen sopimus. Ei kyse ole yhdestä sopimuksesta vaan muutoksesta, perustavasta muutoksesta - muutoksia on! Isoja! Joka muuta väittää - sen korvat heiluu!

        Maailmantalous - siinähän me elämme. Olen alun ymmärtänyt, että EU perustettiin sitä varten, että pysyisimme maailmantaloudessa kiinni, että voisimme olla omana kauppamahtina Eurooppana USA:n ym. mahtien - Kiinan rinnalla. Yhteinen markkina-alue ja siellä toimimisen esteettömyys takaisi vapauden ja kasvun.

        Kuitenkin, kun puhutaan maapalloistumisesta (globaloisoitumisesta) ja globalisaatiosta, en ymmärrä mitä vielä on tulossa. Näillä sanoilla on eroa. Sen verran tiedän, että maapalloistuminen ei ole niin paha kuin globalisaatio. Kumpaa on tulossa? Onko Suomesta tulossa periferia? Ollaanko palaamassa taakse päin? Jäämmekö kuitenkin jälkeen? Putoammeko pois kelkasta? Meidät voi lakaista sivuun? Meistä voi puhua vain yhtenä tehtaana muun Euroopan lukemattomien joukossa, vaikka tuotantomme ei olekaan EU-tasoa?

        Minua huolestuttaa EU-perustuslaki siitä syystä, että siinä on suotu mahdollisuudet perustaa Eurooppa-valtio/Eurooppa-liittovaltio/Eurooppa-yhdysvaltio. Puhutaan Euroopan kulttuurista, Euroopan unionin kansalaisuuden sentäs ymmärrän EU-kansalaisen oikeuksien osalta, on oma hymni ja liput määriteltyinä, on oma presidentti ja perustuslaki antaa mahdollisuuden "sulattaa" kansalliset päätökset ja lainsäädännön ja edustuksen elimiinsä Euroopan yhdeksi ääneksi. Siis kyseessä ei mielestäni ole enää Unionikaan vaan jotain mullistavampaa on tulossa. (Vielä oma lukunsa on se mitä maita siihen tuleekaan kuulumaan 20-30 vuoden päästä?)

        Unioni on unioni, joka mielestäni tähän asti on ollut mitä sen pitääkin olaa lukuunottamatta sitä seikkaa, että EU-lainsäädäntöä on joskus pakko noudattaa tilanteissa, joissa se ei käy tähän Suomalaiseen meininkiin. Tällaisissakin tilanteissa on ollut mahdolisuus veto-oikeuteen tai valituksiin, muutoksenhakuihin jne. poikkeuksiin. Kohtuuhyvinhän sitä on pärjätty, mutta mites kun tilanne muuttuu EU-perustuslain myötä. Siellä ei enää tehdä yksimielisyyspäätöksiä vaikka artikloissa näin mainitaan. Toisessa artiklassa puhutaan yksimielisyydestä ja toisessa artiklassa ilmoitetaan, että tämä ja näin voi myöntää tuolle tai tuolle siinäkin asiassa niine edellytyksineen määräenemmistöpäätösoikeudet. Komissiota pienennetään. Veto-oikeus? Miten sen käy? Ei sitä enää ole. EU-tuomioistuin päättää ja voi päättää toisin kuin Suomalainen haluaa.

        Ei EU rajaa toimintaansa ulkomaankauppaan, EU:n ulkopuolisiin suhteisiin tms. vaan on ylikansallinen kuten on puhuttu - voi puuttua kulttuuriin ja urheiluunkin. (Millos se EU -hymni alkaa soimaan MM-kisoissa?) Minä odotan vaan sitä hetkeä, jolloin EU päättää joka kolkalle kiintiöt - tuotantokiintiöt joka tehtaalle - mikä ei ole mitään vapaata markkinataloutta. Ja ei ole vapaata myös sekään, että hinnat päätetään EU:ssa, mutta katsotaan mitä EU vielä aikoo...

        EU-perustuslain hyväksymisen jälkeen emme vaan voi enää mitään. Eurooppalaista kulttuuria pitää edistää - Euroopan kansalaisuus pitää sisäistää meikäläisenkin. Kunnioitetaan suomalaista identitettiä - eli ei muutaku vapaasti vaan EU-kansalaiskursseja lukioihin jne., kasvatetaan nuorisosta EU-ihannoijia ja ymmäräjiä. Suomalaisuus katoaa Eurooppalaisuuden alle? Suomi valtiona sulautuu EU:hun (mikä se sitten onkaan tulevaisuudessa - tulevaisuuskonventtihan se sitä pohtii että mitä ja miten) eikä vain sisäiset rajat poistamalla vaan myös kansallisesti.

        Identieetin muutokseen menee pitkä aika, mutta se voidaan tehdä vähitellen. On sitä maailmalla ennenkin vastaavaa tapahtunut raaemmin ottein vain. EU-perustuslaki velvoittaa kaikin keinoin jäsenmaansa (ei puhuta valtioista) edistämään Eurooppalaista yhteisyyttä ja kulttuuria.

        Mahdollisia kriisejä ajatellen - jos kansallismieliset liikaa vihoittelevat ja nostavat päätään - ovatko EU:ta puolustamassa meidän omat suomalaiset puolustusvoimat? Pitävät huolta maaperästä, mutta jos suomalaiset syystä tai toisesta haluavatkin EU:n liikaa "ahdistaessa" itselleen lisää itsemääräämisoikeutta, kääntyvätkö puolustusvoimat meitä suomalaisia vastaan? Mielestäni pahinta, mitä voi tapahtua. Tämän takia juuri Euroopan kansalaisuusajatusta pitää edistää kaikin keinoin, velvollisuus tehdä näin.

        Hieman tulevaisuutta: Suomi on maaperänä meillä, mutta miten kauan? Olemme suomalaisia, mutta miten kauan? Miten kauan menee sen tajuamiseen, että emme ole enää sitten kansa? Olemme jokin kolkka EU:a. Koska olemme yhtä EU:n kanssa ja tavoitteena on tehokkuus niin, missä meidän maaperä ja alueemme nimeltä Suomi on tehokkain, paras? Vetovoimaisin? - Mites sais suomalaiset rakentamaan? Mites sais suomalaiset yrittämään? Entä sijoittamaan? - Minulla on nyt kuitenkin toivoa siitä, että nuorisomme on vielä nouseva suomalaisena mutta myös eurooppalaisena.

        Minun ihanteeni EU:sta on ollut, että todellakin tämä kunnioitus kansallisia identiteettejä kohtaan on myös kunnioitusta kansallisia perustuslakeja kohtaan. Kansallisia kokonaisuuksia, jotka perustuslakiin ja identiteettin pohjaavat, ei kumota EU-tuomioilla EU-korkeimman kädestä (Eurojust jne.)vaan käydään kehittävää, tehostavaa ja rakentavaa päätöksentekoa (aidosti puhuen ja sopien eikä nuijaa kopauttaen ja ääniä laskien) EU-elimissä kaikkien niiden asioiden osalta, joita pidetään tärkeinä maailmankaupassa ja kestävässä kehityksessä pärjäämiseksi (rajautuen tähän). Siis aidosti kunnioitetaan jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta. MUTTA EIHÄN SE OLE NÄIN! Sanotaanhan, että EU ois yhtä moninaisuudessa, että se olisi rikkaus. Ei ole yhteyttä moninaisuudesta eikä ole rikkautta erilaisuudessa, jos EU-tuomioistuin päättää.

        Kansallinen itsetunto kärsii, mutta niin kai on tarkoitus...valitettavasti. Pitää olla ylikansallinen ja ihan lainsäädäntöpohjalta, peräti perustuslakiin nojaten. Vaarallista vettä näkyvissä!

        Kun ollaan yhtä, yksi, EU:n kanssa, Suomi voi olla vaikka autioituneempi kuin nyt. Suomi voi olla se periferia, joka se on ennenkin menneessä historiaassaan ollut. Ei mielestäni ole lottovoitto syntyä suomalaiseksi, jos pitää sossutuilla elää. Mikä kumma hinku viimeiset 10 vuotta on ollut keskittää ja keskittää joka ikinen asia? Isossa maassahan on huonoiten asutettavissa ja hyödynnettävissä olevat alueet autioina ilman toimintaa ellei väestöräjähdys vaadi joka kolkan asuttamista. Isossa maassa asutaan ja toimitaan tehokkaimmin tuottavilla seuduilla, muualla sitten on harvempaa ja jopa autiota erämaata. Tämäkö on tehostamisen ja keskittämisen lopputulos? EU ajaa tällaista lopputulosta tehokkuuden ja harmonisoinnin nimissä. Harmonisoituminen pitää langat selvimmin yksissä käsissä -EU-elimissä.

        Ennen maailmaa valloitettiin sotimalla, mutta nyt sitä valloitetaan sopimuksin ja lainsäädäntövallalla. No, ainakin säästytään sodalta... Ja mikä tässä on ollessa niin kauan kuin on leipää ja huveja - kaivataanko muuta?

        Mitkään lait eivät kansallista identtiteettiä voi heikentää. Ei myöskään EU:n perustuslaki. Hyvä esimerkki tästä on virolaiset. He säilyttivät kansallisen identtiteettinsä koko Neuvostovallan ajan vaikka olivat paljon pienempi kansa kuin me. En pidä suomalaista identiteettiä sen heikonpana kuin muidenkaan kansojen identiteettiä. EU:n perustuslaista huolimatta pidän italialaisia italialaisina ja latvialaisia latvialaisina. He eivät silmissäni muutu lain perusteella yhdeksi massaksi.

        Periferia maamme on, sille ei voi mitään. Viime vuosikymmenellä EU-lait eivät olleet voimassa, joten EU:ta ei voi syyttää viime vuosikymmenen tapahtumista. Suomessa pankkien kriisin varjolla toteutettu menettely ei EU:lainsäädännön mukaan edes olisi mahdollista, koska EU:n lainsäädäntö korostaa yksilön oikeuksia, myös suomalaisen yksilön. Yritykset lähtevät Suomesta, mutta niitä ei voi lainsäädännöllä pakottaa pysymään täällä. Ainoastaan Pohjois-Korean kaltaiset maat voivat määrätä yritystensä ja kansalaistensa toiminnan vapaudesta.

        Euroopan kansat tuskin suostuvat luopumaan kansallishymneistään tai kulttuuristaan EU:n perustuslain myötä. Jos Suomessa näin tapahtuu niin se tapahtuisi muutenkin ja vain todistaisi, ettemme olisi elinkelpoinen kulttuuri, mitä en kuitenkaan usko, mikäli sitkeiden sotaveteraaniemme henkinen perintö vähääkään vaikuttaa. Surkeinta olisi, jos vain tulevaisuuden peloissamme jämähtäisimme paikoillemme siiliasennossa ja kehitys kulkisi ohi kiertäen pienen Suomen.


      • Ei-ääni
        Jaa-ääni kirjoitti:

        Mitkään lait eivät kansallista identtiteettiä voi heikentää. Ei myöskään EU:n perustuslaki. Hyvä esimerkki tästä on virolaiset. He säilyttivät kansallisen identtiteettinsä koko Neuvostovallan ajan vaikka olivat paljon pienempi kansa kuin me. En pidä suomalaista identiteettiä sen heikonpana kuin muidenkaan kansojen identiteettiä. EU:n perustuslaista huolimatta pidän italialaisia italialaisina ja latvialaisia latvialaisina. He eivät silmissäni muutu lain perusteella yhdeksi massaksi.

        Periferia maamme on, sille ei voi mitään. Viime vuosikymmenellä EU-lait eivät olleet voimassa, joten EU:ta ei voi syyttää viime vuosikymmenen tapahtumista. Suomessa pankkien kriisin varjolla toteutettu menettely ei EU:lainsäädännön mukaan edes olisi mahdollista, koska EU:n lainsäädäntö korostaa yksilön oikeuksia, myös suomalaisen yksilön. Yritykset lähtevät Suomesta, mutta niitä ei voi lainsäädännöllä pakottaa pysymään täällä. Ainoastaan Pohjois-Korean kaltaiset maat voivat määrätä yritystensä ja kansalaistensa toiminnan vapaudesta.

        Euroopan kansat tuskin suostuvat luopumaan kansallishymneistään tai kulttuuristaan EU:n perustuslain myötä. Jos Suomessa näin tapahtuu niin se tapahtuisi muutenkin ja vain todistaisi, ettemme olisi elinkelpoinen kulttuuri, mitä en kuitenkaan usko, mikäli sitkeiden sotaveteraaniemme henkinen perintö vähääkään vaikuttaa. Surkeinta olisi, jos vain tulevaisuuden peloissamme jämähtäisimme paikoillemme siiliasennossa ja kehitys kulkisi ohi kiertäen pienen Suomen.

        Kiitos noista helpottavista sanoista. En missään tapauksessa tahdo, että tämä verisesti taisteltu lopullinen itsenäisyys menetetään jollekkin maailmanvalloittajalle 20-30 vuoden päästä vain sopimus- tai lainsäädäntöteknisten kiemuroiden ja oveluuden ansiosta. Noita maailmanvalloittajia on ollut historian sivu, joten en usko etteikö sellaista vielä tulisi. Kuitenkin sanasi olivat mukavaa luettavaa.

        Suomalaiset ovat sitkeitä. Suomalaiset ovat suomalaisia, ainutlaatuisia. Perisuomalainen identiteetti ei katoa suomalaisista kirveelläkään, sen todistaa historiamme. Tulevaisuus on mielenkiintoista seurattavaa. Mitä tapahtuu tai on tapahtunut kun minä olen 80 -vuotias... Itsenäisyys tyystin mennyt, mutta identiteetti säilynyt? Olisimme siis EU:n suomalaisia EU-lainsäädännön alla, EU-virkamiesten alaisuudessa jne., mutta olisimmeko kuitenkin kansa? Olisimmeko vielä kansaksi kutsuttu? Olisiko kulttuurinen itsenäisyys? Kaipaisimmeko jotain mennyttä? Kuka osaisi katsoa suomalaisen kansan sieluun niin syvälle?

        Tulevaisuus antaa vain hienoisen tuulahduksen meidän silmiemme edessä siitä tulevasta, mutta emme välttämättä kukaan tiedä tarkalleen mitä tuleman pitää - emme ehkä läheskään. Maailma voi mullistua vuodessa ja se vuosi voi olla lähellä tai kaukana. Se voi tapahtua kuin varkain kuten historian sivu on tapahtunut. Se mitä EU:ssa päätetään voi aiheuttaa suuria liikkeitä suuntaan tai toiseen. Mielestäni se on hyvä pitää mielessä. Päättävien on syytä aina katsoa herkkää kompassiaan.

        EU-perustuslaissa on hienoja arvoja ja oikeuksia, joten ei se ihan tyhjästä ole nyhjästy ja huonokaan. Askarruttavaa on tuo perimmäinen tarkoitus miksi se on tehty? En usko kaikkien EU:sta kiinnostuneiden tahojen olevan puhtain mielin mukana? Suurilla on aina mielessään kuviot monia kymmeniäkin vuosia eteen päin. EU:ssa johdetaan nyt kansoja ja se, miten se sen tekee ei mielstäni ole sellainen tapa, jota odottaisi noiden hienojen arvojen ja yhtenäisyyden edistämiseksi. EU on yhä jotain vailla ja hakee liikaa mallia valtiollisuudesta, joka pilaa mielestäni koko jutun ja antaa mielestäni epäilylle ja EU-vastaisuudellekin sijaa. Tulevaisuuskonventti tekee pahan virheen, jos sen suunnitelmien seurauksena valtiollisuus lisääntyy ja kansojen itsemääräämisoikeus vähenee oleellisesti esim. EU-tuomioistuimen ja Eurojustien yms. systeemeiden toiminnan seurauksena - susi ei sitten enää pysy lampaan vaatteissa.

        Tulevaisuus kertoo totuuden. Historiakin voi olla väritetty eri vaatteisiin.


      • Jaa-ääni
        Ei-ääni kirjoitti:

        Kiitos noista helpottavista sanoista. En missään tapauksessa tahdo, että tämä verisesti taisteltu lopullinen itsenäisyys menetetään jollekkin maailmanvalloittajalle 20-30 vuoden päästä vain sopimus- tai lainsäädäntöteknisten kiemuroiden ja oveluuden ansiosta. Noita maailmanvalloittajia on ollut historian sivu, joten en usko etteikö sellaista vielä tulisi. Kuitenkin sanasi olivat mukavaa luettavaa.

        Suomalaiset ovat sitkeitä. Suomalaiset ovat suomalaisia, ainutlaatuisia. Perisuomalainen identiteetti ei katoa suomalaisista kirveelläkään, sen todistaa historiamme. Tulevaisuus on mielenkiintoista seurattavaa. Mitä tapahtuu tai on tapahtunut kun minä olen 80 -vuotias... Itsenäisyys tyystin mennyt, mutta identiteetti säilynyt? Olisimme siis EU:n suomalaisia EU-lainsäädännön alla, EU-virkamiesten alaisuudessa jne., mutta olisimmeko kuitenkin kansa? Olisimmeko vielä kansaksi kutsuttu? Olisiko kulttuurinen itsenäisyys? Kaipaisimmeko jotain mennyttä? Kuka osaisi katsoa suomalaisen kansan sieluun niin syvälle?

        Tulevaisuus antaa vain hienoisen tuulahduksen meidän silmiemme edessä siitä tulevasta, mutta emme välttämättä kukaan tiedä tarkalleen mitä tuleman pitää - emme ehkä läheskään. Maailma voi mullistua vuodessa ja se vuosi voi olla lähellä tai kaukana. Se voi tapahtua kuin varkain kuten historian sivu on tapahtunut. Se mitä EU:ssa päätetään voi aiheuttaa suuria liikkeitä suuntaan tai toiseen. Mielestäni se on hyvä pitää mielessä. Päättävien on syytä aina katsoa herkkää kompassiaan.

        EU-perustuslaissa on hienoja arvoja ja oikeuksia, joten ei se ihan tyhjästä ole nyhjästy ja huonokaan. Askarruttavaa on tuo perimmäinen tarkoitus miksi se on tehty? En usko kaikkien EU:sta kiinnostuneiden tahojen olevan puhtain mielin mukana? Suurilla on aina mielessään kuviot monia kymmeniäkin vuosia eteen päin. EU:ssa johdetaan nyt kansoja ja se, miten se sen tekee ei mielstäni ole sellainen tapa, jota odottaisi noiden hienojen arvojen ja yhtenäisyyden edistämiseksi. EU on yhä jotain vailla ja hakee liikaa mallia valtiollisuudesta, joka pilaa mielestäni koko jutun ja antaa mielestäni epäilylle ja EU-vastaisuudellekin sijaa. Tulevaisuuskonventti tekee pahan virheen, jos sen suunnitelmien seurauksena valtiollisuus lisääntyy ja kansojen itsemääräämisoikeus vähenee oleellisesti esim. EU-tuomioistuimen ja Eurojustien yms. systeemeiden toiminnan seurauksena - susi ei sitten enää pysy lampaan vaatteissa.

        Tulevaisuus kertoo totuuden. Historiakin voi olla väritetty eri vaatteisiin.

        Haluaisin ottaa kantaa edellä esitettyyn EU-virkamiesten alaisuudessa elämiseen. Kokemukseni suomalaisten virkamiesten alaisuudessa elämisestä ovat huonot ja siksi kannatan EU-lainsäädäntöä, joka lähtee siitä, että virkamies on kansalaisen palvelija eikä suinkaan niin että kansalainen olisi virkamiehen alamainen. Suomalaiset ovat itsenäisiä ja itsepäisiä ihmisiä, jotka saavat näppylöitä pikkuvirkamiesten pompoteltavana eläessään. Siksi EU:n virkamiehiä koskeva lainsäädäntö tuo positiivisen muutoksen asenteisiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9179
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7980
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5709
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2364
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2097
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1746
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1692
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1439
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1370
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1327
    Aihe