Lapsen edun käsite on moniulotteinen
Yksinhuoltajien adoptiosta ja lapsen edun toteutumisesta peräänkuulutettiin keskustelua (HS 13. 8.).
Näihin liittyy edelleen ennakkoluuloja ja stereotypioita, joiden taustoja emme aina edes tunnista.
Esimerkiksi suomalaisen yksinhuoltajuuden historia tai tiedotusvälineiden antama kuva muokkaa asenteita yksinhuoltajuudesta.
Uutiskynnyksen ylittävät yksinhuoltajuuteen mahdollisesti liittyvät ongelmat, ja tavallinen hyvä arki jää uutisoimatta.
Viime vuosisata on ollut ankaraa aikaa yksinhuoltajille. Kansalaissodan jälkeen 1920-luvulla "punaleskiä" pidettiin sopimattomina äideiksi. Heidän katsottiin lähtökohtaisesti edustavan lasten laiminlyöntiä, huonoa kasvatusta ja löyhää moraalia.
Leskien lapsista pelättiin kasvavan rikollisia ja juoppoja, jotka olisivat vaaraksi yhteiskunnalle. Punaleskien ohella aviottomien äitien kasvatus- ja sukupuolimoraalia kontrolloitiin.
Jos äidit eivät täyttäneet viranomaisten heille asettamia usein kohtuuttomia ehtoja, lapset saatettiin ottaa jopa huostaan äidiltä.
Vielä 1950-luvulla avioliittoa pidettiin äitiyden edellytyksenä. "Aviottoman äidin" perhe koettiin epätäydelliseksi, koska siitä puuttui isä ja sisarukset.
Vaarana nähtiin myös liiallinen hemmottelu, koska perheestä puuttui isä, joka edusti kuria ja järjestystä. Ajateltiin, ettei äiti pystynyt yhtä aikaa rakastamaan ja rajoittamaan lastaan.
Esimerkiksi eräässä "yksinäisille äideille" suunnatussa oppaassa 1950-luvulta suositellaan oman lapsen antamista ottolapseksi. Kuitenkin nähtiin, että lapsen tulee olla terve, jotta hänet voitaisiin antaa ottolapseksi "parempaan" perheeseen.
Tämähän tarkoitti sitä, että yksinhuoltaja oli kelvollinen vammaisen lapsen äidiksi.
Suomessakin puhuttiin vielä 1970-luvulla au-äideistä tai aviottomista äideistä, jolloin käsite oli moraalisesti värittynyt ja se liitettiin kielteisellä tavalla aviottomaan lapseen.
Yksinhuoltajat eivät ole suuri yhtenäinen joukko, vaan taustalla on erilaisia elämäntilanteita: vanhemmat ovat voineet erota, toinen vanhemmista on kuollut, lapsen isä ei kanna vastuuta vanhemmuudestaan, tai nainen tulee yksinhuoltajaksi omasta tahdostaan esimerkiksi adoptoimalla lapsen.
Yksinhuoltajien adoptiot ovat käytännössä vain kansainvälisiä adoptioita.
Vuosina 1985–2003 Suomeen on saapunut kansainvälisen adoption kautta 2 300 lasta, joista yksinhakijoita on ollut kolmisensataa.
Viime vuonna oli 49 yksinhakijaa. Määrä on pieni suhteessa syntyvien lasten lukumäärään, noin 56 000 vuonna 2003.
Yhteenlaskettuna eniten lapsia on adoptoitu Venäjältä, Kolumbiasta ja Thaimaasta. Useimmat lapset on hylätty, tai heidän vanhempansa ovat kuolleet tai kadonneet.
Lapset viettävät syntymämaasta riippuen eripituisia jaksoja lastenkodissa, jopa vuosia.
Yksinhuoltajien luota kodin saaville lapsille on erilaisia kriteerejä maasta riippuen, esimerkiksi he ovat jo 4–7-vuotiaita tai osalla heistä voi olla kehitysviivästymiä tai sairauksia.
Adoptioprosessi alkaa vähintään vuoden kestävällä adoptioneuvonnalla, jossa käydään monipuolisesti läpi motiiveja ja soveliaisuutta vanhemmaksi. Prosessi on raskas ja useimmiten myös hidas.
Lähtökohtana saada lapselle koti ja vanhemmat, ei päinvastoin. Tämä lastensuojelullinen näkökulma näkyy koko prosessin ajan.
Adoptioluvan jälkeenkin lasta odotetaan vielä kuukausia. Kun lapsi vihdoin saadaan Suomeen, perheen elämää seurataan vielä erilaisten raporttien avulla pitkään.
Lapsen edun käsite on moniulotteinen, sillä se riippuu määrittelijän omasta taustasta, moraalista, kulttuurisista tekijöistä ja yhteiskunnan vallitsevista normeista.
Laki määrittelee lapsen edun oikeudeksi hyvään hoitoon ja kasvatukseen, elatukseen, ymmärtämykseen, turvaan ja hellyyteen.
Adoptiolapsen kannalta olisi paras ratkaisu se, että hänelle löytyisi uusi koti omasta maasta, mutta tähän ei ole aina mahdollisuuksia, esimerkiksi köyhyyden vuoksi.
Lastensuojelua ja adoptioita on ohjannut pitkälti psykoanalyyttiseen teoriaan pohjautuva näkemys lapsen hyvästä. Kiintymysteorian pohjalta asiaa tarkasteltuna lapselle on tärkeintä, että hänellä on yksi rakastava ja pysyvä vanhempi.
Omassa tutkimuksessani olen haastatellut yksin adoptoineita äitejä ja todennut, miten tärkeää lapsen edun varmistaminen oli heille.
Tämä näkyi arjen ratkaisuissa esimerkiksi lyhennettynä työaikana, yhteisenä vapaa-aikana, kiinteänä yhteytenä kouluun ja päivähoitoon ja suurena rakkautena lapseen.
"Yksinhuoltajina" he eivät olleet yksin, vaan heillä oli laajat ja toimivat sukulais- ja ystäväverkostot.
Miksi näille harvoille lapsille ei suotaisi rakastavaa vanhempaa?
Adoptiolapsellakin on oikeus rakastavaan äitiin!
Lapsirakas
0
298
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399198Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3738004Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625761William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542378Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62103Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821752Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201695Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921455Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401382Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71380