Mihin katosi kaviaatio /grundfos ongelmaan liittyvä aloitus

Kaviaatio on ilmiö, joka tekee ilmakuplintaa ja taas tämä tuo ongelmia kestävyyteen.
Aloitus, joka poistettiin heti, niiin siinä kerroin, miten Grundforssin pumppu ei kestänyt kuin 2000 tuntia, koska siihen liittyi tämä ilmiö.Pumpun ongelma taas on muovinen "siivikko", joka ei ole ruuvikiinnitteinen,- vaan puristesovitteinen, joka ei kestä tätä ilmiötä ja sen tuomaa värinää. Aiempi Grundfors kesti yli 30 vuotta, mutta olikin ruuvikiinnitteinen ja materiaali messinki.

Niin, ongelma tulee esille vaikeassa olosuhteessa/korkeassa lämpötilassa ja liittyy juuri siihen kun varaajan kautta oleva veden kierto tekee sen suurenevan vastuksen ja siten suuremman alipaineen/kaviaatio ilmiön siivikkoon.

Mutta, taas yhtä tuhoisa on tuo kattilan kuplinta ja ilmakuplien joutuminen pumppuun tuon kierrätysputken kautta.

Kuten tällä/kin foorumilla on tullut esille, miten kattilat aiheuttavat ilmakuplintaa ja näitä ilmakuplia ei saisi päästää kiertoon, koska ne rikkovat/ aiheuttavat värinän muovisen Grundforssin siivikkoon.Siivikko irtoaa kiinnityksestään.

PS.
Kun/jos kattila saavuttaa kiehunmispisteen, niin tätä kaviaatiota ei ilmene eli eli suurentunutta alipaineisuutta pumppuun, koska kiehunta aktivoi veden kierron varaajassa.Taas lämmityksen aikana, jolloin vesi kiertää pumpun ja kattilan (muutama sata litraa) välissä, niin kierto on suuri ja alipaineisuutta ei esiinny pumpun siivikossa.
Samansuuntainen asia kuin laivojen potkurien syöpyminen kaviaation takia. Suuri vastus, koska merivesi ei liiku.

ml213. kirjoitti:

Kaviaatio on ilmiö, joka tekee ilmakuplintaa ja taas tämä tuo ongelmia kestävyyteen.
Aloitus, joka poistettiin heti, niiin siinä kerroin, miten Grundforssin pumppu ei kestänyt kuin 2000 tuntia, koska siihen liittyi tämä ilmiö.Pumpun ongelma taas on muovinen "siivikko", joka ei ole ruuvikiinnitteinen,- vaan puristesovitteinen, joka ei kestä tätä ilmiötä ja sen tuomaa värinää. Aiempi Grundfors kesti yli 30 vuotta, mutta olikin ruuvikiinnitteinen ja materiaali messinki.

Niin, ongelma tulee esille vaikeassa olosuhteessa/korkeassa lämpötilassa ja liittyy juuri siihen kun varaajan kautta oleva veden kierto tekee sen suurenevan vastuksen ja siten suuremman alipaineen/kaviaatio ilmiön siivikkoon.

Mutta, taas yhtä tuhoisa on tuo kattilan kuplinta ja ilmakuplien joutuminen pumppuun tuon kierrätysputken kautta.

Kuten tällä/kin foorumilla on tullut esille, miten kattilat aiheuttavat ilmakuplintaa ja näitä ilmakuplia ei saisi päästää kiertoon, koska ne rikkovat/ aiheuttavat värinän muovisen Grundforssin siivikkoon.Siivikko irtoaa kiinnityksestään.

PS.
Kun/jos kattila saavuttaa kiehunmispisteen, niin tätä kaviaatiota ei ilmene eli eli suurentunutta alipaineisuutta pumppuun, koska kiehunta aktivoi veden kierron varaajassa.Taas lämmityksen aikana, jolloin vesi kiertää pumpun ja kattilan (muutama sata litraa) välissä, niin kierto on suuri ja alipaineisuutta ei esiinny pumpun siivikossa.
Samansuuntainen asia kuin laivojen potkurien syöpyminen kaviaation takia. Suuri vastus, koska merivesi ei liiku.

Lue lisää

Pahin tilanne on kun kattilan lämpötila on n 100C:tta ja varaajasta tulevan veden 70.....80 C:tta eli termostaatti on täysin auki, mutta kiehunta ei auta varaajan veden kierrätystä. Pumpussa oleva suurentunut alipaine ja siitä tuleva kuplinta aiheuttaa sivuäänen. Sama tilanne kun kattilasta tulee runsaasti ilmakuplia pumppuun. Tämän äänen kuuleminen tulee kalliiksi, jos pumpun siivikon rakenne on muovinen.

Toisaalta harmi kun varaajan korkeaa lämpötilaa ei voi hyödyntää pumpun rakenteen takia.

ml213. kirjoitti:

Pahin tilanne on kun kattilan lämpötila on n 100C:tta ja varaajasta tulevan veden 70.....80 C:tta eli termostaatti on täysin auki, mutta kiehunta ei auta varaajan veden kierrätystä. Pumpussa oleva suurentunut alipaine ja siitä tuleva kuplinta aiheuttaa sivuäänen. Sama tilanne kun kattilasta tulee runsaasti ilmakuplia pumppuun. Tämän äänen kuuleminen tulee kalliiksi, jos pumpun siivikon rakenne on muovinen.

Toisaalta harmi kun varaajan korkeaa lämpötilaa ei voi hyödyntää pumpun rakenteen takia.

Lue lisää

Olisiko kuitenkin kyseessä kavitaatio?

8+8 kirjoitti:

Olisiko kuitenkin kyseessä kavitaatio?

Kavitaatiolta tuo haiskahtaa, kun vesi on noin kuumaa eikä järin paljon paineistettu. Paine laskee helposti pumpun imupuolella, ja höyrystymisraja tulee vedelle vastaan. Kuuma vesi on hankalaa pumpattavaa.
Siivistössä se ajan mittaan näkyy, kavitoiko pumppu.

ml213. kirjoitti:

Kaviaatio on ilmiö, joka tekee ilmakuplintaa ja taas tämä tuo ongelmia kestävyyteen.
Aloitus, joka poistettiin heti, niiin siinä kerroin, miten Grundforssin pumppu ei kestänyt kuin 2000 tuntia, koska siihen liittyi tämä ilmiö.Pumpun ongelma taas on muovinen "siivikko", joka ei ole ruuvikiinnitteinen,- vaan puristesovitteinen, joka ei kestä tätä ilmiötä ja sen tuomaa värinää. Aiempi Grundfors kesti yli 30 vuotta, mutta olikin ruuvikiinnitteinen ja materiaali messinki.

Niin, ongelma tulee esille vaikeassa olosuhteessa/korkeassa lämpötilassa ja liittyy juuri siihen kun varaajan kautta oleva veden kierto tekee sen suurenevan vastuksen ja siten suuremman alipaineen/kaviaatio ilmiön siivikkoon.

Mutta, taas yhtä tuhoisa on tuo kattilan kuplinta ja ilmakuplien joutuminen pumppuun tuon kierrätysputken kautta.

Kuten tällä/kin foorumilla on tullut esille, miten kattilat aiheuttavat ilmakuplintaa ja näitä ilmakuplia ei saisi päästää kiertoon, koska ne rikkovat/ aiheuttavat värinän muovisen Grundforssin siivikkoon.Siivikko irtoaa kiinnityksestään.

PS.
Kun/jos kattila saavuttaa kiehunmispisteen, niin tätä kaviaatiota ei ilmene eli eli suurentunutta alipaineisuutta pumppuun, koska kiehunta aktivoi veden kierron varaajassa.Taas lämmityksen aikana, jolloin vesi kiertää pumpun ja kattilan (muutama sata litraa) välissä, niin kierto on suuri ja alipaineisuutta ei esiinny pumpun siivikossa.
Samansuuntainen asia kuin laivojen potkurien syöpyminen kaviaation takia. Suuri vastus, koska merivesi ei liiku.

Lue lisää

periaatteessa pumpun imupuolella suljetussa paineellisessa kierrossa ei pitäisi olla alipainetta, vaan imupuolen paine on pienempi kuin menopuolen, jotta kiertoa tapahtuisi.

Mikäs sinulla on paine järjestelmässä?

uteliasss1 kirjoitti:

periaatteessa pumpun imupuolella suljetussa paineellisessa kierrossa ei pitäisi olla alipainetta, vaan imupuolen paine on pienempi kuin menopuolen, jotta kiertoa tapahtuisi.

Mikäs sinulla on paine järjestelmässä?

Lue lisää

Kyllä se periaatteessa ja käytännössäkin on mahdollista. Voimalaitoksissa tehdään kaikenlaisia järjestelyjä, jotta järeiden pumppujen imupuolelle saadaan niin paljon painetta ettei kavitaatiota tule.Lähellä siiven pintaahan se höyrystyminen tapahtuu, joten sillä ei ole mitään tekemistä itse järjestelmän kanssa.

uteliasss1 kirjoitti:

periaatteessa pumpun imupuolella suljetussa paineellisessa kierrossa ei pitäisi olla alipainetta, vaan imupuolen paine on pienempi kuin menopuolen, jotta kiertoa tapahtuisi.

Mikäs sinulla on paine järjestelmässä?

Lue lisää

Niin, se alipaine ei ole pumpun imupuolen pesässä, vaan siipipyörän imupuolen pinnoissa ja sitä suurempi, mitä suurempi vastus on imupuolelle tulevassa vedessä. Toki paineella/kin on merkityksensä.

Järjestelmän paine on 0.5 bar.

Koko ongelmaa ei olisi, jos Grundforsin pumppu ei olisi heikentänyt siipipyörän kiinnitystä eli se ei kestä värinää ja toisaalta muovin koostumus muuttuu lämpötilan kohotessa.
Onneksi hintaa ei ole heikennetty.

8+8 kirjoitti:

Olisiko kuitenkin kyseessä kavitaatio?

Yks kirjain sinne tänne tai sen puuttuminen. Muistelin sanaa, jota en käytä arkikielessä, vaan kuulin asiasta vuosikymmeniä sitten.
Mutta, hyvä kun korjasit.

ml213. kirjoitti:

Niin, se alipaine ei ole pumpun imupuolen pesässä, vaan siipipyörän imupuolen pinnoissa ja sitä suurempi, mitä suurempi vastus on imupuolelle tulevassa vedessä. Toki paineella/kin on merkityksensä.

Järjestelmän paine on 0.5 bar.

Koko ongelmaa ei olisi, jos Grundforsin pumppu ei olisi heikentänyt siipipyörän kiinnitystä eli se ei kestä värinää ja toisaalta muovin koostumus muuttuu lämpötilan kohotessa.
Onneksi hintaa ei ole heikennetty.

Lue lisää

Paineella nimenomaan on merkitystä, jos vesi on kuumaa. Siksipä voimalaitoksissa syöttövesipumput ovat alhaalla montussa, ja vettä niille syöttävä syöttövesisäiliö 20 m korkeammalla. Veden pumppaaminen takaisi ylös ei ole mikään ongelma. Pääasia on etteivät pumput kavitoi.

ml213. kirjoitti:

Niin, se alipaine ei ole pumpun imupuolen pesässä, vaan siipipyörän imupuolen pinnoissa ja sitä suurempi, mitä suurempi vastus on imupuolelle tulevassa vedessä. Toki paineella/kin on merkityksensä.

Järjestelmän paine on 0.5 bar.

Koko ongelmaa ei olisi, jos Grundforsin pumppu ei olisi heikentänyt siipipyörän kiinnitystä eli se ei kestä värinää ja toisaalta muovin koostumus muuttuu lämpötilan kohotessa.
Onneksi hintaa ei ole heikennetty.

Lue lisää

kokele 1 barin järjestelmän paineella onko vaikutusta pumppuun?. Kiertopumppujen on muutenkin syyytä olla aina kylmällä puolella, siis paluupuolella. Kattilan kuplinta ja sitä kuplien meno pumppuun viittaa siihen että pumppusi on menopuolella?

Joku vaan kirjoitti:

Kavitaatiolta tuo haiskahtaa, kun vesi on noin kuumaa eikä järin paljon paineistettu. Paine laskee helposti pumpun imupuolella, ja höyrystymisraja tulee vedelle vastaan. Kuuma vesi on hankalaa pumpattavaa.
Siivistössä se ajan mittaan näkyy, kavitoiko pumppu.

Lue lisää

Minäkin kannatan ehdotusta kavitaatio. Yritin epätoivoisesti löytää ilmiötä jostain hevosharrastuksen puolelta. En kuitenkaan löytänyt edes Grunfoss-hevostallia mistään.

Avaajan tulee olla tarkkana sijapäätteiden kanssa. Jos joku on x'C ei siihen tarvita sijapäätettä. Siis tähän tapaan x'C:tta.

ml213. kirjoitti:

Yks kirjain sinne tänne tai sen puuttuminen. Muistelin sanaa, jota en käytä arkikielessä, vaan kuulin asiasta vuosikymmeniä sitten.
Mutta, hyvä kun korjasit.

Nyt et osaa suhtautua. Nöyryytetyn kuuluu olla vähän nöyrempi. Kumarra tai jotain. Pyydä anteeksi surkeaa elämääsi!

Kavitaatiossa on kyse vähän samasta kuin lentokoneen siivestä. Tietyllä siiven muodolla saadaan alipaine siiven yläpintaan, kun vauhtia on tarpeeksi. Lentoneessa pyritään siihen, mutta pumpussa sitä pyritään välttämään. Pumpun pitää myös kehittää painetta, ja siksipä tuon kavitaatio-ongelman kanssa pitää kikkailla.

Joku vaan kirjoitti:

Kavitaatiossa on kyse vähän samasta kuin lentokoneen siivestä. Tietyllä siiven muodolla saadaan alipaine siiven yläpintaan, kun vauhtia on tarpeeksi. Lentoneessa pyritään siihen, mutta pumpussa sitä pyritään välttämään. Pumpun pitää myös kehittää painetta, ja siksipä tuon kavitaatio-ongelman kanssa pitää kikkailla.

Lue lisää

kiertovesipumpujen kehittämä paine on kuitenkin lämmitysjärjestelmien suljetussa kierrossa olematon, jos puhutaan esim omakotitalon vesikeskuslämmityksen vedenkierrosta. Kiertopumppujen nostokorkeskin on joissain pumpuissa vain 6 metrin luokkaa ja tuskin imevät edes metrin korkeudelta vettä.
Isot putket ja painovoimainen kierto, ei tarvitse pumppua lainkaan.

uteliasss 1 kirjoitti:

kiertovesipumpujen kehittämä paine on kuitenkin lämmitysjärjestelmien suljetussa kierrossa olematon, jos puhutaan esim omakotitalon vesikeskuslämmityksen vedenkierrosta. Kiertopumppujen nostokorkeskin on joissain pumpuissa vain 6 metrin luokkaa ja tuskin imevät edes metrin korkeudelta vettä.
Isot putket ja painovoimainen kierto, ei tarvitse pumppua lainkaan.

Lue lisää

kävin katsomassa oman grundforssin kiertovesipumpun 25-40 malli, nostaa maks 4m vettä. max paine siis 0,4 baria. 3-nopeuksinen, minulla ykkösellä, joten lienee paineen muodostus jossain 0,1-0,2 barin luokassa. Vaikea minun on kuvitella että tuollainen alhaisellla kierros nopeudella pyörivä pumppu kavitoisi? Toki se ääntä pitää jos sinne ilmaa menee koko ajan, muuten pyörimistä ei kuule ellei korvaa kiinni laita pumppuun (1 asento), kädellä kokeilemalla minä tunnustelen pyöriikö vai ei, tosin sinä on se tarkistusruuvi päässä, sen avaamalla voi tarkistaa pyöriikö siipipyörä.

uteliass1 kirjoitti:

kävin katsomassa oman grundforssin kiertovesipumpun 25-40 malli, nostaa maks 4m vettä. max paine siis 0,4 baria. 3-nopeuksinen, minulla ykkösellä, joten lienee paineen muodostus jossain 0,1-0,2 barin luokassa. Vaikea minun on kuvitella että tuollainen alhaisellla kierros nopeudella pyörivä pumppu kavitoisi? Toki se ääntä pitää jos sinne ilmaa menee koko ajan, muuten pyörimistä ei kuule ellei korvaa kiinni laita pumppuun (1 asento), kädellä kokeilemalla minä tunnustelen pyöriikö vai ei, tosin sinä on se tarkistusruuvi päässä, sen avaamalla voi tarkistaa pyöriikö siipipyörä.

Lue lisää

Lähellä sataa astetta kiehuu helposti. Pumpussa kiehuminen on juuri sitä kavitaatiota.

Lentokoneen siivessa analoginen tapahtuma kavitaatiolle tapahtuu sakkauksessa. Alipainetta tulee niin paljon, että virtaus irtoaa siiven pinnasta.

fyysikko kirjoitti:

Lähellä sataa astetta kiehuu helposti. Pumpussa kiehuminen on juuri sitä kavitaatiota.

Lentokoneen siivessa analoginen tapahtuma kavitaatiolle tapahtuu sakkauksessa. Alipainetta tulee niin paljon, että virtaus irtoaa siiven pinnasta.

Lue lisää

niimpä, mutta kun on kyse näistä muutama sata kierrosta minuutissa pyörivistä lämmitysjärjestelmän kiertopumpuista joissa on paine-ero olematon, on vaikea kuvitella kavitaatiota tapahtuvan, valmistaja ilmoittaa max lämpötilaksi 110 astetta.
Toisaalta en oikein ymmärrä miksi avaaja ylipäätään operoi kattilallaan niin lähellä sataa astetta? Mikä hyöty, mikä järki, jatkuva kiehumisvaara? Puupoltossa tietysti voi hetkellisesti lämpötilat nousta noille lukemille, tosin vain silloin kun varaajakin alkaa olla kauttaaltaan samoissa lämpötiloissa.

Luulen että tässä tapauksessa on kyse muusta kuin kavitaatiosta, pumppu sijoitettu väärin ja vesi kiehuu kattilan pinnoilla.

uteliasss1 kirjoitti:

niimpä, mutta kun on kyse näistä muutama sata kierrosta minuutissa pyörivistä lämmitysjärjestelmän kiertopumpuista joissa on paine-ero olematon, on vaikea kuvitella kavitaatiota tapahtuvan, valmistaja ilmoittaa max lämpötilaksi 110 astetta.
Toisaalta en oikein ymmärrä miksi avaaja ylipäätään operoi kattilallaan niin lähellä sataa astetta? Mikä hyöty, mikä järki, jatkuva kiehumisvaara? Puupoltossa tietysti voi hetkellisesti lämpötilat nousta noille lukemille, tosin vain silloin kun varaajakin alkaa olla kauttaaltaan samoissa lämpötiloissa.

Luulen että tässä tapauksessa on kyse muusta kuin kavitaatiosta, pumppu sijoitettu väärin ja vesi kiehuu kattilan pinnoilla.

Lue lisää

Kiehuminen tapahtuu kattilassani lähellä 110C. Lopetan puiden lisäyksen kun varaajan alaosasta alkaa tulla n 70C vettä ei varaajan vesi on kerran pyörähtänyt. Tässä vaiheessa poltan hiilet ja varaajan lämpötila nousee lähelle 100C:tta.

Niin, rikkoontunut pumppu oli 25-80/180 ja kolmivaihe, joka on tehokkaampi lelu ja toimii hyvin/kierrättä vettä, eikä kattila saavuta kiehumispistettä.

uteliass1 kirjoitti:

kävin katsomassa oman grundforssin kiertovesipumpun 25-40 malli, nostaa maks 4m vettä. max paine siis 0,4 baria. 3-nopeuksinen, minulla ykkösellä, joten lienee paineen muodostus jossain 0,1-0,2 barin luokassa. Vaikea minun on kuvitella että tuollainen alhaisellla kierros nopeudella pyörivä pumppu kavitoisi? Toki se ääntä pitää jos sinne ilmaa menee koko ajan, muuten pyörimistä ei kuule ellei korvaa kiinni laita pumppuun (1 asento), kädellä kokeilemalla minä tunnustelen pyöriikö vai ei, tosin sinä on se tarkistusruuvi päässä, sen avaamalla voi tarkistaa pyöriikö siipipyörä.

Lue lisää

Tuo 25-80 on tehokkaampi ja erikoisesti kun se on kolmivaiheisena.

ml213. kirjoitti:

Kiehuminen tapahtuu kattilassani lähellä 110C. Lopetan puiden lisäyksen kun varaajan alaosasta alkaa tulla n 70C vettä ei varaajan vesi on kerran pyörähtänyt. Tässä vaiheessa poltan hiilet ja varaajan lämpötila nousee lähelle 100C:tta.

Niin, rikkoontunut pumppu oli 25-80/180 ja kolmivaihe, joka on tehokkaampi lelu ja toimii hyvin/kierrättä vettä, eikä kattila saavuta kiehumispistettä.

Lue lisää

Joo, katselin noita käppyröitä paineen ja kiehmisen suhteen, taisi olla noin 115 astetta mainisemassasi 0,5 barin paineessa, eikä se kiehumispiste nouse kuin jotain 5 astetta jos esim tuplaat järjestelmän paineen.
Sinulla saattaa kuitenkin tulipesän vastaseinällä vesi kiehua . paljonkos sinulla on savukaasujen lämpötila?

Pienemmissä pumpuissa grunforsilla oli tuo max lämpö se 110 astetta,

Pumppu pitäisi olla siellä paluupuolella varaajasta kattilaan, onko?

Kyseiset kiertopumput tosiaankin vaan kierrättävät vettä, eivät muodosta painetta kuin sen verran mitä kiertoon tarvitaan, olivatpa sitten 3 tai 1 vaiheisia.

Onko varaaja liian pieni kun joudut käyttämään noin korkeita lämpötiloja, vai hiilen polttoko on syynä.lienee sinulla valurautakattila, "peltiset " eivät sitä kestä.

uteliasss1 kirjoitti:

Joo, katselin noita käppyröitä paineen ja kiehmisen suhteen, taisi olla noin 115 astetta mainisemassasi 0,5 barin paineessa, eikä se kiehumispiste nouse kuin jotain 5 astetta jos esim tuplaat järjestelmän paineen.
Sinulla saattaa kuitenkin tulipesän vastaseinällä vesi kiehua . paljonkos sinulla on savukaasujen lämpötila?

Pienemmissä pumpuissa grunforsilla oli tuo max lämpö se 110 astetta,

Pumppu pitäisi olla siellä paluupuolella varaajasta kattilaan, onko?

Kyseiset kiertopumput tosiaankin vaan kierrättävät vettä, eivät muodosta painetta kuin sen verran mitä kiertoon tarvitaan, olivatpa sitten 3 tai 1 vaiheisia.

Onko varaaja liian pieni kun joudut käyttämään noin korkeita lämpötiloja, vai hiilen polttoko on syynä.lienee sinulla valurautakattila, "peltiset " eivät sitä kestä.

Lue lisää

Pumppu on paluupuolella.Se on totta, että varaaja on pienehkö, mutta riittää kun hyödyntää sen hyvin eli 70C lämpötilaerolla.

Kattila toimii hyvin. On muunneltu Jämä YP 140.Tosin on herkkä paikalliselle kiehunnalle, sen muunnellun palotapahtuman takia.

Mutta, se perusongelma on edelleen tuo muovinen siipipyörän kiinnitys, joka ei kestä ilmakuplintaa. Samalla rahahalla saa jo Ladomat latauspumppu paketin. Mutta;????, onko näissäkin muovinen siipipyötä? Muovinen siipipyörä ei tule kestämään, jos se ei ole ruuvikiinnitteinen.

uteliasss1 kirjoitti:

Joo, katselin noita käppyröitä paineen ja kiehmisen suhteen, taisi olla noin 115 astetta mainisemassasi 0,5 barin paineessa, eikä se kiehumispiste nouse kuin jotain 5 astetta jos esim tuplaat järjestelmän paineen.
Sinulla saattaa kuitenkin tulipesän vastaseinällä vesi kiehua . paljonkos sinulla on savukaasujen lämpötila?

Pienemmissä pumpuissa grunforsilla oli tuo max lämpö se 110 astetta,

Pumppu pitäisi olla siellä paluupuolella varaajasta kattilaan, onko?

Kyseiset kiertopumput tosiaankin vaan kierrättävät vettä, eivät muodosta painetta kuin sen verran mitä kiertoon tarvitaan, olivatpa sitten 3 tai 1 vaiheisia.

Onko varaaja liian pieni kun joudut käyttämään noin korkeita lämpötiloja, vai hiilen polttoko on syynä.lienee sinulla valurautakattila, "peltiset " eivät sitä kestä.

Lue lisää

Lämmitys on lopuillaan ja tuo ilmakuplien turina pumpussa liittyy enemmän kattilasta tuleviin ilmakupliin. Kattilan lämmön ollessa korkea siinä esiintynee paikalliskiehuntaa. Kierrätysputkeen pitänee suunnitella noiden ilmakuplien keräin, joka jo sinällään auttanee asiaa.

ml213. kirjoitti:

Lämmitys on lopuillaan ja tuo ilmakuplien turina pumpussa liittyy enemmän kattilasta tuleviin ilmakupliin. Kattilan lämmön ollessa korkea siinä esiintynee paikalliskiehuntaa. Kierrätysputkeen pitänee suunnitella noiden ilmakuplien keräin, joka jo sinällään auttanee asiaa.

Lue lisää

Luulisi toisaalta sieltä vedestä vapaan hapen häipyneen jo ajat sitten, varsinkin kun lämpötila on noin korkea, eikä ilmaa tulisi. tosin en tiedä mitä kaikkea vedestä irtoaa kun se kiehuu.

Etkös voi odottaa keväämmälle jotta voit päästää systeemin kylmäksi ja käyttää pumppua ja kuunnella onko sivuääniä, ainakin saat suljettua muut vikamahdollisuudet pois.
Laddomat taitaa käyttää wilon pumppua, monilla keskustelupalstoilla sitä haukutaan, en tiedä, ei ole kokemusta. sitten on callidus kiertopumput, saksalaisia.

Bilteman kiertopumput näyttäisivät olevan grundforssin kopioita, voisi olla messinkinnen siipipyörä?, mutta en löytänyt valikoimasta kuin 1 vaiheisia.......

Jotenkin tämänkaltaien ongelma vaikuttaa minusta järjestelmän suunnittelu tai asennusvirheeltä. Mitä Grundforsin asennusohjeissa suositellaan järjestelmän suunnittelusta?