Kaukolämpö / käyttöveden lämmitystekniikka

"Perusteluna se, että kesällä kun on lämmityksestä kierto päällä, niin vaihdin lämmittäisi koko ajan myös taloa, vaikka lämpö onkin pois päältä."

Ei vaikuta asiaan. Kaukolämpöä säädetään, ainakin niissä lämmönjakokeskuksissa mitä itse olen nähnyt, moottoroiduilla 2-tieventtiileillä. Eli säätö perustuu kaukolämpöpuolen virtaamasäätöön.

Siis kun lämpöä ei tarvita, niin venttiili on kiinni, eikä lämmönvaihtimen läpi kierrä kaukolämpöpuolen vettä ollenkaan. Tällöin esilämmitysvaihtimen vesi tulee vain ja ainoastaan käyttövesipuolen lämmönvaihtimelta.

Niin, ja nyt kun asiaa muistelen, niin esilämmityslämmönvaihtimen kautta tulee tosiaan pelkästään kylmä vesi, eli mahdolliseen käyttövesikiertoon sillä ei ole vaikutusta.

Jos nyt joku kertoo lämmönjakohuoneessaan olevien lämmönvaihtimien olevan puhtaasti rinnan kytkettyjä, niin enpä mene vastaankaan väittämään. Kyllä se on mahdollista. Itse olen kuitenkin nähnyt ainakin pari-kolme lämmönvaihdinta tällaisella konfiguraatiolla.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Perusteluna se, että kesällä kun on lämmityksestä kierto päällä, niin vaihdin lämmittäisi koko ajan myös taloa, vaikka lämpö onkin pois päältä."

Ei vaikuta asiaan. Kaukolämpöä säädetään, ainakin niissä lämmönjakokeskuksissa mitä itse olen nähnyt, moottoroiduilla 2-tieventtiileillä. Eli säätö perustuu kaukolämpöpuolen virtaamasäätöön.

Siis kun lämpöä ei tarvita, niin venttiili on kiinni, eikä lämmönvaihtimen läpi kierrä kaukolämpöpuolen vettä ollenkaan. Tällöin esilämmitysvaihtimen vesi tulee vain ja ainoastaan käyttövesipuolen lämmönvaihtimelta.

Niin, ja nyt kun asiaa muistelen, niin esilämmityslämmönvaihtimen kautta tulee tosiaan pelkästään kylmä vesi, eli mahdolliseen käyttövesikiertoon sillä ei ole vaikutusta.

Jos nyt joku kertoo lämmönjakohuoneessaan olevien lämmönvaihtimien olevan puhtaasti rinnan kytkettyjä, niin enpä mene vastaankaan väittämään. Kyllä se on mahdollista. Itse olen kuitenkin nähnyt ainakin pari-kolme lämmönvaihdinta tällaisella konfiguraatiolla.

Lue lisää

Siis hä? Uudestaan

""kaukolämpöverkosta tuleva kuuma vesi jaetaan ensin lämmityksen lämmönvaihtimelle, ja sille toiselle kv-lämmönvaihtimelle. Lopuksi kummankin paluuvesi kiertää sitten käyttöveden esilämmityslämmönvaihtimen kautta takaisin.""

Jos noin olisi, niin vaikka lämmityksen venttilli (tämä sulkee vain kaukolämmon kierron), niin latttiavesi kiertäisi edelleen käyttöveden "jälkimmäisen" kierron kautta. Tuo lämmittäisi lattiakierron vettä. Lämmitys ei olisi kovinkaan pientä, koska se olisi vähintäänn 55 asteista.

Joko ymmärsin kirjoituksestasi jotain väärin, tai sitten olet väärässä.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Siis hä? Uudestaan

""kaukolämpöverkosta tuleva kuuma vesi jaetaan ensin lämmityksen lämmönvaihtimelle, ja sille toiselle kv-lämmönvaihtimelle. Lopuksi kummankin paluuvesi kiertää sitten käyttöveden esilämmityslämmönvaihtimen kautta takaisin.""

Jos noin olisi, niin vaikka lämmityksen venttilli (tämä sulkee vain kaukolämmon kierron), niin latttiavesi kiertäisi edelleen käyttöveden "jälkimmäisen" kierron kautta. Tuo lämmittäisi lattiakierron vettä. Lämmitys ei olisi kovinkaan pientä, koska se olisi vähintäänn 55 asteista.

Joko ymmärsin kirjoituksestasi jotain väärin, tai sitten olet väärässä.

Lue lisää

puhuttiin kaukolämpöveden eikä lattiaveden kierrosta.

kl mies kirjoitti:

puhuttiin kaukolämpöveden eikä lattiaveden kierrosta.

Oletetaan yllä olevan pitävän paikkansa.

Jos oleteaan vaihtimet A, B, ja C. Vaihdin A olisi lattialämmityksen vaihdin, B käyttöveden vaihdin ja C sitten tämä "esilämmityspiiri".

Laitokselta tulee lämpö joka jakautuu kahtia vaihtimiin A ja B. Laitokseen taas poistuu vesi yhdestä vaihtimesta, vaihtimesta C. C- esilämmittäisi varmaankin käyttövettä, mutta siinä samalla lämmityskautena myös laitokselle palaavaa vettä koko ajan lähemmäksi tuota 55 astetta (kun ei olla suihkussa). Ei varmaankaan energialaitos halua tätä.

=> Ei toimi

Joko en tajunnut jotain, tai sitten väite on väärä. Itse puhun omasta lämmönvaihtimestani Danfoss PKL:stä. Käyttövesi menee vaihtimeen yhdestä pisteestä ja tulee ulos toisesta, kuten lattialämmityskin.

Edellä oleva toimisi, jos käyttövesi menisi vaihtimeen kahdesta pisteestä, eli kylmävesi vaihtimen C kautta ja käyttöveden kierto suoraan vaihtimeen B. Näin ei ainakaan omassani, eikä niissä vaihtimissa mitä olen nähnyt, asia ole.

Olisikohan nyt kyse siitä, että kirjoittaja "rakennusfyysikko" kirjoittelee joistakin isojen laitosten vaihtimista ja nyt oli puhe pienkiinteistöistä?

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Oletetaan yllä olevan pitävän paikkansa.

Jos oleteaan vaihtimet A, B, ja C. Vaihdin A olisi lattialämmityksen vaihdin, B käyttöveden vaihdin ja C sitten tämä "esilämmityspiiri".

Laitokselta tulee lämpö joka jakautuu kahtia vaihtimiin A ja B. Laitokseen taas poistuu vesi yhdestä vaihtimesta, vaihtimesta C. C- esilämmittäisi varmaankin käyttövettä, mutta siinä samalla lämmityskautena myös laitokselle palaavaa vettä koko ajan lähemmäksi tuota 55 astetta (kun ei olla suihkussa). Ei varmaankaan energialaitos halua tätä.

=> Ei toimi

Joko en tajunnut jotain, tai sitten väite on väärä. Itse puhun omasta lämmönvaihtimestani Danfoss PKL:stä. Käyttövesi menee vaihtimeen yhdestä pisteestä ja tulee ulos toisesta, kuten lattialämmityskin.

Edellä oleva toimisi, jos käyttövesi menisi vaihtimeen kahdesta pisteestä, eli kylmävesi vaihtimen C kautta ja käyttöveden kierto suoraan vaihtimeen B. Näin ei ainakaan omassani, eikä niissä vaihtimissa mitä olen nähnyt, asia ole.

Olisikohan nyt kyse siitä, että kirjoittaja "rakennusfyysikko" kirjoittelee joistakin isojen laitosten vaihtimista ja nyt oli puhe pienkiinteistöistä?

Lue lisää

"C- esilämmittäisi varmaankin käyttövettä, mutta siinä samalla lämmityskautena myös laitokselle palaavaa vettä koko ajan lähemmäksi tuota 55 astetta (kun ei olla suihkussa). Ei varmaankaan energialaitos halua tätä."

Ja milläs se sitä lämmittäisi, jos lämmönvaihdin C ei saa kuin kylmää vettä. Jos vettä ei käytetä, niin lämmönvaihdin C:llä ei ole ollenkaan virtaamaa.

Kv-kierto ei käy esilämmittimen kautta.

"Olisikohan nyt kyse siitä, että kirjoittaja "rakennusfyysikko" kirjoittelee joistakin isojen laitosten vaihtimista ja nyt oli puhe pienkiinteistöistä? "

Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia. Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"C- esilämmittäisi varmaankin käyttövettä, mutta siinä samalla lämmityskautena myös laitokselle palaavaa vettä koko ajan lähemmäksi tuota 55 astetta (kun ei olla suihkussa). Ei varmaankaan energialaitos halua tätä."

Ja milläs se sitä lämmittäisi, jos lämmönvaihdin C ei saa kuin kylmää vettä. Jos vettä ei käytetä, niin lämmönvaihdin C:llä ei ole ollenkaan virtaamaa.

Kv-kierto ei käy esilämmittimen kautta.

"Olisikohan nyt kyse siitä, että kirjoittaja "rakennusfyysikko" kirjoittelee joistakin isojen laitosten vaihtimista ja nyt oli puhe pienkiinteistöistä? "

Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia. Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä.

Lue lisää

Eli lämmityskautena vaihdin A lämmittää lattiaa, jossa on 30 asteinen vesi OK?

Vaihtimessa B on käyttövesi n. 55 astetta. OK?

Vaihtimesta A laitokselta tuleva vesi jatkaa matkaansa tähän "esillämmittimeen", vaihdin C.

Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä. Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen, josta se jatkaa matkaansa piirille C, joka nostaa sen 55 asteeseen ja vesi jatkaa matkaa laitokselle takaisin.

==> Ei voi olla näin

"Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia."

Eli puhut jostain aivan muusta kuin pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista.

"Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä."

Niin kuin vaikka tosielämässä? Katso vaikka Danfoss PKL vaihtimia, joita löytyy about 80% pientaloista jotka lämpenevät kaukolämmöllä. Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Eli lämmityskautena vaihdin A lämmittää lattiaa, jossa on 30 asteinen vesi OK?

Vaihtimessa B on käyttövesi n. 55 astetta. OK?

Vaihtimesta A laitokselta tuleva vesi jatkaa matkaansa tähän "esillämmittimeen", vaihdin C.

Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä. Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen, josta se jatkaa matkaansa piirille C, joka nostaa sen 55 asteeseen ja vesi jatkaa matkaa laitokselle takaisin.

==> Ei voi olla näin

"Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia."

Eli puhut jostain aivan muusta kuin pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista.

"Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä."

Niin kuin vaikka tosielämässä? Katso vaikka Danfoss PKL vaihtimia, joita löytyy about 80% pientaloista jotka lämpenevät kaukolämmöllä. Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää.

Lue lisää

"Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen,"

Kuuluisi olla

""Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin A kautta ja alenee 30 asteeseen,"

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Eli lämmityskautena vaihdin A lämmittää lattiaa, jossa on 30 asteinen vesi OK?

Vaihtimessa B on käyttövesi n. 55 astetta. OK?

Vaihtimesta A laitokselta tuleva vesi jatkaa matkaansa tähän "esillämmittimeen", vaihdin C.

Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä. Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen, josta se jatkaa matkaansa piirille C, joka nostaa sen 55 asteeseen ja vesi jatkaa matkaa laitokselle takaisin.

==> Ei voi olla näin

"Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia."

Eli puhut jostain aivan muusta kuin pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista.

"Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä."

Niin kuin vaikka tosielämässä? Katso vaikka Danfoss PKL vaihtimia, joita löytyy about 80% pientaloista jotka lämpenevät kaukolämmöllä. Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää.

Lue lisää

Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä. Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen, josta se jatkaa matkaansa piirille C, joka nostaa sen 55 asteeseen ja vesi jatkaa matkaa laitokselle takaisin.

Vaihtimessa C on käyttövettä käytettäessä 5-10 asteinen kylmävesi ja muulloin ei virtaamaa. Vaihdin C ainostaan alentaa kaukolämpölaitokselle palaavan veden lämpöä, ei koskaan nosta.

Käyttövesikierto vain B vaihtimen kautta.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Eli lämmityskautena vaihdin A lämmittää lattiaa, jossa on 30 asteinen vesi OK?

Vaihtimessa B on käyttövesi n. 55 astetta. OK?

Vaihtimesta A laitokselta tuleva vesi jatkaa matkaansa tähän "esillämmittimeen", vaihdin C.

Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä. Eli laitokselta tuleva vesi kulkee piirin B kautta ja alenee 30 asteeseen, josta se jatkaa matkaansa piirille C, joka nostaa sen 55 asteeseen ja vesi jatkaa matkaa laitokselle takaisin.

==> Ei voi olla näin

"Ne lämmönvaihtimet mitä olen nähnyt, ovat yleensä olleet kerrostaloissa. Enkä väittänyt, etteikö olisi olemassa muunlaisia."

Eli puhut jostain aivan muusta kuin pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista.

"Kyllä ihan puhtaasti rinnankytketty malli on täysin mahdollinen. Itseasiassa on hyvinkin mahdollista että olisin jopa jonkun sellaisenkin nähnyt.. Vaikea sanoa, en muista ihan tarkkaan jokaista näkemääni lämmönvaihdin yksikköä."

Niin kuin vaikka tosielämässä? Katso vaikka Danfoss PKL vaihtimia, joita löytyy about 80% pientaloista jotka lämpenevät kaukolämmöllä. Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää.

Lue lisää

"Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä."

Eikä ole. Lämmönvaihdin C:llä ei ole minkäänlaista käyttövesipuolen virtaamaa silloin kun käyttövettä ei käytetä. Silloin kun vettä käytetään, sinne tulee ihan kylmää.

Kv-kierto ei käy esilämmittimen kautta.

"Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää. "

Ja miksi minä niin tekisin? Vastasin, käsittääkseni melko yleisluontoiseen kysymykseen lämmönvaihtimien toiminnasta siltä pohjalta mitä niistä itse tiedän. En missään vaiheessa ole yrittänyt väittää puhuvani nimenomaan pienkiinteistöistä. Ja olen jo moneen kertaan myöntänyt muunlaistenkin olevan mahdollisia. Itse en juuri nyt muista nähneeni sellaisia, mutta se nyt tuskin on oleellista, jos sinä sanot että suurin osa pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista on sellaisia, niin eipä minulla ole mitään erityistä syytä epäillä. Enkä ymmärrä miksi pitäisi alkaa kehittää jotain riitaa asiasta, josta emme ole edes erimieltä?

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Koska käyttövesi kulkee piirien B ja C kautta on noiden lämpötila 55 astetta kun käyttövettä ei käytetä."

Eikä ole. Lämmönvaihdin C:llä ei ole minkäänlaista käyttövesipuolen virtaamaa silloin kun käyttövettä ei käytetä. Silloin kun vettä käytetään, sinne tulee ihan kylmää.

Kv-kierto ei käy esilämmittimen kautta.

"Kerrotko yhden lämmönvaihtimen joka toimii kuvaamallasi tavalla, joka on tarkoitettu pienkiinteistöihin. Yksi esimerkki riittää. "

Ja miksi minä niin tekisin? Vastasin, käsittääkseni melko yleisluontoiseen kysymykseen lämmönvaihtimien toiminnasta siltä pohjalta mitä niistä itse tiedän. En missään vaiheessa ole yrittänyt väittää puhuvani nimenomaan pienkiinteistöistä. Ja olen jo moneen kertaan myöntänyt muunlaistenkin olevan mahdollisia. Itse en juuri nyt muista nähneeni sellaisia, mutta se nyt tuskin on oleellista, jos sinä sanot että suurin osa pienkiinteistöjen lämmönvaihtimista on sellaisia, niin eipä minulla ole mitään erityistä syytä epäillä. Enkä ymmärrä miksi pitäisi alkaa kehittää jotain riitaa asiasta, josta emme ole edes erimieltä?

Lue lisää

Vastataan molemmille, koska molemmat kirjoitatte samasta asiasta.

Lämmönvaihtimeen menee siis yksi (1) käyttöveden putki sisään ja sieltä tulee yksi (1) putki ulos.

Kun käyttövedossa on kierto, niin joko se menee putkesta sisään ja kiertää molempien vaihtimien B & C kautta, tai se ei kierrä ollenkaan.

Alla olevassa linkissä aivan faktaa Suomen yleisimmästä lämmönvaihtimesta. Löytyy sivulta 21. Olette yksinkertaisesti väärässä.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=danfoss pkl-112&source=web&cd=1&cad=rja&sqi=2&ved=0CCsQFjAA&url=http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VICWU120_PKL-112_Classic.pdf&ei=535PUcigPImk4gTniICoBg&usg=AFQjCNF_2O3EIRGJ8_ktq8jHbCnqecODrA&bvm=bv.44158598,d.bGE

Pienkiinteistöistähän tässä on koko ajan ollut kyse. Luuletko, että aloittaja oli huolissaan siitä, että uimahallissa ei suihkun lämmin vesi riitä?

Mielenkiintoista, että olen riitaa haastamassa, kun olen eri mieltä. Yllä nyt linkkiä tueksi, niin ei mene aivan satuiluksi. Löytyy sivulta 21, jos ei alussa olevista kuvista aukea. Kuten näkyy, niin vaihdinta C ei ole olemassa.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Vastataan molemmille, koska molemmat kirjoitatte samasta asiasta.

Lämmönvaihtimeen menee siis yksi (1) käyttöveden putki sisään ja sieltä tulee yksi (1) putki ulos.

Kun käyttövedossa on kierto, niin joko se menee putkesta sisään ja kiertää molempien vaihtimien B & C kautta, tai se ei kierrä ollenkaan.

Alla olevassa linkissä aivan faktaa Suomen yleisimmästä lämmönvaihtimesta. Löytyy sivulta 21. Olette yksinkertaisesti väärässä.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=danfoss pkl-112&source=web&cd=1&cad=rja&sqi=2&ved=0CCsQFjAA&url=http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VICWU120_PKL-112_Classic.pdf&ei=535PUcigPImk4gTniICoBg&usg=AFQjCNF_2O3EIRGJ8_ktq8jHbCnqecODrA&bvm=bv.44158598,d.bGE

Pienkiinteistöistähän tässä on koko ajan ollut kyse. Luuletko, että aloittaja oli huolissaan siitä, että uimahallissa ei suihkun lämmin vesi riitä?

Mielenkiintoista, että olen riitaa haastamassa, kun olen eri mieltä. Yllä nyt linkkiä tueksi, niin ei mene aivan satuiluksi. Löytyy sivulta 21, jos ei alussa olevista kuvista aukea. Kuten näkyy, niin vaihdinta C ei ole olemassa.

Lue lisää

"Kun käyttövedossa on kierto, niin joko se menee putkesta sisään ja kiertää molempien vaihtimien B & C kautta, tai se ei kierrä ollenkaan."

Tai sitten niiden välillä on T kappale.

"Pienkiinteistöistähän tässä on koko ajan ollut kyse. Luuletko, että aloittaja oli huolissaan siitä, että uimahallissa ei suihkun lämmin vesi riitä?"

Minä ymmärsin aloittajan olevan lähinnä utelias..

"Mielenkiintoista, että olen riitaa haastamassa, kun olen eri mieltä."

Ei, vaan vaadit minua todistamaan jotain, mitä en ole edes väittänyt. Minusta se on aika kummallista käytöstä semmoinen, ehkä "riidan haastaminen" oli vähän huono ilmaisu, mutta edelleen pidän tuota kummallisena. Enkä käsitä miksi minun pitäisi todistaa jotain sellaista mitä en ole edes väittänyt? Enkä ihan ymmärrä sitäkään miksi höyryät niin kovasti tuosta yhdestä mallista. Jos sinä sanot, että sinulla on tuommoinen, niin kyllä minä uskon. En minä tarvitse lähdeviittauksia siihen. Minusta tämä keskustelu ei käsittele mitään tiettyä mallia, enkä aio ruveta kahlailemaan mitään manuaaleja läpi, kun en edes näe mitään tarvetta väittää vastaan. Enkä ole väittänyt vastaan.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Kun käyttövedossa on kierto, niin joko se menee putkesta sisään ja kiertää molempien vaihtimien B & C kautta, tai se ei kierrä ollenkaan."

Tai sitten niiden välillä on T kappale.

"Pienkiinteistöistähän tässä on koko ajan ollut kyse. Luuletko, että aloittaja oli huolissaan siitä, että uimahallissa ei suihkun lämmin vesi riitä?"

Minä ymmärsin aloittajan olevan lähinnä utelias..

"Mielenkiintoista, että olen riitaa haastamassa, kun olen eri mieltä."

Ei, vaan vaadit minua todistamaan jotain, mitä en ole edes väittänyt. Minusta se on aika kummallista käytöstä semmoinen, ehkä "riidan haastaminen" oli vähän huono ilmaisu, mutta edelleen pidän tuota kummallisena. Enkä käsitä miksi minun pitäisi todistaa jotain sellaista mitä en ole edes väittänyt? Enkä ihan ymmärrä sitäkään miksi höyryät niin kovasti tuosta yhdestä mallista. Jos sinä sanot, että sinulla on tuommoinen, niin kyllä minä uskon. En minä tarvitse lähdeviittauksia siihen. Minusta tämä keskustelu ei käsittele mitään tiettyä mallia, enkä aio ruveta kahlailemaan mitään manuaaleja läpi, kun en edes näe mitään tarvetta väittää vastaan. Enkä ole väittänyt vastaan.

Lue lisää

"Tai sitten niiden välillä on T kappale"

Tai sitten ei. Voit vaikka yllä olevasta linkistä tarkistaa. Voisin lähettää lisää linkkejä eri vaihtimeen, mutta lienee turha. Eli voisihan siinä olla, mutta kun ei ole.

"Ei, vaan vaadit minua todistamaan jotain, mitä en ole edes väittänyt. "

Eli et ole väittänyt, että tällainen esilämmitysvaihdin on olemassa? Ok. Ymmärsin asian väärin.

"Enkä ihan ymmärrä sitäkään miksi höyryät niin kovasti tuosta yhdestä mallista. Jos sinä sanot, että sinulla on tuommoinen, niin kyllä minä uskon."

Niin. Tuo yksi sattuu olemaan kellarissa, josta voin helposti asian tarkistaa. Kyselinpä asiaa ohiemnnen tuossa ruokapöydässä työpaikalla. Kyseinen esilämmittäjä löytyy näistä kuudesta erilaisesta vaihtimesta ei yhdestäkään.

"Minusta tämä keskustelu ei käsittele mitään tiettyä mallia, enkä aio ruveta kahlailemaan mitään manuaaleja läpi, kun en edes näe mitään tarvetta väittää vastaan. Enkä ole väittänyt vastaan. "

Niin. Keskutelu ei käsitellyt mitään yhtä mallia. En ole alan ammattilainen, eikä minulla ole kokemusta kuin n. 15 erilaisesta kaukolämmön lämmönvaihtimesta. Yhdessäkään niistä ei ole mainitsemaasi esilämmitintä. Joissakin kerrostaloissa tällaisen olen kyllä nähnyt.

Eli oikaisin väärää tietoasi, jonka seurauksena olen riitelijä. Joopa joo.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

"Tai sitten niiden välillä on T kappale"

Tai sitten ei. Voit vaikka yllä olevasta linkistä tarkistaa. Voisin lähettää lisää linkkejä eri vaihtimeen, mutta lienee turha. Eli voisihan siinä olla, mutta kun ei ole.

"Ei, vaan vaadit minua todistamaan jotain, mitä en ole edes väittänyt. "

Eli et ole väittänyt, että tällainen esilämmitysvaihdin on olemassa? Ok. Ymmärsin asian väärin.

"Enkä ihan ymmärrä sitäkään miksi höyryät niin kovasti tuosta yhdestä mallista. Jos sinä sanot, että sinulla on tuommoinen, niin kyllä minä uskon."

Niin. Tuo yksi sattuu olemaan kellarissa, josta voin helposti asian tarkistaa. Kyselinpä asiaa ohiemnnen tuossa ruokapöydässä työpaikalla. Kyseinen esilämmittäjä löytyy näistä kuudesta erilaisesta vaihtimesta ei yhdestäkään.

"Minusta tämä keskustelu ei käsittele mitään tiettyä mallia, enkä aio ruveta kahlailemaan mitään manuaaleja läpi, kun en edes näe mitään tarvetta väittää vastaan. Enkä ole väittänyt vastaan. "

Niin. Keskutelu ei käsitellyt mitään yhtä mallia. En ole alan ammattilainen, eikä minulla ole kokemusta kuin n. 15 erilaisesta kaukolämmön lämmönvaihtimesta. Yhdessäkään niistä ei ole mainitsemaasi esilämmitintä. Joissakin kerrostaloissa tällaisen olen kyllä nähnyt.

Eli oikaisin väärää tietoasi, jonka seurauksena olen riitelijä. Joopa joo.

Lue lisää

"Tai sitten ei. Voit vaikka yllä olevasta linkistä tarkistaa. Voisin lähettää lisää linkkejä eri vaihtimeen, mutta lienee turha. Eli voisihan siinä olla, mutta kun ei ole."

Eli nyt olet tajunnut että se toimisi noin, mutta vänkäät periaatteesta vastaan, koska et ole sellaista nähnyt?

"Eli et ole väittänyt, että tällainen esilämmitysvaihdin on olemassa?"

Ei, vaan sanoin, että joissain lämmönvaihtimissa sellainen on. Ei kaikissa, eikä ei missään, vaan joissain on, toisissa ei ole.

"Niin. Tuo yksi sattuu olemaan kellarissa, josta voin helposti asian tarkistaa. Kyselinpä asiaa ohiemnnen tuossa ruokapöydässä työpaikalla. Kyseinen esilämmittäjä löytyy näistä kuudesta erilaisesta vaihtimesta ei yhdestäkään."

Ai kun kiva.. Sinun kellarissasi on ilman esilämmittäjiä, ja kuudella kaverillasikaan ei ole.. Siispä kenellekään ei voi olla esilämmittimiä?

"Niin. Keskutelu ei käsitellyt mitään yhtä mallia. En ole alan ammattilainen, eikä minulla ole kokemusta kuin n. 15 erilaisesta kaukolämmön lämmönvaihtimesta. Yhdessäkään niistä ei ole mainitsemaasi esilämmitintä. Joissakin kerrostaloissa tällaisen olen kyllä nähnyt."

Ööö.. Eli nyt siis sinäkin olet sellaisia nähnyt? Ja silti väität ettei tälläisiä voi olla, eivätkä ne mitenkään voi edes teoriassa toimia? Nyt en ihan ymmärrä.

"Eli oikaisin väärää tietoasi, jonka seurauksena olen riitelijä. Joopa joo. "

Mitä "väärää tietoa"? Viimeksi tänään kävin vilkaisemassa kattilahuoneessa vanhaa lämmönvaihdinta, ja oli putkitettu täsmälleen niinkuin muistin. Väitätkö kenties nyt, että näin harhoja?

Ihme höyryämistä.. Et ole mitenkään osoittanut sitä etteikö sellainen voisi toimia, tai etteikö niitä olisi. Minä olen itse nähnyt, usko tai älä. Minä en tästä viitsisi enää kiistellä.

rakennusfyysikko kirjoitti:

"Tai sitten ei. Voit vaikka yllä olevasta linkistä tarkistaa. Voisin lähettää lisää linkkejä eri vaihtimeen, mutta lienee turha. Eli voisihan siinä olla, mutta kun ei ole."

Eli nyt olet tajunnut että se toimisi noin, mutta vänkäät periaatteesta vastaan, koska et ole sellaista nähnyt?

"Eli et ole väittänyt, että tällainen esilämmitysvaihdin on olemassa?"

Ei, vaan sanoin, että joissain lämmönvaihtimissa sellainen on. Ei kaikissa, eikä ei missään, vaan joissain on, toisissa ei ole.

"Niin. Tuo yksi sattuu olemaan kellarissa, josta voin helposti asian tarkistaa. Kyselinpä asiaa ohiemnnen tuossa ruokapöydässä työpaikalla. Kyseinen esilämmittäjä löytyy näistä kuudesta erilaisesta vaihtimesta ei yhdestäkään."

Ai kun kiva.. Sinun kellarissasi on ilman esilämmittäjiä, ja kuudella kaverillasikaan ei ole.. Siispä kenellekään ei voi olla esilämmittimiä?

"Niin. Keskutelu ei käsitellyt mitään yhtä mallia. En ole alan ammattilainen, eikä minulla ole kokemusta kuin n. 15 erilaisesta kaukolämmön lämmönvaihtimesta. Yhdessäkään niistä ei ole mainitsemaasi esilämmitintä. Joissakin kerrostaloissa tällaisen olen kyllä nähnyt."

Ööö.. Eli nyt siis sinäkin olet sellaisia nähnyt? Ja silti väität ettei tälläisiä voi olla, eivätkä ne mitenkään voi edes teoriassa toimia? Nyt en ihan ymmärrä.

"Eli oikaisin väärää tietoasi, jonka seurauksena olen riitelijä. Joopa joo. "

Mitä "väärää tietoa"? Viimeksi tänään kävin vilkaisemassa kattilahuoneessa vanhaa lämmönvaihdinta, ja oli putkitettu täsmälleen niinkuin muistin. Väitätkö kenties nyt, että näin harhoja?

Ihme höyryämistä.. Et ole mitenkään osoittanut sitä etteikö sellainen voisi toimia, tai etteikö niitä olisi. Minä olen itse nähnyt, usko tai älä. Minä en tästä viitsisi enää kiistellä.

Lue lisää

Turha vasta.

On se joillekkin väärässä olemisen tunnustaminen vaikeaa :)

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Turha vasta.

On se joillekkin väärässä olemisen tunnustaminen vaikeaa :)

Samat sanat.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Siis hä? Uudestaan

""kaukolämpöverkosta tuleva kuuma vesi jaetaan ensin lämmityksen lämmönvaihtimelle, ja sille toiselle kv-lämmönvaihtimelle. Lopuksi kummankin paluuvesi kiertää sitten käyttöveden esilämmityslämmönvaihtimen kautta takaisin.""

Jos noin olisi, niin vaikka lämmityksen venttilli (tämä sulkee vain kaukolämmon kierron), niin latttiavesi kiertäisi edelleen käyttöveden "jälkimmäisen" kierron kautta. Tuo lämmittäisi lattiakierron vettä. Lämmitys ei olisi kovinkaan pientä, koska se olisi vähintäänn 55 asteista.

Joko ymmärsin kirjoituksestasi jotain väärin, tai sitten olet väärässä.

Lue lisää

http://energia.fi/sites/default/files/suositusk15_1998.pdf

Kohdassa 3.4.3. (sivu 14) on kuvattu mainitsemani kytkentä. Joo, ei ole minkään tietyn mallin kytkentä, mutta tuskinpa Suomen Kaukolämpö ry on sitä ihan täytteeksikään tuonne laittanut.

Vaikea löytää mallikohtaista tietoa, kun se yksi minkä luona silloin tällöin käyn, on vanha, ja siitä on oikeastaan aika vaikea edes saada selville mikä se edes on. Siinä on tyyppikilpiä enemmänkin, ja vaikuttaa vähän siltä että kyseessä on enemmänkin räätälöity kokonaisuus kuin pakettimalli. Cetetherm vaikuttaisi kuitenkin olevan ainakin lämmönvaihtimien valmistaja. Tosin, vaikka mallin saisikin selville, niin lycka till vaan jos aikoo mallikohtaista tietoa löytää 90-luvun laitteistosta.

Tämän enempää en viitsi tästä asiasta jauhaa. Usko, tai ole uskomatta. Sama se minulle on.

Ja pyydän anteeksi muilta. Kuvittelin että kanssakeskustelijani olisi ollut kiinnostunut muustakin kuin riitelystä. Minulla on joskus paha tapa uskoa ihmisten oikeasti haluavan keskustella ja menen mukaan tällaisiin inttämisiin, tiedän ettei pitäisi. Pahoittelen aiheuttamaani häiriötä ja mielipahaa.

No, onhan siinä kuitenkin lämpötilaeroa loppupäässäkin vielä ~15 astetta, mikä on vielä aika hyvin.

Ja siellä tulopuolellahan se kylmävesi on ehkä ~10 asteista, joten kyllähän sillä kaukolämpöpuolen vettä jäähdyttää ihan kivasti. Käsittääkseni se kaukolämpöpuolen paluuvesikin on kuitenkin yleensä aika lämmintä. Eli keskimääräinen lämpötilaero voi olla paljon enemmän kuin se loppupään 15 astetta.

Mutta onhan se aikamoinen teho. Tuli itsekin laskeskeltua sitä aika paljon, ja mietittyä tehon riittävyyttä kun piti vaihtaa yhdestä kerrostalosta kaukolämpö pellettiin.. Siinä kun oli kv puolen lämmönvaihtimilla nimellistehoa jotain ~300 kW, siis pelkästään käyttövesipuolella, ja tilalle tuli joku, olikos se nyt 120-150 kilowattinen kattila. Toki sen kylkeen tulikin sitten 2 kuution varaaja tasaamaan kulutuspiikkejä. On sinänsä mielenkiintoista, että vaikka talvella menee lämmitykseenkin aika paljon, niin silti itseasiassa pienempikin kattila olisi varmaan riittänyt.

rakennusfyysikko kirjoitti:

No, onhan siinä kuitenkin lämpötilaeroa loppupäässäkin vielä ~15 astetta, mikä on vielä aika hyvin.

Ja siellä tulopuolellahan se kylmävesi on ehkä ~10 asteista, joten kyllähän sillä kaukolämpöpuolen vettä jäähdyttää ihan kivasti. Käsittääkseni se kaukolämpöpuolen paluuvesikin on kuitenkin yleensä aika lämmintä. Eli keskimääräinen lämpötilaero voi olla paljon enemmän kuin se loppupään 15 astetta.

Mutta onhan se aikamoinen teho. Tuli itsekin laskeskeltua sitä aika paljon, ja mietittyä tehon riittävyyttä kun piti vaihtaa yhdestä kerrostalosta kaukolämpö pellettiin.. Siinä kun oli kv puolen lämmönvaihtimilla nimellistehoa jotain ~300 kW, siis pelkästään käyttövesipuolella, ja tilalle tuli joku, olikos se nyt 120-150 kilowattinen kattila. Toki sen kylkeen tulikin sitten 2 kuution varaaja tasaamaan kulutuspiikkejä. On sinänsä mielenkiintoista, että vaikka talvella menee lämmitykseenkin aika paljon, niin silti itseasiassa pienempikin kattila olisi varmaan riittänyt.

Lue lisää

Tarkennuksena tähän, että lämpötilaero on 15 astetta silloin kun lämmintä vettä ei käytetä. Kun käy suihkussa, niin vesijohtovesi on n. 6 asteista. Tällöin laitokselle saatta hyvin palata esim. 30 asteista vettä. Laitokselta tuleva vesi lämpenee samalla esim. 70 asteeseen, joten kyllä tuota eroa tulee jo 40 astetta.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Tarkennuksena tähän, että lämpötilaero on 15 astetta silloin kun lämmintä vettä ei käytetä. Kun käy suihkussa, niin vesijohtovesi on n. 6 asteista. Tällöin laitokselle saatta hyvin palata esim. 30 asteista vettä. Laitokselta tuleva vesi lämpenee samalla esim. 70 asteeseen, joten kyllä tuota eroa tulee jo 40 astetta.

Lue lisää

ja ei tarvitte olla kovinkaan alan asiantuntija kun kattelee lumien sulamiskohtia, kaukolämpökanaalit löytyy ympäri vuoden paljaalla silmällä kattoen sulia kohtia ja niitä kohtia joissa ensimmäisenä keväällä nurmikko rehottaa...
siitä "ilosta" maksaa.... eihän kaukolämpöyhtiö vaan kaukolämmön kuluttajat ;)

päästökauppa..... eiks just se seuraavaksi ala "taas vaihteeksi" nostamaan kaukolämmön hintaa ;) ;) ;)

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Tarkennuksena tähän, että lämpötilaero on 15 astetta silloin kun lämmintä vettä ei käytetä. Kun käy suihkussa, niin vesijohtovesi on n. 6 asteista. Tällöin laitokselle saatta hyvin palata esim. 30 asteista vettä. Laitokselta tuleva vesi lämpenee samalla esim. 70 asteeseen, joten kyllä tuota eroa tulee jo 40 astetta.

Lue lisää

Ei vaan aina, ellei lämmönvaihtimelta lähtevän veden lämpötila poikkea merkittävästi asetusarvosta. Otapa huomioon, että puhuin loppupään lämpötilaerosta.

Todennäköisesti lämmönvaihtimet rakennetaan enemmän tai vähemmän "vastavirtaus" tyyppisiksi, jolloin kaukolämpöverkoston puolella lämpötila laskee sitä alemmas mitä lähemmäs tullaan kylmävesiliitäntää. Mutta vastavirtaisuudesta huolimatta, lämpötilaero tuskin on vakio läpi koko lämmönvaihtimen, vaan kaukolämpöpuolella lämpötila alenee vähemmän kuin sillä toisella puolella nousee.

Eli, jos oletetään että esimerkiksi se tuleva vesi olisi vaikka 6 asteista, niin 15 asteen lämpötilaerolla kaukolämpöverkkoon täytyisi palata vain 21 asteista vettä, todennäköisesti lämpötila on kuitenkin korkeampi, joten keskimääräinen lämpötilaerokin on korkeampi.

Jos lämpötilan muutos on erisuuruinen, niin siitä voisi päätellä, että virtaamat eivät myöskään ole samansuuruiset, vaan kaukolämpöpuolella virtaama olisi suurempi.

buahhahahaaaa...... kirjoitti:

ja ei tarvitte olla kovinkaan alan asiantuntija kun kattelee lumien sulamiskohtia, kaukolämpökanaalit löytyy ympäri vuoden paljaalla silmällä kattoen sulia kohtia ja niitä kohtia joissa ensimmäisenä keväällä nurmikko rehottaa...
siitä "ilosta" maksaa.... eihän kaukolämpöyhtiö vaan kaukolämmön kuluttajat ;)

päästökauppa..... eiks just se seuraavaksi ala "taas vaihteeksi" nostamaan kaukolämmön hintaa ;) ;) ;)

Lue lisää

Katsos kun se on sitä hukkalämpöä, jota laitoksilta tulee. buahhaahaaa voi kerran erehtyä kiertämästä sitä omaa järveä vaikka jonkun voimalaitoksen viereen. Lauhdevesillä lämmitetään merta, tai järveä. Ei ole jäätä -30 asteen pakkasessakaan. Tyhmäähän se olisi tuolla lämmöllä taloja lämmittää, kalojen tulisi kylmä.

Kyllä nuo hinnat seuraavat toisiaan. Juuri on sähkön hinnan nosto edessä, jos nyt lehtiä osaat lukea.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Ei vaan aina, ellei lämmönvaihtimelta lähtevän veden lämpötila poikkea merkittävästi asetusarvosta. Otapa huomioon, että puhuin loppupään lämpötilaerosta.

Todennäköisesti lämmönvaihtimet rakennetaan enemmän tai vähemmän "vastavirtaus" tyyppisiksi, jolloin kaukolämpöverkoston puolella lämpötila laskee sitä alemmas mitä lähemmäs tullaan kylmävesiliitäntää. Mutta vastavirtaisuudesta huolimatta, lämpötilaero tuskin on vakio läpi koko lämmönvaihtimen, vaan kaukolämpöpuolella lämpötila alenee vähemmän kuin sillä toisella puolella nousee.

Eli, jos oletetään että esimerkiksi se tuleva vesi olisi vaikka 6 asteista, niin 15 asteen lämpötilaerolla kaukolämpöverkkoon täytyisi palata vain 21 asteista vettä, todennäköisesti lämpötila on kuitenkin korkeampi, joten keskimääräinen lämpötilaerokin on korkeampi.

Jos lämpötilan muutos on erisuuruinen, niin siitä voisi päätellä, että virtaamat eivät myöskään ole samansuuruiset, vaan kaukolämpöpuolella virtaama olisi suurempi.

Lue lisää

En nyt kyllä oikein ymmärtänyt mitä kirjoituksellasi halusit kertoa. Eiköhän nuo kaikki vaihtimet ole "vastavirta" tyyppisiä.

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

En nyt kyllä oikein ymmärtänyt mitä kirjoituksellasi halusit kertoa. Eiköhän nuo kaikki vaihtimet ole "vastavirta" tyyppisiä.

Sitä vaan, että jos oletetaan että kuumavesi-menolämpötila ei olennaisesti poikkea asetusarvosta, niin se on aina sen, sanotaan nyt vaikka 55 astetta. Jos kaukolämpöverkosta saadaan 70 asteista, niin loppupään lämpötilaero on aina 15 astetta, riippumatta siitä käytetäänkö vettä, vai ei.

Mutta, tämä pätee vain lämmönvaihtimen loppupäässä. Toki, jos virtaamat ovat yhtäsuuret ja lämmönvaihdin puhtaasti vastavirtausmallinen, niin lämpötilaero on sama kauttaaltaan. Käytännössä ihan noin tuskin on, ja lähempänä lämmönvaihtimen toista päätä ovat lämpötilaerot todennäköisesti suurempia. Mikä siis osaltaan selittää sitä lämmönvaihtimen suurta tehoa.

rakennusfyysikko kirjoitti:

Sitä vaan, että jos oletetaan että kuumavesi-menolämpötila ei olennaisesti poikkea asetusarvosta, niin se on aina sen, sanotaan nyt vaikka 55 astetta. Jos kaukolämpöverkosta saadaan 70 asteista, niin loppupään lämpötilaero on aina 15 astetta, riippumatta siitä käytetäänkö vettä, vai ei.

Mutta, tämä pätee vain lämmönvaihtimen loppupäässä. Toki, jos virtaamat ovat yhtäsuuret ja lämmönvaihdin puhtaasti vastavirtausmallinen, niin lämpötilaero on sama kauttaaltaan. Käytännössä ihan noin tuskin on, ja lähempänä lämmönvaihtimen toista päätä ovat lämpötilaerot todennäköisesti suurempia. Mikä siis osaltaan selittää sitä lämmönvaihtimen suurta tehoa.

Lue lisää

Totta

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

En nyt kyllä oikein ymmärtänyt mitä kirjoituksellasi halusit kertoa. Eiköhän nuo kaikki vaihtimet ole "vastavirta" tyyppisiä.

ei ole jos vaihtimet on sarjassa... mutta lähes aina ovat vastavirtaisia

Kaukolämmittäjä kirjoitti:

Tarkennuksena tähän, että lämpötilaero on 15 astetta silloin kun lämmintä vettä ei käytetä. Kun käy suihkussa, niin vesijohtovesi on n. 6 asteista. Tällöin laitokselle saatta hyvin palata esim. 30 asteista vettä. Laitokselta tuleva vesi lämpenee samalla esim. 70 asteeseen, joten kyllä tuota eroa tulee jo 40 astetta.

Lue lisää

Niin siis minäkin tarkoitin pohdinnallani nimenomaan kuuman käyttöveden (mitä esim. käsitiskiin otamme) ja tulevan kaukolämpöveden lämpötilaeroa, en järjestelmässä tapahtuvan jäähtymisen seurauksena syntyvää eroa.

Eli ymmärrän vähän paremmin sen, kun talvellahan tuo kaukolämpövesi voi olla jopa yli sata-asteista (harvoin tosin), niin silloin sen ja 55-asteisen kuuman käyttöveden ero on jopa 50 astetta, jolloin 5-asteisen kylmän vesijohtoveden lämmittäminen on ymmärrettävämpää - silti ihmeellisen nopeaa minusta. Mutta kesällä tuo ero on tosiaan merkittävästi pienempi, kun se kaukolämpövesi on taloon tullessaan tosiaan vain korkeintaan parikymmentä astetta käyttövesiasetusta lämpimämpää.

Niin, olen siis aloittaja ja kylläpä hämmästyin uusien viestien määrää tänne saapuessani. Meni kyllä aikalailla yli ymmärryksen osa yllä olevista. Meillä siis tuo laite on käsittääkseni Suomen yleisimpiä pientaloissa, Kaukoran Jämä 80-luvulta. Mitään huoltoa ei laitteisto ole vaatinut pl. kiertovesipumpun vaihtoa kerran ja sekin johtui käyttövirheestä kun joku sanoi että sen voi sammuttaa kesäksi, mitä laakerit eivät ruostumatta kestäneet. Meillä ei tehdä tuolle mitään vuoden aikana, ei kosketa kesäventtiiliin eikä mitään... Automaattisesti pitää lämmön talossa 24-asteisena ja käyttövedenkin tosiaan suunnilleen samassa koko ajan. Tänä talvena en siihenkään termostattiin koskenut.

Kohan mietin kirjoitti:

Niin siis minäkin tarkoitin pohdinnallani nimenomaan kuuman käyttöveden (mitä esim. käsitiskiin otamme) ja tulevan kaukolämpöveden lämpötilaeroa, en järjestelmässä tapahtuvan jäähtymisen seurauksena syntyvää eroa.

Eli ymmärrän vähän paremmin sen, kun talvellahan tuo kaukolämpövesi voi olla jopa yli sata-asteista (harvoin tosin), niin silloin sen ja 55-asteisen kuuman käyttöveden ero on jopa 50 astetta, jolloin 5-asteisen kylmän vesijohtoveden lämmittäminen on ymmärrettävämpää - silti ihmeellisen nopeaa minusta. Mutta kesällä tuo ero on tosiaan merkittävästi pienempi, kun se kaukolämpövesi on taloon tullessaan tosiaan vain korkeintaan parikymmentä astetta käyttövesiasetusta lämpimämpää.

Niin, olen siis aloittaja ja kylläpä hämmästyin uusien viestien määrää tänne saapuessani. Meni kyllä aikalailla yli ymmärryksen osa yllä olevista. Meillä siis tuo laite on käsittääkseni Suomen yleisimpiä pientaloissa, Kaukoran Jämä 80-luvulta. Mitään huoltoa ei laitteisto ole vaatinut pl. kiertovesipumpun vaihtoa kerran ja sekin johtui käyttövirheestä kun joku sanoi että sen voi sammuttaa kesäksi, mitä laakerit eivät ruostumatta kestäneet. Meillä ei tehdä tuolle mitään vuoden aikana, ei kosketa kesäventtiiliin eikä mitään... Automaattisesti pitää lämmön talossa 24-asteisena ja käyttövedenkin tosiaan suunnilleen samassa koko ajan. Tänä talvena en siihenkään termostattiin koskenut.

Lue lisää

Tässä tuli vaan mieleeni, että periaatteessahan öljylämmityshän toimii käyttövesipuolen osalta oikeastaan aika pitkälti samalla tavalla.

Kuumavesikierukkahan ei oikeastaan ole paljon muuta kuin kerälle kiedottua kupariputkea, jota ympäröi tyypillisesti noin ~70..80 asteinen kattilavesi. Sisään menee noin 5-10 asteista kylmää vettä, ja ulos tulee 60 asteista vettä, ja sekoitusventtiilillä sitten hieman laimennetaan.

Idiootti heittelee voltteja ihan omaksi ilokseen.

Lämpimän käyttöveden kierto tuhlaa paljon energiaa. X wattia/putkimetri ja tuleehan niitä metrejä helposti kymmeniä, kun lasketaan yhteen meno ja paluujohdot.

Vielä jos on typerihditty laittamalla kiertoon rättipatteri, niin sinnehän se 9 kWh/d tosiaan uppoaa.

Sama energia + varaajan häviöt päälle, menee, jos kaukolämmön tilalle laitetaan sähkölämmitteinen varaaja. Poistamalla kierron käytöstä säästää, mutta sitten on rättipatterit kylminä ja voi joutua odottamaan kuumaa vettä "laittoman pitkään".

Eikä häviöistä kokonaan pääse eroon edes vaihtamalla sähkövaraajaan JA poistamalla kierron. Kyllä sen varaajankin häviö on pari kolme kWh/d.