VESIJÄTÖN LUNASTUS???

Ei ihan noin. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle, joka on tavallisimmin jakokunta eli kylän yhteisen vesialueen osakastilat. Heiltä haetaan lunastamiseen puolto, mutta viime kädessä asia on maanmittausta toimittavan insinöörin vallassa. Jos tämä katsoo, ettei aluetta voida käyttää järkevästi muuten kuin ko. alueen edessä olevan tontin kautta, voidaan vesijättö lunastaa vaikka jakokunta vastustaisi. Ilmoita maanmittaustoimistoon jos haluat ostaa vesijättömaata niin sieltä hoitavat maanmittaustoimitukset. Voi olla pitkä projekti ja jos valitetaan, voi kestää jopa vuosia. Toimituskuluiksi mulle asiaa tiedustellessani ilmoitettiin n. 1500 euroa. Maan hinta riipuu millä hinnalla siltä alueelta on myyty tontteja. Maanmittauskonttorin mukaan lounaissuomessa hintataso on 1-2 euroa neliöltä.

Tässä maanmittauslaitoksen sivuilta:

Vesijätön lunastaminen

Mikä on vesijättö ?

Vesijättöjä syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena.

Vesijättö on useimmiten rantaviivan siirtymisen seurauksena syntynyt kapea nauhamainen maakaistale rantatilan ja vesirajan välissä.

Vesijättö aiheuttaa epäselvyyksiä

Vesijätöt ovat yleensä muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle, joka on tavallisimmin jakokunta eli kylän yhteisen vesialueen osakastilat.
Vesijätöt haittaavat usein ranta-alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Ranta-alueen hoito ja rakentaminen saattavat vaikeutua omistusepäselvyyden takia.

Vesijätön voi lunastaa

Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä, se voidaan kiinteistönmuodostamislaissa säädetyin edellytyksin lunastaa siihen rajoittuvaan kiinteistöön.

Vesijätön lunastustoimitusta haet maanmittaustoimistolta

Toimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja. Lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja.
Vesijätön lunastusta haetaan siltä maanmittaustoimistolta, jonka toimialueella lunastettava alue sijaitsee.
Toimitusta haetaan kirjallisesti joko maanmittaustoimistosta saatavilla hakemuslomakkeilla tai vapaamuotoisesti.

Maanmittaustoimisto ilmoittaa hakijalle toimituksen numeron sekä toimitusinsinöörin, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Toimisto antaa myös arvion toimituksen aloittamisajankohdasta ja tietoa toimituskustannusten määräytymisperusteista. Alkukokouksen ajankohdasta ilmoitetaan hakijalle ja lunastettavaksi aiotun vesijätön omistajalle vähintään 10 päivää aikaisemmin kirjeellä.

Mitä vesijätön lunastustoimituksessa tehdään ?

Vesijätön lunastamisen suorittaa maanmittaustoimiston toimitusinsinööri tarvittaessa kahden kunnanvaltuuston valitseman uskotun miehen kanssa. Toimituksessa pidetään yksi tai useampia toimituskokouksia sekä suoritetaan maastokatselmus.

Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet. He määrittävät lunastettavan alueen ja ratkaisevat lunastushinnan sekä sen maksamiseen liittyvät kysymykset. Lunastettavasta alueesta laaditaan kartta.
Vesijättalueesta maksettava korvaus määräytyy alueen käyvän hinnan mukaisena. Lunastushintaan vaikuttavat mm. alueen laajuus, laatu ja käyttömahdollisuudet. Vesijättöalueen hintaa arvioitaessa voidaan käyttää apuna mm. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tietoja.
Lunastuskorvauksen maksamiselle annetaan toimituksessa määräaika. Lunastushinta voidaan tallettaa lääninhallitukseen, ellei jakokunnan osakkaita ja heidän osuuksiaan ole lainvoimaisesti selvitetty.

Loppukokouksessa määrätään myös kiinteistötoimitusmaksu maa- ja metsätalousministerin kulloinkin voimassaolevan asetuksen mukaisesti.

Tehdyistä päätöksistä voi valittaa 30 päivän kuluessa maaoikeuteen. Muutosta maaoikeuden päätökseen voidaan hakea korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan.

Toimituksen tuloksena vesijättö on siirtynyt hakijan omistukseen ja se on liitetty hakijan omistamaan kiinteistöön.

Toimituksen lopettamisen jälkeen

Loppukokouksen jälkeenmaanmittaustoimisto viimeistelee asiakirjat ja kartan sekä rekisteri tiedot toimituksesta kiinteistörekisteriin. Hakijalle lähetetään tarvittavat otteet toimitusasiakirjoista ja kartasta. Asiakirjat ja kartat arkistoidaan maanmittaustoimistoon, jossa niitä voi myöhemmin tutkia ja tilata jäljennöksiä.

fdgrg kirjoitti:

Ei ihan noin. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle, joka on tavallisimmin jakokunta eli kylän yhteisen vesialueen osakastilat. Heiltä haetaan lunastamiseen puolto, mutta viime kädessä asia on maanmittausta toimittavan insinöörin vallassa. Jos tämä katsoo, ettei aluetta voida käyttää järkevästi muuten kuin ko. alueen edessä olevan tontin kautta, voidaan vesijättö lunastaa vaikka jakokunta vastustaisi. Ilmoita maanmittaustoimistoon jos haluat ostaa vesijättömaata niin sieltä hoitavat maanmittaustoimitukset. Voi olla pitkä projekti ja jos valitetaan, voi kestää jopa vuosia. Toimituskuluiksi mulle asiaa tiedustellessani ilmoitettiin n. 1500 euroa. Maan hinta riipuu millä hinnalla siltä alueelta on myyty tontteja. Maanmittauskonttorin mukaan lounaissuomessa hintataso on 1-2 euroa neliöltä.

Tässä maanmittauslaitoksen sivuilta:

Vesijätön lunastaminen

Mikä on vesijättö ?

Vesijättöjä syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena.

Vesijättö on useimmiten rantaviivan siirtymisen seurauksena syntynyt kapea nauhamainen maakaistale rantatilan ja vesirajan välissä.

Vesijättö aiheuttaa epäselvyyksiä

Vesijätöt ovat yleensä muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle, joka on tavallisimmin jakokunta eli kylän yhteisen vesialueen osakastilat.
Vesijätöt haittaavat usein ranta-alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Ranta-alueen hoito ja rakentaminen saattavat vaikeutua omistusepäselvyyden takia.

Vesijätön voi lunastaa

Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä, se voidaan kiinteistönmuodostamislaissa säädetyin edellytyksin lunastaa siihen rajoittuvaan kiinteistöön.

Vesijätön lunastustoimitusta haet maanmittaustoimistolta

Toimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja. Lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja.
Vesijätön lunastusta haetaan siltä maanmittaustoimistolta, jonka toimialueella lunastettava alue sijaitsee.
Toimitusta haetaan kirjallisesti joko maanmittaustoimistosta saatavilla hakemuslomakkeilla tai vapaamuotoisesti.

Maanmittaustoimisto ilmoittaa hakijalle toimituksen numeron sekä toimitusinsinöörin, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Toimisto antaa myös arvion toimituksen aloittamisajankohdasta ja tietoa toimituskustannusten määräytymisperusteista. Alkukokouksen ajankohdasta ilmoitetaan hakijalle ja lunastettavaksi aiotun vesijätön omistajalle vähintään 10 päivää aikaisemmin kirjeellä.

Mitä vesijätön lunastustoimituksessa tehdään ?

Vesijätön lunastamisen suorittaa maanmittaustoimiston toimitusinsinööri tarvittaessa kahden kunnanvaltuuston valitseman uskotun miehen kanssa. Toimituksessa pidetään yksi tai useampia toimituskokouksia sekä suoritetaan maastokatselmus.

Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet. He määrittävät lunastettavan alueen ja ratkaisevat lunastushinnan sekä sen maksamiseen liittyvät kysymykset. Lunastettavasta alueesta laaditaan kartta.
Vesijättalueesta maksettava korvaus määräytyy alueen käyvän hinnan mukaisena. Lunastushintaan vaikuttavat mm. alueen laajuus, laatu ja käyttömahdollisuudet. Vesijättöalueen hintaa arvioitaessa voidaan käyttää apuna mm. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tietoja.
Lunastuskorvauksen maksamiselle annetaan toimituksessa määräaika. Lunastushinta voidaan tallettaa lääninhallitukseen, ellei jakokunnan osakkaita ja heidän osuuksiaan ole lainvoimaisesti selvitetty.

Loppukokouksessa määrätään myös kiinteistötoimitusmaksu maa- ja metsätalousministerin kulloinkin voimassaolevan asetuksen mukaisesti.

Tehdyistä päätöksistä voi valittaa 30 päivän kuluessa maaoikeuteen. Muutosta maaoikeuden päätökseen voidaan hakea korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan.

Toimituksen tuloksena vesijättö on siirtynyt hakijan omistukseen ja se on liitetty hakijan omistamaan kiinteistöön.

Toimituksen lopettamisen jälkeen

Loppukokouksen jälkeenmaanmittaustoimisto viimeistelee asiakirjat ja kartan sekä rekisteri tiedot toimituksesta kiinteistörekisteriin. Hakijalle lähetetään tarvittavat otteet toimitusasiakirjoista ja kartasta. Asiakirjat ja kartat arkistoidaan maanmittaustoimistoon, jossa niitä voi myöhemmin tutkia ja tilata jäljennöksiä.

Lue lisää

Joo, ei se käytännössä vaikeaa ollut. Rantaviiva oli epämääräinen koska osittain ranta oli matalaa ja pehmeää ja kasvillisuus rajattomasti aivan kuivalta maalta syvään veteen asti, mutta hyvässä yhteisymmärryksessä jakokunnan edustajan kanssa sovimme rajan sopivaan paikkaan.

Paikalla on merkitystä siinä mielessä, että se on virallinen vesiraja, josta lasketaan etäisyys rakennettaviin rakennuksiin. Esim. rantasauna saa kunnassani olla 15 metrin etäisyydellä vesirajasta.

käy kivuttomasti kirjoitti:

Joo, ei se käytännössä vaikeaa ollut. Rantaviiva oli epämääräinen koska osittain ranta oli matalaa ja pehmeää ja kasvillisuus rajattomasti aivan kuivalta maalta syvään veteen asti, mutta hyvässä yhteisymmärryksessä jakokunnan edustajan kanssa sovimme rajan sopivaan paikkaan.

Paikalla on merkitystä siinä mielessä, että se on virallinen vesiraja, josta lasketaan etäisyys rakennettaviin rakennuksiin. Esim. rantasauna saa kunnassani olla 15 metrin etäisyydellä vesirajasta.

Lue lisää

Itse olin ostamassa mökkiä, jonka edessä oli paljon vesijättömaata. Tein laajat selvitykset miten vesijätön lunastaminen tapahtuu, olin yhteydessä maanmittaustoimistoon ja kuntaa jne... kaikki näytti hyvältä. Sitten kun viimein soitin vesijätön omistavan jakokunnan (=siellä kalastuskunta) puheenjohtajalle, hän yksiselitteisesti ilmoitti, ettei jakunta tule antamaan suostumustaan ja että tekevät kaikkensa ettei päästä edes ruoppaamaan. Ala siinä sitten ostamaan mökkitonttia. Unohdin koko jutun, sillä en todellakaan halua alkaa taistelemaan vuosia lunastuksen saadakseni.

Kokemusta ettei aina suju kirjoitti:

Itse olin ostamassa mökkiä, jonka edessä oli paljon vesijättömaata. Tein laajat selvitykset miten vesijätön lunastaminen tapahtuu, olin yhteydessä maanmittaustoimistoon ja kuntaa jne... kaikki näytti hyvältä. Sitten kun viimein soitin vesijätön omistavan jakokunnan (=siellä kalastuskunta) puheenjohtajalle, hän yksiselitteisesti ilmoitti, ettei jakunta tule antamaan suostumustaan ja että tekevät kaikkensa ettei päästä edes ruoppaamaan. Ala siinä sitten ostamaan mökkitonttia. Unohdin koko jutun, sillä en todellakaan halua alkaa taistelemaan vuosia lunastuksen saadakseni.

Lue lisää

Niin, hyvä että selvitit etukäteen. Vaikka taistelun jälkeen saisikin vesijätön omakseen, eihän se pitkällinen taistelu mukavaa ole.

Kerroin edellä vain oman myönteisen kokemukseni.

Kokemusta ettei aina suju kirjoitti:

Itse olin ostamassa mökkiä, jonka edessä oli paljon vesijättömaata. Tein laajat selvitykset miten vesijätön lunastaminen tapahtuu, olin yhteydessä maanmittaustoimistoon ja kuntaa jne... kaikki näytti hyvältä. Sitten kun viimein soitin vesijätön omistavan jakokunnan (=siellä kalastuskunta) puheenjohtajalle, hän yksiselitteisesti ilmoitti, ettei jakunta tule antamaan suostumustaan ja että tekevät kaikkensa ettei päästä edes ruoppaamaan. Ala siinä sitten ostamaan mökkitonttia. Unohdin koko jutun, sillä en todellakaan halua alkaa taistelemaan vuosia lunastuksen saadakseni.

Lue lisää

Täytyy saada ruopata niin että pääse rannasta selville vesille. Ei tarvitse taistella niin paljon. Toimitusinsinööri järjestää asian niin että ainakin veneväylä saadaan tehtyä. Toinen asia on mihin dumpataan savet. Kaikkeen pitää olla miljööviranomaisten lupia. Toisaalta rantatontin hinta nousee jos on ruopattu ranta. Ruoppaustavarat ei saa dumpata veteen vaan ne on laitettava rannalle niin ettei vesi nouse niiden yli. Jos ranta on ruoppauskunnossa ei siinä voi kalastaakaan. Kannattaa maksaa kunnolla ruopattavasta alueesta niin varmasti lupa järjestyy. Täytyy sopia jonkun kanssa joka ottaa savet esim. jos haluaa estää että nousuvesi ei mene yli. Valitettavasti ei auta se kaislan leikkaaminen enää koska juuret ovat niin paksut. Meillä on ollut 12 vuoden rajankäynnit naapurin toimesta ja hän on hävinnyt kaikki toimitukset. Nehän on ollut vain harmintekoa. Viranomaisia käytetään kaikenlaiseen temppuiluun ja siinä on extramakuna se että aiheutetaan vastapuolella isoja lakimiesmaksuja ja toimitusmaksuja. Joskus pienillä paikkakunnilla kaikki tapahtuu hyvä-velitoimituksina ja silloin pitää olla varuillaan onneksi maaoikeus yleensä purkaa laittomat yritykset. Tavallinen ihminen joka ei joutunut tähän pyöritykseen uskoo usein vastapuolen valheisiin ja joskus uhkailuihin.

Kaikkien suomessa sijaitsevien kiinteistöjen rajat on määritelty ns. Isojaossa joka alkoi vuonna 1752. Sen jälkeisen maankohoamisen johdosta, ja järvialueilla lisäksi ihmisen toimesta tapahtuneen vedenpinnan lakemisen johdosta, kiinteistön ja vesirajan väliin on muodostunut kuivanmaanalue joka ei kuulu kiinteistöön. Kyseistä aluetta kutsutaan vesijättömaaksi.

Vesijättömaan pystyt havatsemaan tarkistamalla maanmittauslaitoksen tomittamista kartoista, ja tietysti jos kyseessä on kohtuullisen tasakorkuinen, ja suora rantaviiva, myös rajapyykkien ja vesirajan välistä suhdetta vertailemalla.

Vesijättömaa ei siis liity millään muotoa maaperän koostumukseen, se voi olla uhtä hyvin kalliota, hiekkaa tai mutaa.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Kaikkien suomessa sijaitsevien kiinteistöjen rajat on määritelty ns. Isojaossa joka alkoi vuonna 1752. Sen jälkeisen maankohoamisen johdosta, ja järvialueilla lisäksi ihmisen toimesta tapahtuneen vedenpinnan lakemisen johdosta, kiinteistön ja vesirajan väliin on muodostunut kuivanmaanalue joka ei kuulu kiinteistöön. Kyseistä aluetta kutsutaan vesijättömaaksi.

Vesijättömaan pystyt havatsemaan tarkistamalla maanmittauslaitoksen tomittamista kartoista, ja tietysti jos kyseessä on kohtuullisen tasakorkuinen, ja suora rantaviiva, myös rajapyykkien ja vesirajan välistä suhdetta vertailemalla.

Vesijättömaa ei siis liity millään muotoa maaperän koostumukseen, se voi olla uhtä hyvin kalliota, hiekkaa tai mutaa.

Lue lisää

Vielä. Eli jos ikivanhassa kartassa, koska lienevät ensimmäiset tehdyn, lammen vapaavesipinta on ollut puolellamme, on vesijättöä nyt kymmenen metriä naapurin puolella. Toisaalta kenties 1000? vuotta sitten lampi on ollut reilusti nykyisellä alueellamme. Mutta tuo 1752 "määrää" lammen koon.
Jos tuo lampi on ei kenenkään vettä, siis jakokunnan. Silloinhan tilojen rajat kulkevat veden äärellä rantaa pitkin mutkitellen. Ja vesijättö on lunastettavissa.
Entäs, jos lampi ei ole yhteinen. Ei synny mitään lunastettavaa vesijättöä?
Vai anonko lupaa kaivaa omalle puolelle lammen vedelle toisen aukon, poistamalla hyllyvän rahkasammalmaton?
Taitaa mennä vihreän politiikan puolelle!

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Kaikkien suomessa sijaitsevien kiinteistöjen rajat on määritelty ns. Isojaossa joka alkoi vuonna 1752. Sen jälkeisen maankohoamisen johdosta, ja järvialueilla lisäksi ihmisen toimesta tapahtuneen vedenpinnan lakemisen johdosta, kiinteistön ja vesirajan väliin on muodostunut kuivanmaanalue joka ei kuulu kiinteistöön. Kyseistä aluetta kutsutaan vesijättömaaksi.

Vesijättömaan pystyt havatsemaan tarkistamalla maanmittauslaitoksen tomittamista kartoista, ja tietysti jos kyseessä on kohtuullisen tasakorkuinen, ja suora rantaviiva, myös rajapyykkien ja vesirajan välistä suhdetta vertailemalla.

Vesijättömaa ei siis liity millään muotoa maaperän koostumukseen, se voi olla uhtä hyvin kalliota, hiekkaa tai mutaa.

Lue lisää

Kuinka tarkat on maanmittauslaitoksen kartat??

Meillä mökkitila rekisteröity 1931 ja kun kaupat tehtiin 1998 oli tuonaikainen kartta välittäjällä - epäselvä kuin mikäkin - kyllä siitä sen verran selvää sai, että ainakin osa rannasta on "omaa", mutta 250 jm pääosin mutkittelevaa järvirukoista lahtea, niin ei tosta pirukaan ota selvää, missä rajalinja kulkee, kun vedenkorkeus merialueilla vaihtelee viikottainkin helposti 50 cm ja rannimmaiset rajapyykit puuttuu, eihän ne siellä ruovikossa edes pysy.

Toki tuommoinen ruovikko n. 80 vuodessa maatuu ja kasvaa ulospäin, mutta lain mukaanhan laiturin saa rakentaa rannasta, jos siitä haittaa ei ole ja näin "meidän" lahukassa kaikki mökkiläiset ovat tehneet tai sitten niittäneet ja ruopanneet ruovikkoon väylän.

Vesialueet lahukassa ja alueella omistaa iso tila, josta tiloja on lohkottu 1931 lähtien. Eipä taida tässä tapauksessa vesijätön lunastus olla kuin lisäkustannus, kun ei tuosta ruovikosta kellekään iloa ole.

Kun tuo rajaviiva on v. 1931 kartan mukaan mennyt rantaviivaa pitkin, niin kukapa tuosta pystyy tarkasti mittaamaan edes sitä. Toki molemmat tilan nurkkapyykit on mitattavissa helposti, mutta, mitenkäs tuo 250 m mutkittelevaa ruovikkoa.

Ei tietenkään mutta ympäristöluvat kunnalta tai ympministltä sekä ruoppaukseen ja saven dumppaukseen kuivalle maalle.