Kärsin tasaisesti jaksoittain pahoista univaikeuksista. Ja sitten vasta nukun kun olen todella väsynyt, valvottuani viikonkin putkeen parin kolmen tunnin yöunen turvin. Mieheni käy vuorotyössä ja sairastaa vakavaa uniapneaa ja kuorsaa aivan kamalasti. Olemme kokeilleet kotikonsteina jo vaikka mitä kuorsaussuihkeita, nenälaastareita, tennispalloja selässä, kyljen kääntämistä. Ei mikään auta mitään, kuorsaus vaan pahenee. Minulla on jatkuvasti korvatulpat yöllä korvissa, ja korvakäytävät ovat hirvittävän arat. Enkä saa tulppia tarpeeksi syvälle, ettenkö vieläkin kuulisi kuorsausta.
Mieheni ei halua lähteä kuorsausklinikalle, koska todennäköisesti pelkää lääkärissäkäyntiä yli kaiken. Hän menee lääkäriin vasta kun tuntee olevansa todella, todella sairas. Pakottaakaan en voi, olen yrittänyt kyllä puhuttaa häntä näkemään asian hänen terveytensä kannalta tärkeänä, tämä projekti on vielä hyvin kesken.
Mikä avuksi? Ei tässä nyt kuitenkaan viitsisi ihan eri huoneeseenkaan nukkumaan muuttaa tämmöisen asian takia, vaikka hyvin usein olen joutunut sohvallakin yöpymään, kun nukkumisesta ei tule mitään. Pitäisikö minun alkaa syödä unettomuuteeni jotain unilääkkeitä tai nukahtamispillereitä? Onko se taas kovin viisasta?
Yöni "korisevan konsertissa"
18
7987
Vastaukset
- Snork
Olet koettanut saada hänet näkemään asian hänen terveytensä kannalta tärkeänä... Korosta seuraavaksi omaa (mielen)terveyttäsi!!! Miehellesi voi olla tärkeää se, että SINÄ voit hyvin, vaikka hän itse kärsisikin uniapneastaan lääkäripelon vuoksi.
- Demo
Samaa mieltä asiasta että pitää korostaa myös ongelmaa itsesi kannalta... Herätin juuri oman tyttöystäväni koska kuorsasi, mutta jatkui uudestaan, joten taas mukavasti valvottava yö koneen äärellä.=( Itse olen kärsinyt vastaavasta noin 7v joka tällä iällä on huolestuttavaa (lääkärin sanoja lainaten).. Nukahtamislääkkeitä kokeiltu (ensimmäisen kerran kun olin 17v ja viimeksi armeijassa), mutta aina sama lopputulos: Lääkkeen vaikuttaessa jokin häiritsee unta (kuorsaus,ovi,koira tai vaikka putket) ja säpsähdän hereille.. Seurauksena epämiellyttäviä näkyjä (paita syö takkia jne jne), eli en suosittele lääkkeitä... Ainakaan itsellesi.=)
Jos et saa miestäsi lääkäriin, niin nuku muutama yö eri huoneessa, niin eiköhän lääkäriin meno kuulosta ukkosi kannaltakin paremmalta vaihtoehdolta.
Tyttöystävän kuorsaus onneksi johtuu pölystä ja flunssasta, joten tuulettamalla saisin minäkin rauhallisemman yön, vaikkei se unihäiriötä poista, niin ei ainakaan pahenna tilannetta.- Insomnia
Kyllä tästä kuorsausongelmasta on puhuttu jatkuvasti ja siitä miten se minun (mielen)terveyteeni jo vaikuttaa. Stressiä tästä on väkisinkin jo tullut, koska en pysty enää normaaliin päivärytmiin kunnolla ja olen aina väsynyt. Elän muutenkin jo täysin mieheni 3-vuorotyöläisen rytmissä, joka on hirvittävän epäsäännöllinen ja sen lisäksi nämä omat nukkumisvaikeudet. Pinna palaa joskus hyvinkin pienistä asioista.
Puhuttu on. Yhdessä vaiheessa kokeilin näitä uhkailutekniikoitakin ja ostin oman ilmapatjan ja sanoin, että tässä on minun tuleva sänkyni - olen hylännyt nyt aviovuoteemme. Olen nukkunut siinä muutamia öitä, mutta ei siitä ole riittävän suurta apua. En sano, ettei se mitään auta, pientä apua on ollut - ihan tehoton keino se ei ole. Joskus on mieleeni tullut laittaa ilmastointiteippiä hänen suunsa eteen yöksi, mutta se menee jo hirteishuumorinpuolelle. Ei hän tahallaan kuorsaa, mutta en minäkään huvikseni haluaisi valvoa.
Minun ukkoni kärsii tilanteesta myös. Kyllä hän tietää, että kärsin kuorsauksesta terveyteni kaupalla. Hän yrittää vaan hyvittää sitä muulla tavoin minulle, kuin hakemalla apua kuorsaukseensa lääkäristä, johon pelkää mennä. Sen verran pientä edistystä on asiassa tapahtunut, että hän leikkasi lehdestä talteen kuorsausklinikan mainoksen säästääkseen sen vastaisuuden varalle, muttei se mitään vielä tietenkään todista lääkäriin menosta.
Havaitsin itsestäni kerran - vaikka aniharvoin kuorsaankin, että kun nukuin selälläni pitkään heräsin omaan kuorsaukseeni joka tuntui kaikuvan päässäni oikein kunnolla. Sitten tajusin, että se johtui korvatulpista, siksi ääni kuului niin selvästi. Pitäisiköhän nämä korvatulpat työntää mieheni korviin, jos hänkin heräisi vaikka siihen kun oma kuorsauksen ääni kuuluu tuhatkertaisena pään sisältä?
Vitsit on aika vähissä minulta, jos tästä ongelmasta ei ylitse aleta päästä. Täytyy vaan puhua kai tästä lääkäriin menosta enempi ja nukkua yöt ihan muissa huoneissa, jos ei muukaan auta. - kuorsauksen uhri
Insomnia kirjoitti:
Kyllä tästä kuorsausongelmasta on puhuttu jatkuvasti ja siitä miten se minun (mielen)terveyteeni jo vaikuttaa. Stressiä tästä on väkisinkin jo tullut, koska en pysty enää normaaliin päivärytmiin kunnolla ja olen aina väsynyt. Elän muutenkin jo täysin mieheni 3-vuorotyöläisen rytmissä, joka on hirvittävän epäsäännöllinen ja sen lisäksi nämä omat nukkumisvaikeudet. Pinna palaa joskus hyvinkin pienistä asioista.
Puhuttu on. Yhdessä vaiheessa kokeilin näitä uhkailutekniikoitakin ja ostin oman ilmapatjan ja sanoin, että tässä on minun tuleva sänkyni - olen hylännyt nyt aviovuoteemme. Olen nukkunut siinä muutamia öitä, mutta ei siitä ole riittävän suurta apua. En sano, ettei se mitään auta, pientä apua on ollut - ihan tehoton keino se ei ole. Joskus on mieleeni tullut laittaa ilmastointiteippiä hänen suunsa eteen yöksi, mutta se menee jo hirteishuumorinpuolelle. Ei hän tahallaan kuorsaa, mutta en minäkään huvikseni haluaisi valvoa.
Minun ukkoni kärsii tilanteesta myös. Kyllä hän tietää, että kärsin kuorsauksesta terveyteni kaupalla. Hän yrittää vaan hyvittää sitä muulla tavoin minulle, kuin hakemalla apua kuorsaukseensa lääkäristä, johon pelkää mennä. Sen verran pientä edistystä on asiassa tapahtunut, että hän leikkasi lehdestä talteen kuorsausklinikan mainoksen säästääkseen sen vastaisuuden varalle, muttei se mitään vielä tietenkään todista lääkäriin menosta.
Havaitsin itsestäni kerran - vaikka aniharvoin kuorsaankin, että kun nukuin selälläni pitkään heräsin omaan kuorsaukseeni joka tuntui kaikuvan päässäni oikein kunnolla. Sitten tajusin, että se johtui korvatulpista, siksi ääni kuului niin selvästi. Pitäisiköhän nämä korvatulpat työntää mieheni korviin, jos hänkin heräisi vaikka siihen kun oma kuorsauksen ääni kuuluu tuhatkertaisena pään sisältä?
Vitsit on aika vähissä minulta, jos tästä ongelmasta ei ylitse aleta päästä. Täytyy vaan puhua kai tästä lääkäriin menosta enempi ja nukkua yöt ihan muissa huoneissa, jos ei muukaan auta.Hyvin kirjoitettu ja vakava aihe,mutta ilmastointiteippi oli hyvä!Kyllä on mielessä käynyt välillä milloin milläkin mojauttaa toisen kuorsatessa niin että alakertaankin kuuluu.Ja mikä ihme on siinä, että jos on vaiva sitä ei voi hoitaa vaikka se auttaisi toistakin?Itsekkyyttä vai pelkoa vai sekä että?!
Kyllä pinna on kireällä ja menee viimeisetkin yhteiselon rippeet työkiireiden ja lastenhoidon jälkeen, kun ei voi edes vierekkäin nukkua.Pitäisiköhän hakea avioeroa ja katsoa jos se laittaisi vauhtia hoitoon hakeutumiseen?Puhuminen nätisti ja rumasti kun ei auta meilläkään. - Insomnia
kuorsauksen uhri kirjoitti:
Hyvin kirjoitettu ja vakava aihe,mutta ilmastointiteippi oli hyvä!Kyllä on mielessä käynyt välillä milloin milläkin mojauttaa toisen kuorsatessa niin että alakertaankin kuuluu.Ja mikä ihme on siinä, että jos on vaiva sitä ei voi hoitaa vaikka se auttaisi toistakin?Itsekkyyttä vai pelkoa vai sekä että?!
Kyllä pinna on kireällä ja menee viimeisetkin yhteiselon rippeet työkiireiden ja lastenhoidon jälkeen, kun ei voi edes vierekkäin nukkua.Pitäisiköhän hakea avioeroa ja katsoa jos se laittaisi vauhtia hoitoon hakeutumiseen?Puhuminen nätisti ja rumasti kun ei auta meilläkään.Kyllä tässä on tullut mieleen kaikenlaiset ilmastointiteipit ja muutkin kujeet ja konstit. Kerran muistan nipistäneeni kun paloi pinna, olin juuri saanut unen päästä kiinni kun Kaikkien Korausten Äiti tunkeutui tajuntaani, se siitä nukkumisesta silloinkin. Tosin kaikkia vippaskonsteja ei tietysti voi kokeilla, siinä voisi huumori loppua kuorsaajalta kesken. Ja oma piruilu ei ole oikea tie hoitaa kuorsaajan asiaa, kyllä lääkärin pitäisi päästä auttamaan.
Hoitoa kuorsaukseen on tarjolla kyllä. Mutta en tiedä, siinä on varmaan molempia sekaisin itsekkyyttä sekä pelkoa. Itsekkyydestä viestii se, ettei tietenkään kuorsaava puolisko pidä kuorsausta läheskään niin suurena ongelmana kun ei itte siitä tiedä mitään nukkuessaan. (Ajattelin muuten hankkia jostain vanhan mankkanauhurin ja äänittää kuorsauksen, tosin siitä ei kuorsaaja itse saa kyllä ihan tarkkaa käsitystä mitkä desibelit siinä todellisuudessa on, haluaisin antaa tästä kuorsauksesta myös näyttöä).
Pelosta viestii, ainakin minun miehelläni se, että se pelkää kaikenlaista lääkäriin menoa kuin ruttoa. Hän menee lääkäriin varmaan vasta kun tilanne on todella vakava ja hänet on jo muiden voimin sinne vietävä.
Kyllä siinä yhteinen rinnakkaiselo kärsii väistämättä, se on selvää. Onneksi meillä ei ole tässä tilanteessa lapsia. Sinun tilanteesi on vielä raskaampi lapsia hoitaessa samalla, kun itse on oikein väsynyt. Lapsille on vaikea selittää sitä, että äiti on niin väsynyt, kun iskä kuorsaa ja töissäkin pitää vielä jaksaa käydä ja huusholli hoitaa. Lapset ei sitä välttämättä ymmärrä.
Minä en oikee tuolle avioerolinjalle kehtaa lähteä, kun vasta naimisiin mentiin. Kyllähän se varmasti säpsäyttäisi jonkun verran, kun menisi ihan joko-tai-linjalle. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 8 vuotta ja kuorsausta on kestänyt n.5-6 vuotta, joka on siis pahentunut ajan myötä, nyt aletaan olla ääripäässä jo. Kyllä tähän täytyy muu ratkaisukin löytyä, en ainakaan menetä toivoa kokonaan. Uhkailusta ei juurikaan ole näkyvämpiä tuloksia ollut, muttei paljon asiallisesta puheestakaan - tai no, tuloksia vielä vartutaan. En tosin keksi tässä akuutissa tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä olohuoneen puolelle omine sänkyineni ja katsella miten isäntä siihen pitemmän päälle reagoi. Ei isäntä kyllä siitä tykkää, sen tiedän. Odotan vain vaikutuksen tehoa. Onko sitten pelko ja itsekkyys voitettavissa, nähtäväksi jää.
- kuorsaajan vaimo
Mies taitaa rakastaa itseään enemmän kuin vaimoaan, jos ei suostu edes lääkäriin menemään vaan antaa vaimonkin kärsiä uniapneastaan.Vaimo taas rakastaa miestään enemmän kuin itseään,kun vielä hiljaa kärsii samassa huoneessa.Kaikkien edun mukaista on muuttaa eri huoneisiin nukkumaan.Se,jossa on vikaa kärsii itse ongelmastaan ja kenties sitten tajuaa että hommalle todellakin tulee tehdä jotain.Muuten jompikumpi univajeessaan ajaa kolarin joku päivä tai elimistö rupeaa pistämään hanttiin ja kaikenlaisia sairauksia rupeaa puhkeamaan.Kumpi on tärkeämpää;vierekkäin huonosti nukkuminen vai terveys?Voisi kenties elämänlaatu parantua kun asia hoidettaisiin kuntoon.Kukaan ei hyödy väsyneistä,ilottomista ja ärtyneistä ihmisistä.Toivottavasti ei ole lapsia,joita ei jakseta hoitaa ja joille tiuskitaan univajeen aiheuttaman väsymyksen takia.
- Insomnia
Vastasin äsken "Kuorsauksen uhrille" tästä mieheni itsekkyydestä pitkät rimpsut, mutta voin vielä tässä kertoa siitä lisää.
Mikäli nyt miestäni yhtään tunnen, niin kyse on minusta enemmän tässä kuorsausasiassa pelonsekaisesta itsekkyydestä ja ongelman suuruuden myöntämisestä. Mieheni on noin kokonaisuudessaan ihan terveellä tavalla itsekäs, mutta tekee puolestani ja vuokseni paljon asioita, joita muut miehet eivät välttämättä tekisi.
Kyllä mieheni tajuaa, että kuorsaus on todellinen ongelma hänelle sekä minulle, terveydellisesti molemmille. Miehelläni tämä uniapnea on aiheuttanut sen, että hänkin on jatkuvasti väsynyt. Hän nukkuu aina kun siihen vain tilaisuus tulee. Päiväunet voi olla pisimmillään 4-5:kin tuntia ja silti hän vielä nukkuu ihan normaalit 7-8 tunnin yöunet päälle. Vuorotyörytmi on aika rankka ja sekin tekee hänelle univajetta ja väsymystä.
Minä taas nukun miten sattuu. Voi olla monta monta yötä peräkkäin, etten nuku kuin pari kolme tuntia - sekin riippuu mikä työvuoro miehelläni on (aamu,- ilta,- vai yövuoro vaiko 6:n päivän vapaat). Sitten olen jo niin väsynyt, että nukun pystyyn minne sattuu, kun pahin unevaje on päällä. Ja kun vihdoin saan unenpäästä kiinni niin saatan nukkua putkeen jopa 12 tuntia, heräämättä kertaakaan. Siinä on rakkokin aika kovilla kun tuon unen jälkeen ylös nousee.
Unettomuus ja univaje on tehnyt selvästi minulle terveydellisiä ongelmia, niin psyyke- kuin elimistöpuolella. Olen välillä niin hermostunut ja kireä kuin viulunkieli, ettei minua tarvitse kuin katsoa väärällä tavalla, niin olen yhtä tulta ja tappuraa. Tunnen stressiä ja masennusta siitä, etten jaksa suorittaa asioita pirteästi. Unettomuus on tehnyt minusta myös huonomuistisen, unohtelen tärkeitäkin asioita vaikka juuri olisin luvannut jonkun asian hoitaa. Olen myös huomannut kaikenlaista muuta kömpelyyttä ja tavaroiden tiputtelua, kun oikein väsyttää ja sitten kiukkuan siitä itselleni. Mahani ja suolistoni toimii välillä vähän niin ja näin. Autonratissa en aina oikein näe kaikkea mitä liikenteessä ympärilläni tapahtuu, tulee usein virhearviointeja. En onneksi kolaria vielä koskaan ole ajanut tai kenenkään päälle. Minulla on myös jatkuvia iho-ongelmia, jotka on varmaan jo tulleet univajeen aiheuttamasta stressistä. Ruokailu on vuoristoratamaista, välillä syön kamalan paljon ja välillä en juurikaan mitään - ja juon liikaa vielä kahviakin, tosin sitä olen vähentänyt, etten olisi niin hermostunut ja sekin vähentää unensaantia.
On tässä yksi "onni onnettomuudessa" kuitenkin, se että teen kotoani etätöitä tietokoneelta työnantajalleni, enkä ole mihinkään ns. viralliseen työaikaan sidottu, kunhan teen tietyn määrän tunteja päivässä niin ok. En nimittäin missään nimessä pystyisi käymään työssä esim. klo 8-16 tai 17, jos minun pitäisi jo aamulla herätä esim. klo 6 ylös - ei tulis yhtään mitään, siinä pettäisi terveys aivan varmasti viimeisen kerran. Olen onneksi pystynyt jaksottamaan tämän työni mieheni vuorotyörytmiin.
Ja toinen tavallaan ns. onni on se, ettei meillä ole lapsia. Ei tulisi mitään - eikä tulisi mieleenikään tällaisessa tilanteessa hankkia lapsia, kun tiedostaa miten siinä kävisi. Siksi tuntuu pahalta niiden puolesta jotka taistelevat univajeessa vielä säännöllisessä työssä, kotona huushollin kanssa ja vielä lapsia hoitaen. Se on varmasti 100-kertaa raskaampaa kuin minun tilanteeni, vaikkei tämä oma tilannekaan mitenkään mukava enää ole.
Elämänlaatu varmasti paranee aimo harppauksin kun saan mieheni oikeaan hoitoon, ehkä hän jossain vaiheessa tajuaa, että tässä on tosi kysymyksessä ja hoitoon on mentävä - toivottavasti silloin vain ei ole tapahtunut mitään kamalaa tai peruuttamatonta.
Ainoa akuuttiapu on tällä hetkellä tilanteeseen se, että otan vuoteeni ja käyn - meinaan olohuoneen puolelle nukkumaan. Muutakaan ei tässä tilanteessa voi tehdä. - Serita
Insomnia kirjoitti:
Vastasin äsken "Kuorsauksen uhrille" tästä mieheni itsekkyydestä pitkät rimpsut, mutta voin vielä tässä kertoa siitä lisää.
Mikäli nyt miestäni yhtään tunnen, niin kyse on minusta enemmän tässä kuorsausasiassa pelonsekaisesta itsekkyydestä ja ongelman suuruuden myöntämisestä. Mieheni on noin kokonaisuudessaan ihan terveellä tavalla itsekäs, mutta tekee puolestani ja vuokseni paljon asioita, joita muut miehet eivät välttämättä tekisi.
Kyllä mieheni tajuaa, että kuorsaus on todellinen ongelma hänelle sekä minulle, terveydellisesti molemmille. Miehelläni tämä uniapnea on aiheuttanut sen, että hänkin on jatkuvasti väsynyt. Hän nukkuu aina kun siihen vain tilaisuus tulee. Päiväunet voi olla pisimmillään 4-5:kin tuntia ja silti hän vielä nukkuu ihan normaalit 7-8 tunnin yöunet päälle. Vuorotyörytmi on aika rankka ja sekin tekee hänelle univajetta ja väsymystä.
Minä taas nukun miten sattuu. Voi olla monta monta yötä peräkkäin, etten nuku kuin pari kolme tuntia - sekin riippuu mikä työvuoro miehelläni on (aamu,- ilta,- vai yövuoro vaiko 6:n päivän vapaat). Sitten olen jo niin väsynyt, että nukun pystyyn minne sattuu, kun pahin unevaje on päällä. Ja kun vihdoin saan unenpäästä kiinni niin saatan nukkua putkeen jopa 12 tuntia, heräämättä kertaakaan. Siinä on rakkokin aika kovilla kun tuon unen jälkeen ylös nousee.
Unettomuus ja univaje on tehnyt selvästi minulle terveydellisiä ongelmia, niin psyyke- kuin elimistöpuolella. Olen välillä niin hermostunut ja kireä kuin viulunkieli, ettei minua tarvitse kuin katsoa väärällä tavalla, niin olen yhtä tulta ja tappuraa. Tunnen stressiä ja masennusta siitä, etten jaksa suorittaa asioita pirteästi. Unettomuus on tehnyt minusta myös huonomuistisen, unohtelen tärkeitäkin asioita vaikka juuri olisin luvannut jonkun asian hoitaa. Olen myös huomannut kaikenlaista muuta kömpelyyttä ja tavaroiden tiputtelua, kun oikein väsyttää ja sitten kiukkuan siitä itselleni. Mahani ja suolistoni toimii välillä vähän niin ja näin. Autonratissa en aina oikein näe kaikkea mitä liikenteessä ympärilläni tapahtuu, tulee usein virhearviointeja. En onneksi kolaria vielä koskaan ole ajanut tai kenenkään päälle. Minulla on myös jatkuvia iho-ongelmia, jotka on varmaan jo tulleet univajeen aiheuttamasta stressistä. Ruokailu on vuoristoratamaista, välillä syön kamalan paljon ja välillä en juurikaan mitään - ja juon liikaa vielä kahviakin, tosin sitä olen vähentänyt, etten olisi niin hermostunut ja sekin vähentää unensaantia.
On tässä yksi "onni onnettomuudessa" kuitenkin, se että teen kotoani etätöitä tietokoneelta työnantajalleni, enkä ole mihinkään ns. viralliseen työaikaan sidottu, kunhan teen tietyn määrän tunteja päivässä niin ok. En nimittäin missään nimessä pystyisi käymään työssä esim. klo 8-16 tai 17, jos minun pitäisi jo aamulla herätä esim. klo 6 ylös - ei tulis yhtään mitään, siinä pettäisi terveys aivan varmasti viimeisen kerran. Olen onneksi pystynyt jaksottamaan tämän työni mieheni vuorotyörytmiin.
Ja toinen tavallaan ns. onni on se, ettei meillä ole lapsia. Ei tulisi mitään - eikä tulisi mieleenikään tällaisessa tilanteessa hankkia lapsia, kun tiedostaa miten siinä kävisi. Siksi tuntuu pahalta niiden puolesta jotka taistelevat univajeessa vielä säännöllisessä työssä, kotona huushollin kanssa ja vielä lapsia hoitaen. Se on varmasti 100-kertaa raskaampaa kuin minun tilanteeni, vaikkei tämä oma tilannekaan mitenkään mukava enää ole.
Elämänlaatu varmasti paranee aimo harppauksin kun saan mieheni oikeaan hoitoon, ehkä hän jossain vaiheessa tajuaa, että tässä on tosi kysymyksessä ja hoitoon on mentävä - toivottavasti silloin vain ei ole tapahtunut mitään kamalaa tai peruuttamatonta.
Ainoa akuuttiapu on tällä hetkellä tilanteeseen se, että otan vuoteeni ja käyn - meinaan olohuoneen puolelle nukkumaan. Muutakaan ei tässä tilanteessa voi tehdä.Minulla on uniapnea. Käytän joka yö CPAP-laitetta.
Uniapneasta voi olla seurauksena monenlaisia sairauksia. Lihavuudesta sydänsairauksiin.
Yritä saada miehesi lääkäriin. Tutkimukset eivät satu. Laite hurisee hieman, mutta unen laatu on hyvä. Vieressä nukkujaa voi laitteen ääni aluksi hieman haitata.
Hoitamattomana uniapnea voi olla vaarallinenkin. - Insomnia
Serita kirjoitti:
Minulla on uniapnea. Käytän joka yö CPAP-laitetta.
Uniapneasta voi olla seurauksena monenlaisia sairauksia. Lihavuudesta sydänsairauksiin.
Yritä saada miehesi lääkäriin. Tutkimukset eivät satu. Laite hurisee hieman, mutta unen laatu on hyvä. Vieressä nukkujaa voi laitteen ääni aluksi hieman haitata.
Hoitamattomana uniapnea voi olla vaarallinenkin.Minäpä yritän saada hänet lääkäriin. Yritän saada hänet uskomaan ja vakuuttuneeksi, ettei satu ja kukaan ei pistä tai tunge mitään letkuja kurkusta alas. Miehelleni on suurin kammotus se, jos pitäisi työntää jokin esine tuonne kurkkuun. Hän meinaa oksentaa jo hammasharjastakin välillä. Ehkä se viestii siitä, että kurkku on jotenkin arka ja turvonnut tai jotain.
Ei se laitteen hurina minua varmasti häiritse, kyllä tässä kovempia ääniä varmasti on viimeiset 5 vuotta joutunut yöt kuuntelemaan, tarkoitan kuorsausta. Välillä tuntuu että raplingit tippuu seinistä, niin kova ääni se on.
Kyllä varmasti uniapneasta terveydellisiä haittoja tulee. Miehelläni on jo niitä varmasti tullutkin.
Millainen se CPAP-laite on, miten sitä käytetään? - serita
Insomnia kirjoitti:
Minäpä yritän saada hänet lääkäriin. Yritän saada hänet uskomaan ja vakuuttuneeksi, ettei satu ja kukaan ei pistä tai tunge mitään letkuja kurkusta alas. Miehelleni on suurin kammotus se, jos pitäisi työntää jokin esine tuonne kurkkuun. Hän meinaa oksentaa jo hammasharjastakin välillä. Ehkä se viestii siitä, että kurkku on jotenkin arka ja turvonnut tai jotain.
Ei se laitteen hurina minua varmasti häiritse, kyllä tässä kovempia ääniä varmasti on viimeiset 5 vuotta joutunut yöt kuuntelemaan, tarkoitan kuorsausta. Välillä tuntuu että raplingit tippuu seinistä, niin kova ääni se on.
Kyllä varmasti uniapneasta terveydellisiä haittoja tulee. Miehelläni on jo niitä varmasti tullutkin.
Millainen se CPAP-laite on, miten sitä käytetään?on ylipainelaite. Se puhaltaa nenään ylipaineella ilmaa, näin ollen pitää hengitystiet auki.
Voimakkuus säädetään henkilökohtaisen tarpeen mukaan.
Laite toimii sähköllä. Laitteeseen kuuluu "maski" joka laitetaan nenän päälle ja kone puhaltaa ilmaa. Silloin tulee automaattisesti hengitettyä nenänkautta. Apneoita = hengityskatkoksia, ei tule.
Lääkärissä käydään noin 1 x vuodessa.
Unen laatu ja koko elämä muuttuu paremmaksi.
Kaikki kuorsaus ei muuten ole Uniapneaa.
Toivottavasti saat miehesi lääkäriin. - Insomnia
serita kirjoitti:
on ylipainelaite. Se puhaltaa nenään ylipaineella ilmaa, näin ollen pitää hengitystiet auki.
Voimakkuus säädetään henkilökohtaisen tarpeen mukaan.
Laite toimii sähköllä. Laitteeseen kuuluu "maski" joka laitetaan nenän päälle ja kone puhaltaa ilmaa. Silloin tulee automaattisesti hengitettyä nenänkautta. Apneoita = hengityskatkoksia, ei tule.
Lääkärissä käydään noin 1 x vuodessa.
Unen laatu ja koko elämä muuttuu paremmaksi.
Kaikki kuorsaus ei muuten ole Uniapneaa.
Toivottavasti saat miehesi lääkäriin.Tästä on ehkä apua, kun taivuttelen miestäni lääkäriin. Niin kyllä, kaikki kuorsaus ei ole uniapneaa, mutta oireet kyllä viittaa sekä kuorsaukseen, että uniapneaan (hengityskatkokset). Välillä öisin valveilla ollessani ihan pelästyn ja alan kuuntelemaan, että hengittääkö mieheni enää ollenkaan, kun katko tulee. Pitkä aika menee, ettei mitään kuulu ja sitten yhtäkkiä kauhea korahdus päälle ja sitten kuorsaus jatkuu taas tasaisesti. Kerran säikähdin niin kovasti, että aloin ravistella häntä, mutta kyllä hän vaan nukkui ja heräsi ihmeissään tönimiseeni.
Kiitos tiedoista. Toivon, että mieheni voittaa jo lääkäripelkonsa kun saa asioista oikeaa faktatietoa, itsensä ja minunkin vuokseni. Yritettävä ainakin on. - Waemo
Serita kirjoitti:
Minulla on uniapnea. Käytän joka yö CPAP-laitetta.
Uniapneasta voi olla seurauksena monenlaisia sairauksia. Lihavuudesta sydänsairauksiin.
Yritä saada miehesi lääkäriin. Tutkimukset eivät satu. Laite hurisee hieman, mutta unen laatu on hyvä. Vieressä nukkujaa voi laitteen ääni aluksi hieman haitata.
Hoitamattomana uniapnea voi olla vaarallinenkin.tämä CPAP-laite kalliskin investointi? Minunkin ukkoni kuorsaa ja KOVAA!!! Mies ihmetteli seurustelumme alkuaikoina kun jalat tulivat säärien kohdalta kipeiksi ja mustelmille. Olin unissani potkinut niitä että saisin kuorsauksen loppumaan. Ei hyvä juttu sekään. En välttämättä herää kuorsaukseen jos menen nukkumaan hyvissä ajoin ennen miestäni. Jos menemme yhtäaikaa ja olemme nukahtamassa suht samaan aikaan, kuorsaus alkaa ja minulta menee unet. Monesti olen kerännyt vällyni ja siirtynyt toiseen huoneeseen. Kesällä kuorsaus on ihan omaa luokkaansa kun on siitepölyallergia ja nenä tukossa. Miehenikin huomaa aamuisin sen jos on kuorsannut paljon, eihän silloin saa edes kunnolla happea. Lisäksi siihen hengityskatkokset. Kertokaa lisää tästä laitteesta. Olisiko jotain linkkiä mistä saisi tietoa?
- Insomnia
Nyt saimme aikaiseksi tulosta meidän perheessä, vihdoin ja viimein! Toivottavasti tämä on hyvä alku.
Miehelläni on aika ensi keskiviikkona kuorsausklinikalle, jossa hänen kuorsaustaan aletaan tutkimaan. Hän aloittaa ensin unirekisterin seurannan ja sen jälkeen katsotaan, mitä hoitoa hänen tulisi kuorsaukseen saada ja onko kyseessä vaikea uniapnea.
Mieheni ihan itse etsi klinikan numeron ja soitti ajan itselleen. Hän voitti lääkäripelkonsa kun keskustelimme asiasta pitkään ja tutkien myös hänen sekä minun terveydellisiä faktoja. Olen niin mielissäni tästä ja miehenikin puolesta.
KIITOS KAIKILLE JOTKA ANTOIVAT MINULLE TUKEA JA VINKKEJÄ! - Vieläpä nainen
Olen käyttänyt laitetta jo kohta 10 vuotta ja se on tuonut apua kuorsausongelmiini. Vaikutat keskustelun perusteella saaneen jo apua, mutta minä kiinnitin siihen huomioni siihen, että miehelläsi on vuorotyö (onko se ehkä raskaskin?). Päivätyö voisi myös helpottaa asiaa, että saisi säännöllisen vuorokausirytmin. Silloin nukkuu "kevyemmin".
Oma mieheni kuorsasi myös töissä ollessaan, mutta nyt, kun hän on jäänyt eläkkeelle, hän kuorsaa enää harvoin.- Insomnia
Kyllä, hyvä alku on saatu. Mieheni voitti sen verran lääkäripelkoaan, että meni kuorsausklinikalle, hänelle tehtiin ensimmäiseksi tämä nasaloretgofiberoskopia (vai mikä vaikea sana se nyt olikaan). Elikkä nenän kautta laitettiin letku menemään kurkkuun, joka kuvasi samalla. Mieheni pyörtyi tuolla lääkärikäynnillä 3 kertaa, joten lääkärikammo on todellinen. Mutta olen mielissäni, että häneltä kuitenkin löytyi rohkeutta ja sisua. Hän itsekin oli sitä mieltä nyt, että kuorsauksen syy on selvitettävä ja apua jotain siihen saatava. ensi viikolla hän saa unenrekisteröintilaitteen tänne kotiin ja sen jälkeen lisää tutkimuksia luvassa. Lääkäri mietti jatkuvan väsymyksen johtumista ja sanoi, että on otettava verikokeet joista voidaan nähdä on mm. kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Mieheni on ollut vuorotyössä n. 15 vuotta yhtä soittoa paperitehtaalla. Työ nyt ei ole hirvittävän raskasta noin fyysisesti, aika paljon vain valvomossa istutaan ja sitten tehdään erilaisia pesu-korjaus-ja seisakkitöitä fyysisesti, kun paperikoneet seisovat. Mutta on se sinänsä raskasta, koska mitään säännöllistä rytmiä ei koskaan ole. Katsoisin, että työaikojen epäsäännöllisyys on kaikkein raskainta ainakin minun miehelleni. Tosin hän ei kyllä missään nimessä vaihtaisi vuorotöitä päivätöihin, koska vuorotöissä on taas omat hyvät puolensa verrattuna päivätöihin (palkka, pitkät vapaat, ynnä muut edut työolosuhteissa).
Toivon että lisätutkimusten jälkeen jonkin näistä hoidoista miehenikin saa, esim. CPAP-laitteen tai muita vastaavia lämpöhoitoja jne. Vielä on selvittettävä kuinka vaikea uniapnea hänellä on ja tuo kilpirauhasen toimivuus.
Mukavaa lukea, että olet saanut avun CPAP-laitteesta, tämä antaa meillekin toivoa. - heitän unihiekkaa
Insomnia kirjoitti:
Kyllä, hyvä alku on saatu. Mieheni voitti sen verran lääkäripelkoaan, että meni kuorsausklinikalle, hänelle tehtiin ensimmäiseksi tämä nasaloretgofiberoskopia (vai mikä vaikea sana se nyt olikaan). Elikkä nenän kautta laitettiin letku menemään kurkkuun, joka kuvasi samalla. Mieheni pyörtyi tuolla lääkärikäynnillä 3 kertaa, joten lääkärikammo on todellinen. Mutta olen mielissäni, että häneltä kuitenkin löytyi rohkeutta ja sisua. Hän itsekin oli sitä mieltä nyt, että kuorsauksen syy on selvitettävä ja apua jotain siihen saatava. ensi viikolla hän saa unenrekisteröintilaitteen tänne kotiin ja sen jälkeen lisää tutkimuksia luvassa. Lääkäri mietti jatkuvan väsymyksen johtumista ja sanoi, että on otettava verikokeet joista voidaan nähdä on mm. kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Mieheni on ollut vuorotyössä n. 15 vuotta yhtä soittoa paperitehtaalla. Työ nyt ei ole hirvittävän raskasta noin fyysisesti, aika paljon vain valvomossa istutaan ja sitten tehdään erilaisia pesu-korjaus-ja seisakkitöitä fyysisesti, kun paperikoneet seisovat. Mutta on se sinänsä raskasta, koska mitään säännöllistä rytmiä ei koskaan ole. Katsoisin, että työaikojen epäsäännöllisyys on kaikkein raskainta ainakin minun miehelleni. Tosin hän ei kyllä missään nimessä vaihtaisi vuorotöitä päivätöihin, koska vuorotöissä on taas omat hyvät puolensa verrattuna päivätöihin (palkka, pitkät vapaat, ynnä muut edut työolosuhteissa).
Toivon että lisätutkimusten jälkeen jonkin näistä hoidoista miehenikin saa, esim. CPAP-laitteen tai muita vastaavia lämpöhoitoja jne. Vielä on selvittettävä kuinka vaikea uniapnea hänellä on ja tuo kilpirauhasen toimivuus.
Mukavaa lukea, että olet saanut avun CPAP-laitteesta, tämä antaa meillekin toivoa.Juuri tänä aamuna kuulin asiantuntijan väittävän, että kuorsaus loppuu kuin seinään, kun moottorisängyn pääpuolta nostaa kymmenisen senttiä.
Harvallapa meillä moottorisänkyjä....mutta kannattaisi varmaan kokeilla jollain muulla keinoin tuota nostamista!
- nainen
Mulla on ollut sama ongelma, ja on alkanut ottamaan päähän se, että Suomessa pidetään jotenkin avio-ongelmien merkkinä sitä, ettei nuku samassa huoneessa puolisonsa kanssa. Miksi pitäisi kiusata itseään ja puolisoaan, avio-onnihan siitä voi vain parantua kun toinenkin saa nukkua!
- parantunut
Minäkin kärsin uniapneasta. Siinä määrin, että koko maailma näytti harmaalta, ja nukahtelin miten sattuu ja missä sattuu.
Lääkäriin menin valittamaan väsyäni, epäilin itse tuota sairautta.
Ja viime joulukuun puolenvälin tienoilla sain ihan käytännöllisesti katsoen uuden elämän. Uupumus, pakonomainen nukahtelu ja jatkuva kuorsaus loppui kerralla.
En voi mitään muuta kuin suositella hakeutumista lääkäriin. Elämänlaatu nousi huimasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399179Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737980Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625709William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542364Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62097Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821746Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201692Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921439Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381370Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71327