Onko se todella niin kamalaa

Ja saat lapsen, vaikka tulisit suoraan synnytyslaitokselta. kato nämä markkinafirmat tarvitsevat hyvnää. lapsi on kauppatavaraa, eikä sillä oikeastaan ole väliä, millaisessa paikassa lapsi on. Firmoille kelpaa toisten haaska.

raharaharaha kirjoitti:

Ja saat lapsen, vaikka tulisit suoraan synnytyslaitokselta. kato nämä markkinafirmat tarvitsevat hyvnää. lapsi on kauppatavaraa, eikä sillä oikeastaan ole väliä, millaisessa paikassa lapsi on. Firmoille kelpaa toisten haaska.

Lue lisää

Ja nämä' sijaisvanhempien rykmentit ovat solidaarisia toinen toisilleen. Jos joku kaltoinkohtelee lapsia, toiset sijaisvanhemmat kyllä peittelevät jäljet ja suojelevat.

Kertovat kylillä, että "ihan hyvä" paikka" ja "en kommentoi, kun tunnen tuon henkilön" he sanovat, kun pyydät henkiseen väkivaltaan apua. Myös kehittäjäsosiaalityöntekijät kilvan kiittelevät vienosti hymyilevää.

On kuulemma niistä sijaishuoltopaikoista pulaa. kaikille ei riitäkään - niin kuin esim. Erikalle.

solidaarisuus kirjoitti:

Ja nämä' sijaisvanhempien rykmentit ovat solidaarisia toinen toisilleen. Jos joku kaltoinkohtelee lapsia, toiset sijaisvanhemmat kyllä peittelevät jäljet ja suojelevat.

Kertovat kylillä, että "ihan hyvä" paikka" ja "en kommentoi, kun tunnen tuon henkilön" he sanovat, kun pyydät henkiseen väkivaltaan apua. Myös kehittäjäsosiaalityöntekijät kilvan kiittelevät vienosti hymyilevää.

On kuulemma niistä sijaishuoltopaikoista pulaa. kaikille ei riitäkään - niin kuin esim. Erikalle.

Lue lisää

Ei näillä markkinoilla tavalliset tallaajat lapsia saa. Ne odottelee vuosikausia ja saavat jos saavat. Kieroilijat, uhkailijat, välistävetäjät, lasten kaltoinkohtelijat, toisten yläpuolelle asettujat yms. saavat heti sijoitettavia lapsia. Ei mene montaakaan kuukautta, kun sossut ja hallinto-oikeudet ovat polvillaan.

Ja muuten sossut päättää, mutta SINUN tapauksessa päättä höynäytetty hallino-oikeus. Ihan miten milloinkin tarvitaaan.

Ja sitten vieno hymy perään. Taustalla ei ole mitään väliä. Opettelet vähä sijaishuollon ja kasvatuksen jargoniaa ja esiinnyt oikein "isosti", lapsi on sinun. Muista pieni vino hymynpoikanen.

Hyväuskoiset tätsykät ja rahaatarvitsevat firmat eivät ole lapsista kiinnostuneita.

pikku vienonen kirjoitti:

Ei näillä markkinoilla tavalliset tallaajat lapsia saa. Ne odottelee vuosikausia ja saavat jos saavat. Kieroilijat, uhkailijat, välistävetäjät, lasten kaltoinkohtelijat, toisten yläpuolelle asettujat yms. saavat heti sijoitettavia lapsia. Ei mene montaakaan kuukautta, kun sossut ja hallinto-oikeudet ovat polvillaan.

Ja muuten sossut päättää, mutta SINUN tapauksessa päättä höynäytetty hallino-oikeus. Ihan miten milloinkin tarvitaaan.

Ja sitten vieno hymy perään. Taustalla ei ole mitään väliä. Opettelet vähä sijaishuollon ja kasvatuksen jargoniaa ja esiinnyt oikein "isosti", lapsi on sinun. Muista pieni vino hymynpoikanen.

Hyväuskoiset tätsykät ja rahaatarvitsevat firmat eivät ole lapsista kiinnostuneita.

Lue lisää

Joo nämä on tällaisia suhmuroitavia ja salassapidettäviä sisäpiirihommia. Aloittajan kaltainen viaton pulmunen tuhoutuu välittömästi näillä häikäilemättömillä markkinoilla. salassapito ei ole lasten suojelemisen vuoksi vaan siksi, että siellä sisäpiirissä voivat röyhkeimmät vapaasti tuhota lastensuojelulasten ja sukujen elämää. Ja kuinka moni noista markkinoista hyötyykään.

Ja sellaiset, jotka nyt eivät ihan ole muuten löytneet paikkaansa tai saaneet sädekehää, voivat sen helposti saada sijaishuollon markkinoilta. Perhehoitliitto auttaa erityisesti kaikkein röyhkeimpiä! Kun Perhehoitlitto näkee, että osaat kuviot, lähtee se sponsoriksesi mieluusti.

mitä veljempi sen... kirjoitti:

Joo nämä on tällaisia suhmuroitavia ja salassapidettäviä sisäpiirihommia. Aloittajan kaltainen viaton pulmunen tuhoutuu välittömästi näillä häikäilemättömillä markkinoilla. salassapito ei ole lasten suojelemisen vuoksi vaan siksi, että siellä sisäpiirissä voivat röyhkeimmät vapaasti tuhota lastensuojelulasten ja sukujen elämää. Ja kuinka moni noista markkinoista hyötyykään.

Ja sellaiset, jotka nyt eivät ihan ole muuten löytneet paikkaansa tai saaneet sädekehää, voivat sen helposti saada sijaishuollon markkinoilta. Perhehoitliitto auttaa erityisesti kaikkein röyhkeimpiä! Kun Perhehoitlitto näkee, että osaat kuviot, lähtee se sponsoriksesi mieluusti.

Lue lisää

Ja muista Aila Paloniemen vilpitön huoli lapsista. Hän haluaa lapsille perheitä - perheiden laadulla ei ole mitään väliä. Aila ei puhu sijaisperheissä tapahtuvasta kaltoinkohtelusta eikä liioin Perhehoitoiitto.

Perhehneuvolankin on vaikea tunnistaa ilmiötä. Mistähän siinä olisikaan kyse? Eikö sijaishuolto olekaan väkivallaton vyöhyke. Sehän kimaltelee hienosti ja hymyilee vienosti. Ai että väkivaltaa?

Onko täällä jokin raja, mintako viestiä saa kirjoittaa?

Hyvä kun sijaishuollon pimeät lapsen edun vastaiset käytännöt tulevat päivänvaloon.

Buaahaaa, mutta eipä hyvät veljet auta kaikkia. Buahahaaaaa. Kävikös köplästi?

buhahaaaaaaa kirjoitti:

Buaahaaa, mutta eipä hyvät veljet auta kaikkia. Buahahaaaaa. Kävikös köplästi?

Lapsellista..

krba kirjoitti:

Lapsellista..

Mikä se köplä on? Hauska sana, vai mitä? Vähän lapsellinen..

Juu. Ei kannata sinisillä silmillä lähteä näille markkinaturuille.

Tämä bisnes on sitä kovinta luokkaa.

Ala kasvattamaan porkkanoita tai omenapuita, niin vältyt monelta hieveältä kokemukselta. En tarkoita lapsia ja sukuja, vaan näitä bisnesjärjestöjä yms.

Huostaan otettuja pitäisi tukea ja auttaa opinnoissa rahallisesti senkin jälkeen kun heistä rahan tulo loppuu. Sijoitetuilta katkeaa tai katkaistaan yleensä yhteydenpito biologiseen sukuun, joten sinun pitäisi pystyä ottamaan pitkäaikainen kokonaisvaltainen vastuu vaikket sijoituspäätöstä ole tehnytkään. Oletko valmis sitoutumaan pitkäjänteiseen oikeaan auttamistyöhön varsinaisen sijoituksen päättyttyä omilla rahoillasi. Kouluttamaan sijoitettua useita vuosia josta et voi saada etkä vaatia muuta kuin antamisen ilon. Kykenetkö tai haluatko todella sijaistamaan jonkin lapsen biologista vanhempaa vai etsitkö sitä sädekehää ja huomiota tyydyttääksesi joitakin omia tarpeitasi.

Olepas rehellinen kirjoitti:

Huostaan otettuja pitäisi tukea ja auttaa opinnoissa rahallisesti senkin jälkeen kun heistä rahan tulo loppuu. Sijoitetuilta katkeaa tai katkaistaan yleensä yhteydenpito biologiseen sukuun, joten sinun pitäisi pystyä ottamaan pitkäaikainen kokonaisvaltainen vastuu vaikket sijoituspäätöstä ole tehnytkään. Oletko valmis sitoutumaan pitkäjänteiseen oikeaan auttamistyöhön varsinaisen sijoituksen päättyttyä omilla rahoillasi. Kouluttamaan sijoitettua useita vuosia josta et voi saada etkä vaatia muuta kuin antamisen ilon. Kykenetkö tai haluatko todella sijaistamaan jonkin lapsen biologista vanhempaa vai etsitkö sitä sädekehää ja huomiota tyydyttääksesi joitakin omia tarpeitasi.

Lue lisää

Höpö höpö. Aikuinen ihminen on vastuussa itsestään. Jälkihuollon päätyttyä aikuinen ihminen rahoittaa ihan itse opiskelunsa. Myös sijoitettu lapsi aikuistuu ja hänen pitää ottaa vastuu itsestään ja kaikesta mitä tekee. Sijaisperheen vastuu päättyy. Jos ei mene töihin opintojen ohessa, pitää ottaa lainaa. Niin ne muutkin ihmiset tekevät. Ei sijoitetut ole lapsia koko lopun elämäänsä vaan ovat velvollisia huolehtimaan itsestään, myös rahallisesti. Kuten kaikki muutkin aikuiset ihmiset.

Mua inhottaa kun jotkut biovanhemmat tekevät tahallaan lapsistaan jotain ressukoita jotka eivät muka pysty menemään töihin tai eivät pysty ottamaan opintolainaa. Jonkun muun pitäisi hoitaa asia eikä näiden sossulasten tarvitse koskaan "joutua" omilleen. Kauhea opetus tulevaisuutta varten, ettei itse nähdä vaivaa! Onneksi lapsia viedään pois tällaisten vanhempien vaikutuspiiristä! Lapsi passivoituu, luovuttaa, alistuu eikä edes yritä. Sitten tulee työttömyys, päihteet, mielenterveysongelmat ja lasku yhteiskunnalle.

Tässä toinenkin realisti. Voin yhtyä edellisen kirjoittajan tuntemuksiin.

Sijaisvanhempana on hyvä olla ns. norsunnahka, sillä tuota potaskaa tuolla ylempänä saa tottua sietämään ainakin, jos täällä palstoilla vierailee. Niistäpä ei kannata välittää....toisaalta sieltä saa rivien välistä aina välillä uskomattomasti voimaa taistella sen kaltoinkohdellun pienen ihmisen vuoksi, joka perheeseemme on sijoitettu. Rakkautta annetaan ja nykyään jo saadaankin. Yhteistyö biosuvun kanssa sujuu pääasiassa mallikkaasti. Lapsen vanhemmat ovat tyytyväisiä meidän tapaan huolehtia heidän pienokaisestaan.

Muistilista: Ole avoin, rehellinen itsellesi ja lapselle, kärsivällinen, suvaitsevainen ja ennen kaikkea hyväksy lapsi kaikkine ongelmineen. Muista kuitenkin myös huolehtia itsestäsi ja avioliitostasi. Näillä eväillä pääsee jo pitkälle. =)

Odottaminen ei välttämättä ole ollenkaan pitkä, jos olette valmiita kumpaan sukupuoleen tahansa ja ikäkään ei ole liian tarkkaan rajattu.

Onnea matkaan....se kannattaa!

Joitakin lapsia pelotellaan sijaisperheessä. Mutta kyllä ne pelot parammassa paikassa pikkuhiljaa hälvenee.

Mutta kokemuksen rintaäänellä - niitä on sijaisvanhempia ja sijaisvanhempia. On syytä miettiä ryhtyykö tuohon pisnekseen vaiko ei.

Sitä voi tarjota hyvää tai sitten suurta kärsimystä ihmisille. Molempia olen kohdannut. Ja "joukossa" tunnutaan tietävän, missä on minkäkinlainen paikka. On kuulemma sellaisiakin, joihin sijaisvanhempi ei laittaisi omie lapsiaan - kuolisi ennemmin.

ei lapsia susille kirjoitti:

Mutta kokemuksen rintaäänellä - niitä on sijaisvanhempia ja sijaisvanhempia. On syytä miettiä ryhtyykö tuohon pisnekseen vaiko ei.

Sitä voi tarjota hyvää tai sitten suurta kärsimystä ihmisille. Molempia olen kohdannut. Ja "joukossa" tunnutaan tietävän, missä on minkäkinlainen paikka. On kuulemma sellaisiakin, joihin sijaisvanhempi ei laittaisi omie lapsiaan - kuolisi ennemmin.

Lue lisää

Lapset tarvitsevat ennekaikkean HYVIÄ, RAKASTAVIA IHMISIÄ. Puitteet ovat yksi p:n hailee. Vaikka olisi miten sievä pieni punainen mökki, mutta isäntäväki "järkyttävää", olisi tuo perhe katastrofi lapsille. Sen sijaan laitoksessa saattaa olla työhönsä sitoitutunut Maija - laitosapulainen, joka on jollekin lapselle maailman tärkein.

Perhe ei tee mistään itseisarvoisesti hyvää. Voi olla päinvastoin. Perhehoitoliitolla on töitä!

ihmisyys ratkaisee kirjoitti:

Lapset tarvitsevat ennekaikkean HYVIÄ, RAKASTAVIA IHMISIÄ. Puitteet ovat yksi p:n hailee. Vaikka olisi miten sievä pieni punainen mökki, mutta isäntäväki "järkyttävää", olisi tuo perhe katastrofi lapsille. Sen sijaan laitoksessa saattaa olla työhönsä sitoitutunut Maija - laitosapulainen, joka on jollekin lapselle maailman tärkein.

Perhe ei tee mistään itseisarvoisesti hyvää. Voi olla päinvastoin. Perhehoitoliitolla on töitä!

Lue lisää

Tuo suuri valikoima onkin hyvä pointti laitoksissa. Esim lämmin ja kuuleva yöhoitaja (vaki-yökkö) voi jäädä mieleen vaikka lapsi olisi huostattu ilman syytä mutta saatu kotiutettua jos on sattunut tällainen "yksittäistapaus".

En toivo kenenkään lasta nimimerkille "hauskaa kesää". Kärsimystä tiedossa niin lapsille, kuin lasten verkostoille.

Juu, mee sääkin töihin. Mieluiten itsenäiseen hommaan missä ei tartte kenenkään kuulla "mielipiteitäsi".

Oikeesti. -Olikohan ne sotalastenkin äitit vaan kateellisia...auh ku sattuu ku niitten lapset pääsi äveriäisiin perheisiin voi voi.

hauskaako lie.. kirjoitti:

Juu, mee sääkin töihin. Mieluiten itsenäiseen hommaan missä ei tartte kenenkään kuulla "mielipiteitäsi".

Oikeesti. -Olikohan ne sotalastenkin äitit vaan kateellisia...auh ku sattuu ku niitten lapset pääsi äveriäisiin perheisiin voi voi.

Lue lisää

Osa sijaisvanhemmista kuvittelee olevansa jollain tapaa parempaa väkeä. ja tietty heidän oma jälkikasvunsakin. katsovat, että heillä on oikeus halveksi sijoitettuja lapsia ja näiden verkostoja.

ei kummempia kirjoitti:

Osa sijaisvanhemmista kuvittelee olevansa jollain tapaa parempaa väkeä. ja tietty heidän oma jälkikasvunsakin. katsovat, että heillä on oikeus halveksi sijoitettuja lapsia ja näiden verkostoja.

Lue lisää

Ja se, onko töitä vai ei, ei ole nykyään pelkästään itsestään kiinni. Joten turha naljailla. Elämässä on muitakin merkityksiä.

buhuhuuuuuu kirjoitti:

Ja se, onko töitä vai ei, ei ole nykyään pelkästään itsestään kiinni. Joten turha naljailla. Elämässä on muitakin merkityksiä.

Ketjun aloittajalle sanoisin, että näiden avoimien keskustelupalstojen aloituksille käy usein juuri näin : henkilöt, joilla on oman itsensä kanssa ongelmia tulevat tänne purkamaan pahaa oloaan.


Perheemme on toiminut sijaisperheenä vuodesta 1997 ensin yhdelle ja vuosien mittaan lisääntyvälle määrälle huostaanotettuja lapsia, jotka ovat tulleet meille useamman kunnan kautta ja lastenkoti- tai sairaalajakson jälkeen.
Useimpien vanhemmat tapaavat lapsiaan joko säännöllisesti tai edes silloin tällöin, myös muihin sukulaisiin ollaan mahdollisuuksien mukaan yhteydessä.
Meille on sijoitettu useampia FASD-lapsia, eli heillä on monenlaisia neurologisia ongelmia johtuen äitien raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Samoin perheneuvola ja lastenpsykiatria on tullut tutuksi lasten traumaattisista taustoista johtuvan oireilun vuoksi, onneksi ovat päässeet pitkiin terapioihin.
Tätä hommaa jaksaa kuitenkin päivä päivältä paremmin, kun saa nähdä lasten pikkuhiljaa edistyvän ja pärjäävän paljon paremmin kuin ensimmäiset psykologin- ja neuropsykologin lausunnot olivat antaneet ymmärtää.
Kaikkein raskainta on käydä päivästä toiseen murrosikäisen kanssa läpi sitä miksi hän on erilainen ja ettei erilaisuus tee hänestä ihmisenä sen huonompaa kuin luokkatoverinsa, joka asuu molempien biologisten vanhempiensa kanssa ja jonka koulu sujuu hienosti ja joka ei tarvitse tukiopetusta, erityisopetusta tai terapiaa. Huonommuuden tunne on näillä lapsilla koko ajan taustalla vaanimassa ja pienimmästäkin epäonnistumisesta tai kun asiat eivät suju halutulla tavalla, se ponnahtaa esiin kuin vieteriukko laatikostaan - "minusta ei ole mihinkään, turha on mitään edes yrittää".
Silti, suosittelen sijaisvanhemmuutta kaikille niille, joilla on jaksamista ja tahtoa yrittää, mieluusti kohtalaisen paksu kukkaro ja halu oppia koko ajan uutta.

2+5 kirjoitti:

Ketjun aloittajalle sanoisin, että näiden avoimien keskustelupalstojen aloituksille käy usein juuri näin : henkilöt, joilla on oman itsensä kanssa ongelmia tulevat tänne purkamaan pahaa oloaan.


Perheemme on toiminut sijaisperheenä vuodesta 1997 ensin yhdelle ja vuosien mittaan lisääntyvälle määrälle huostaanotettuja lapsia, jotka ovat tulleet meille useamman kunnan kautta ja lastenkoti- tai sairaalajakson jälkeen.
Useimpien vanhemmat tapaavat lapsiaan joko säännöllisesti tai edes silloin tällöin, myös muihin sukulaisiin ollaan mahdollisuuksien mukaan yhteydessä.
Meille on sijoitettu useampia FASD-lapsia, eli heillä on monenlaisia neurologisia ongelmia johtuen äitien raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Samoin perheneuvola ja lastenpsykiatria on tullut tutuksi lasten traumaattisista taustoista johtuvan oireilun vuoksi, onneksi ovat päässeet pitkiin terapioihin.
Tätä hommaa jaksaa kuitenkin päivä päivältä paremmin, kun saa nähdä lasten pikkuhiljaa edistyvän ja pärjäävän paljon paremmin kuin ensimmäiset psykologin- ja neuropsykologin lausunnot olivat antaneet ymmärtää.
Kaikkein raskainta on käydä päivästä toiseen murrosikäisen kanssa läpi sitä miksi hän on erilainen ja ettei erilaisuus tee hänestä ihmisenä sen huonompaa kuin luokkatoverinsa, joka asuu molempien biologisten vanhempiensa kanssa ja jonka koulu sujuu hienosti ja joka ei tarvitse tukiopetusta, erityisopetusta tai terapiaa. Huonommuuden tunne on näillä lapsilla koko ajan taustalla vaanimassa ja pienimmästäkin epäonnistumisesta tai kun asiat eivät suju halutulla tavalla, se ponnahtaa esiin kuin vieteriukko laatikostaan - "minusta ei ole mihinkään, turha on mitään edes yrittää".
Silti, suosittelen sijaisvanhemmuutta kaikille niille, joilla on jaksamista ja tahtoa yrittää, mieluusti kohtalaisen paksu kukkaro ja halu oppia koko ajan uutta.

Lue lisää

On se kummallista, että lastensujelu ei onnistu auttamaan lapsia. Ja vielä kummallisempaa on se, että adoptoidut lapset pärjäävät esim. koulussa paljon paremmin, kuin sijoitetut lapset.

Ei voi olla käymättä mielessä tuo - paljon diagnooseja, paljon rahaa.

ja mikä on välittämisen ja rakkauden merkitys?

ihmetyttää kirjoitti:

On se kummallista, että lastensujelu ei onnistu auttamaan lapsia. Ja vielä kummallisempaa on se, että adoptoidut lapset pärjäävät esim. koulussa paljon paremmin, kuin sijoitetut lapset.

Ei voi olla käymättä mielessä tuo - paljon diagnooseja, paljon rahaa.

ja mikä on välittämisen ja rakkauden merkitys?

Lue lisää

Koulussa pärjäämiseen vaikuttaa paljon se, mikä lapsen tausta on ja adoptoidut lapset ovat useammin eläneet laitoksessa tai sijaisperheessä ennen adoptiota, joka sekin on usein tapahtunut jo vauvana tai varhaislapsuudessa.
Kun sijoitukseen tulee lapsi, joka on elänyt hyvin traumaattisissa oloissa vaikkapa 6 ensimmäistä elinvuottaan, niin vaurioiden korjaamiseen kuluu vuosia, eivätkä kaikki korjaannu koskaan.
Eräillä adoptoiduilla lapsillakin on oppimisvaikeuksia aivan samoista syistä kuin sijoitetuillakin mm. äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuen.
Adoptiolapsen etuna on myös pysyvyys eli hän voi olla varma siitä, että tämä on hänen pysyvä kotinsa, kun taas osalle sijoitetuista lapsista eivät vanhemmat anna koskaan lupaa kiinnittyä sijaisperheeseen, vaikka kotiutukseen ei olisi mitään edellytyksiä - huostaanoton purkuhakemuksia suolletaan hallinto-oikeuteen heti edellisen tultua hylättynä takaisin.
Rakkaus ei yksin riitä mihinkään, uskoisin kaikkien meillekin sijoitettujen lasten vanhempien rakastavan lapsiaan, jopa niiden jotka eivät pidä mitään yhteyttä.
Missään tapauksessa en pystyisi muutamaa päivää pidempään elämään yhdenkään näistä lapsista kanssa, ellen heistä välittäisi ja heitä rakastaisi - laitoksissa tuskin lapsia on monikaan hoitaja varsinaisesti voinut sanoa rakastavansa, mutta välittämistä on ollut kyllä jonkin verran nähtävissä.
Yksi tämän viimesijaisen lastensuojelun ongelmista on se, että nämä lapset ovat joutuneet liian kauan elämään olosuhteissa, joissa huolenpito on ollut puutteellista ja sittenkään suurin osa ei ole päässyt perhehoitoon, vaan on elänyt laitoksissa itsenäistymiseensä asti. Nimenomaan laitoksissa eläneiden lasten koulumenestys ja siten jatkokoulutukseen pääsymahdollisuudet ovat olleet heikot, perhehoidosta lähdetään huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin ja valmistutaan aikanaan ammattiin ja mennään työelämään. Valitettava tosiasia on sekin, että huostaanotettujen lasten ja nuorten syrjäytyminen on paljon tavallisempaa kuin omien vanhempiensa kanssa asuneiden - mistä se johtuu, siinäpä olisi tutkittavaa.

Ei katkeraa, eikä kitinää, vaan suoraa puhetta.

ihmetyttää kirjoitti:

On se kummallista, että lastensujelu ei onnistu auttamaan lapsia. Ja vielä kummallisempaa on se, että adoptoidut lapset pärjäävät esim. koulussa paljon paremmin, kuin sijoitetut lapset.

Ei voi olla käymättä mielessä tuo - paljon diagnooseja, paljon rahaa.

ja mikä on välittämisen ja rakkauden merkitys?

Lue lisää

Hei haloo.. missä vitun kaivossa sä oot kasvanut?????? Toivottavasti myös pysyt siellä...

Ja varsinkin, kun asenteet ovat kuten 2 3 -tyypillä, menee se sijitetun elämä oikeastaan päin p:tä.

opittu asenne kirjoitti:

Ja varsinkin, kun asenteet ovat kuten 2 3 -tyypillä, menee se sijitetun elämä oikeastaan päin p:tä.

Uskon, että lapsia adoptoivat perheet ovat paremmin koulutettuja ja eettisesti enemmän asioita miettineitä, kuin sijaisvanhemmat, jotka taistelevat korvauksista.

näin se on kirjoitti:

Uskon, että lapsia adoptoivat perheet ovat paremmin koulutettuja ja eettisesti enemmän asioita miettineitä, kuin sijaisvanhemmat, jotka taistelevat korvauksista.

Uskomiset ja mututuntumat jätän ihan omaan arvoonsa. Vaikka en olekaan itse tavannut sellaisia sijaisvanhempia, jotka olisivat kohdelleet huonosti heille sijoitettua lasta, niin en ollenkaan epäile etteikö se olisi mahdollista - eivät sosiaalityöntekijät ole selvännäkijöitä, jotka eivät voisi erehtyä valitessaan lapselle sijaisperhettä.
Myös hyvinkin pienenä perheeseen sijoitulla lapsella voi olla vaikeita traumoja mm. RAD ja neurologisia ongelmia esim. FASD - siis vaikkapa 8 kk:n ikäisenä tulleella.
Rahasta tällä palstalla on vouhkattu aivan riittävästi, mutta muistutan taas kerran, että moni ihminen ei ryhtyisi sijaisvanhemmaksi vieraalle lapselle mistään hinnasta ja toisaalta sijaisperheillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin taistella korvauksista - me tyydymme yleensä siihen mitä sijoittajakunta päättää, vaikka sitten maksammekin sijoitetun lapsen harrastuksia ja elämistä omasta pussistamme.

En ole koskaan tavannut minkäänlaista vanhempaa, joka esittelisi lapsensa sanoen "tässä on FAS-lapsemme X".
Maassamme on mahdotonta saada lapselle Kelan korvaamaa kuntoutusta tai terapiaa ellei hänelle ole tehty asianmukaisia tutkimuksia, joiden seurauksena niitä diagnooseja sitten saa. Moni FASD-lapsi ei saa diagnoosia, koska sijaisvanhemmat eivät osaa sitä asiantuntijalääkäriltä hakea ja ne vanhemmat, jotka itse ovat alkoholisyndroomaan syypäitä, ovat viimeisiä hakemaan lapselleen itseään syyllistävää diagnoosia, vaikka lapsi sitten ei saakaan niitä tukitoimia, joita hän tarvitsisi.
Lapsen kannalta on helpotus, kun selviää, että hänellä on vaikkapa tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriö, hahmottamisen vaikeutta ja ongelmia lyhytkestoisessa muistissa - nämä voidaan huomioida opetus- ja koetilanteissa, eikä lasta leimata omasta tahdostaan levottomaksi ja laiskaksi, joka häiritsee tahallaan muita luokassa. Henkilökohtaisen avustajankin saa tarvittaessa, mutta ei siihen riitä, että "äidin mielestä lapsi tarvitsee".

2+5 kirjoitti:

En ole koskaan tavannut minkäänlaista vanhempaa, joka esittelisi lapsensa sanoen "tässä on FAS-lapsemme X".
Maassamme on mahdotonta saada lapselle Kelan korvaamaa kuntoutusta tai terapiaa ellei hänelle ole tehty asianmukaisia tutkimuksia, joiden seurauksena niitä diagnooseja sitten saa. Moni FASD-lapsi ei saa diagnoosia, koska sijaisvanhemmat eivät osaa sitä asiantuntijalääkäriltä hakea ja ne vanhemmat, jotka itse ovat alkoholisyndroomaan syypäitä, ovat viimeisiä hakemaan lapselleen itseään syyllistävää diagnoosia, vaikka lapsi sitten ei saakaan niitä tukitoimia, joita hän tarvitsisi.
Lapsen kannalta on helpotus, kun selviää, että hänellä on vaikkapa tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriö, hahmottamisen vaikeutta ja ongelmia lyhytkestoisessa muistissa - nämä voidaan huomioida opetus- ja koetilanteissa, eikä lasta leimata omasta tahdostaan levottomaksi ja laiskaksi, joka häiritsee tahallaan muita luokassa. Henkilökohtaisen avustajankin saa tarvittaessa, mutta ei siihen riitä, että "äidin mielestä lapsi tarvitsee".

Lue lisää

Mutta minun kohdalleni on osunut tapauksia, jolloin sijaisvanhempi haluaa heti kertoa, että "tässä on sijoitettu lapsi".

Tuttavani oli kuullut parkkipaikallaan, miten joku pyylevä nainen posmotti toiselle naiselle: "Tässä on meidän, nuo ovat sijoitettuja, nuo ovat tukilapsia..." Vielä oli neljäskin luokittelu, jota tuttavani ei muistanut.

Myös itselleni on eräs nainen halunnut heti negatiivisessa valossa kertoa, että "se on sijoitettu". Tuli tunne, että hän ei halunnut, että suloinen pieni nelivuotias tyttö, joka ei minun todellisuudessani eronnut vertaisistaan mitenkään, liitetään häneen millään muotoa.

luokitteluja riittää kirjoitti:

Mutta minun kohdalleni on osunut tapauksia, jolloin sijaisvanhempi haluaa heti kertoa, että "tässä on sijoitettu lapsi".

Tuttavani oli kuullut parkkipaikallaan, miten joku pyylevä nainen posmotti toiselle naiselle: "Tässä on meidän, nuo ovat sijoitettuja, nuo ovat tukilapsia..." Vielä oli neljäskin luokittelu, jota tuttavani ei muistanut.

Myös itselleni on eräs nainen halunnut heti negatiivisessa valossa kertoa, että "se on sijoitettu". Tuli tunne, että hän ei halunnut, että suloinen pieni nelivuotias tyttö, joka ei minun todellisuudessani eronnut vertaisistaan mitenkään, liitetään häneen millään muotoa.

Lue lisää

Valitettavasti meitä on moneksi, haluan silti uskoa, että kertomasi tapaukset ovat poikkeuksia.
Minä en ole koskaan pitänyt siitä, että jotkut ihmiset kyselevät, että onko x teidän oma lapsenne, enkä myöskään haluaisi kuulla arvioita tyyliin "hienoa, että olette ottaneet nuo lapset teille" jne. Varmasti puhutaan siitäkin, kuinka lapsilla rahastetaan (12-vuotias tila-autoni ei juurikaan herätä kateutta) tai ollaan liian tiukkoja (koulusta on tultava suoraan kotiin, läksyt tehdään ennen huvituksia, ruoka-aikoina syödään yhdessä, kiroiluun ja huonoon käytökseen puututaan jne.).