Sinkki köliin

jengat

Harkitsen sinkin asentamista uudehkaan valurauta köliin. Onko kokemusta mahd. hyödystä kukkimisen hidastamisessa, tällähetkellä köli on vielä ruosteeton. Mihin kohtaan ja minkä mallista suosittelet (pienin vastus, tehokas uhrautuminen). Kuinka esim. 8 mm kierrereiän tekeminen onnistuu valurautaan. Pultti vai vaarnaruuvikiinnitys? Vaarana lienee ainakin korroosio kiinnityskohdissa primerin rikkoutuessa ja jengatapin katkeaminen reikään.

15

2286

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Shipman1

      Iso valurauta köli kestää jokatapauksessa koko veneen iän. Tuskin merkitystä miten sen sinkin kiinnität. "korroosio" tarkoittanee pienen ruostenoron syntymistä, jolla ei ole mitään merkitystä.Jotkut ovat sitä mieltä että sinkki on aivan turha rautakölissä.
      Tiedä sitten,omassani oli sellainen hitsattu kiinni. Ajoin sen rälläkällä irti pohjaremontin yhteydessä. Laitoin uuden litteän sinkin kiinni köliin poraamalla reiän ensin.
      Tuskin siitä haittaakaan on.

    • Sinkkiä..

      Köli kukkii hieman vähemmän ja vetolaitteen sinkin kuluminen putosi murto-osaan aiemmasta.Olen tyytyväinen ja suosittelen kyllä. Köliin on tietty aika haastavaa tehtä kunnon reijät ja nihin jengat, mutta onnistuu kyllä kunnon terillä ja kierrepakoilla..

    • seppomartti

      Eikohän kolin sinkin tarkoitus ole aivan muu kuin rautakolin ruostumisen ehkäisy. Galvaaninen korrosio nakertaa esim prossipotkurin ja koliin maadoitetun moottorin lisälaitteiden laakeripronssin. Arvaukseni on, että sinkkiä on kadonnut n. 100gr /vuosi kolistä.

      • Joakim_

        Sinkki kiinnitetään suojauskohteeseensa. Jännitehäviö kölistä potkurille on helposti paljon suurempi kuin suojaus edellyttää. Pronssihan on jo varsin jaloa, vain haponkestävä ja lyijy on sitä jalompaa veneestä merikosketukseen joutuvista aineista: http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_2_1_6_taulukko1.php (potkurit ovat magnaani- tai Ni-Al-pronssia).

        Jos tavoitteena köliin kiinnitettävällä sinkillä olisi suojata potkuria jne., pitäisi sinkkiä käyttää erityisesti lyijykölin yhteydessä. Onkos joku nähnyt sinkin lyijykölissä (vinkki ei kauaa siellä pysy, kuten ei turhat sinkit pronssipotkurissakaan).


      • seppomartti
        Joakim_ kirjoitti:

        Sinkki kiinnitetään suojauskohteeseensa. Jännitehäviö kölistä potkurille on helposti paljon suurempi kuin suojaus edellyttää. Pronssihan on jo varsin jaloa, vain haponkestävä ja lyijy on sitä jalompaa veneestä merikosketukseen joutuvista aineista: http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_2_1_6_taulukko1.php (potkurit ovat magnaani- tai Ni-Al-pronssia).

        Jos tavoitteena köliin kiinnitettävällä sinkillä olisi suojata potkuria jne., pitäisi sinkkiä käyttää erityisesti lyijykölin yhteydessä. Onkos joku nähnyt sinkin lyijykölissä (vinkki ei kauaa siellä pysy, kuten ei turhat sinkit pronssipotkurissakaan).

        tarkoittaako Joakimin viesti,että pronssipotkurissa sinkit ovat turhia?


      • Joakim_
        seppomartti kirjoitti:

        tarkoittaako Joakimin viesti,että pronssipotkurissa sinkit ovat turhia?

        En uskalla yleisesti noin sanoa, mutta kaikissa pronssipotkureissa ei suinkaan ole sinkkejä, ainakaan itse potkurissa. Nykyinen Gorin pronssipotkurini on n. 20 vuotta vanha eikä se ole miksikään mennyt vaikka siinä ei ole sinkkejä, toki ei se uudeltakaan näytä. Potkurin lähellä on vetolaite sinkkeineen paljon epäjalompina.

        VP:n potkureissahan on sinkit, jotka tietysti kuluvat hirveää tahtia, koska hyvin epäjalo sinkki on suoraan kiinni melko jalossa pronssissa. Ainakin vetolaitteen yhteydessä tuosta hyötyy vain sinkkikauppias.

        Haponkestävässä akselissa ilman alumiinivetolaitetta tilanne saattaa tietysti olla toinen, samoin veneessä, jossa on sähkövuotoja.


      • seppomartti
        Joakim_ kirjoitti:

        En uskalla yleisesti noin sanoa, mutta kaikissa pronssipotkureissa ei suinkaan ole sinkkejä, ainakaan itse potkurissa. Nykyinen Gorin pronssipotkurini on n. 20 vuotta vanha eikä se ole miksikään mennyt vaikka siinä ei ole sinkkejä, toki ei se uudeltakaan näytä. Potkurin lähellä on vetolaite sinkkeineen paljon epäjalompina.

        VP:n potkureissahan on sinkit, jotka tietysti kuluvat hirveää tahtia, koska hyvin epäjalo sinkki on suoraan kiinni melko jalossa pronssissa. Ainakin vetolaitteen yhteydessä tuosta hyötyy vain sinkkikauppias.

        Haponkestävässä akselissa ilman alumiinivetolaitetta tilanne saattaa tietysti olla toinen, samoin veneessä, jossa on sähkövuotoja.

        on perin rohkeaa ajatella, että sinkit ovat turhia. "Kohdesinkit" pronssipotkurissa eivät kestää vuottakaan, vetolaitteen aluminissa ja aksellivetoisen akselissa 1-2 v ja valurautakölin sinkkikadoksi arvioin 100gr /v. Kokemus ei perustu jänniite-eroihin vaan havaintoihin uusimistarpeesta 25v. aikana kun olen joutunut nostamaan veneen 5-12 kk välein. Atlantilla ja Välimerellä suolapitoisus on 15-20 kertainen Suomen rantavesiin verrattuna ja sillä voi olla lämpötilan lisäksi merkitystä. Sinkki ei kuitenkaan laisinkaan liukene veteen eli on perusteltua syytä olettaa galvanisten virtojen ollevan todellisia ja "uhrautuvien" sinkkiadodien tekevän kadotessaan niille tarkoitettua tehtävää. Tuntemattomaksi jää mikä osuus on laitureiden maasähkön tai naapuriveneiden vika virran osuus verrattuna oman veneen materiaalien potentiaalierorojen määrään eikä sillä tiedolla ole merkitystäkään. Katoavat sinkit kannattaa uusia. Kustannus ja vaiva on mitätön


      • Joakim_
        seppomartti kirjoitti:

        on perin rohkeaa ajatella, että sinkit ovat turhia. "Kohdesinkit" pronssipotkurissa eivät kestää vuottakaan, vetolaitteen aluminissa ja aksellivetoisen akselissa 1-2 v ja valurautakölin sinkkikadoksi arvioin 100gr /v. Kokemus ei perustu jänniite-eroihin vaan havaintoihin uusimistarpeesta 25v. aikana kun olen joutunut nostamaan veneen 5-12 kk välein. Atlantilla ja Välimerellä suolapitoisus on 15-20 kertainen Suomen rantavesiin verrattuna ja sillä voi olla lämpötilan lisäksi merkitystä. Sinkki ei kuitenkaan laisinkaan liukene veteen eli on perusteltua syytä olettaa galvanisten virtojen ollevan todellisia ja "uhrautuvien" sinkkiadodien tekevän kadotessaan niille tarkoitettua tehtävää. Tuntemattomaksi jää mikä osuus on laitureiden maasähkön tai naapuriveneiden vika virran osuus verrattuna oman veneen materiaalien potentiaalierorojen määrään eikä sillä tiedolla ole merkitystäkään. Katoavat sinkit kannattaa uusia. Kustannus ja vaiva on mitätön

        Tietenkään sinkit eivät kestä yleensä paljaassa pronssipotkurissa. Jalon ja epäjalon metallin välillä on suuri jännite-ero ja epäjalompi syöpyy pois. Sinkin kulumisesta ei voi ko. tapauksessa päätellä mitään sinkin todellisesta tarpeesta.

        Rautakölissä ja vetolaitteessa jännite-ero on paljon pienempi ja hyvässä tilanteessa rauta ja alumiini ovat kokonaan vesitiiviin maalin peitossa, jolloin sinkki ei juuri kulu. Vetolaitteessa toki on alumiinia selkeästi jalommat potkuri ja potkuriakseli.


      • Minäpä Minä
        seppomartti kirjoitti:

        on perin rohkeaa ajatella, että sinkit ovat turhia. "Kohdesinkit" pronssipotkurissa eivät kestää vuottakaan, vetolaitteen aluminissa ja aksellivetoisen akselissa 1-2 v ja valurautakölin sinkkikadoksi arvioin 100gr /v. Kokemus ei perustu jänniite-eroihin vaan havaintoihin uusimistarpeesta 25v. aikana kun olen joutunut nostamaan veneen 5-12 kk välein. Atlantilla ja Välimerellä suolapitoisus on 15-20 kertainen Suomen rantavesiin verrattuna ja sillä voi olla lämpötilan lisäksi merkitystä. Sinkki ei kuitenkaan laisinkaan liukene veteen eli on perusteltua syytä olettaa galvanisten virtojen ollevan todellisia ja "uhrautuvien" sinkkiadodien tekevän kadotessaan niille tarkoitettua tehtävää. Tuntemattomaksi jää mikä osuus on laitureiden maasähkön tai naapuriveneiden vika virran osuus verrattuna oman veneen materiaalien potentiaalierorojen määrään eikä sillä tiedolla ole merkitystäkään. Katoavat sinkit kannattaa uusia. Kustannus ja vaiva on mitätön

        Seppomartti, juurikin niinkuin Joakim sanoi. Sähkökemialliset ilmiöt eivät ole niin suoraviivaisia että sinkin ainemäärä kadosta voisi päätellä mitään paljonko pronssipotkurista katoaisi ainetta jos sitä sinkkiä ei ole.

        Se pronssipotkuri on kutakuinkin jaloin veden kanssa tekemisissä oleva metalliesine siellä vesilinjan alapuolella ainakin rautakölisissä veneissä. Lyijykölisissä ei välttämättä jos kerran ne voivat olla magnaanipronsiakin, volvon taitaa kyllä olla Ni-Al pronssia joka lähtökohtaisesti on lyijyä jalompaa.

        Tilanne, että se potkuri päätyisi johonkin sähkökemialliseen pariin anodiksi on siis melkoisen epätodennäköinen. Tietysti laiturisähkössä ollessa jossa ei voi tietää miten sähköt on tehty ja miten ne naapuriveneessä on tehty ja ties vaikka naapurilla olisi platinapotkuri kaikki on mahdollista mutta kulussa tuskin. Riippuu toki mitä jaloja metallihärpäkkeitä (ruostumatonta tai haponkestävää esim) on ja ovatko ne säköisesti toista kautta kiinni siinä potkurissa, galvaanisesti kelluvat jutut eivät juuri saa aikaan vahinkoa ( jos sellaisia on) vaikka olisivat miten jaloa kamaa.

        Kuten Joakim sanoi sinkki kiinnitetään lähtökohtaisesti siihen osaan jota halutaan suojata. Kiinnittämällä sinkki pronssiseen potkuriin sille sinkille ei voi tapahtua muuta kuin uhrautua. Siinä muodostuu väkisin sähkökemiallinen pari. Kysymys on että muodostuisiko ilman sinkkiä ja olisiko se potkuri siinä parissa katodi vai anodi.

        Tietty voidaan ajatella suunnittelijan miettineen että kun sinkki kiinnitetään suoraan pronssiin niin pronssi ei muodosta paria muiden vedenalaisten metalliosien kanssa jolloin niiden suojauksen ei tarvitse olla niin vahvaa. Ti kun se potkuriakseli titaa kuitenkin olla hapokasta ...

        Näin voi olla ( pitäs konsultoida fysikaalisen kemian proffaani, oma ymmärrys ei riitä) mutta se ei kuitenkaan poista niiden muiden epäjalompien osien suojaamistarvetta muilta mahdollisilta katodeilta.

        Olen siis Jokim kanssa samaa mieltä, että ponssipotkurin suojaus suoraan potkurissa kiinni olevalla sinkillä normiveneessä ei ole se tärkein suojaus. Panostaisin enemmin kaikkien muiden osien suojaukseen etenkin sen vetolaitteen rungon.

        Mutta kyllä mun volvopotkurissa edelleen sinkit on, vaihdoin ne jopa muutama vuosi sitten B)


      • Minäpä minä
        Minäpä Minä kirjoitti:

        Seppomartti, juurikin niinkuin Joakim sanoi. Sähkökemialliset ilmiöt eivät ole niin suoraviivaisia että sinkin ainemäärä kadosta voisi päätellä mitään paljonko pronssipotkurista katoaisi ainetta jos sitä sinkkiä ei ole.

        Se pronssipotkuri on kutakuinkin jaloin veden kanssa tekemisissä oleva metalliesine siellä vesilinjan alapuolella ainakin rautakölisissä veneissä. Lyijykölisissä ei välttämättä jos kerran ne voivat olla magnaanipronsiakin, volvon taitaa kyllä olla Ni-Al pronssia joka lähtökohtaisesti on lyijyä jalompaa.

        Tilanne, että se potkuri päätyisi johonkin sähkökemialliseen pariin anodiksi on siis melkoisen epätodennäköinen. Tietysti laiturisähkössä ollessa jossa ei voi tietää miten sähköt on tehty ja miten ne naapuriveneessä on tehty ja ties vaikka naapurilla olisi platinapotkuri kaikki on mahdollista mutta kulussa tuskin. Riippuu toki mitä jaloja metallihärpäkkeitä (ruostumatonta tai haponkestävää esim) on ja ovatko ne säköisesti toista kautta kiinni siinä potkurissa, galvaanisesti kelluvat jutut eivät juuri saa aikaan vahinkoa ( jos sellaisia on) vaikka olisivat miten jaloa kamaa.

        Kuten Joakim sanoi sinkki kiinnitetään lähtökohtaisesti siihen osaan jota halutaan suojata. Kiinnittämällä sinkki pronssiseen potkuriin sille sinkille ei voi tapahtua muuta kuin uhrautua. Siinä muodostuu väkisin sähkökemiallinen pari. Kysymys on että muodostuisiko ilman sinkkiä ja olisiko se potkuri siinä parissa katodi vai anodi.

        Tietty voidaan ajatella suunnittelijan miettineen että kun sinkki kiinnitetään suoraan pronssiin niin pronssi ei muodosta paria muiden vedenalaisten metalliosien kanssa jolloin niiden suojauksen ei tarvitse olla niin vahvaa. Ti kun se potkuriakseli titaa kuitenkin olla hapokasta ...

        Näin voi olla ( pitäs konsultoida fysikaalisen kemian proffaani, oma ymmärrys ei riitä) mutta se ei kuitenkaan poista niiden muiden epäjalompien osien suojaamistarvetta muilta mahdollisilta katodeilta.

        Olen siis Jokim kanssa samaa mieltä, että ponssipotkurin suojaus suoraan potkurissa kiinni olevalla sinkillä normiveneessä ei ole se tärkein suojaus. Panostaisin enemmin kaikkien muiden osien suojaukseen etenkin sen vetolaitteen rungon.

        Mutta kyllä mun volvopotkurissa edelleen sinkit on, vaihdoin ne jopa muutama vuosi sitten B)

        Hetken pohdittuani tulin siihen tulokseen, että sinkit volvon pronssissa ovat sen potkuriakselin takia. Jännite-ero on kyllä melkoisen pieni joten jvaikka se akseli ei löytäisikään tehokkaampaa paria itselleen niin melko hidasta on potkurin syöpyminen.

        Sinkillä noin jalossa seurassa kyllä sitten käy vilske varsinkin kun potkurissa vielä riittää paljasta pinta-alaa elektrolyysiin.


    • -Mika-

      Tuota... heitänpä tähän maallikon käsityksen galvaanisesta korroosiosta:
      Jos unohdetaan mahdolliset maasähkön aiheuttamat ongelmat (joita ei tietenkään ole oikein rakennetuissa venesähköissä) niin asian ydin olisi tämä:

      Olennaisinta on se, että sinkki on galvaanisessa kontakissa suojattavaan kohteeseen. Näin ollen potkuriakseliin kiinnitetty sinkki suojaa myös pronssista potkuria, vaikka ei ole siihen kiinnitetty. Ja se potkuriakselin sinkki suojaa myös köliä, jos köli on maadoitettu kaapelilla moottoriin/vaihteistoon/potkuriakseliin.

      Toisinaan veneissä (lasikuituisissa) tapaa sinkkejä, jotka on kiinnitetty suoraan veneen lasikuituiseen runkoon läpipultilla. Ja sen pultin vastakkaiselta puolelta löytyy kaapeli, jonka toinen pää on veneen moottorissa ja kölissä kiinni.

      Mulla on lyijyköli, rosterinen akseli ja pronssinen potkuri. Ja ainoa sinkki on potkuriakselissa. Mikään osa ei ole syöpynyt liki kolmenkymmenen vuoden aikana, paitsi se sinkki siinä akselissa. No okei, vene on suomessa ollut lähes koko tuon ajan. Mutta silti: Sinkki syöpyy vuodessa olemattomiin. Ja mikään muu osa veneestä ei. Ja kaikki vedenalainen metalli on galvaanisesti toisiinsa yhdistetty.

      • seppomartti

        Prossikaan ei ole yksi ja sama aine vaan lukuisia lejeerinkejä. Veneen metallikombinaatioista alumiini-rosteri ja pronssi-rosteri ovat ongelmallisia. Ei ehkä ole galvaanisen parin ansiota mutta takertuvat jonkinlaisen korroosion seurausena toisinsa kuin tuote Junttilsan talon seinään. 7. vuosi menossa ja kun jouduin purkamaan genoan rullaa niin rosteriruuvit eivät enää auenneet alumiinista vaan oli porattava pois. Aikaisemmin olen joutunut poistamaan pronssisen vanttiruuvin rälläkällä. nyt lähti vielä oljyllä ja väkivallalla liikkeelle. Tämä siis syrjähdyksenä kölin sinkistä.


    • -Mika-

      Totta puhut. Ja listasta jäi vielä pois messinki-alumiini -pari. Sitä esiintyy kylläkin lähinnä bensamoottoreiden kaasareissa, mutta siellä se on usein ongelma.

      Ja alumiini on se kaikkein pahin, melkein kaikki muut metallit sen kanssa saa aikaan ongelmia. Alumiini-rosteri -pari on aika yleinen veneissä, yleensä niin, että pultti on rosteria ja se mihin se on kiinnitetty, on alumiinia. Siinä ei aina edes lämpö ja öljy ja maltti auta, kun se pultti vaan katkeaa sinne alumiinin sisään. Siinä mielessä jopa mustaa rautaa olevat pultit alumiinissa on parempia: ne ei katkea niin helposti.

    • seppomartti

      Pronssipotkurin sinkeistä sen verran jatkoa, että naapuriveneen aksellista pudonnut sinkki oli yhden kesän aikana aiheuttanut selvän korrosion Suomenkin makeassa vedessä. Pronssin pinta oli syöpynyt karkeaksi laajasti. Eikä ollut VP. Oman VP :n sinkut meni taas vaihtoon.

      • Minäpä minä

        "Pronssipotkurin sinkeistä sen verran jatkoa, että naapuriveneen aksellista pudonnut sinkki oli yhden kesän aikana aiheuttanut selvän korrosion Suomenkin makeassa vedessä."

        No onko se potkuri galvaanisesti kiinni missään muualla esim kölissä olevassa sinkissä? Jos on niin ihmettelen ja jos ei niin en ihmettele.

        Ja kyllä mäkin ne taas joskus vaihdan mutta kun mulla kuluvat niin pirun hitaasti = ei juuuri lainkaan kun on rautakölissä sinkit ja köli galvaanisesti kiinni moottorissa ja s-vetolaitteessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      20
      2383
    2. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      238
      1746
    3. Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita

      Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy
      Maailman menoa
      310
      1305
    4. Miten tämä meidän tarina

      Sitten päättyy?
      Ikävä
      65
      969
    5. Kulujen jako parisuhteessa

      Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai
      Parisuhde
      53
      935
    6. En todellakaan halua että

      Tämä päättyy näin
      Ikävä
      39
      844
    7. Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?

      Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.
      Ikävä
      53
      835
    8. J miehelle viesti menneisyydestä

      On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e
      Ikävä
      35
      747
    9. Valitse, kenen kanssa seurustelet

      Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan
      Hindulaisuus
      273
      683
    10. Paikat tapeltu

      Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh
      Ähtäri
      35
      681
    Aihe