Flashin asentaminen Debianiin

#Multimedia, Acroreader, plugins
deb http://www.deb-multimedia.org/ squeeze main non-free

Mitenkäs toi kun Debian ei virallisesti suosittele tuota repoa? Itsellä ei ole tuo käytössä ja Gnash ei toista muita kuin Youtube-videoita, eli flshplayer-nonfree uupuu squeezin virallisista repoista.


http://www.siba.fi/whats-on/videos1?p_p_auth=fAAXZ7kn&p_p_id=101_INSTANCE_jEq5&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=2&p_p_col_count=3&_101_INSTANCE_jEq5_struts_action=/asset_publisher/view_content&_101_INSTANCE_jEq5_assetEntryId=1288800&_101_INSTANCE_jEq5_groupId=10157&_101_INSTANCE_jEq5_type=content&redirect=/whats-on/videos


Tuon olisin halunnut nähdä :(


Niin!!!ja pornotkaan ei toimi:(

oikea repo? kirjoitti:

#Multimedia, Acroreader, plugins
deb http://www.deb-multimedia.org/ squeeze main non-free

Mitenkäs toi kun Debian ei virallisesti suosittele tuota repoa? Itsellä ei ole tuo käytössä ja Gnash ei toista muita kuin Youtube-videoita, eli flshplayer-nonfree uupuu squeezin virallisista repoista.


http://www.siba.fi/whats-on/videos1?p_p_auth=fAAXZ7kn&p_p_id=101_INSTANCE_jEq5&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=2&p_p_col_count=3&_101_INSTANCE_jEq5_struts_action=/asset_publisher/view_content&_101_INSTANCE_jEq5_assetEntryId=1288800&_101_INSTANCE_jEq5_groupId=10157&_101_INSTANCE_jEq5_type=content&redirect=/whats-on/videos


Tuon olisin halunnut nähdä :(


Niin!!!ja pornotkaan ei toimi:(

Lue lisää

Itse lataan Flashin suoraan adobelta ja siirrän libflashplayer.so tiedoston .mozilla/plugins kansioon.

7+2 kirjoitti:

Itse lataan Flashin suoraan adobelta ja siirrän libflashplayer.so tiedoston .mozilla/plugins kansioon.

eli suljettua koodia muuten avoimeen ympäristöön? Muita keinoja?

Niin... kirjoitti:

eli suljettua koodia muuten avoimeen ympäristöön? Muita keinoja?

No itse asiassa en tarvitse Flashiä muuhun kuin Bandcamp sivustoa varten.

Muuten joutais koko kökkö pois koneelta.

7+2 kirjoitti:

No itse asiassa en tarvitse Flashiä muuhun kuin Bandcamp sivustoa varten.

Muuten joutais koko kökkö pois koneelta.

>>en tarvitse Flashiä muuhun kuin Bandcamp sivustoa varten.

Mint on harrastelijaräpellys. Kuullostaa siltä, että käyttöösi sopivin käyttöjärjestelmä on Ubuntu LTS tai Mac OS.

Eli kannattaa valita se käyttöjärjestelmä käyttötarkoitusten mukaan.

1. 7 eli Wheezy julkaistiin vasta tuon kysymyksen jälkeen.

2. Kaikissa jakeluissa Flashplayer on sama.

3. Kysyjä sotki koneensa vetämällä epävakaan paketteja vakaaseen versioon.

SxE3ik kirjoitti:

1. 7 eli Wheezy julkaistiin vasta tuon kysymyksen jälkeen.

2. Kaikissa jakeluissa Flashplayer on sama.

3. Kysyjä sotki koneensa vetämällä epävakaan paketteja vakaaseen versioon.

Lue lisää

"2. Kaikissa jakeluissa Flashplayer on sama."

Ei se kuulu kaikkiin käyttöjärjestelmiin.

Miten ihmeessä Debian olisi sen huonompi flash käyttöön kuin jokin Ubuntu LTS?
Wheezyssä flash asennetaan ihan vain asentamalla flashplugin-nonfree paketti Debianin omista repoista. Toimii Iceweaselissakin ihan ongelmitta. Versio on se sama kuin mikä kaikissa muissakin; Linuxin flashia ei enää kehitetä muulle kuin Chromelle, mutta tietoturvapäivitykset tulevat. Jos haluaa kokeilla Chromen flashia niin asentaa Chromen, tai säätää Chromen flashin toimimaan Chromiumissa.

fssdf kirjoitti:

Miten ihmeessä Debian olisi sen huonompi flash käyttöön kuin jokin Ubuntu LTS?
Wheezyssä flash asennetaan ihan vain asentamalla flashplugin-nonfree paketti Debianin omista repoista. Toimii Iceweaselissakin ihan ongelmitta. Versio on se sama kuin mikä kaikissa muissakin; Linuxin flashia ei enää kehitetä muulle kuin Chromelle, mutta tietoturvapäivitykset tulevat. Jos haluaa kokeilla Chromen flashia niin asentaa Chromen, tai säätää Chromen flashin toimimaan Chromiumissa.

Lue lisää

Debian ja Ubuntu LTS ovat melko erilaisia mitä tulee kohderyhmään ja miten on suunniteltu käytettäväksi.

Debian on suunniteltu käyttöön jossa käyttäjä voi valita vapaasti mitä työpöytää käyttää ja muokata itse kaikkea mahdollista.

Ubuntu taas on suunnattu käyttöön jossa työpöytäympäristö ja perussovellukset vakioidaan oletuksiin.

Debian on aika pitkälti ammattikäyttöön tehty kun Ubuntussa taas huomioidaan kuluttajien tarpeita.

Debian suosii vahvasti avoimuutta ja on alustana vähän heikompi suljetuille sovelluksille.

Käytännössä Debianilla SÄÄDETÄÄN enemmän jonkun Flashin takia. Se rikkoo sen muokattavuuden vapauden kun jossain selaimessa toimii ja jossain ei toimi. Ubuntu 12.04 LTS:n vakioselaimessa se toimii ja saa turvapäivityksiä yhtä pitkään kuin Ubuntu 12.04 LTS, eikä tässä käytännössä tarvitse säätää.

Vastaavasti Ubuntu LTS on sopivampi käyttis mikäli haluaa esim. Steamia ja Steamista löytyviä pelejä, Spotifyä, Google Earthia, Skypeä yms. suljettuja sovelluksia.

Debian taas on vahvimmillaan kun halutaan paljon muokattavuutta ja pysytään jokseenkin puhtaasti avoimissa ohjelmissa. Kuluttajien käyttöön se ei sovi, jo puutteellinen tuki tekee tästä kelvottoman kuluttajamarkkinoille.

Flash, Spotify, Steam yms. sitten ovat aika pitkälti kuluttajapuolen ohjelmistoja.

M-Kar kirjoitti:

Debian ja Ubuntu LTS ovat melko erilaisia mitä tulee kohderyhmään ja miten on suunniteltu käytettäväksi.

Debian on suunniteltu käyttöön jossa käyttäjä voi valita vapaasti mitä työpöytää käyttää ja muokata itse kaikkea mahdollista.

Ubuntu taas on suunnattu käyttöön jossa työpöytäympäristö ja perussovellukset vakioidaan oletuksiin.

Debian on aika pitkälti ammattikäyttöön tehty kun Ubuntussa taas huomioidaan kuluttajien tarpeita.

Debian suosii vahvasti avoimuutta ja on alustana vähän heikompi suljetuille sovelluksille.

Käytännössä Debianilla SÄÄDETÄÄN enemmän jonkun Flashin takia. Se rikkoo sen muokattavuuden vapauden kun jossain selaimessa toimii ja jossain ei toimi. Ubuntu 12.04 LTS:n vakioselaimessa se toimii ja saa turvapäivityksiä yhtä pitkään kuin Ubuntu 12.04 LTS, eikä tässä käytännössä tarvitse säätää.

Vastaavasti Ubuntu LTS on sopivampi käyttis mikäli haluaa esim. Steamia ja Steamista löytyviä pelejä, Spotifyä, Google Earthia, Skypeä yms. suljettuja sovelluksia.

Debian taas on vahvimmillaan kun halutaan paljon muokattavuutta ja pysytään jokseenkin puhtaasti avoimissa ohjelmissa. Kuluttajien käyttöön se ei sovi, jo puutteellinen tuki tekee tästä kelvottoman kuluttajamarkkinoille.

Flash, Spotify, Steam yms. sitten ovat aika pitkälti kuluttajapuolen ohjelmistoja.

Lue lisää

Kyllä sinä M-kar puhut nyt täyttä PASKAA.. Sun olisi kerta kaikkiaan OIKEASTI mennä tutkituttamaan pääsi, kun tuollaista sontaa täällä levittelet.

M-kar-on-pyllystä kirjoitti:

Kyllä sinä M-kar puhut nyt täyttä PASKAA.. Sun olisi kerta kaikkiaan OIKEASTI mennä tutkituttamaan pääsi, kun tuollaista sontaa täällä levittelet.

Joka sana mitä kerroin on faktaa. Kerro miksi hemmetissä pitää ruveta säätämään kun voi käyttää niitä tuotteita jotka on tehty toivottuihin käyttötarkoituksiin?

"Debianilla pystyy tekemään 100% samat jutut kuin ubuntullakin."

Kyse onkin soveltuvuudesta, ei siitä että pystyykö. Esimerkiksi, kuluttajatuotteissa myyjä vastaa tuotteesta. Ja jos tuote sekoilee tai menee muuten käyttökelvottomaksi kahden vuoden sisällä myyntitapahtumasta, kuluttaja voi vedota kuluttajansuoja lakiin ja vaatia hyvitystä, virheen korjausta yms. sellaista mistä on myyjälle harmia.

Debianin turvapäivitykset menee niin, että kun uusi julkaisu tehdään niin edellistä tuetaan vielä vuosi. Tämä ei siis todellakaan riitä kuluttajatuotteeseen. Mietitäänpä, että myyn vaikka 100 tai 1000 Debian tietokonetta kuluttajamyynnissä, vähän ennen uutta julkaisua, jolloin asiakkaat saavat reilun vuoden turvapäivityksiä. Sen jälkeen löytyykin haavoittuvuus joka mahdollistaa kaikkien näiden laitteiden korkkaamisen madolla ja koneista saastuu vaikka 40% ja ne alkavat jumittamaan, TUOTTEESSA OLEVAN VIRHEEN TAKIA.

Siinäkö pitäisi sitten 40 tai 400 asiakkaan tietokonetta korjata, maksaa hyvityksiä tai perua kauppa kun ei toimitettu korjausta??

Sekään ei käy, että asiakkaiden pitäisi päivittää käyttöjärjestelmä uudempaan versioon vuoden kuluttua koska yhteensopivuudet muuttuvat. Siinä on sama tilanne, että mitäs siinä sitten tekee kun asiakkaat päivittävät koneensa pitääkseen ne turvallisena ja käyttöjärjestelmän uusimisen jälkeen vaikka WLAN:t lakkaavat toimimasta.

Siihen on ihan hyvä syy, minkä takia kuluttajatuotteisiin tarkoitetuissa käyttöjärjestelmissä on aina mahdollisuus käyttää vähintään 2v ostohetkestä turvapäivityksin tuettuna ilman että pakotettaisiin muuttamaan käyttöjärjestelmän versiota. Vaihtoehtoisesti käyttöjärjestelmän valmistaja tukee sitä muutosta niin, että huolehtii kaikista yhteensopivuuksista että mikään ei hajoa. Myyjällä ei tähän ole mitenkään resursseja.

Olen käyttänyt paljonkin Debiania ja siinä on vahvuuksia Ubuntuun nähden, mutta se ei tosiaankaan ole kuluttajatuote. Se on erittäin loistava vanhoihin koneisiin kun siinä on kevyimmät laitevaatimukset kaikista työpöytäkäyttöön sopivista laatujärjestelmistä ja sillä voi niitä sitten tekohengittää mutta parhaimmat vahvuudet tulee tosiaankin yleensä ammattikäytössä tai jos haluaa harrastella.

Debian soveltuu melkein kaikkeen mutta usein tilanne se, että homma onnistuu hyvin pitkälle mutta viimeinen metri menee ryömien ja säätäen kun taas järjestelmässä joka on tehty johonkin käyttötarkoitukseen, klikataan pari kertaa next->next->ok ja homma toimii ilman säätämistä.

Niin Debianille kuin Ubuntulle, tekee parhaiten palveluksen kun tuo esiin niiden vahvuudet ja valitsee oikean tuotteen oikeaan käyttötarkoitukseen.

Käyttöjärjestelmille ja muillekin ohjelmistoille voi antaa takuun. Microsoftilla esimerkiksi oli esim. Windows 7:lle 90pv takuu.

Mutta, takuu on valmistajan vapaaehtoinen päätös, että lupaako vaiko eikö lupaa (se on ohjelmistopuolen yleinen ongelma että takuuasiat ovat usein surkeita), mutta kuluttajansuojalaki on niin vahva, että sillä ei ole mitään väliä onko takuuta vai ei. Kuluttaja voi valittaa asiasta ja sillä ei ole mitään merkitystä vaikka olisi perävalotakuu kun laki on kuluttajan puolella.

Kannattaa muistaa myös, että ohjelmien kaikenlaiset lisenssisopimukset yms. ovat pa5kapaperia niiltä osin miten ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Debianin vahvuus on kyllä se, että se on yhteisöllisesti kehitetty ja tästä vastaa käyttäjät itse, Debiianin menettelytapojen mukaisesti.

Jos koet tärkeäksi sen, että Debian sopisi kuluttajamarkkinoille niin sitten sinun tarvisi tehdä asialle jotain eikä mussuttaa.

Minä en koe tätä Debianin puutetta merkittäväksi. Debianilla on muita vahvuuksia ja minä liputan Debiania niiden osalta. Yksi esimerkiksi on reaaliaikatuki kun kyseessä on ainoa maksuton käyttöjärjestelmä joka tarjoaa tälläistä.

M-Kar kirjoitti:

Käyttöjärjestelmille ja muillekin ohjelmistoille voi antaa takuun. Microsoftilla esimerkiksi oli esim. Windows 7:lle 90pv takuu.

Mutta, takuu on valmistajan vapaaehtoinen päätös, että lupaako vaiko eikö lupaa (se on ohjelmistopuolen yleinen ongelma että takuuasiat ovat usein surkeita), mutta kuluttajansuojalaki on niin vahva, että sillä ei ole mitään väliä onko takuuta vai ei. Kuluttaja voi valittaa asiasta ja sillä ei ole mitään merkitystä vaikka olisi perävalotakuu kun laki on kuluttajan puolella.

Kannattaa muistaa myös, että ohjelmien kaikenlaiset lisenssisopimukset yms. ovat pa5kapaperia niiltä osin miten ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Debianin vahvuus on kyllä se, että se on yhteisöllisesti kehitetty ja tästä vastaa käyttäjät itse, Debiianin menettelytapojen mukaisesti.

Jos koet tärkeäksi sen, että Debian sopisi kuluttajamarkkinoille niin sitten sinun tarvisi tehdä asialle jotain eikä mussuttaa.

Minä en koe tätä Debianin puutetta merkittäväksi. Debianilla on muita vahvuuksia ja minä liputan Debiania niiden osalta. Yksi esimerkiksi on reaaliaikatuki kun kyseessä on ainoa maksuton käyttöjärjestelmä joka tarjoaa tälläistä.

Lue lisää

"Yksi esimerkiksi on reaaliaikatuki kun kyseessä on ainoa maksuton käyttöjärjestelmä joka tarjoaa tälläistä."

Tai sanotaan että ainoa maksuton järkevä käyttöjärjestelmä joka tarjoaa tämän jollain järkevällä tuella.

M-Kar kirjoitti:

Käyttöjärjestelmille ja muillekin ohjelmistoille voi antaa takuun. Microsoftilla esimerkiksi oli esim. Windows 7:lle 90pv takuu.

Mutta, takuu on valmistajan vapaaehtoinen päätös, että lupaako vaiko eikö lupaa (se on ohjelmistopuolen yleinen ongelma että takuuasiat ovat usein surkeita), mutta kuluttajansuojalaki on niin vahva, että sillä ei ole mitään väliä onko takuuta vai ei. Kuluttaja voi valittaa asiasta ja sillä ei ole mitään merkitystä vaikka olisi perävalotakuu kun laki on kuluttajan puolella.

Kannattaa muistaa myös, että ohjelmien kaikenlaiset lisenssisopimukset yms. ovat pa5kapaperia niiltä osin miten ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Debianin vahvuus on kyllä se, että se on yhteisöllisesti kehitetty ja tästä vastaa käyttäjät itse, Debiianin menettelytapojen mukaisesti.

Jos koet tärkeäksi sen, että Debian sopisi kuluttajamarkkinoille niin sitten sinun tarvisi tehdä asialle jotain eikä mussuttaa.

Minä en koe tätä Debianin puutetta merkittäväksi. Debianilla on muita vahvuuksia ja minä liputan Debiania niiden osalta. Yksi esimerkiksi on reaaliaikatuki kun kyseessä on ainoa maksuton käyttöjärjestelmä joka tarjoaa tälläistä.

Lue lisää

Mites sitten Android puhelimet? Noissahan loppuu tuki käyttäjärjestelmälle monesti ostohetkestä lukien alle puolessa vuodessa. Eikö kukaan vain tajua vedota kuluttajansuojalakiin ja vaatia hyvitystä?

gfdf kirjoitti:

Mites sitten Android puhelimet? Noissahan loppuu tuki käyttäjärjestelmälle monesti ostohetkestä lukien alle puolessa vuodessa. Eikö kukaan vain tajua vedota kuluttajansuojalakiin ja vaatia hyvitystä?

Lue lisää

"Mites sitten Android puhelimet? Noissahan loppuu tuki käyttäjärjestelmälle monesti ostohetkestä lukien alle puolessa vuodessa. Eikö kukaan vain tajua vedota kuluttajansuojalakiin ja vaatia hyvitystä?"

Android julkaisuille on tietääkseni18kk tuki googlen taholta ja sen jälkeen turvapäivityksistä vastaa puhelimen valmistaja. Puhelimen valmistaja huolehtii myös siitä, että ne googlen tekemät päivitykset saadaan toimitetttua perille.

Android on rakenteeltaan hyvin suojattu, että se ei silleen tarvitse paljoa päivittämistä. Mutta, jos sieltä löytyy turva-aukko johon ei tule kohtuullisessa ajassa korjausta, voi tietysti vedota kuluttajansuoja lakiin ja saada tällä tavalla uusi puhelin tilalle.

Androidille ei muuten ole tehty vielä yhtään virusta, että ei tämä helpolla onnistu.