Uskon äidinkieli - Emilia Karhu

"Kun ateisti ja uskova yrittävät keskustella netin keskustelupalstalla, tyssää koko keskustelu usein siihen, että asioista puhutaan totuuslauseiden läpi ja niiden kautta. Usko ei kuitenkaan ole ensi sijassa väitelause jostakin asiasta. Anna Kontula näkee uskossa keskeiseksi luottamuksen asenteen. Ihminen laittaa jotakin toivon varaan.

Myös arkkipiispa totesi, että uskon kielen ytimessä on vaikeneminen ja nöyryys. Elämän erityisen rankat ja erityisen hienot puolet mykistävät, ja niiden kuuluukin mykistää. Uskon kielellä ei saa selittää pois ihmisten todellisia kokemuksia."

Kyllä kai kuitenkin on olemassa asioita Jumalaan liittyen, joissa ei tarvitse haparoida eikä höpistä.
Luomakunta todistaa yliluonnollisesta ja ylivertaisesta suunnittelijasta ja rakentajasta.
Hän on kuitenkin luonut melko kestävän maapallon, vaikka ihmiskunta sitä pahoinpitelee joka päivä tuhansien vuosien periodilla.

Otamme yhden tuhon aiheuttajan tai vaikuttajan siihen suuntaan. Kännykkäteollisuus. Niissä on varsin jaloja metalleja. No ajatellaan, että se on niin pieni hippunen mitä per kännykkä käytetään. Kun kännyköitä tehdään miljoonittain, niin kuitenkin kokonaistarve on suuri. Sitten se on ripoteltuna pitkin maailmaa hyppysellisinä, joten mitten mahtaa uusiokäyttö onnistua?

Jotenkin outo ajatus, että uskolla olisi erilaisia äidinkieliä. Ja jokainen pitää omaansa oikeana, vaikka ei olisi niin perusteellisesti tarkistanut Raamatusta, onko äidinkieli sen kassa linjassa.

Se on melko korkeaa omahyväisyyttä ajatella, että minunn äidinklieleni on juuri se oikea vaikka muut eivät sitä hyväksy. Joskus toki on myös niin. Jan Hus puhui oikeaa äidinkieltä, mutta ei saaviuttanut kansansuosiota. Tärkää on kumminkin varmistua, että raamattu on samaa m ieltä, muuten se ei ole viisasta.