Johkain pitää saada purettua ajatuksia ja tänne minä ne nyt laitan.
Tulin vasta töistä ja kun tämä elämä tuntuu menevän käsien läpi ihan hukkaan.
Minulla on elämässä ollut työ suurena osana ja nyt tuntuu että pitäis uskaltaa vielä elää kun on terveyttä ja "uteliaisuutta" ottaa vastaan tulevaa.
Olen 59 vuotias ja tekis mieli kovasti muuttaa paikkakuntaa ja luultavasti saisin työtäkin mutta täällä on lapset ja lapsenlapset niin ajatus tuntuu aika hurjalta. Olen yksinäinen joten siinä ei olis ongelmaa.
Uskaltaako sitä ottaa ja lähtee MAAILMALLE. Koittaa löytää vielä jotain elämää.
Onko teille kenellekkään tullu tämmösiä ajatuksia?
Jos ei mitään tee niin vanhana kun ei enää pääse/jaksa niin se on myöhäistä.
Uskallusta
31
144
Vastaukset
- |||||
Lukaise tuota "Harjoituselämä"-aloitusta. Siellä voisi olla ajatusta sinullekin.
Itse en osaa nyt mitään asiaan sanoa. - hhhhhhhhtttttrrrr
Olen 60 v täyttänyt.Itse tein seuraavaa:möin omakotitaloni , ostin kämpän ulkomailta etsiskelen huvilaa jostakinpäin suomesta.Opiskelen maalaustaiteen alkeita jos vaikka maalaisin jonakin päivänä jotakin elämästäni.Käyn yhäuseammin oopperassa,teatterissa yms. Älä odota ,elä tässä hetkessä ,kannattaa.
- tahtoo kokea uutta
Voisitko ottaa työstäsi pari kuukautta vapaata ja lähteä jonnekin kauas.
Lennä haluamaasi määränpäähän, kiertele siellä tutustuen seutuun. Jos miellyttää, vuokraa asunto niin pitkäksi aikaa kuin haluat siellä olla.
"loma-ajan" loputtua sinulla on turvallinen kotimaa ja koti mihin palata. Jos tuon jälkeen koti tuntuu liian tasapaksulta, kuka kieltää sinua lähtemästä reissuun uudelleen? Kenties toiseen kohteeseen.
Olisiko sinulla mahdollisuutta jäädä aikaiseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle? Se tekisi matkailusta entistä helpomman.
Toinen vaihto-ehto on osallistua kansaiväliseen vapaaehtoistoimintaan.
Tai, voisitko harjoittaa ammatiasi lomamatkoillasi vapaaehtoisena apurina? - tarpeetonN
Siinäpä se,en ole aloittaja mutta pohdin myös syntyjä syviä,mitä tehdä tälle "loppuelämälle"
Kaikki on hyvin mutta jotain puuttuu,olisi rahaa matkustaa,mennä minne vaan,tehdä mitä vaan.
Matkusta tässä sitten kun ei osaa muuta suomea ja savvoo.Helppohan se on niillä jotka hallitsee esim.englannin jolla pärjää kaikkialla.
Paljon on tullut aikoinaan reissattuakin mutta eron myötä jämähdin paikoilleni,mies kun hoiti nää viralliset asiat aikoinaan,kuljin vain mukana.
Ei ole ketään kuka lähtis,kellä minkäkinlaiset esteet.
Tässähän yrität sitten tappaa aikaa,jotenkin.No,kesäkukkia kohta laittamaan vaikka.
Mikä kesä?- L - L
Protesti! Ei se enkku ole kaikkivoipa kieli! Yleiskäyttöisin kylläkin.
Voisin tehdä hyvin pitkän luettelon paikoista ja tilanteista joissa lontoon saa työntää toimimattomana anukseensa.
Vaimoni on viime vuosiin saakka matkustanut aina jonkin kanssa.
Eniten tietenkin likumme kahdestaan.
Hänen tyttöjen matkoillakin kaveri on ollut erittäin kielitaitoinen. Perusmurteet, enkku, svedu, saksa.
Vaimolla osaaminen rajoittuu melkein kohtuulliseen espanjaan.
Vahoilla päivillään, 60 , hän on kuitenkin tehnyt soolomatkoja joissa on ollut nopeitakin koneen vaihtoja hänelle vierailla kielialueilla.
Itsevarmuus on mummelilla lisääntynyt tarvittavaan tasoon.
Siis liikkeelle siitä! - itsestä kiinni
Oletko kolunnut kotimaan niin tarkalleen, että matkustuspaikkaa ei enää löydy? Kyllä minä vaan suhaan autollani milloin mvihinkin. Kotimaassakin on paljon nähtävää ja koettavaa, eikä yhtenä kesänä edes paljoa ehdi. Nytkin on jo suunnitelmia niin paljon, että kesä loppuu kesken. Erosta on jo 26- vuotta ja hyvin olen osannut yksinkin liikkua. Mökkeilen, marjastan ja sienestän milloin missäkin. Käyn kesätapahtumissa ja -teatterissa eri paikkakunnilla. Muutamana vuotena olen ajanut jäämerelle asti. En kai minäkään mihinkään pääsisi, jos alkaisin kaveria odottelemaan.
- rohkeuttaElämänReppu
ulkomailla tulee toimeen huonolla kielitaidollaki,
alkuun voi oppaita pyytää avuksi tärkeimpiin asioitten hoitoon,
siitä se elämä alkaa,
vanhanaki oppii uusia kieliä, siitä olen varma,
joka reisulla olen saanu pienen kielioppaan kirjalisena, josta tärkeimmat sanat löytyy,
ongelmia ei ikinä ole tullu ulkomailla, ihania reissuja on tullu tehtyä, ehkä vielä jaksa tehdä vaikka ikä jo alkaa painaa,
- L - L
Vieläkö eppäilet? Jos et tee pikaista ratkaisua niin saat epävarmana pähkäillä asiaa lopun ikääsi.
Ymmärrän hyvin jälkikasvun jarruvaikutuksen.
Meillä ei ole sitä hidastetta. Normaalistikin pesueet ovat 250km:n päässä.
Kohtuullinen matka siis.
Tällä hetkellä toinen pesue on viikon kuluttua palailemassa vapaa-ajan asunnoltamme 3500km:n päästä.
Paritellen ovat päätökset helpompia. Samanhenkisten ihmisten kesken.
59 / 54 ikäisinä muutimme ok:sta keskustan kolmioon.
Ymmärrän myös, että yksineläjälle työllä saattaa olla suurempi merkitys kuin pariskunnalle. - Kaupunkilainen
Minä myös kannustan uskaltamaan, kun vielä olet terve ja täysissä järjissäsi. Tiesitkö, että kuolinvuoteella ihmiset katuvat paljon useammin sitä, mitä ovat jättäneet tekemättä kuin sitä, mitä ovat tehneet?
Jälkikasvun kannalta voisi olla parempikin, että isovanhempi (-äiti?) olisi vähän kauempana. En sano, että sinä olet niin tehnyt, mutta olen nähnyt aika monta tapausta, joissa vanhemmat puuttuvat liikaa aikuisten lastensa elämään. Kun välimatkaa on muutama sata kilometriä, se ei ole enää mahdollista. Eihän se tapaamasta estä, matkustella voidaan puolin ja toisin.
Jos tuntuu siltä, että voisi kokeilla elämää jossain muualla, silloin sitä pitää kokeilla, Pääseehän sieltä pois, viimeistään siinä vaiheessa, kun työ ei enää sido. - ♥ nainen ihanainen ♥
@klannainen:
Minä olen sinua vanhempi ja juuri eläkkeelle jäin. Suunnittelemani muuttosuunta on minulla päinvastainen eli lapsia kohti. Täällä olen asunut kauan, vaan koko ajan on ollut ajatus sitten, kun se on mahdollista, muuttaa sitten juuri tuonne. Olen siellä aiemmin asunut. Nyt sattuvat vielä lapseni siellä seudulla asumaan - ovat työn perässä menneet. Elikkä on kaksi syytä muuttaa just sinne.
Vaan mietityttää, kun tänne olen hankkinut viihtyisän asunnon palvelujen lähelle.
Sekä sinun että minun tilanteeseeni ei ole valmista vastausta.
Itse ne on punnittava vaihtoehdot. Päätös tehtävä itse. Onko se valinta sitten oikea, siihen on lainattava Ahti Karjalaisen kootuista viisauksista yhtä "Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden"- ☺ nainen ihanainen ♫
@klannainen:
Tuttu paikka minulle on kla :) vuosikymmeniä olen poissa ollut enkä sinnepäinkään ole palaamassa, vaikka ihan hyvät muistot jäikin.
- 1943
Eläköidyttyäni mulla oli yhtenä ajatuksena lähteä senior aur pairiksi ympäri maailmaa. Mutta elämä yllätti ja löysin uuden kumppanin. Nyt ovat kuviot muuttuneet ja pysyn kotimaassa, edes pitkille matkoille en halua. Lähde vain rohkeasti, elämä on tässä hetkessä eikä sitkun....
- yllätys tämäki
1943 ?
onko sinulla taas uusi kumpani, vastahan se edellinen kuoli, tämä on muistaakseni 3:s vai kuinka mones se olikaan, jos oikein muistan,
noooh, onne kuitenki uuteen yritykseen, - 1943
yllätys tämäki kirjoitti:
1943 ?
onko sinulla taas uusi kumpani, vastahan se edellinen kuoli, tämä on muistaakseni 3:s vai kuinka mones se olikaan, jos oikein muistan,
noooh, onne kuitenki uuteen yritykseen,Siinähän Sinulle pähkinää purtavaksi. Paljon on ehtinyt tapahtua lähes 9:n vuoden aikana.Sitä kutsutaan elämäksi.
- bessie*
Tuo, että elämä olisi jossain muualla, ja että se nyt "tuntuu menevän käsien läpi ihan hukkaan" kuulostaa kyllä aika ressukkamaiselta ja saamattomalta. Oletko ehkä masentunut? Kannattaa käydä työterveyshoitajan/lääkärin juttusilla. Olisiko syytä tehdä työaikajärjestelyjä, lopettaa yötyö?
Töiden lopettaminen terveenä 59 vuotiaana ja MAAILMALLE lähteminen voi olla oikein hyvä ratkaisu sekin, jos on tarpeeksi varakas ja pystyy tekemään sen omalla kustannuksellaan. Jos nykyinen elämä on oikein ankeaa ja ilotonta, niin mahdollisuudet löytää muualta se parempi elämä ovat vähän paremmat, mutta kannattaa ehkä kuitenkin tehdä pehmeä lasku. Katsastella eri mahdollisuuksia sillä silmällä lomareissuilla jne..
Niin ja se vanheneminen, se kyllä etenee siellä maailmallakin.Hei!
Olipa kiva saada vastauksia ja vielä että en ole yksin ajatusteni kanssa.
Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten. Eli elämä on ollut työn täyteistä jatkuvasti.
Nyt sain sitten vakituisen työpaikan ja pitäis ajatella positiivisesti että muahan onnisti mutta kun jotain vain puuttuu.
Olenko mahdollisesti masentunut? Siihen en osaa vastata.
Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään.
Kielitaitoa on sen verran että pärjäisin ja en todellakaan ole saamaton enkä ressukka vaan ehkä pelkään että petän lapset ja ne niin rakkaat lapsenlapset.
Sen olen minäkin kuullut että kuolin vuoteella katuu tekemättä jättämiset:(
bessie:Olet oikeassa että ikää tulee siellä maailmallakin!!
Velkaa mulla on ja oma asunto(pankin).
Aika rohkeaa olis myydä ja lähteä vaan outoon kaupunkiin mutta kun se ajatus tuntuu niin oikealta.
Kysyn keltä vain mun ystävistä niin kaikki sanoo että mun paikka on täällä.
Lähteekö joku mun mun mukaan seikkailuun?
Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä ja laittakaa hyviä ehdotuksia lisää vaikka tulihan niitä jo nyt. Kiitos!- aika sekavaa
klannainen kirjoitti:
Hei!
Olipa kiva saada vastauksia ja vielä että en ole yksin ajatusteni kanssa.
Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten. Eli elämä on ollut työn täyteistä jatkuvasti.
Nyt sain sitten vakituisen työpaikan ja pitäis ajatella positiivisesti että muahan onnisti mutta kun jotain vain puuttuu.
Olenko mahdollisesti masentunut? Siihen en osaa vastata.
Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään.
Kielitaitoa on sen verran että pärjäisin ja en todellakaan ole saamaton enkä ressukka vaan ehkä pelkään että petän lapset ja ne niin rakkaat lapsenlapset.
Sen olen minäkin kuullut että kuolin vuoteella katuu tekemättä jättämiset:(
bessie:Olet oikeassa että ikää tulee siellä maailmallakin!!
Velkaa mulla on ja oma asunto(pankin).
Aika rohkeaa olis myydä ja lähteä vaan outoon kaupunkiin mutta kun se ajatus tuntuu niin oikealta.
Kysyn keltä vain mun ystävistä niin kaikki sanoo että mun paikka on täällä.
Lähteekö joku mun mun mukaan seikkailuun?
Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä ja laittakaa hyviä ehdotuksia lisää vaikka tulihan niitä jo nyt. Kiitos!"Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten."
"Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään."
"Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä..."
Miten nuo nyt sitten menee yksiin? Samassa viestissä saman kirjoittamana. aika sekavaa kirjoitti:
"Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten."
"Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään."
"Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä..."
Miten nuo nyt sitten menee yksiin? Samassa viestissä saman kirjoittamana.aika sekavaa: Mitä tuolla tarkoitit??Mikä siinä on sekavaa??
Onhan mulla menneisyys.aika sekavaa kirjoitti:
"Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten."
"Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään."
"Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä..."
Miten nuo nyt sitten menee yksiin? Samassa viestissä saman kirjoittamana."aika sekavaa"
Olen kanssasi samaa mieltä.
Aloituksen tekijällä on käsitys Suomenkielen lause-rakenteista täysin hukassa.
Uskoisin että muutto ulko-maille helpottaisi hänen kanssa-käymisiään.
H.- sekavaksi menee
klannainen kirjoitti:
aika sekavaa: Mitä tuolla tarkoitit??Mikä siinä on sekavaa??
Onhan mulla menneisyys.Samaan aloitukseen ei kannata sekoittaa montaa tarinaa.
- bessie*
klannainen kirjoitti:
Hei!
Olipa kiva saada vastauksia ja vielä että en ole yksin ajatusteni kanssa.
Olen ollut yrittäjänä 20 vuotta ja lopetin pari vuotta sitten. Eli elämä on ollut työn täyteistä jatkuvasti.
Nyt sain sitten vakituisen työpaikan ja pitäis ajatella positiivisesti että muahan onnisti mutta kun jotain vain puuttuu.
Olenko mahdollisesti masentunut? Siihen en osaa vastata.
Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään.
Kielitaitoa on sen verran että pärjäisin ja en todellakaan ole saamaton enkä ressukka vaan ehkä pelkään että petän lapset ja ne niin rakkaat lapsenlapset.
Sen olen minäkin kuullut että kuolin vuoteella katuu tekemättä jättämiset:(
bessie:Olet oikeassa että ikää tulee siellä maailmallakin!!
Velkaa mulla on ja oma asunto(pankin).
Aika rohkeaa olis myydä ja lähteä vaan outoon kaupunkiin mutta kun se ajatus tuntuu niin oikealta.
Kysyn keltä vain mun ystävistä niin kaikki sanoo että mun paikka on täällä.
Lähteekö joku mun mun mukaan seikkailuun?
Käyn yöllä kattoon ku tuun töistä ja laittakaa hyviä ehdotuksia lisää vaikka tulihan niitä jo nyt. Kiitos!"Vapaa-ajan ongelmia ei ole kun olen jatkuvasti töissä ja muuhun ei sitte voimat oikein riitäkkään."
Kyllä tuo minusta aika ressukkamaiselta ja saamattomalta vaikuttaa, palkkatyössä olevalta, Klannainen?
Tuo, että "ehkä pelkään että petän lapset ja ne niin rakkaat lapsenlapset", menee ihan yli ymmärrykseni? Miten ihmeessä sinä heidät pettäisit tekemällä itsestäsi niin oikealta tuntuvan ratkaisun ja "hankkimalla" sen elämän joka sinulta mielestäsi nyt puuttuu.
Varmaan monet katuvat tekojaan ja tekemättä jättämisiään kuolinvuoteillaan, mutta tuskin kaikki, ja varmasti eivät kaikki kadu samoja asioita.
Omia yksittäisiä käytännön ratkaisujani en kyllä noin epämääräisillä ja kaikin tavoin epäluotettavilla mittareilla lähtisi arvioimaan ja itselleni perustelemaan.
Ei tuo sinun haaveesi toteuttaminen minusta mitään erityistä rohkeutta vaadi, onhan se kuitenkin niin tavanomainen ja yleinen valinta. Edelleen olen sitä mieltä, että saamattomuudesta ja osaamattomuudesta taitaa olla kysymys.
- pellaronna.
Tee ihmeessä kaikkea mistä olet haaveillut, kun vielä jaksat. Olen 68v, kiinnostus ja jaksaminen on mennyt lähes kokonaan, ihan kaikkeen.
Rahaa olisi, mökki ja iso asunto, mieskin on just sen verran kun tarvitsen ja haluan, eli viikonloppumies, käy kun töistä on vapaata, on paljon nuorempi.
Onkohan kaikki liian helppoa, saan lähes kaiken mitä haluan, ei ole sittenkun elämää enää. Sittenkun elämässä on mitä odottaa, se on hyvä.- 69 / 65
-> pellalle. Onnitteluni! Vaihteeksi joku elämäänsä tyytyväinenkin.
Mammonaan tyytyväisyys rippuu vaatimusten tasosta joka puolestaan on henkilösidonnainen asia.
Jos kaikki tuntuu liianhelpolta niin vaikuttais, että puuttuu haasteita mutta nauti ihmeessä olotilastasi!
Ihmissuhteet kuuluvatkin jo taitolajeihin ja niissä koettanee suurimmat pettymykset.
Sinulla on vikonloppumies. Minulla on kokoaikainen vaimo mutta hän on rajannut "seurustelumme" viikonloppuihin. Arkipäivien sessiot ovat harvinaisempia.
Niin paljon on aihetta yksinlauluun.
Niin monta aloitusta, vaan ääni aina sortuu.
H.- lonely N
Yksinäisiähän me kaikki,kukin omalla tavallaan,joko omasta tai Luojan tahdosta.
Tai haluaa olla yksin.
Kukaan kuitenkaan ei täyspainoisesti haluaisi olla yksin,vaikka yksinäisyyttä vaaliikin.
Itsellänikin menee päiviä ettei kukaan soita,kysy-mitä kuuluu tai oletko edes olemassa.Sekin vielä että nää tutut ja ystävät odottaa että minä soitan,miksi aina minä?
Joskus tekisi mieli vaan kadota ja katsoa,kaipaako kukaan.Alettaisko esim etsiä jotenkin.
Surullisena vain hymähdän,olkoon. - l - L
MAAILMALLE lähteminen? Mitähän se pitää sisällään?
Ajallisesti ja alueellisesti?- nii, missä se on?
Nii, sitä tässä olen kans ihmetellyt, kun tunnen eläneeni maailmalla koko ikäni ja siitä puolet samassa paikassa maailmalla.
- 2-15
Hoida lapset---jos järkeä on----
- Teejotainelämällesi!
Sinun oma fiiliksesi silloisen olosuhteesi mukaisesti. Tee itsellesi iso muutos, jos sinua ei rasita muu asia.
Hyvä aloittaja, lähde maailmaan! :)
"klannainen"
Otapa yhteyttä tuohon "yksin asumisesta" aloittajaan.
Teillä saattaa olla paljon keskusteltavaa.
H.- Pirre*
On tullut, mutta aina löytyy syitä jäädä, tai ainakin tekosyitä.
Uskon että jo tällä ikää se irroittautuminen tutusta ja turvallisesta on vaikeampaa kuin nuorena, ja kun ne lapsetkin..ja lapsenlapset..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä792793Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2931610Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461517- 871361
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4011329Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3961273Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381017Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2969Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329854Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254822