HBCD taikka sipo?

Onko noiden eristemuottiharkkojen sisältämä eriste tätä Sammuvaa laatua?

375 mm U-arvo 0,22 tai 500mm U-arvo 0,17. Nämä arvot siis kun mitataan Aeroc harkkoseinää normaalikosteudessa. Jotkut valmistajat ilmoittavat kuiva-arvoja (esim. Ytong), jolloin arvot toki ovat vieläkin parempia. Tiiveyshän kiviyläpohjalla varustetussa kevytbetonitalossa on reilusti muita ratkaisuja parempi ja ajan saatossa kestävämpi. Ainakin Jämerän vesikattovalmiisiin toimituksiin kuuluu jopa valmiin rakenteen tiiveysmittaus tiiveyden varmistamiseksi.

Se on hyvä kirjoitti:

375 mm U-arvo 0,22 tai 500mm U-arvo 0,17. Nämä arvot siis kun mitataan Aeroc harkkoseinää normaalikosteudessa. Jotkut valmistajat ilmoittavat kuiva-arvoja (esim. Ytong), jolloin arvot toki ovat vieläkin parempia. Tiiveyshän kiviyläpohjalla varustetussa kevytbetonitalossa on reilusti muita ratkaisuja parempi ja ajan saatossa kestävämpi. Ainakin Jämerän vesikattovalmiisiin toimituksiin kuuluu jopa valmiin rakenteen tiiveysmittaus tiiveyden varmistamiseksi.

Lue lisää

U-arvo 0,17 kuulostaa ihan peruskauralta, ei siis vaikuta mitenkään erityisen hyvältä. Varmaan löytyisi parempikin tapa tuhlata arvokkaita rakennusoikeusneliöitä - vaikka isompi olohuone tms. Joten eiköhän eristeen voi ihan hyvin siihen seinään laittaa.

aösdf jöjaksdöf l kirjoitti:

U-arvo 0,17 kuulostaa ihan peruskauralta, ei siis vaikuta mitenkään erityisen hyvältä. Varmaan löytyisi parempikin tapa tuhlata arvokkaita rakennusoikeusneliöitä - vaikka isompi olohuone tms. Joten eiköhän eristeen voi ihan hyvin siihen seinään laittaa.

Lue lisää

0,17 on juuri se järkevä raja, jonka alle ei kannata järkisyistä yrittää mennä, sillä sen jälkeen investoinnit eivät enää hyödytä. Siporakenteen hyötyjä on myös lämpöenergian varaavuus. Joidenkin tutkimusten mukaan laskennallisesta lämpöenergian kulutuksesta voi vähentää yli kolmanneksen juuri tästä syystä. On eri asia haluaako tehdä talon muovieristeellä muovipussiksi vai tehdä talon luonnollisella tavalla "hengittäväksi". Omaan ideologiaani ei sovellu muovi rakennusmateriaaliksi... Sorry vaan kaikki epsien ym. muovieristeiden kannattajat.

Ei muoville kirjoitti:

0,17 on juuri se järkevä raja, jonka alle ei kannata järkisyistä yrittää mennä, sillä sen jälkeen investoinnit eivät enää hyödytä. Siporakenteen hyötyjä on myös lämpöenergian varaavuus. Joidenkin tutkimusten mukaan laskennallisesta lämpöenergian kulutuksesta voi vähentää yli kolmanneksen juuri tästä syystä. On eri asia haluaako tehdä talon muovieristeellä muovipussiksi vai tehdä talon luonnollisella tavalla "hengittäväksi". Omaan ideologiaani ei sovellu muovi rakennusmateriaaliksi... Sorry vaan kaikki epsien ym. muovieristeiden kannattajat.

Lue lisää

Olet oikeassa ei muovia taloon se kuuluu sivan kauppakassiin.

sivaton kirjoitti:

Olet oikeassa ei muovia taloon se kuuluu sivan kauppakassiin.

Kauppakassit on lasikuidusta tai kankaasta. Kuka ihme nyt muovisia kauppakasseja käyttäisi?

10+8 kirjoitti:

Kauppakassit on lasikuidusta tai kankaasta. Kuka ihme nyt muovisia kauppakasseja käyttäisi?

Minä käytän kun en pane sitä kivitaloon.ei se sinne kuulu.

sivaton kirjoitti:

Minä käytän kun en pane sitä kivitaloon.ei se sinne kuulu.

Muovi on nykymaailman parhaita keksintöjä. Suomessa ei rakenneta yhtään taloa ilman solupolystyreeniä.
Muovi ei lahoa mätäne tai homehdu ja on kevyttä sekä pitkäikäistä. Eristää erinomaisesti, ei vety ja on halpaa.
Muovi on myös sataprosenttisesti kierrätettävissä, kaikissa muodoissaan.
Palonestoaineita taas käytetään etupäässä syttymisen ehkäisemiseen, jolloin ne ovat paljon turvallisempia kuin tulipalo ja sen aiheuttamat ongelmat.
Yleisimmin niitä käytetään laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa ja tuskin meistä kukaan haluaa niitä sieltä poistaa.
Omakotitalojen huonekaluissa on käytössä paljon vaarallisempia aineita ja palon sattuessa niistä leviää vaikka mitä myrkkykaasuja. Kiinan tehtaissa näistä aineista ei paljon piitata.
Selluvilloissa vastaavia palonestoaineita on myös käytössä ja samalla homemyrkkyjäkin, pitäisiköhän puutalojen rakentaminen kieltää ?
Palotekniikkaa voidaan hoidella Gybrock tekniikalla kaikissa taloissa ja todellisuudessa palonestoaineita ei tarvita. Kyseessä onkin paremminkin aineen koostumus, jota on muutettava siirtymäajan kuluessa.
On myös päivänselvää, että eristämistä tarvitaan, jotta pienhiukkasten määrä polton yhteydessä vähenee ja atomivoimaakin tarvitaan vähemmän. Kannattaa huomioida, että hyvä eristys säästää myös jäähdytys energian tarvetta.
Vielä tällä vuosikymmenellä on vaatimuksena lähes nollaenergia talot ja niihin ei kyllä päästä ilman eristystä.

Rauhallisesti vaan kirjoitti:

Muovi on nykymaailman parhaita keksintöjä. Suomessa ei rakenneta yhtään taloa ilman solupolystyreeniä.
Muovi ei lahoa mätäne tai homehdu ja on kevyttä sekä pitkäikäistä. Eristää erinomaisesti, ei vety ja on halpaa.
Muovi on myös sataprosenttisesti kierrätettävissä, kaikissa muodoissaan.
Palonestoaineita taas käytetään etupäässä syttymisen ehkäisemiseen, jolloin ne ovat paljon turvallisempia kuin tulipalo ja sen aiheuttamat ongelmat.
Yleisimmin niitä käytetään laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa ja tuskin meistä kukaan haluaa niitä sieltä poistaa.
Omakotitalojen huonekaluissa on käytössä paljon vaarallisempia aineita ja palon sattuessa niistä leviää vaikka mitä myrkkykaasuja. Kiinan tehtaissa näistä aineista ei paljon piitata.
Selluvilloissa vastaavia palonestoaineita on myös käytössä ja samalla homemyrkkyjäkin, pitäisiköhän puutalojen rakentaminen kieltää ?
Palotekniikkaa voidaan hoidella Gybrock tekniikalla kaikissa taloissa ja todellisuudessa palonestoaineita ei tarvita. Kyseessä onkin paremminkin aineen koostumus, jota on muutettava siirtymäajan kuluessa.
On myös päivänselvää, että eristämistä tarvitaan, jotta pienhiukkasten määrä polton yhteydessä vähenee ja atomivoimaakin tarvitaan vähemmän. Kannattaa huomioida, että hyvä eristys säästää myös jäähdytys energian tarvetta.
Vielä tällä vuosikymmenellä on vaatimuksena lähes nollaenergia talot ja niihin ei kyllä päästä ilman eristystä.

Lue lisää

Höpöhöö. Virkamiesten ja lisäeristetoimijoiden lobbausta. Tee talo siposta. ET tarvii muovista lisäeristettä... Yhtään

miks selität kirjoitti:

Höpöhöö. Virkamiesten ja lisäeristetoimijoiden lobbausta. Tee talo siposta. ET tarvii muovista lisäeristettä... Yhtään

Ei synny taloa Siporexistakaan ilman muovia. Lattiat ja perustukset eristetään yleisesti Styroxilla ja viemärit ovat PVC:tä, vesijohdot PE:tä jne...
Eristämätön lattia olisi kylmä ja kostea, sekä homeessa alta aikayksikön.
Mihin on hävinneet Siporexin ammoniakki päästöt, joista takavuosina vouhkattiin ? Haiseeko kissan kusi nurkissa edelleen.
Siporexistakaan ei pysty valmistamaan televisioita ja huonekaluja, muovia tarvitaan ja voit vain arvailla mitä lämpiävän television sisuksista löytyy.
Esimerkiksi raskasmetallit ovat paljon vaarallisempia, kuin nämä mainostetut palonestoaineet laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa.
Sehän on selvää, että tuotteiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta, ei sitä maalejakaan tai bensiiniä maahan kaadeta. Palonestoaineet ovat tuotteiden sisällä, eikä niitä monivuotisten tutkimustenkaan aikana ole sieltä saatu ulos liukenemaan.
Pellava aiheuttaa homepölykeuhkoa, kivivillan kuidut syöpää, on niitä paljon vuosien varrella väitteitä esitetty. Asiat on sitten teknisesti ratkaistu ja käytetään edelleen.
Ainoa mitä ei ole saatu ratkaistua on rakennusten homehtuminen, mutta eiköhän sekin parane tiedon ja tutkimuksen parantuessa.

Turhaa vouhotusta kirjoitti:

Ei synny taloa Siporexistakaan ilman muovia. Lattiat ja perustukset eristetään yleisesti Styroxilla ja viemärit ovat PVC:tä, vesijohdot PE:tä jne...
Eristämätön lattia olisi kylmä ja kostea, sekä homeessa alta aikayksikön.
Mihin on hävinneet Siporexin ammoniakki päästöt, joista takavuosina vouhkattiin ? Haiseeko kissan kusi nurkissa edelleen.
Siporexistakaan ei pysty valmistamaan televisioita ja huonekaluja, muovia tarvitaan ja voit vain arvailla mitä lämpiävän television sisuksista löytyy.
Esimerkiksi raskasmetallit ovat paljon vaarallisempia, kuin nämä mainostetut palonestoaineet laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa.
Sehän on selvää, että tuotteiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta, ei sitä maalejakaan tai bensiiniä maahan kaadeta. Palonestoaineet ovat tuotteiden sisällä, eikä niitä monivuotisten tutkimustenkaan aikana ole sieltä saatu ulos liukenemaan.
Pellava aiheuttaa homepölykeuhkoa, kivivillan kuidut syöpää, on niitä paljon vuosien varrella väitteitä esitetty. Asiat on sitten teknisesti ratkaistu ja käytetään edelleen.
Ainoa mitä ei ole saatu ratkaistua on rakennusten homehtuminen, mutta eiköhän sekin parane tiedon ja tutkimuksen parantuessa.

Lue lisää

Jäi vähän epäselväksi tuon purkauksen tarkoitus. Meinasitko tosiaan, että ei kannata välittää rakennusmateriaalin aiheuttamista ympäristö- ja terveyshaitoista sen takia, että maailmassa on vaarallisia aineita muuallakin (esim pieniä määriä raskasmetalleja elektroniikassa)?

Mielestäni logiikka ontuu.

Turhaa vouhotusta kirjoitti:

Ei synny taloa Siporexistakaan ilman muovia. Lattiat ja perustukset eristetään yleisesti Styroxilla ja viemärit ovat PVC:tä, vesijohdot PE:tä jne...
Eristämätön lattia olisi kylmä ja kostea, sekä homeessa alta aikayksikön.
Mihin on hävinneet Siporexin ammoniakki päästöt, joista takavuosina vouhkattiin ? Haiseeko kissan kusi nurkissa edelleen.
Siporexistakaan ei pysty valmistamaan televisioita ja huonekaluja, muovia tarvitaan ja voit vain arvailla mitä lämpiävän television sisuksista löytyy.
Esimerkiksi raskasmetallit ovat paljon vaarallisempia, kuin nämä mainostetut palonestoaineet laivojen ja lentokoneiden verhoiluissa.
Sehän on selvää, että tuotteiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta, ei sitä maalejakaan tai bensiiniä maahan kaadeta. Palonestoaineet ovat tuotteiden sisällä, eikä niitä monivuotisten tutkimustenkaan aikana ole sieltä saatu ulos liukenemaan.
Pellava aiheuttaa homepölykeuhkoa, kivivillan kuidut syöpää, on niitä paljon vuosien varrella väitteitä esitetty. Asiat on sitten teknisesti ratkaistu ja käytetään edelleen.
Ainoa mitä ei ole saatu ratkaistua on rakennusten homehtuminen, mutta eiköhän sekin parane tiedon ja tutkimuksen parantuessa.

Lue lisää

Palonsuoja-aineet ovat kyllä materiaalin sisällä, mutta ne haihtuvat jossain määrin materiaalien lämmetessä ja lisäksi vapautuvat ympäristöön ja huoneilmaan materiaalien kuluessa.

Palonsuoja-aineita, ml. HBCD:tä, löytyy lähes kaikista ympäristö- ja äidinmaitonäytteistä. Onko se peräisin eristeistä vai tekstiileistä vai tuotannosta on mahdoton sanoa. Eristeessähän se kyllä pysyy jos ei sitä leikata. Tekstiileissä sitä on paljon enemmän ja ne ovat varmasti suuri päästölähde. Harmi vaan ettei kukaan tiedä, missä sellaisia tekstiilejä on.

Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, että jos ei meillä olisi palonsuoja-aineita, ei olisi myöskään ipadia, muovisia telkkareita ja montaa muutakaan asiaa. Mutta teollisuus kehittäköön haitattomampia vaihtoehtoja.

timoroll kirjoitti:

Palonsuoja-aineet ovat kyllä materiaalin sisällä, mutta ne haihtuvat jossain määrin materiaalien lämmetessä ja lisäksi vapautuvat ympäristöön ja huoneilmaan materiaalien kuluessa.

Palonsuoja-aineita, ml. HBCD:tä, löytyy lähes kaikista ympäristö- ja äidinmaitonäytteistä. Onko se peräisin eristeistä vai tekstiileistä vai tuotannosta on mahdoton sanoa. Eristeessähän se kyllä pysyy jos ei sitä leikata. Tekstiileissä sitä on paljon enemmän ja ne ovat varmasti suuri päästölähde. Harmi vaan ettei kukaan tiedä, missä sellaisia tekstiilejä on.

Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, että jos ei meillä olisi palonsuoja-aineita, ei olisi myöskään ipadia, muovisia telkkareita ja montaa muutakaan asiaa. Mutta teollisuus kehittäköön haitattomampia vaihtoehtoja.

Lue lisää

Tästähän on juuri kyse teollisuus kehittelee jatkuvasti vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita.
Suhteellisuuden taju sitten välillä pettää ja kärpäsestä tehdään härkänen. Usein näissä kirjoituksissa on sitten taustalla firmojen välinen kilpailu jolla yritetään tehdä haittaa kilpailijalle. Toyota on kaasupolkimineen saanut myös omaperäistä kokemusta tästä.
Palon- eli syttymisenesto aineita käytetään laajalti juuri tekstiileissä, kokolattiamatoissa, huonekaluissa jne... Autoissa, laivoissa, junissa ja lentokoneissa, sekä rakennuksissa sairaaloiden verhoissa , vuodevaatteissa ja julkisten tilojen kalusteissa.
Syttymisen estoaineita käytetään monissa eristeissä esim. Selluvilloissa. Tulipalo ja siitä seuraavat myrkkypäästöt materiaaleista olisivat miljoona kertaa tuhoisampia, kuin mitä nämä todella minimaaliset palonestoaineiden jäämät luonnossa.
Silti hyvä että taas uusia versioita kehitellään ja tätähän tässä yritetään.
Suuressa Siporex talossa tarvitaan paljon huonekaluja ja niistä yhdisteitä pääsee huoneilmaan miljoona kertaa taas enemmän luontoon, kuin seinän sisältä.
Suhteellisuuden taju voi jopa pettää lehdistöltä ja toimittajiltakin toisinaan.
Yksi laivapalo tuo ilmakehään näitä päästöjä sata miljoonaa kertaa enemmän hetkessä, joten turvallisempaa huomattavasti on estää paloja ja ympäristöllekin tuottoisampaa.

Ja nimenomaan neopor harkkoja,unohtui mainita,ettei joku rupea paloeristämätöntä taas kauppaamaan.

eisäädölle kirjoitti:

Ja nimenomaan neopor harkkoja,unohtui mainita,ettei joku rupea paloeristämätöntä taas kauppaamaan.

HBCD:tä on NIMENOMAAN neopor-harkoissa (harmaa eps), grafiittia ei saada situtumaan muosiin ilman palonestoaineita.

Varteenotettavaa ja riittävästi tutkittua korvaa ainetta ei ole vielä keksitty.

Palosuojatut harkon on melkein aina hbcd:tä. Tosin Neopron äijä sanoi, että niillä on palosuojattu jollain muulla aineella. Niitä on tosin saatavilla vain rajoitetusti ilman hbcd:tä. Siinä on joku uusi palosuoja-aine, joka korvaan sen vanhan. Jos haluaa ilman hbcd:ta, ni sitten pitää ostaa palosuojaamaton. En kyl usko, että kukaan haluaa palosuojaamatonta.

otin selvää kirjoitti:

Palosuojatut harkon on melkein aina hbcd:tä. Tosin Neopron äijä sanoi, että niillä on palosuojattu jollain muulla aineella. Niitä on tosin saatavilla vain rajoitetusti ilman hbcd:tä. Siinä on joku uusi palosuoja-aine, joka korvaan sen vanhan. Jos haluaa ilman hbcd:ta, ni sitten pitää ostaa palosuojaamaton. En kyl usko, että kukaan haluaa palosuojaamatonta.

Lue lisää

Ei eps taloja rakentavat muutenkaan mitään ajattele. Uskovat sokeasti myyjien juttuja ja valheellisia kustannusarvioita. Näyttäähän se helpolta kun vaan kasataan muovimuotteja päällekäin ja valetaan betonilillua sisään. Huomioon ei oteta kaikkea sitä ylimääräistä työtä mitä tämä rakennusjärjestelmä tuo mukanaan. Jos runko pitää valaa paikalla (perustetta tälle en kyllä löydä), niin se kannattaa tehdä betonimuottiharkosta. Pientalo on ehdottomasti järkevintä tehdä muurattavasta harkosta.

Kai se selviää kun soitat Lammille,

2222 kirjoitti:

Kai se selviää kun soitat Lammille,

Soitin. Totesivat, että sitä käytetään palosuoja-aineena heidänkin käyttämässään eristeessä. Vähättelivät kuitenkin asiaa, sillä eriste on betonin sisässä ja tällöin palon täytyy olla todella pitkällä ennen kuin se rupeaa höyrystymään. Ongelma on kuulemma isompi EPS-harkoilla, joissa eriste on ulkokerroksissa. Eivät siis kieltäneet asiaa.

Nyt tuntuu epävarmalta tämä juttu. Saattaapi olla että jatkamme keskusteluja toimijan kanssa, jolla ei ole eristeenä näitä myrkkyjä sisältämiä materiaaleja.

Ei ollu toi linkin tekeminen oikein hyppysissä...

https://www.schlagmann.de/poroton-t-sieben

Teitotekniikka 10 kirjoitti:

Ei ollu toi linkin tekeminen oikein hyppysissä...

https://www.schlagmann.de/poroton-t-sieben

Lue lisää

Silloin tällöin aina joku tätä Saksalaistuotetta tänne linkittää. Kalliin näköinen tuote, joka on varmasti kallis kuljettaa.
Kantavuus rakenteessa kevytsoraharkon luokkaa, vaatii paljon betonia perustuksiin varsinkin paalutettaessa.
Aukkopalkiksi ei käy sellaisenaan tarvitaan erikoisratkaisuja.
Eristyskyky tuollainen tavanomainen, ellei seinästä tehdä järkyttävän paksua, jolloin hinta edelleen kasvaa.
Tasoitekustannukset suuria ja vaatii ehdottomasti verkottamisen molemmin puolin.
Tuote voi olla hyvä, mutta erittäin kallis ja työläs rakentaa, sekä vie rahaa maasta ulos.
Ennemmin ostan Saksalaisen BMW auton ja rakennan taloni kotimaisilla tuotteilla. Tulee sentään autoveroa Suomen eduksi ja pienet päästöt.

Kivi Hyvä kirjoitti:

Silloin tällöin aina joku tätä Saksalaistuotetta tänne linkittää. Kalliin näköinen tuote, joka on varmasti kallis kuljettaa.
Kantavuus rakenteessa kevytsoraharkon luokkaa, vaatii paljon betonia perustuksiin varsinkin paalutettaessa.
Aukkopalkiksi ei käy sellaisenaan tarvitaan erikoisratkaisuja.
Eristyskyky tuollainen tavanomainen, ellei seinästä tehdä järkyttävän paksua, jolloin hinta edelleen kasvaa.
Tasoitekustannukset suuria ja vaatii ehdottomasti verkottamisen molemmin puolin.
Tuote voi olla hyvä, mutta erittäin kallis ja työläs rakentaa, sekä vie rahaa maasta ulos.
Ennemmin ostan Saksalaisen BMW auton ja rakennan taloni kotimaisilla tuotteilla. Tulee sentään autoveroa Suomen eduksi ja pienet päästöt.

Lue lisää

Mossea, siis lammia, corollan hinnalla. Siinäpä se kysymys. Sama ongelma valkovenäläisillä. Viimosia itäblokin maita ollaan.

Neuvostoliitto elää suomiharkoissa.

Lammi harkon oikea hinta noin 20 neliölle. Oikealla hinnalla siitä voisi rakentaa vaikka eläinsuojan.