Svenska Privatskolan i Uleåborg
Svenska Privatskolan i Uleåborg
Svenska Privatskolan i Uleåborg on yksityinen 12-luokkainen ruotsinkielinen koulu Oulun kaupungissa Vanhatullin kaupunginosassa. Lukiossa oli 18 aloituspaikkaa syksyllä 2010. Lukio on yleislukio, jolla on kuitenkin yhteistyötä Oulun seudun urheiluakatemian kanssa. Peruskoulussa ja lukiossa on yhteensä 200 oppilasta ja 25 opettajaa.
Koulun omistaa Skolgarantiföreningen r.f. Yhdistys sai koulua varten valtionosuutta 539 465 euroa vuodelle 2010.[1]
Sisällysluettelo [piilota]
1 Historiaa
2 Koulun johtajat ja rehtorit
3 Tunnettuja oppilaita
4 Lähteet
4.1 Lähdeviitteet
5 Aiheesta muualla
[muokkaa]Historiaa
Koulun perusti Marie Junnelius alun perin yksityisenä 2-luokkaisena tyttökouluna 1850-luvun puolivälissä, mutta taloudellisten syiden takia valtio otti koulun haltuunsa vuonna 1859. Koulun nimeksi tuli Svenska fruntimmersskolan i Uleåborg. Kun Oulun ruotsinkielisen poikalyseon oppilasmäärä laski, yhdistettiin koulut vuonna 1904 Realläroverket för gossar och flickor i Uleåborg -nimiseksi kouluksi. Kouluun perustettiin vuonna 1907 kolme yliopistoon johtavaa yksityistä jatkoluokkaa. Vuosina 1914-1933 koulu toimi keskikouluna nimellä Svenska mellanskolan i Uleåborg. Eduskunta päätti, että keskikoulun valtionapu loppuisi vuonna 1933.
Samana vuonna 1. syyskuuta Svenska Privatskolan i Uleåborg, yksityinen yliopistoon johtava oppikoulu perustettiin. Vuonna 1974 Oulun ruotsalainen kansakoulu ja oppikoulu yhdistettiin ja nimeksi otettiin Svenska Privatskolan i Uleåborg.
Jatkosodan pommituksissa 21. helmikuuta vuonna 1944 tuhoutui Privatskolanin koulutalo. Uuden koulutalon suunnitteli arkkitehti Gustav Strandberg, ja opetus pääsi alkuun uusissa tiloissa syyslukukaudella vuonna 1946. Myöhemmin samalle tontille Torikadun ja Sepänkadun kulmalle on rakennettu lisärakennuksia vuosina 1951 ja 1998. Niin sanottu Weckmanin talo Kirkkokadun ja Sepänkadun kulmassa remontoitiin ja otettiin käyttöön vuonna 2009, koulun täyttäessä 150 vuotta. Vuotta aikaisemmin Svenska Kulturens Vänner i Uleåborg r.f. oli ostanut kiinteistön Stora Ensolta hieman alle kolmella miljoonalla eurolla ja päätti keskittää siihen koulun kaikki toiminnot.[2] Uusituissa tiloissa toimii myös Oulun ruotsinkielinen päiväkoti, Svenska barnträdgården i Uleåborg.
[muokkaa]Koulun johtajat ja rehtorit
Nimi Vuodet
Marie Junnelius 1859–1885
Anna Maria Fogelholm 1885–1909
Vilhelm Frigren 1909–1933
Carl Reinhold Ramsdahl 1933–1934
Weijo Olander 1934–1938
Sven Nordberg 1938–1939
Väinö Hannelius 1939–1944
Sven Nyberg 1944–1945
Väinö Hannelius 1945–1949
Greta Wetterstrand 1949–1950
Erik Hedman 1950–1953
Greta Wetterstrand 1953–1972
Börje Vähämäki 1972–1975
Pehr E. Furu 1975–1982
Laina Lahti 1982–1985
Claes-Håkan Wiklund 1985–1996
Anders Wentin 1997–1998
Tom Hansén 1999–2000
Anders Wentin 2000–2003
Ann-Britt Nieminen 2003–2008
Sampo Backman 2008–
Amélie Lundahl
[muokkaa]Tunnettuja oppilaita
Nimi Arvo / ammatti
Simo Aalto taikuri, Eeli Aallon poika
Emmy Achté oopperalaulaja, Aino Acktén äiti[3]
Ida Basilier oopperalauluja[3]
Sven-Erik Hansén professori, rehtori
Lars Hedman päätoimittaja
Amélie Lundahl taidemaalari[3]
Åke Mattas taidemaalari
Ester Ståhlberg kirjailija, tasavallan presidentin puoliso[4]
Matti Sundberg vuorineuvos, pääjohtaja
Jarl Wahlström Pelastusarmeijan johtaja[5]
Tietoa Oulun ruotsink.koulusta
36
3233
Vastaukset
- porttiteoria
yle:
"22.9.2010 klo 14:24 | päivitetty 5.6.2012 klo 1:37
Oulun ruotsinkielinen koulu täynnä
Ruotsinkielisen koulun luokat Oulussa pysyvät täysinä, vaikka ruotsinkielisiä asukkaita on enää arviolta joitakin satoja. Rehtori Sampo Backmanin mukaan vain yksittäisille ruotsinkielisille oppilaille järjestyy tilaa tarvittaessa.
Anna-Maria Nymanin ja Sampo Backmanin mielestä suomalaisilla pitäisi olla perustaidat molemmissa virallisissa kielissä. Kuva: YLE
Oulun ruotsalainen koulu ottaa myös suomenkielisiä oppilaita ruotsinkielisen päiväkodin kautta. Kruunupyystä tullut opettaja Anna-Maria Nyman ja rehtori Sampo Backman ovat ehdottomasti kaksikielisen Suomen kannalla.
- Kyllä oma ajatusmaailmani lähtee siitä, että tämmönen perustaito molemmissa kielissä tulee olla Suomen kansalaisilla molemmilla. Kyllä minä näen, että tämä on ehdoton asia, sanoo rehtori Sampo Backman.
Myös Kruunupyystä Ouluun tullut opettaja Anna-Maria Nyman on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että ruotsinkielen opiskelu helpottaa myös esimerkiksi englanninkielen opiskelua.
Lähteet: YLE Oulu" - Nyman ....
Vesa Keskinen vertasi pakkoruotsin pakkolukua pakkoleikkuupuimurin opetteluun peruskoulussa.
Nymanin logiikalla siis kaikille pitää opettaa peruskoulussa leukkuupuimurilla ajoa, koska se auttaa sitten autolla ajon opettelua.
Moni kysyy tässä, että eikö sitä autolla ajoa voi opetella suoraan..- dgkgjkhj.k
Tyypillistä ruotsalaista vitttuilua, joka ei liity asiaan millään tavoin!
- huusianna1
- Kyllä oma ajatusmaailmani lähtee siitä, että tämmönen perustaito molemmissa kielissä tulee olla Suomen kansalaisilla molemmilla. Kyllä minä näen, että tämä on ehdoton asia, sanoo rehtori Sampo Backman.
Kun 'ajatusmaailma lähtee siitä' niin asiaa ei tarvitse perustella ajattelee S. Backman. Hän on siis sitä mieltä että asiasta ei tarvitse edes keskustella vaikka hänellä ei ole perustelua asialleen.
- samalla linjalla
Niinpä!
Koska pakkoruotsia ei opita, tulee se muuttaa vapaavalinnaiseksi.
Se oppi, joka haluaa. - Historiaa tämäkin
Tunnettujen oppilaiden lista liittyy osaltaan Suomen kulttuurihistoriaan. Emmy Strömer myöh. Achté ja Ida Basilier olivat Suomalaisen teatterin oopperaosaston suuria tähtiä 1870-luvulla ja toimivat suomenkielisen kulttuurin hyväksi. Heidän nuoruudessaan ei ollut kouluja suomenkielisille tytöille, joten ruotsinkielinen oli ainoa vaihtoehto.
Ester Ståhlberg kävi myös ruotsinkielisen koulun, mutta kirjoitti 1920-30-luvulla kirjansa suomeksi. Pojille oli kuitenkin jo suomenkielinen Oulun lyseo, ja ES:n puoliso K.J. Ståhlberg oli tullut sieltä ylioppilaaksi 1884. - Oulussa ei hurrata!
Tämä Hilli yrittelee politiikkaan Oulussa
http://www.matshilli.sfpval.fi/
Syksystä 2009 lähtien olen toiminut opettajana Svenska Privatskolanin yläluokilla ja lukiossa.
---
Kaikkiaan 617 ehdokasta ja tuossa on perin kehnot "sijoitukset":
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/oulu_ehdokkaat_vertauslukujarjestyksessa_14_564.html
308. Robert Brantberg 75 ääntä, uusi ehdokas RKP VIHR RKP 248,250
338. Mats Hilli 73 ääntä, uusi ehdokas RKP VIHR RKP 226,971
Oulun vaalipiiri - Puolueiden kannatus
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/vaalipiirit/oulun_vaalipiiri_puolueiden_kannatus_14.html
Kannatus 2012
RKP 0,1 148
Muutos kuntavaalit 2008
-0,1 -296
Muutos eduskuntavaalit 2011
0,1 148
Oulussa ei hurrit juhli ja hyvä niin!
Roopelle ikuinen häpeä tuollaisen runinapulla -puolueen ehdokkaaksi ryhtymisestä. Hilli lienee tunnettu RKP -kiihko. - Ällistynyt
Aika härskiä suomalaisten veronmaksajien rahojensiirtoa ruotsalaisille!
- Vai niin
Miten niin? Suomalaisiahan nuo ovat.
- helppoheikit...
Rahojen siirto on lainmukaista, ne maksettaisiin joka tapauksessa Oulun Kaupungille jonka olisi lain mukaan opetus järjestettävä. Nyt opetuksen järjestää yksityinen taho ihan samalla rahalla. Onko jotain vikaa ymmärryksessä?
- asryjfyulg
Hurrripenikoiden koulutus suomalaisissa kouluissa suomeksi tulisi halvemmaksi kuin ruotsalainen erityisapuopetus. Tämä lienee selvää tyhmimmillkin hurrrrreille, mutta sitä ei voi myöntää.
- sampo kuoppala
Se on tämä entinen Sampo Kuoppala joka kutsuu itseään Backmaniksi Oulussa.
1972-02-05
Kuoppala, Sampo Mikael
Kärrhöksg 80, III /Backman/
552 69 JÖNKÖPING
Mantalsskriven i Ljungarum (Jönköpings kn, Jönköpings län, Småland), fastigheten Önskedrömmen 9.
Född 5/2 1972 i Ljungarum (Jönköpings län, Småland).
--------------
Källa: Mtl Jönköpings län 1981 - per oppilas
Oulun kristillinen koulu: 8000€
Oulun Steinerkoulu: 38 500€
Oulun Setlementti: 110 000€
Svenska Privatskolan i Uleåborg: 130 000€
Ruotsinkielisen koulun suuret tuet selittyvät sillä, että kaupungin on lakisääteisesti järjestettävä opetus myös ruotsinkielisille, ja Oulussa se on annettu säätiöiden rahoittaman Privatskolanin tehtäväksi. Siitä huolimatta, kun käytetty summa jaetaan oppilaiden kesken, kristillisen koulun oppilaaseen satsataan tänä vuonna toiminta-avustuksella 74 eurolla, steiner-oppilaaseen 166,7 eurolla, ja ruotsiksi opiskelevaan 610,3 eurolla.- Anonyymi
Sillä lailla, härskiä todellakin?! Parasta, että sijoitetaan oikeisiin suomenkielisiin kouluihin. Nytkin kuulemma kova pula ekaluokan aloittavista. kuin myös lukioon ensisijaisesti haluavista. Kyllä järkevät vanhemmat tajuavat, että Suomessa suomen kieli ja englanti ovat tärkeimmät kielet. Turha rasittaa lasten oppimista tarpeettomilla kielikoukeroilla, mikä kaiken kukkuraksi on veronmaksajille kallista ja lapsille turhia psyykkisiä vaivoja aiheuttavaa.
- ghmghngh
Koulu sai tänään rahaa Rkp-rahastoista, tietenkin.
Muualla kerrottiin, että oppilaat puhuvat täysin suomea välitunneilla ja kaupungilla. - talk to the hand
Ketään ei kiinnosta.
- Yksityinen?
Jos kerta koulu on yksityinen, niin miksi sitä pitää valtion rahoittaa?
Maksakoot sikarikkaat fondit mokoman koulun kulut. - Tilastointia
Ruotsinkielisten määrä Oulussa on kasvamaan päin.
31.12.1997 ruotsinkielisiä 261
31.12.2002 ruotsinkielisiä 299
31.12.2007 ruotsinkielisiä 343
31.12.2012 ruotsinkielisiä 412
Tämä heijastuu osaltaan siinäkin, että viime syksyn kunnallisvaaleissa RKP osallistui ensimmäistä kertaa varmaan noin sataan vuoteen kunnallisvaaleihin Oulussa. Äänisaalis jäi vaatimattomaksi eikä paikkoja tullut, mutta tärkeintä oli ilmeisesti vaaleihin osallistumisen mukanaan tuoma näkyvyys.
Esimerkiksi Tampereella ja Kotkassa sekä eräissä muissa suomenkielisissä kunnissa RKP on edustettuna kunnanvaltuustossa, samoin Utsjoella.- Tilastoharhaa!
Viime vuonna surujen kokonaismäärä vähentyi, joten erikoinen tilasto on tuo. Ehkä surut ovat jättämässä maaseutunsa?
Muutenkin koko surutilasto on yksi suuri vitsi, koska aitojen surujen määrä vähenee ja he korvataan lähes täysin suomalaisilla. - Vain napinpainallus!
Oliko noi luvut eräästä webbisivun napinpainalluslaskurista? Se naurettava Keski-Pohjanmaan juttu identiteetin muuttamisesta ei enää löydy. Se taitaapi olla, yllätys yllätys, piilotettu.
- Oulu Hki Tre
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Viime vuonna surujen kokonaismäärä vähentyi, joten erikoinen tilasto on tuo. Ehkä surut ovat jättämässä maaseutunsa?
Muutenkin koko surutilasto on yksi suuri vitsi, koska aitojen surujen määrä vähenee ja he korvataan lähes täysin suomalaisilla.Myös esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella ruotsinkielisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana.
- Tilastointia
Vain napinpainallus! kirjoitti:
Oliko noi luvut eräästä webbisivun napinpainalluslaskurista? Se naurettava Keski-Pohjanmaan juttu identiteetin muuttamisesta ei enää löydy. Se taitaapi olla, yllätys yllätys, piilotettu.
Luvut ovat Tilastokeskuksen nettisivuilta. Sieltä löytyy hyvin yksityiskohtaista kielitilastoa kunnan, maakunnan, vuoden, sukupuolen, ikäluokan jne mukaan eriteltynä.
- Tku Vaa Es
Oulu Hki Tre kirjoitti:
Myös esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella ruotsinkielisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana.
Samoin esimerkiksi Turussa, Vaasassa ja Espoossa.
- tilora
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Viime vuonna surujen kokonaismäärä vähentyi, joten erikoinen tilasto on tuo. Ehkä surut ovat jättämässä maaseutunsa?
Muutenkin koko surutilasto on yksi suuri vitsi, koska aitojen surujen määrä vähenee ja he korvataan lähes täysin suomalaisilla.Kymmen viime vuoden aikan suomenkielisten määrä on suhteellisesti vähentynyt kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten määrä
- Siis?
Oulu Hki Tre kirjoitti:
Myös esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella ruotsinkielisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana.
Tarkoitanet siis suomenkielisiä lapsia ja aikuisia, jotka ovat relkisteröityneet ruotsinkielisiksi?
Pitää puhu suruiksi REKISTERÖITYNEISTÄ nykyään, ei suruista.
Kissa on kissa, vaikka se reksiteröitäisiin koiraksi! - Jep!
Tilastointia kirjoitti:
Luvut ovat Tilastokeskuksen nettisivuilta. Sieltä löytyy hyvin yksityiskohtaista kielitilastoa kunnan, maakunnan, vuoden, sukupuolen, ikäluokan jne mukaan eriteltynä.
Ja VIIMEISIN virallisen KOKO maata koskevan tilaston mukaan surujen määrä väheni viime vuonna n.250 henkeä.
Samaan aikaan suomenkielisten ja varsinkin muunkieleisten määrä lisääntyi selvästi.
Eiköhän tämä viimeisein viralinen tilasto kerro totuuden. Kaikesta hypetyksestä ja pakkorekisteröinneistä huolimatta surujen määrä vähenee absoluuttisesti ja vielä enemmän suhteellisesti.
Näköjään mitkään TEMPUT eivät muuta suurta kuvaa. Ruotsalaisuus hiipuu Suomesta. Suomalaistuminen koskee myös suruja kuten muita vähemmistöjäkin. - ;=)´
31.12.1997 ruotsinkielisiä 261
31.12.2002 ruotsinkielisiä 299
31.12.2007 ruotsinkielisiä 343
31.12.2012 ruotsinkielisiä 412
Joko ne Limingan lestahurrrit on laskettu "Oulun ruohtalaisten" mukaan? - p.ersu
tilora kirjoitti:
Kymmen viime vuoden aikan suomenkielisten määrä on suhteellisesti vähentynyt kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten määrä
"tilora"
Suomenkielisten absoluuttinen määrä on kasvanut viimeisen
kymmenen vuoden aikana vaikka heidän % osuus on pienentynyt.
Väite suomalaisten ruotsinkielisiin verrattuna nopeammasta suhteellisesta
vähentymisestä ei pidä paikkaansa. Laskekaa itse.
Vuonna 2003, suomenkielisiä 93 % väestöstä.
Vuonna 2013,---------------------90%-----------------
Vuonna 2003 ruotsinkielisiä 5,6% väestöstä.
Vuonna 2013----------------------5,39-----------------
Ruotsinkielisten määrä sen sijaan on vähentynyt oikeasti sekä tietysti
myös suhteessa koko väestön määrään.
Lisäksi oikeiden surujen (molemmat vanhemmat ruotsinkielisiä)
määrä on vastasyntyneiden ikäluokasta 3,8% ( koko määrä 5,39%) - Väestötrendejä
Jep! kirjoitti:
Ja VIIMEISIN virallisen KOKO maata koskevan tilaston mukaan surujen määrä väheni viime vuonna n.250 henkeä.
Samaan aikaan suomenkielisten ja varsinkin muunkieleisten määrä lisääntyi selvästi.
Eiköhän tämä viimeisein viralinen tilasto kerro totuuden. Kaikesta hypetyksestä ja pakkorekisteröinneistä huolimatta surujen määrä vähenee absoluuttisesti ja vielä enemmän suhteellisesti.
Näköjään mitkään TEMPUT eivät muuta suurta kuvaa. Ruotsalaisuus hiipuu Suomesta. Suomalaistuminen koskee myös suruja kuten muita vähemmistöjäkin.Jos kielellinen suomalaistuminen olisi totta, se näkyisi siten, että ruotsinkieliset olisivat aliedustettuina alle 20-vuotiaitten keskuudessa, ja tilannehan on täysin päinvastainen: ruotsinkielisten prosenttiosuus kaikista alle 20-vuotiaista Suomessa on SUUREMPI kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä.
Suomenkielisten prosenttiosuus kaikista alle 20-vuotiaista Suomessa taas on vähäisempi kuin suomenkielisten osuus kokonaisväestöstä.
Alle 20-vuotiaitten ikäryhmissä ruotsinkieliset siis ovat yliedustettuja ja suomenkieliset aliedustettuja.
20-49-vuotiaitten ikäryhmissä sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat aliedustettuja (vieraita kieliä puhuvat taas ovat yliedustettuja).
50-64-vuotiaitten ikäryhmissä suomenkieliset ovat yliedustettuja ja ruotsinkieliset aliedustettuja.
Vähintään 65-vuotiaitten ikäryhmissä sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat yliedustettuja (vieraskieliset taas aliedustettuja).
Koska ruotsinkieliset ovat yliedustettuja sekä nuorimmissa (alle 20 v) että vanhimmissa (vähintään 65 v) ikäryhmissä ja aliedustettuja 20-64-vuotiaitten keskuudessa ja koska ns. luonnollinen poistuma tapahtuu lähes kokonaan vähintään 65-vuotiaitten ikäryhmistä, syntyvien ikäluokan täytyy siis joka vuosi tasapainottaa kuolevien vanhusten määrä.
Vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 ruotsinkielisten määrä kasvoi absoluuttisesti joka vuosi jonkin verran. Vuonna 2012 se laski 242 hengellä. Kun tarkastellaan yksittäisiä kuntia, voi havaita täysin selvän trendin: ne kunnat joissa ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on kasvanut ovat enimmäkseen sellaisia, joissa ruotsinkielisten prosenttiosuus on suhteellisen vähäinen ja vastaavasti ne kunnat joissa ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on vähentynyt ovat enimmäkseen sellaisia, joissa ruotsinkielisten prosenttiosuus on korkea.
Tähän trendiin sopii se havainto, että ruotsinkielisten absoluuttinen määrä kasvoi viime vuonna esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Espoossa ja Oulussa. - Voima ja vastavoima
p.ersu kirjoitti:
"tilora"
Suomenkielisten absoluuttinen määrä on kasvanut viimeisen
kymmenen vuoden aikana vaikka heidän % osuus on pienentynyt.
Väite suomalaisten ruotsinkielisiin verrattuna nopeammasta suhteellisesta
vähentymisestä ei pidä paikkaansa. Laskekaa itse.
Vuonna 2003, suomenkielisiä 93 % väestöstä.
Vuonna 2013,---------------------90%-----------------
Vuonna 2003 ruotsinkielisiä 5,6% väestöstä.
Vuonna 2013----------------------5,39-----------------
Ruotsinkielisten määrä sen sijaan on vähentynyt oikeasti sekä tietysti
myös suhteessa koko väestön määrään.
Lisäksi oikeiden surujen (molemmat vanhemmat ruotsinkielisiä)
määrä on vastasyntyneiden ikäluokasta 3,8% ( koko määrä 5,39%)Kaikkein oleellisista tulevaisuuden kannalta on se, että nykyisin ruotsinkielisten prosenttiosuus alle 20-vuotiaista on suurempi kuin ruotsinkielisten prosenttiosuus maan kokonaisväestöstä. Suomenkielisten prosenttiosuus alle 20-vuotiaista taas on matalampi kuin suomenkielisten prosenttiosuus maan kokonaisväestöstä.
On syytä tajuta, että suuri enemmistö niistä, joilla toinen vanhemmista on ruotsinkielinen, käy koulun ruotsiksi ja kasvaa kaksikielisiksi suomenruotsalaisiksi. Ruotsinkielisyys on viime vuosikymmeninä alkanut periytyä niin vahvasti, että siitä voi jo puhua perinnöllisyystieteen termiä puolileikillään lainaten "dominanttina perintötekijänä". Jos olet taustaltasi edes osittain ruotsinkielinen, olet kokonaan suomenruotsalainen. Omalta osaltaan myös Suomalaisuuden liiton kannattajien ja muiden ruotsin kielen vastustajien tökerö ja aggressiivinen propaganda ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä vastaan on entisestään vahvistanut kaksikielistaustaisten taipumusta määritellä itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi, kun oman kulttuuri-identiteetin ruotsinkielinen osa on ollut hyökkäyksen kohteena. Tämänsuuntaisia kannaottoja on viime vuosina alkanut kuulua yhä tiheämpään tahtiin, kun kaksikielistaustaiset ovat aikaisempaa selvemmin alkaneet korostaa kuuluvuuttaan nimenomaan suomenruotsalaiseen kansanryhmään.
Vastaava ilmiö tunnetaan myös fysiikasta: kappaleeseen kohdistettu voima synnyttää aina yhtä vahvan vastavoiman. Juuri tästä syystä suomenruotsalaisuutta vastaan kohdistetut hyökkäykset viime kädessä vahvistavat suomenruotsalaisuutta. Mutta tätähän ei kukaan Suomalaisuuden liitossa tietenkään tullut ajatelleeksi. - Vasta alkua
;=)´ kirjoitti:
31.12.1997 ruotsinkielisiä 261
31.12.2002 ruotsinkielisiä 299
31.12.2007 ruotsinkielisiä 343
31.12.2012 ruotsinkielisiä 412
Joko ne Limingan lestahurrrit on laskettu "Oulun ruohtalaisten" mukaan?Ja lisää tulee joka vuosi...
- Saamelaiset harhatei
Utsjoelle sopisi luonnollisesti paremmin norjan kieli. Ei siellä ruotsilla mitään tee.
- Svekotrendi!
Väestötrendejä kirjoitti:
Jos kielellinen suomalaistuminen olisi totta, se näkyisi siten, että ruotsinkieliset olisivat aliedustettuina alle 20-vuotiaitten keskuudessa, ja tilannehan on täysin päinvastainen: ruotsinkielisten prosenttiosuus kaikista alle 20-vuotiaista Suomessa on SUUREMPI kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä.
Suomenkielisten prosenttiosuus kaikista alle 20-vuotiaista Suomessa taas on vähäisempi kuin suomenkielisten osuus kokonaisväestöstä.
Alle 20-vuotiaitten ikäryhmissä ruotsinkieliset siis ovat yliedustettuja ja suomenkieliset aliedustettuja.
20-49-vuotiaitten ikäryhmissä sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat aliedustettuja (vieraita kieliä puhuvat taas ovat yliedustettuja).
50-64-vuotiaitten ikäryhmissä suomenkieliset ovat yliedustettuja ja ruotsinkieliset aliedustettuja.
Vähintään 65-vuotiaitten ikäryhmissä sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat yliedustettuja (vieraskieliset taas aliedustettuja).
Koska ruotsinkieliset ovat yliedustettuja sekä nuorimmissa (alle 20 v) että vanhimmissa (vähintään 65 v) ikäryhmissä ja aliedustettuja 20-64-vuotiaitten keskuudessa ja koska ns. luonnollinen poistuma tapahtuu lähes kokonaan vähintään 65-vuotiaitten ikäryhmistä, syntyvien ikäluokan täytyy siis joka vuosi tasapainottaa kuolevien vanhusten määrä.
Vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 ruotsinkielisten määrä kasvoi absoluuttisesti joka vuosi jonkin verran. Vuonna 2012 se laski 242 hengellä. Kun tarkastellaan yksittäisiä kuntia, voi havaita täysin selvän trendin: ne kunnat joissa ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on kasvanut ovat enimmäkseen sellaisia, joissa ruotsinkielisten prosenttiosuus on suhteellisen vähäinen ja vastaavasti ne kunnat joissa ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on vähentynyt ovat enimmäkseen sellaisia, joissa ruotsinkielisten prosenttiosuus on korkea.
Tähän trendiin sopii se havainto, että ruotsinkielisten absoluuttinen määrä kasvoi viime vuonna esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Espoossa ja Oulussa.Nettisveko ei ole tietävinään siitä päätrendistä, miksi ns. suruja on suhteessa enemmän lapsissa ja nuorissa.
Syy on kaikille mulle selvä. Kyse on SUOMALAISTEN lasten rekisteröinnistä suruiksi.
Vain tuolla rekisteröintikikkailulla saadaan tilasto näyttämään lohdulliselta surujen kannalta.
Siis täysin ruotsinkielisiä suruja kuolee ja tilalle tulee täysin suomenkielisiä lapsia. Mikä tarkoittaa suruväestön yhä nopeampa suomalaistumista.
Ei kannettu vesi tunnetusti kaivossa pysy. Kupla puhkeaa viimeistään, kun nuo pakkoreksiteröidyt suomalaislapset tulevat aikuis- ja naimaikään. - Syy!
;=)´ kirjoitti:
31.12.1997 ruotsinkielisiä 261
31.12.2002 ruotsinkielisiä 299
31.12.2007 ruotsinkielisiä 343
31.12.2012 ruotsinkielisiä 412
Joko ne Limingan lestahurrrit on laskettu "Oulun ruohtalaisten" mukaan?Tuo surujen lisääntyminen johtuu tietysti kuntaliitoksista!
Oulu on laajentunut ja väkimäärältään suurentunut paljon viime vuosina.
Eli ruotsinkieliset ovat yhä marginaalisempi joukko. Muut kielivähemmistöt menevät heittämällä ohi. - jeeh24
Tilastoharhaa! kirjoitti:
Viime vuonna surujen kokonaismäärä vähentyi, joten erikoinen tilasto on tuo. Ehkä surut ovat jättämässä maaseutunsa?
Muutenkin koko surutilasto on yksi suuri vitsi, koska aitojen surujen määrä vähenee ja he korvataan lähes täysin suomalaisilla.Ei pidä paikkansa. Surujen kokonaismäärä Suomessa on ollut 2000-luvulla (pienessä) nousussa, vaikkei vuosina 2011-2012.
2003: 289 868
2012: 290 977
Lähde: Tilastokeskus.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611387Rakkauden riemuvoitto
Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie3491121- 37792
SINÄ nainen hyvin läheltä
Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä70776- 42742
Nainen mitä tekisit
Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa152729Ajatus aamuun
Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen48712Martina kauniina lehtihaastattelussa
Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.182685Minä en luota sinuun yhtään nainen
ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki44659- 49622