Varo SSD-levyjä

Ei köyhille.

Eipä tuossa ollut mitään uutta eikä ihmeellistä. Mikään tärkeä tieto ei saisi koskaan olla pelkästään yhdellä kovalevyllä, ihan riippumatta levyn tyypistä. Käyttöjärjestelmän ja ohjelmathan saa aina hätätilanteessa asennettua uudestaan.

Hyvä ratkaisu on päivittäinen varmistus toiselle (joko sisäiselle tai ulkoiselle) kovalevylle. Todella tärkeät tiedot pitää tietenkin varmistaa fyysisesti eri paikkaan.

Mitä tarkoittaa 1% tai 15% hajoamisaste?
15 sadasta hajoaa vuodessa vai takuuaikana?

ssd-levyjen takuuaikahan on yleisesti 36kk ja mekaanisten on tiputettu 24kk:teen, joka ei tue tuota hajoamisastetta. Ehkä ssd-levyjen hinnoissa on ilmaa.

Hyöty taas on merkittävä ssd ja tavallisen välillä.
Nopeus. Kunhan pitää huolen että vaihtaa sen kovalevyn säännöllisin väliajoin ja pitää huolen varmuuskopioinnista.

Noh tuskin kukaan päivittäin varmuuskopioi tiedostojaa, Itse ehkä kerran puolessa vuodessa.
Toisaalta riippuu paljolti kuinka paljon tärkeitä tiedostoja tulee.
Työkoneella varmuuskopiointi onkin sitten jo paljon rutiininomaisempaa

Ja yleensä suositellaan että SSD levy tulisi käyttöjärjestelmän ohjelmien käyttöön ja tavallinen levy taas omien tiedostojen/pelitallennuksien säilömiseen.

"Kummankin tekniikan levyjä valmistavan Seagaten Pohjoismaiden johtaja Christer Bernerhoft sanoo, että uusimpien mekaanisten levyjen hajoamisaste on vain prosentin luokkaa, kun halvimmilla ssd-levyillä se on 15 prosenttia."

Kuka käskee ostaa halvinta sontaa, mitä kaupasta saa? Toisekseen varmuuskopiot on oltava aina olemassa. Kuullostaa Seagaten myyntitykin puheelta, kun vanha tekniikka pitää saada varastosta myytyä jonnekin.

Tuon jutun kantilta ajateltuna ssd:tä pitäisi nimenomaan käyttää varastolevynä, eikä käyttöjärjestelmälle missä kirjoitusoperaatioita tehdään paljon enemmän kuin varastolevyllä. SSD:n hyöty käyttislevynä on nimenomaan moninkertainen nopeus kovalevyyn verrattuna.

Mihin perustuu väite , että ssd-levy on ylikirjoitettava 10 kertaa, jotta data on varmasti tuhottu? SSD kirjoitus tapahtuu muuttamalla transistorin tilaa. Jos kaikkien muistipiirien transistorit ovat kirjoitettu vaikka 0-tilaan, niin miten siitä voi enää päätellä niiden alkuperäistä tilaa?

"Mihin perustuu väite , että ssd-levy on ylikirjoitettava 10 kertaa, jotta data on varmasti tuhottu? SSD kirjoitus tapahtuu muuttamalla transistorin tilaa. Jos kaikkien muistipiirien transistorit ovat kirjoitettu vaikka 0-tilaan, niin miten siitä voi enää päätellä niiden alkuperäistä tilaa? "

Kun ei itse tiedä, on pakko uskoa alan kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kuten muistat historiasta, niin tavallisten (magneettisten) levyjenkään pyyhkiminen ei ollut niin yksinkertainen asia. Vanhaan hyvään aikaan oli levyjä, joiden magneettinen koodaustapa oli erilainen, ne vaativat erilaiset pyyhkimisalgoritmit. Tämä on siis historiaa, nykyisten kovalevyjen lukeminen on jo kiitettävän vaikeaa parin ramdommerkeillä tapahtuvan ylikirjoituksen jälkeen (ei siis nollia kirjoittamalla). Lue Peter Gutmannin tutkimuksista tuolta lisää:

http://en.wikipedia.org/wiki/Gutmann_method

Nämä menetelmät on suunniteltu magneettisten levyjen "putsaamiseen", ne eivät sovellu puolijohdemuistien (kuten SSD) putsaamiseen. Normaali kovalevy on kärjistäen kuin pyöreä magnetofoninauhan palanen. Sitä sitten magnetisoidaan luku/kirjoituspäiden avulla. SSD-tyyppinen muisti on erilainen. Se on ikään kuin pieni tietokone. Sen sisällä on komponentteja, jotka ohjaavat toisia komponetteja sekä hardkoodattu ohjelma, joka ohjaa koko yksikköä. Tämä "SSD-tietokone" tekee sisälleen eri vaiheissa erilaisia varmuuskopioita tiedoista. Kopioita, joita sinä et näe ja joihin sinä et voi vaikuttaa - et myöskään pyyhkiä. Eri valmistajien SSD:t käyttävät erilaisia sisäisiä menetelmiä ja käskykantoja. Tällaisen "kirjoittaminen nollaksi" ei tosiaankaan ole ihan noin yksinkertainen asia. Sinä et pysty mitenkään määrämään "kaikkia transistoreita 0-tilaan", et pääse määräämään, mitä levyn sisällä tapahtuu. Lyö Googleen seuraava hakutermi:

Reliably Erasing Data From Flash-Based Solid State Drives

Siinä on muutaman University of Californian tutkijan kansantajuinen esitys aiheesta.

No eihän ne olekkaan kestävämpiä!

SSD on kestävämpi ainoastaan tiputus/tärähdys tyyppisessä käytössä, nimenomaan siksi, ettei ole mekaanisia osia.

Mutta pitkässä juoksussa, niiden kirjoituskertojen määrä on paljon rajallisempi mitä oikeassa kiintolevyssä ja nimenomaan jos ongelmia tulee, ei ole yhtä helppoa ottaa tietoa ulos, tavallisessa kiintolevyssä se tieto on tallennettu magneetikentän suuntaan.

SSD on hyvä kiintolevy läppäriin tai pöytäkoneeseen järjestelmä levyksi konetta nopeuttamaan, ja läppäriin toki lisäkestävyyttä tuomaan.

Mutta jos jotakin tiedostoa valokuvia tms on tarkoitus säilöä pitkään, ehdottomasti kannattaa suosia tavallista kiintoelvyä.

Tissit

Kun olisikin jotain tallennettavaa.Nakkaan uuden ytimen sisään ja POKS! jos sattuu yllättävää niin kone on vartissa valmis vailla yllättävää slaagia.Tämä levyke ei tuhoudu 5.ssä sekunnissa.

Tuossa tarkoitinkin juuri sitä, että jos muistisolujen tila on muutettu, alkuperäinen data on peruuttamattomasti tuhottu. Metodi, millä se tehdään onkin eri juttu. Muistan lukeneeni jostain väittämän, että kovalevyn magneettipinnasta voisi lukea dataa, vaikka se olisi kerran ylikirjoitettu, ts signaali ei ole hävinyt kokonaan, vaan se olisi jotenkin vielä luettavissa. Pitäneekö paikkaansa? SSD levyllä data alkuperäinen tuhoutuu sitä mukaa kun solujen tila muutetaan, eikä mitään "haamukuvaa" jää.

Varmasti on olemassa ohjelmia, jotka osaavat kiskoa kaikki irtobitit mistä tahansa tallennuslaitteelta. Intelin ssd-levyille tarjotaan Intel SSD toolbox ohjelma josta löytyy "secure erase" toiminto. Oletan, että se osaa kirjoittaa muistipiirin kaikki solut niin, että kaikki tulevat ylikirjoitetuksi.

Jos ssd/kovalevylläni olisi valtionsalaisuuksia, laittaisin sen silppurista läpi. Käytännössä se on ainoa 100% varma keino tuhota data.

Rälläkällä saa helposti tuhottua kovon kokemusta on.

Eka ssd ilmoitteli virheistä alle vuoden ikäisenä. Oli kyllä kovassa käytössä, 24/7 ja välillä ihan älyttömästi kirjoittamistakin. Käyttö siis eri tyyppistä kuin "peruskäyttö".

Ei muuta kuin uusi ja tuplakokoinen sisään, kun eka antoi periksi. Täytynee koittaa saada tuo takuuseen mutta mekaanista en ykköslevyksi enää laita.

"Tuossa tarkoitinkin juuri sitä, että jos muistisolujen tila on muutettu, alkuperäinen data on peruuttamattomasti tuhottu. Metodi, millä se tehdään onkin eri juttu. "

Ongelma onkin siinä, että sellaista metodia ei ole. Sinä et voi niin tehdä - tai et voi olla ainakaan varma siitä. Et voi antaa käskyä: "muuta kaikki muistisolut". Kukaan meistä ei tiedä, missä ja miten moneen kertaan tieto on varmuus-, peilaus- ja puskurimuisteihin tallennettu. Eri merkkisillä levyillä tämä tapahtuu eri tavoin. Jotkut valmistajat käyttävät levyn sisällä epästandardeja käskykantoja. Kaikkien valmistajien "secure erase" -toimintokaan ei tyhjennä aivan kaikkea.

Sinun alkuperäinen kysymyksesi oli, että mihin perustuu väite 10-kertaisesta päällekirjoituksesta. Se perustuu juuri tähän. Samoin kuin se, että 20-kertainenkaan päällekirjoitus ei aina riitä.

Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että nuo "secure erase" -toiminnot toimivat? Siis silloin, kun tuotteen valmistaja on kotoisin maasta, jossa valtio edellyttää jopa kryptausohjelmiin piilotettavaksi takaportteja "terrorismin vastaisen taistelun" nimissä. Valtio, jossa NSA on osallistunut aktiivisesti Windows 8:n kehittämiseen, jotta käyttis olisi "turvallinen"... Valtio, joka on pistänyt miljardeja "Echelon" -järjestelmän kehittämiseen ja joka viitsii skannata jopa tätä meidän nettikeskusteluamme etsiessään "vaarallisia sanoja".

Sinun kommenttisi levyn fyysisestä tuhoamisesta on hyvä, paikkansa pitävä ja varmin tapa.

"Muistan lukeneeni jostain väittämän, että kovalevyn magneettipinnasta voisi lukea dataa, vaikka se olisi kerran ylikirjoitettu, ts signaali ei ole hävinyt kokonaan, vaan se olisi jotenkin vielä luettavissa"

Nyt vitsailet? Siis KAIKKIHAN tuon tietävät. Vanhemmilla kovalevyillä suositeltiin jopa 35 kertaista, tietyn algoritmin mukaista päällekirjoitusta. Tosin käytännössä 7-kertainen, oikein suunniteltuna, oli siviileille ja "tavallisille rikollisille" riittävä. Tämän päivän levyille pidetään 3-kertaista päällekirjoitusta riittävänä. 7-kertainen (ns. Schneier-metodi) on suositeltava jos kyseessä on valtionsalaisuudet, kuten sinä niin osuvasti nimitit. Mutta erittäin suuri ero SSD-levyihin verrattuna on, että magneettiselta medialta voidaa puhdistaa tiedostoja, siis valitaan 1...n kpl tiedostoja ja ne voidaan hävittää turvallisesti. SSD:llä näin ei voi tehdä.

Jos olisit lukenut aiemman viestini linkin Gutmann-metodiin, niin siellä olisi kuvattu niitä periaatteita, joilla jopa useaan kertaan päällekirjoitettu tieto voidaan kaivaa esiin magneettiselta medialta. Lähinä vaatii aikaa ja helkkaristi rahaa. Tuskin tätä minun 2,5 tuumaistani kukaan viitsii isolla rahalla tutkia...

Tämä kyllä yllätti.
Noh kyllähän meidän yhdessä tietokoneessa toimii vieläkin alkuperäinen 6Gt kiintolevy, tietokone on hankittu siis vuonna 1999. Kyllä noi jorkut kovalevyt ilmeisesti kestää.
Onko muuten kannettavan ja pöytäkoneen kiintolevyissä mitään merkittävää rakenteellista eroa joka vaikuttaisi niiden kestävyyteen?
Tietysti kannettavien kiintolevyihin kohdistuu enemmän iskuja kuin pöytäkonedien joten se voi selittää miksi kannettavien koneiden kiintolevyt hajoaa aiemmin kuin pöytäkoneiden.
Nyt meni vähän aiheen ulkopuolelle :)

No, sinänsä tästä asiasta vänkääminen on turhaa. Kaikki tietävät miten data todella tuhotaan, kuka tahansa osaa käyttää vasaraa. Itse formatoin käytöstä poistetut tallentimet täyteisellä tai 00 buckshotilla. Jos myyn levyn eteenpäin, niin näissä piireissä pari ylikirjoituskertaa riittää.

Organisaatioissa ja firmoissa supersalaisuuksia sisältäviä talletimia ei varmasti myydä eteenpäin, vaan ne tuhotaan. Varmasti niiden sisältö on myös vahvasti kryptattu. Itse asiassa levyn salaus taitaa olla vielä varmempi tapa varmistaa, ettei data joudu vääriin käsiin. Vahvasti salatusta talletimesta ei saa mitään irti.

Salausmenetelmät kehittyvät ja kvanttiteknologiaan ei ole enää pitkä matka.

http://www.tekniikkatalous.fi/ict/tutkimuslaitos paljasti quotmeilla on ollut taydellisesti salattu kvanttiinternet jo 25 vuottaquot/a900643

Miten on nyt 2018?

Eikös SSD-levyissä käytetä useampaa erilaista teknologiaa?

Tässä joku aika sitten SSD-levyä hankkiessani muistan lukeneeni, että ne varhaisimmat kuluttajille suunnatut SSD:t, ja nykyisistä halvimmat, on tehty helpommin särkyvästi. Tietenkin varmistin etten itse osta kaikkein kurjinta laatua.

En nyt muista niiden SSD-levyillä käytettyjen eri teknologioiden nimiä. Mutta selviä eroja niiden kestävyydessä väitettiin olevan.