Aineistokoe ei sovi lääkiksen valintakokeeksi!

Pääsykokeen maksimipisteistä 60/156 oli mahdollista saada osittain aineistopohjaisesta monivalinnasta. Pelkkään aineistoon liittyviä monivalintapisteitä on laskujeni mukaan saatavissa 16. Näin laskien 10% kokeen maksimipisteistä pystyi saamaan kokeessa jaettavan aineiston täydellisellä osamisella.

On todella lapsellista ajatella, että tulevat lääketieteen ylioppilaat vm. 2013 ovat tuurilla valittuja. Lähes kaikilla on takana useamman vuoden valmistautuminen lähtien lukion alusta. Tuhansia tunteja opiskelua. Koe on sama kaikille ja parhaat valitaan vaikka huippupisteet olisivat alle puolet maksimista.

On toinen asia riittääkö pelkkä lukion oppimäärä pääsykokeeseen valmistautumiseen. Koe oli soveltava, aineistomonivalinnan tarkoitus oli selkeästi yrittää sekoittaa hakijan pää ja testata paineensietoa. Loput tehtävistä oli mielestäni ns. peruskauraa jota on nähty edellisissäkin pääsykokeissa.

Olen eri mieltä aloittajan kanssa. Et ilmeisesti ole nähnyt koetta? 16/156 oli pistesaldo aineistokohtaisissa kysymyksissä.
61/156 oli saavutettavissa "ahkeruudella ja älyllä" eli laskuilla. Laskurutiinin saa kuntoon ahkeruudella ja todellista älyä testaa uusien kaavojen ja annetun tiedon soveltaminen. Olisi tarkoituksetonta pyhittää pääsykoe vain fysiikan ja kemian laskuille, koska niitä ei kuitenkaan tule opinnoissa tarvitsemaan.

Se mitä lääkärin tulee osata on ihmistuntemus, laajat teoriakokonaisuudet ja ajanhallinta opiskelussa. Ensimmäistä on melkein mahdotonta, tai ainakin erittäin kallista, testata objektiivisesti jokaisen hakijan kohdalla haastattelussa. Monivalitatehtävä on tasapuolinen kaikille, ei jätä tulkinnan varaa. Menehän se tietenkin lottoamiseksi, jos aika on lopussa.

Koe oli tänäkin vuonna vaikea, mutta koskaan ei ole täysiä pisteitä vaadittu sisäänpääsyyn. Esimerkiksi viime vuonna Helsingin yleiselle vaadittiin 56% , Ouluun 48% ja ruotsinkieliselle hammaslääkärilinjalle 33% maksimipisteistä.

Pääsykokeissa on joka vuosi enemmän potentiaalisia hyviä lääkäreitä kuin sisään mahtuu. He pääsevät kyllä muutamassa vuodessa aloittamaan opinnot. Pääsykoe on tapa valita joukosta kunakin vuonna parhaiten menestyneet.



Pääsykoe 2013
https://www.dropbox.com/s/ath9caah770ozo2/Doc-24.5.2013%2014.28.pdf

Miksi aineistokokeessa pärjääminen vaatisi "tuuria"?
Eikös enemmän ole kyse siitä, että pystyy nopeasti omaksumaan laajan kokonaisuuden ja poimimaan siitä olennaiset ja tärkeät asiat. JOtain mikä lääkärin työssä on tärkeää.

Lisäksi vääristä vastauksista sai -1 pisteen. Ja arvaamaan ei pystynyt, sillä yksi tai useampi vastaus saattoi olla oikein JOS alapuolella olevista perusteluista yksi tai useampi oli oikein. Ei se ollut mikään "valitse a, b ta c" monivalinta.. Hohhoijaa..

-Lukiosta nyt valmistuva ja toivottavaksi lääkikseen pääsevä.

Muistan vuosituhannen vaihteesta, kun hampaalla opiskellut kaverini haki kahteen otteeseen yleisen puolelle. Siihen aikaan oli neljä osakoetta: IFA, kemia, fysiikka ja aineistoke.

Ensimmäisellä kerralla onnistui saamaan koko hakijaporukan toiseksi korkeimmat raakapisteet (eli tähes täydet) pisteet aineistokokeessa. Seuraavana vuonna sitten ei saanut edes hyväksyttyä suoritusta (15% kokeeseen osallistuneista hylätään)

Itsekin olin kolmena vuotena lääkiksen pääsykokeessa ja yhtenä vuonna aineistokoe meni ihan reisille, mutta kahtena muuna kohtuullisen hyvin. Muutamakin raakapiste vaikutti aika paljon lopullisiin pisteisiin mediaanisuoritusta lähellä olevassa porukassa.

Koe oli huono, koska siihen ei voinut valmistautua rahalla? Monen tonnin valmennuskurssin käyneet oli samalla tasolla muiden kanssa? Kuulostaa erinomaiselta kokeelta, itse en siis kyseistä koetta ole nähnyt.

Aloittajalla ei taida olla kovinkaan paljoa hajua lääkärin työstä. Terkkarissa töissä ja ei kyllä työ ole mitään pikkutarkkaa kirjatietoa. Ne tuhannet sivut patologiaa on totaalisen unohdettu ja aivan turhaa. Riittää erittäin hyvin, että osaa ne perusasiat joilla tulkitset patologin vastaukset (ja niistäkin usein tasolla onko tämä diagnoosi sellainen joka pitää lähettää eteenpäin, poistaa ite vai antaa olla). Ja muutenkin oleellisinta on tajuta, milloin huolestua ja milloin ei. Tietää ne vaaranpaikat ja riskit eri oireissa. Koko ajan on terveysportti auki ja sieltä sitä tietoa haetaan ja tarkistellaan. Eli työ itsessään on erittäin vahvasti tiedon hakua ja aineiston tulkintaa. Joten aineistokoe vaikuttaa juuri hyvältä. Pitää nopeasti löytää tarvittava tieto ja pitää nopeasti omaksua se, sitähän tämä on. Kaikki fysiikan kaavat itse olen unohtanut. Matikastakaan ei enää muista kun sen yläasteen oppimäärän, vaikka aikanani laudaturin pitkästä kirjoitin. Kun ei sitä vaan tarttee.

Jos aineistotehtäväton tuurista kiinni, niin eihän se kerro kuin aineistojen käsittelyn huonosta hallinnasta. Lukiossa vaan siihen ei kovinkaan opiskelijoita opeteta, minkä kyllä huomaa yliopistomaailmaan siirryttyään.

Ja mitenkään hirveän stressittömänä en tätä työtä ole kokenut, vaikka työ ei ole jatkuvaa hengenpelastamista. Kyllä tässä varsinkin kandilla stressiä on, kaikki ei suju vaan niin helposti, kun on satoja erilaisia tilanteita, jotka tulevat ensimmäistä kertaa vastaan. Tässä työssä koskaan ei tiedä mitä tulee seuraavana taahtuu. Yllättäen voi tulla ihan mitä tahansa ratkaistavaksi. Monet sosiaalisesti tilanteet ovat haastavia. Välillä joo tietty on mukavaa rupattelua ja keuhkojen kuuntelua, mut käytännössä paljon muuta. Ja kyllä aika rauhallisissa tunnelmissa monet leikkaukset menevät, mutta meneppä ensimmäistä kertaa elämässäsi itsenäisesti poistamaan sitä umpisuolta, niin saattaapi verenpaineet nousta, vaikkei mitään vaaratilannetta ole. Joten kyllä väitän, että stressinsietokyky on erittäin tärkeässä roolissa.

Se mitä lääkärin pitää tehdä on päästä valintakokeessa parhaiden joukkoon. Muun oppii yliopistossa tai voi hakeutua itselleen sopivaan työnkuvaan

Lääkikseen hakevan kannattaa myös käyttää hieman omaakin päättelykykyä.

Tutustumalla vanhoihin kokeisiin voi todeta että lääkiksen pääsykokeissa lukion fykebi-alueeseen perustuvien tehtävien lisäksi ollut lähes joka vuosi vähintään yksi aineistotehtävä (juuri kuten pääsykoevaatimuksissa on ilmoitettukin).
Fiksu hakija vetää tästä huimat johtopäätökset ja harjoittelee myös aineistotehtäviin vastaamista.

Hyvä aineisto-osaaminen valintakokeessa muuten tutkitusti korreloi positiivisesti hyvän opiskelumenestyksen kanssa. Ne, joiden aineisto-vastaamistaidoissa on vielä kehittämisen varaa, harjaantuvat taatusti tässä jalossa taidossa ainakin auttavasti jossain vaiheessa lääkäriopintojaan.

Minä haen ensi keväänä lääkikseen. Käsittääkseni tuo koe on samanlainen kuin tänä vuonna, sillä johan valmennuskurssit mainostavat itseään. Lähtökohdat ei ole hyvät: kolme kemian kurssia lukiossa, fysiikan kurssi ja lyhyt matikka. Biologiaa taisin lukea peräti kolmen kurssin verran. Hyvät asiat: tehokas oppimistekniikka ja perusälliä yhden maisteritutkinnon jäljiltä. Laskemisesta tykkään.

Olen nyt tsekkaillut Valmennuskeskuksen sivuja, joissa on jo esittelyjä tulevista valmennuskursseista. Aion käydä joko itseopiskelumateriaalin tai kotipaketin sekä sellaisen matikkapaketin, jos rahat riittää. Edullisimmillaan olisi 470 e eli tuo itseopiskelumateriaali. Onko jollakulla kokemuksia?

Mutta kysymyksiä. Onko se niin, että pitää osata laskea fysiikan, kemian ja biologian laskut? En muista paljoa fysikasta, mutta onko siellä jotain integrointia vaikeana eli onko yhtä vaikeaa kuin pitkä matikka vai pärjääkö kaavoilla pitkälle? Alanko siis jankata pitkän matikan lisäksi? Yliopistossa kävin pitkän matikan kurssia ja oli helvettiä, en tajunnut kuin ne lyhyen matikan asiat, kun mentiin niin kovaa kyytiä kurssilla. Kemiasta tykkäsin ja olin siinä hyvä. Lyhyt matikka oli keskiarvoltaan lukiossa 10 ja kirjoitin E:n paniikissa.

Nythän ei ollut 2016 kokeissa aineistoa. Pitäisi valita osa todistuksen perusteella, ällät ja eet etusijalla, pitkä matematiikka, fykebi, äikkä, enkku, ruotsi ja vois olla vielä psykologia. Osalle normaali koe, laskuja, laskuja, laskuja ettei taso pääsee vaan alentumaan.

korjaan, ei todistuksen vaan yo kirjoituksen tulosten perusteella. ämmät vois huomioida, pitkä matematiikka, fyke

Tänä vuonna ei ollut aineistoa ja maksimipisteet oli kai 250. Nyt vaadittiin nopeutta ja laskut rutiinilla. Eli hyvät hoksottimet on aina eduksi.