ruokakunnan määritelmä TOAS

Kyllä tuo on aivan selvästi Kelan sivuilla sanottu:

"Samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti. Jos useampi henkilö on vuokrannut asunnon yhteisellä vuokrasopimuksella, he muodostavat ns. yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei muuten olisikaan yhteistä taloutta."

"Samassa asunnossa asuva voi kuulua eri ruokakuntaan kuin muut asunnossa asuvat, jos hän on vuokrannut osan asunnosta erillisellä vuokrasopimuksella. Tällöin asumismenot jaetaan asumistukiruokakunnan ja ruokakuntaan kuulumattomien kesken.

Jos kaksi henkilöä vuokraa asunnon yhdessä ja he tekevät kumpikin vuokranantajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen omasta asunnon osastaan, he ovat molemmat päävuokralaisia ja kuuluvat eri ruokakuntiin. Tällöin molemmat vastaavat vain omasta vuokraosuudestaan. Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet kuuluvat kuitenkin samaan ruokakuntaan, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta."

http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki_kenelle

Tuon perusteella me sitten kuuluttaisiin kai samaan ruokakuntaan. En sitten tajua että miksi minulle myönnettiin asumistukea ylipäätänsä. Laitoin siihen hakemukseen että osuuteni vuokrasta on puolet ja käytössä oleva pinta-ala puolet, vaikka vuokrasopimus on yhteinen ja ollaan vastuussa yhdessä koko asunnon vuokrasta. Samaan aikaan kaverini sai vielä asumislisää.

"Samassa asunnossa asuva voi kuulua eri ruokakuntaan kuin muut asunnossa asuvat, jos hän on vuokrannut osan asunnosta erillisellä vuokrasopimuksella"

Tietääkö kukaan miten oikein tulkitaan tapaus, jossa kaksi aikuista veljestä asuu vanhassa, vanhemmiltaan perimässä talossa. Eräs Kelan virkailija väitti, että heidät katsotaan samaksi ruokakunnaksi. Merkillinen tulkinta, koska eivät kuitenkaan vuokralla asu, jolloin ei siis tietenkään ole yhteistä vuokrasopimusta.

Toinen veli on ollut pitkään sairauden takia pienellä eläkkeellä ja toinen ansiotyössä. Eläkkeellä olevan tulot ovat niin pienet, että hänellä ei ole maksaa omaa osuuttaan talon asumiskuluista (lämmitys, sähkö, jätehuolto, yms) vaan toinen veli maksaa suurimman osan asumiskustannuksista.

Pitäisikö köyhemmän veljen luovuttaa oma osuutensa talosta toiselle ja jäädä veljelleen vuokralle, jolloin saisi vuokraansa asumistukea.

Ei minun järkeeni käy, että toisen veljeksen pitäisi maksaa toisen asuminen, niin kuin Kela kuulema vaatii. Suomessa kun ei kuitenkaan omaisella ole elatusvelvollisuutta omaisiinsa nähden.
Tämä asia aiheuttaa jatkuvaa eripuraa miesten välillä.

^Häh? Etenkin, jos ok-talo on velaton, on sellaisen talon asumiskustannukset usein paljon pienemmät kuin, jos vuokralla asuisi.

Pienestä yksiöstä, n. 30 m2, saa tälläkin alueella maksaa 500-600 euroa.
Esim. meidän ok-talon asumiskustannukset ovat kuukaudessa n. 400 euroa, pinta-alaa on n. 120 m2. Asukkaita on 2 aikuista ja yksi opiskeleva, aikuinen tytär.
Eli nyt 3 ihmistä asuu 400 eurolla/kk.

Jos tytär asuisi vuokralla, menisi siihen 500-600 euroa/kk (ja saisi ehkä yhteiskunnalta tukea asumiseen) ja pariskunnan vuokra-asunto maksaisi vähintää 600-700 euroa. Yhteensä asumiskustannukset 1100-1300 euroa/kk. Mikä tässä on vaikeaa tajuta? Kumpi asuminen on halvempaa omassa vai vuokralla?

Todennäköisesti köyhän ahdinko-nimimerkin kertomassa tapauksessa on myös näin.
Jos "köyhempi" veli muuttaisi vuokralle, vaikkapa nyt kunnan yksiöön, Kela maksaisi asumistukea hänelle liki 400 euroa/kk ja itselleen jäisi maksettavaa reilut 100 e/kk.

Toki ok-taloonkin voi vähävarainen saada asumistukea, mutta laskukaavat ovat sellaiset, että tuet ovat erittäin paljon pienemmät kuin vuokralaisten. Köyhän ahdinko-nimimerkin tapauksessa asumistuki ok-taloon olisi n. 100 euroa/kk.

Laskepa siitä, kumpi vaihtoehto on yhteiskunnalle halvempaa; liki 400 euron tuki kunnan yksiöön vai n. 100 euron tuki ok-taloon?

Joten, kyllähän se on niin, että nämä "köyhät" vuokralaiset kuluttavat eniten yhteiskunnan varoja asumiseensa.

Lueskelin noita ohjeita ja lakeja ja käsittääkseni "Kelan täti" on taas ja jälleen ohjeistanut veljeksiä väärin. Jos talo omistetaan puoliksi, asumiskulut menevät myös puoliksi osakkaille ja kumpikin vastaa omista kustannuksistaan.

Ruokakunta
Realismilla ei ole merkitystä.Itse aikoinaan muutin vanhempien nurkkiin kun asunto meni alta.Tuolloin oli työpaikka.Avioero oli syy. Huoltajuus kistat jatkuivat ja asuntoloukussa oltiin. Onneksi oli vanhemilla tyhjillään tilat joissa nuoruudessa olin asunut.Huoltajuus ym kiistat jatkuivat vuosia ja kulut sen mukaisia oikeuden käyteineen.

Sinniteltiin.YT :tä on käyty toista kymmentä ja ruletti osui kuin osuikin kohdalle noiden vuosia kestäneiden oikeus rulettien myötä. Huollettava oli.

Yllätys yllätys. Asumistukea haettaessa ikäänkuin elatusvelvollisuus lankesi omille vanhemille vaikka elöin omassa taloudessa huoltaen omaani.Ikää oli yli 50:tä.

Aika hauska periaate kieltää tuki kuluja vastaavsti ihmiseltä,jolla ei ole muite tukia kuin työmarkkina tuki 500 ja rapiat. Päätös perustuu yhteistaloudessa asumiseen vanhempien kanssa asettaen näköjään eläkeläis mummon ja papan elatusvelvolliseksi 50 :piisestä kulkijata.Sellainen on tämän Suomenmaan tulkinta yhteistaloudetsta ja elatusvelvollisuudesta.Mitä enemmän olet ahdingossa sen enempi ....

Ruokakunta on kohtuullinen käsitys vai onko?

Ehkä se on solu asunto tai joku muu joka tyydyttää päätöksen tekijötä,kun kysytty on myös vuokra asuntoa ,on vastaus ollut asuntola ollut vaihtoehto osoitus. Työttömänä kun on aika vaikea vuokrta asuntoa ja kiintymys kotiin on myös lapsella ,mutta tarveharkinta ja olosuhteiden puntarointi se se pelaa ruokakunnan mukaan tuollalailla.

Ei asumistuke päätösellä sama ruokakunta 1940 syntyneiden kanssa ,vaikka vuokrasopimus kuluja vastaan.Että sillä lailla.