ruokakunnan määritelmä TOAS

ei.pysty

Asumme kaverini kanssa samassa osoitteessa, TOAS:n kimppakämpässä. (tai perhe asunto tämä kai virallisesti on) Kumpikaan ei ole enää kirjoilla missään opiskelupaikassa, kaverini valmistui juuri. Itse sain normaalisti asumistukea tähän päivään asti. Kaverini laittoi oman asumistukihakemuksen kelalle, mutta pisti meidät (tietämättään) samaan ruokakuntaan kuuluvaksi. Kaverini asumistukihakemus hylättiin, ja minulle tuli ilmoitus, että tämä kaverini on nyt samaa ruokakuntaa ja meidän tulot on yhteisiä. Eli saamme nyt sen saman asumistuen yhteiseksi, minkä ennen sain yksin (maksimimäärä). Olemme maksaneet vuokramme erikseen ja muutenkin meillä on eri tulot ja menot. Mikä tuo ruokakunnan määritelmä oikein on? Pitäisikö TOAS:lta pyytää erilliset vuokrasopimukset, (epäilen vahvasti ettei tule onnistumaan). Muutin tuon oman asumistuen takaisin entiseen muotoon (alkaen 1.6) ja kaverini laittoi uuden asumistukihakemuksen menemään, niin että hän on oma ruokakuntansa. Laitettiin lisäksi selvitys että meillä on omat rahataloutemme ym. Onko kukaan onnistunut jotain kautta saamaan opiskeluja-asuntoon kaksi eri ruokakuntaa? Kaverini soitti kelaan, sieltä sanottiin että tarvitaan erilliset vuokrasopimukset, mutta miksi minulla sitten meni aikaisemmin läpi tuo oma ruokakuntani? onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja saanut jotenkin asian selvitettyä?

11

2213

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Selkeä sääntö...

      Kyllä tuo on aivan selvästi Kelan sivuilla sanottu:

      "Samaan ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti. Jos useampi henkilö on vuokrannut asunnon yhteisellä vuokrasopimuksella, he muodostavat ns. yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei muuten olisikaan yhteistä taloutta."

      "Samassa asunnossa asuva voi kuulua eri ruokakuntaan kuin muut asunnossa asuvat, jos hän on vuokrannut osan asunnosta erillisellä vuokrasopimuksella. Tällöin asumismenot jaetaan asumistukiruokakunnan ja ruokakuntaan kuulumattomien kesken.

      Jos kaksi henkilöä vuokraa asunnon yhdessä ja he tekevät kumpikin vuokranantajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen omasta asunnon osastaan, he ovat molemmat päävuokralaisia ja kuuluvat eri ruokakuntiin. Tällöin molemmat vastaavat vain omasta vuokraosuudestaan. Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet kuuluvat kuitenkin samaan ruokakuntaan, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta."

      http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki_kenelle

      • ruokakunruoka

        Mikä kumman ruokakunta?
        Eihän noissa kaavakkeissa enää käytetä koko ruokakunta-sanaa.
        Nehän naitattaa väkisin nykyään kaikki saman katon alla asuvat (tulee oikein haaremi, jos on useampi) Näin saadaan karistettua Kelan kuluja ja saadaan Kreikkaan rahaa! Vapiskaa, köyhät!
        Vaari vainaankin ne laskee samaan ruokamultaan kuuluvaksi!
        Siis vihaan koko plankettien täyttöä, menee hermo niiden kanssa!
        Tuntuu, että koko planketti on suunniteltu vain siksi että saadaan e v ä t t y ä koko tuki.


    • aloittaja123

      Tuon perusteella me sitten kuuluttaisiin kai samaan ruokakuntaan. En sitten tajua että miksi minulle myönnettiin asumistukea ylipäätänsä. Laitoin siihen hakemukseen että osuuteni vuokrasta on puolet ja käytössä oleva pinta-ala puolet, vaikka vuokrasopimus on yhteinen ja ollaan vastuussa yhdessä koko asunnon vuokrasta. Samaan aikaan kaverini sai vielä asumislisää.

      • ....

        Koska:

        "Samassa asunnossa asuva opiskelija ei kuulu asumistukiruokakuntaan, jos hänellä on oikeus opintotuen asumislisään tai hän saa ulkomailta opintotukea tai vastaavaa etuutta. Tällöin asumismenot jaetaan asukasmäärän mukaan opiskelijan ja muiden asunnossa asuvien kesken. Isovanhempansa kanssa samassa asunnossa asuvalla opiskelijalla on oikeus asumislisään, joten hän ei kuulu isovanhempansa kanssa samaan ruokakuntaan. Kela voi maksaa samaan asuntoon sekä opintotuen asumislisää että yleistä asumistukea."


    • köyhän ahdinko

      "Samassa asunnossa asuva voi kuulua eri ruokakuntaan kuin muut asunnossa asuvat, jos hän on vuokrannut osan asunnosta erillisellä vuokrasopimuksella"

      Tietääkö kukaan miten oikein tulkitaan tapaus, jossa kaksi aikuista veljestä asuu vanhassa, vanhemmiltaan perimässä talossa. Eräs Kelan virkailija väitti, että heidät katsotaan samaksi ruokakunnaksi. Merkillinen tulkinta, koska eivät kuitenkaan vuokralla asu, jolloin ei siis tietenkään ole yhteistä vuokrasopimusta.

      Toinen veli on ollut pitkään sairauden takia pienellä eläkkeellä ja toinen ansiotyössä. Eläkkeellä olevan tulot ovat niin pienet, että hänellä ei ole maksaa omaa osuuttaan talon asumiskuluista (lämmitys, sähkö, jätehuolto, yms) vaan toinen veli maksaa suurimman osan asumiskustannuksista.

      Pitäisikö köyhemmän veljen luovuttaa oma osuutensa talosta toiselle ja jäädä veljelleen vuokralle, jolloin saisi vuokraansa asumistukea.

      Ei minun järkeeni käy, että toisen veljeksen pitäisi maksaa toisen asuminen, niin kuin Kela kuulema vaatii. Suomessa kun ei kuitenkaan omaisella ole elatusvelvollisuutta omaisiinsa nähden.
      Tämä asia aiheuttaa jatkuvaa eripuraa miesten välillä.

      • vvovuokralainen

        Täs on taas tää sama asia mikä joidenkii on vaikea tajuta. Kaikil suomalaisil ei vaa oo varaa asua omakotitalossa vaikka kuinka haluaisi.


      • elämänkoulu4456

        ei kannata vuokrata sitä vaikka saisikin asumistukea siten, joutuu maksamaan veroa vuokratuloista.


    • Edullista asumista

      ^Häh? Etenkin, jos ok-talo on velaton, on sellaisen talon asumiskustannukset usein paljon pienemmät kuin, jos vuokralla asuisi.

      Pienestä yksiöstä, n. 30 m2, saa tälläkin alueella maksaa 500-600 euroa.
      Esim. meidän ok-talon asumiskustannukset ovat kuukaudessa n. 400 euroa, pinta-alaa on n. 120 m2. Asukkaita on 2 aikuista ja yksi opiskeleva, aikuinen tytär.
      Eli nyt 3 ihmistä asuu 400 eurolla/kk.

      Jos tytär asuisi vuokralla, menisi siihen 500-600 euroa/kk (ja saisi ehkä yhteiskunnalta tukea asumiseen) ja pariskunnan vuokra-asunto maksaisi vähintää 600-700 euroa. Yhteensä asumiskustannukset 1100-1300 euroa/kk. Mikä tässä on vaikeaa tajuta? Kumpi asuminen on halvempaa omassa vai vuokralla?

      Todennäköisesti köyhän ahdinko-nimimerkin kertomassa tapauksessa on myös näin.
      Jos "köyhempi" veli muuttaisi vuokralle, vaikkapa nyt kunnan yksiöön, Kela maksaisi asumistukea hänelle liki 400 euroa/kk ja itselleen jäisi maksettavaa reilut 100 e/kk.

      Toki ok-taloonkin voi vähävarainen saada asumistukea, mutta laskukaavat ovat sellaiset, että tuet ovat erittäin paljon pienemmät kuin vuokralaisten. Köyhän ahdinko-nimimerkin tapauksessa asumistuki ok-taloon olisi n. 100 euroa/kk.

      Laskepa siitä, kumpi vaihtoehto on yhteiskunnalle halvempaa; liki 400 euron tuki kunnan yksiöön vai n. 100 euron tuki ok-taloon?

      Joten, kyllähän se on niin, että nämä "köyhät" vuokralaiset kuluttavat eniten yhteiskunnan varoja asumiseensa.

      Lueskelin noita ohjeita ja lakeja ja käsittääkseni "Kelan täti" on taas ja jälleen ohjeistanut veljeksiä väärin. Jos talo omistetaan puoliksi, asumiskulut menevät myös puoliksi osakkaille ja kumpikin vastaa omista kustannuksistaan.

    • Päätöksentekorealiteetit

      Ruokakunta
      Realismilla ei ole merkitystä.Itse aikoinaan muutin vanhempien nurkkiin kun asunto meni alta.Tuolloin oli työpaikka.Avioero oli syy. Huoltajuus kistat jatkuivat ja asuntoloukussa oltiin. Onneksi oli vanhemilla tyhjillään tilat joissa nuoruudessa olin asunut.Huoltajuus ym kiistat jatkuivat vuosia ja kulut sen mukaisia oikeuden käyteineen.

      Sinniteltiin.YT :tä on käyty toista kymmentä ja ruletti osui kuin osuikin kohdalle noiden vuosia kestäneiden oikeus rulettien myötä. Huollettava oli.

      Yllätys yllätys. Asumistukea haettaessa ikäänkuin elatusvelvollisuus lankesi omille vanhemille vaikka elöin omassa taloudessa huoltaen omaani.Ikää oli yli 50:tä.

      Aika hauska periaate kieltää tuki kuluja vastaavsti ihmiseltä,jolla ei ole muite tukia kuin työmarkkina tuki 500 ja rapiat. Päätös perustuu yhteistaloudessa asumiseen vanhempien kanssa asettaen näköjään eläkeläis mummon ja papan elatusvelvolliseksi 50 :piisestä kulkijata.Sellainen on tämän Suomenmaan tulkinta yhteistaloudetsta ja elatusvelvollisuudesta.Mitä enemmän olet ahdingossa sen enempi ....

      Ruokakunta on kohtuullinen käsitys vai onko?

      Ehkä se on solu asunto tai joku muu joka tyydyttää päätöksen tekijötä,kun kysytty on myös vuokra asuntoa ,on vastaus ollut asuntola ollut vaihtoehto osoitus. Työttömänä kun on aika vaikea vuokrta asuntoa ja kiintymys kotiin on myös lapsella ,mutta tarveharkinta ja olosuhteiden puntarointi se se pelaa ruokakunnan mukaan tuollalailla.

    • Päätöksentekorealiteetit

      Ei asumistuke päätösellä sama ruokakunta 1940 syntyneiden kanssa ,vaikka vuokrasopimus kuluja vastaan.Että sillä lailla.

      • Kokemustaasiastaon

        Ja asumistukea haetiin vain ja ainoastaan reali olosuhteita vataavasti ,sähkö vesi kuluja vastaan,joita vastaan myös sopimus tehtiin


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1847
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1709
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      17
      1543
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1243
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1202
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1166
    8. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      9
      1150
    9. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1141
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe