Minulla ne ovat säännöllisen epäsäännöllisiä.
Sama kai, milloin syö, kunhan syö.
Laihduttajiakin kai lohduttaa, ettei sillä ole väliä, vaikka ahtaa vasta iltamyöhään mahansa täyteen.
Kuinka sääkeri olet muutenkin?
Sama kai, milloin syö, kunhan syö.
Laihduttajiakin kai lohduttaa, ettei sillä ole väliä, vaikka ahtaa vasta iltamyöhään mahansa täyteen.
Kuinka sääkeri olet muutenkin?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Silloin kun on nälkä.
Kaikki ravintoon liittyvät "ohjeet" ja "suositukset" sattumanvaraisia. Kaikkihan riippuu siitä, kuka syö ja mitä ja milloin. Mulla niinkuin periaatteena, pitää nukkua, kun nukuttaa, sekstailla, kun sekstailuttaa, käydä vessassa kun on käytävä vessassa jne.
Ei ihminen elä luonnostaan minkään kellon mukaan, kaikilla laisensa rytminsä ja tarpeensa. Aika typerää syödä, jos ei ole nälkä. Samaten typerää oll syömättä, jos nälkä.
Noin muuten olen oikein sääkeri, tai ainakin koittanut olla. Se häiritsee just ruokailuakin, ihmeellisine määräyksineen, milloin kenelläkin on nälkä. Joutuu istuun illallisella, vaikka ei ole ruokahalua laisinkaan ja istuun maha kurnien kokouksessa. Jeejee.
=DW=
=DW=
Syön silloin kun minun on nälkä, kotioloissa yksin asujana.
Syön kerralla vähän.
En tiedä mikä on sääkeri?
Mä ole erittäin paljon sääkerismies.
Kertokaa nyt ihmeellä mikä se sääkeri on :-))
Samskatti, tulihan se tuolla alempana. Sorry sorry :-D)
Tai oikeestaan - pitihän se arvata!
Voin kertoa.
"Sääkeri" tarkoittaa täsmällistä, siihen pyrkivää ihmistä, joka noudattaa pilkuntarkasti kaikkia lakeja ja sääntöjä ja pyrkii viimmesen päälle olemaan sanansa takana. Ja tuntee kellon, kokouksista ei myöhästytä. En tiedä, miten sen yhdellä sanalla kääntäisi kirjakielelle.
=DW=
Kuka pitää mitäkin säännöllisenä?
Meillä ainoan lämpimän aterian, lounaan ajankohta vaihtelee klo 14 -5min.
Kylmä iltapala noin klo 18.
Loma-asunnolla aamiainen klo 9.30 -5min.
Lounasaika kuten kotona.
Ilta vaihtelee.
Minusta elämme sekä, että.
Kun asuu yksin, eikä vieraitakaan paljon käy, tulee syötyä silloin kun on nälkä.
Olen siinä suhteessa kaikkien ravitsemusteraputtien kauhu, saatan syödä ensimmäisen kerran vasta klo 17 iltapäivällä. Tai sitten heti herättyäni. Jos syön illalla myöhään enemmän, ei aamulla maistu kun murukahvi.
Olen hyvässä kunnossa, enkä ole ylipainoinenkaan, ehkä hieman pyöreähkö, kuten eräs tuttavani hienovaraisesti ilmaisi asian.
Kesällä tykkään syödä oman maan yrttejä ja salaattia, vihannekset ovat nyt edullisia. Myös marjoja on omista puskista vielä viimevuotisiakin pakkasessa.
Olen tanssinut aina jonkun ja milloin kenenkin pillin mukaan, tehnyt mitä on täytynyt
tehdä että asiat tulevat hoidetuksi, avuttomat hoivatuksi, mukulat kasvatetuksi, perhe ruokituksi, leipä hankituksi. Elämä helpottui vähitellen, ukko muutti omilleen, lapset itsenäistyivät yksi kerrallaan, pitkään sairastelleet vanhukset nukkuivat pois, vuorotyö loppui kun tapaturma ajoi eläkkeelle joka jo muutenkin oli lähellä. Metusalemkin, perheen vanha koiraherra kuukahti. Olin vapaa joskin kipsissä ja hiukan huolissani, tuleeko mistään enää mitään vaan kyllä tuli, nyt on takana muutama eläkevuosi ja elämä on ihanan villiä ja vapaata eli nukun kun nukuttaa, syön kun on nälkä, touhuan liikun laiskottelen mielialan mukaan ja nautin kirjallisuudesta, filmeistä,musiikista oman hienostuneen makuni mukaan, heh heh. Elämä on ihanaa! silti olen välillä siipi maassa, mutta siitä nousu on ihanaa! Matkustus on vamman jälkeen ollut hiukan haasteellista, mutta on ihanaa päästä perille jonnekin ja ihanaa palata omaan kotiin. Lapset ymmärtävät minua ja lapsenlapset auttavat vikkelin jaloin, näppärin pikku kätösin, heistä on ihanaa kun mummilla on juttuja pää täynnä vaikka muuten onkin hiukan rapa.
Peukutan kaikelle säännöllisen epäsäännölliselle, peukutan säännölliselle itsemääräämisoikeudelle! Ihanaa!
Pyörittelin päässäni: Sääkeri...Pääkeri....Saakeri...Sää keri..keli....
Ei tullut mitään, pyöritys epäonnistui. Olin varma, että kyseessä oli pikkuruinen kirjoitusvirhe, koska en ole koskaan kuullut sääkeri-sanaa. Ehkä semmonen sana kuitenkin on olemassa?
En syö koskaan aamupalaa. Siis YÄK-yäk, jos olis pakko sulloa naamaansa jotakin murkinan tapaista. Aamulla ämpärillinen kaffetta ulkoilmassa, suuria maatamullistavia ajatuksia päässä, lintujen liverryksiä ja kissit kintuis klapajamassa, niin siinä vasta mainio "aamupala". Maistuis varmaan sullekin, jos pääsisit asian ytimeen :)
Inhoan kelloja. Jos vain suinkin voin, välttelen kellojen katselua. Tahdon tehdä kaiken kehoni oman kellon mukaan. Nukkumaanmenoaikanikin ovat "pelteettä" semmosen mielestä, joka tarkkaan menee säännöllisesti nukkumaan.
Kunnon ruuan syön noin klo 11-12 aikoihin. Se on itsestään mennyt siihen. Sen jälkeiset syömiset ovat niin epätasaisia, että en voi sanoa mitään aikoja. Ja joskus (usein) käy niin, että Unohdan syödä. Sitten yhtäkkiä illalla hokaan, että heevetti sentäs, oon syönyt viimeksi yhentoista kieppeillä ja kello on kakskytä, enkä oo pistänyt kielen päälle yhtään mitään.
Syömiset unohtuilee, jos olen inspiroitunut johonkin ja keskityn 100%:sti siihen inspiraation kohteeseen.
Odottelen kauppojen avautumista. Tarttee hakea itselle ja kissoille ruokia.
Ulkona ilma hemmottelee, sielä oon ämpärini kanssa istunut jo pitkät tovit.
Sain aamulla kivan tekstiviestin edesmenneen mieheni veljeltä. Hän on Norjassa kalastusveneessä ja eilen tapahtui ihastuttava juttu. Hän oli puoli tuntia ajanut VALAIDEN kanssa. Siis Vaude-vaude. Lupasi lähettää kuvia, jahka kotiutuu. Ihan kadehdituttaa, kun saa olla "kylässä" oikeiden kalastajien kanssa. Määäääääki tahtoisin.:)
Eikös mun vastaus antanu mitään vinkkiä sulle?
et vaikuta mieheltä jonka vastauksista saa selvää
Niinkö?
Koskaan en ole lukenut k/k:ta saamatta hänen sanoistaan selvää.
On ne aina niin sääkereitä.
Kaipa olen hänen sääkeri sielunsisarensa?
Niin, ja syön silloin kun muistan, en välttämättä jopa päivä. Tai silloin kun isäntä kaivaa jääkaapista jotain muuta kuin makkaraa.
Melkein närkästyin.
koti-kiusattu
Ei, ei antanut mitään vinkkiä, koska mahdollisuuksia "sääkeri"-nimelle olisi niin monta. Se olisi voinut olla "tosi mukava" tai "huumorintajuinen" tai "lanttu-leikkaa-jep-jep-hyvin"-tyyppi tai "ahkera" tai "kirjoittajamestari" tai tai tai....
Toisaaltaan meinasin kirjoittaa ihan summan mutikassa, että "Jooooo, oon Sääkeri tyyppi" ja ihan pelkästään sen takia, koska itse kirjoitit olevasi sellainen. Ja sehän ei VOI meinata sitten mitään huonoa asiaa, vaan positiivista ja hyvää.
Kukaan ei ole vieläkään kertonut, mitä tuo sana meinaa.
Saattaahan olla niin, että kukaan ei kunnolla osaa sitä kääntää meikäläisen kielelle.
No voihan rusakko.
Minulle sääkeri on tarkka.
Tiedä sitten, mitä muille.
Päätalon romaaneissa esiintyy sääkerismies, sellanen hyvätapanen ja siivo mies.
Syön silloin kun on nälkä. Ruokaa ei tule laitettua. Ei ole ylipaino-ongelmia: jos tulee mässäiltyä ja ylensyötyä kutsuilla niin syöminen vain unohtuu seuraavana päivänä. Yritän kyllä pitää jotenkin mielessä, että suuhunpantava on ravinto-opillisesti pääasiallisesti terveellistä. Minulla on tarkka nälänsäätelykeskus ja vaikiopaini. Jos illalla väsähdän ja menen nukkumaan vähin kalorein. herään yöllä ja on käytävä jääkaapilla.
Jos painon ja syömisen kanssa ei ole ongelmia, on todellakin sama, milloin syö.
Meillä on taloudessa kaksi, joista tulee täydellisen yhteiskuntakelvottomia, jos ruokailujen väli venyy liian pitkäksi. Meillä siis syödään erittäin säännöllisesti, kotona ollessa aamiainen heti herättyä (7-8:n maissa), lounas puoliltapäivin, iltapäiväkahvi tai välipala kahden-kolmen tienoilla ja iltaruoka melko tarkkaan klo 18. Sen jälkeen saattaa vielä olla tarvetta pienelle iltapalalle.
"Sääkeri" on minulle outo sana. Lienee tullut ruotsin sanasta "säker", mutta kun se tarkoittaa varmaa, en oikein tiedä, mihin sillä viitataan.
Periaatteessa aika säännöllisiä, mutta käytännössä jää usein ateria tai kaksi tai peräti kaikki päivän ateriat kokonaan pois, tai tulee kuitattua ne millä milloinkin. Oikeastaan koskaan en malta keskeyttää mitään menemistä tai tekemistä vain sen takia, että nyt on vähän nälkä saati vain siksi että nyt pitäisi syödä.
Olen hyvin "sääkeri" silloin kun asia koskee muitakin, mutta vain itseäni koskevissa asioissa menen ihan mielihalujeni ja viitsimisieni mukaan.
Minä en oikein edes ymmärrä noita aterioita. Aika harroin tulee aterioitua, useimmat päivät kuluu näykkien sitä sun tätä.
Sääkeriys on minusta aika hyvä elämänohje, sopivassa mittakaavassa, ei liiaiksi.
No kyllä minä nyt sentään ymmärrän, mutta sitä en ymmärrä että miksi sen aterian pitäisi aina olla lämmin tai työtä vaativa. Tai sitä, että porukassakin pidetään tiukasti kiinni "omista" ruoka-ajoista ja "oikean" ruoan syömisistä. Joka sitten kuitenkin osoittautuu esim. ylirasvaiseksi ja -suolaiseksi ja vähemmän terveelliseksi. Tietenkin ymmärrän säännöllisten aterioiden välttämättömyyden joillekin, mutta joustamattomuutta en oikein ymmärrä.
Sanana tuo sääkeri ei oikein miellytä minun korvaani, joten en sitä itselleni elämänohjeeksi sentään ottaisi. Yleensäkään en mieti että olenko jotain sopivasti vai liikaa, aika hoitakoon säädöt ja päivitykset.
Voi, voi... Lapsuus-ajoista on jo niin kauan.
Pyrin kyllä juomaan neljän tunnin välein.
H.
Eivätkö munuaisesi vingu, jos noin harvoin nesteytät?
Vesikin on juomaa.
No jos juo vaikka puolitoista litraa neljästi niin ei vingu muuta kuin suoltatasapainoarvot ;)
Vauvat suositeltiin tissitettävän neljän tunnin välein muinaisaikoina.
Ihmeellistä, jos tissi-ikäinen osaa tänne kirjoittaa?
Sitäkö meinaat?
Eto baby, kerrassaan. Tosin se selittäisikin paljon.
En meinannu sitä.
Ennen lenkkiä rasvaton maitorahka ja sekaan luumupiltti.
Lenkin jälkeen saman toisto.
Päivällä kanaa tai kalaa, siis joka päivä vihannesten kanssa.
Illalla 1banaani ja 2dl maitotetra ja pussiannospuuro valkosuklaa mansikka.
Ruokalusikallinen kylmäpuristettua luomurypsiöljyä ja D-vitamiinia 3x10.
Eipä tule tiskaamista!
Onko kala ja kana mössötetty?