Uusi etuoikeus - vihkikirkot

Svenskspråkiga borde inte få gifta sig i kyrka ,är det meningen ?

Ei kyseessä ole ruotsinkielisten naimisiimenon estäminen kuten yrität väittää. Ruotsinkielisetkin voivat odottaa vuoroaan menemällä jonoon kuten muutkin.

Tarkoitat siis että surut joutavat saada vihkimyksensä ruotsiksi ja koska meillä ei ole omaa kirkkoa niin meille voidaan antaa ne vihkimisajat jotka jäävät muilta yli, niinkö?

Vai mihin viittasitkaan sillä halveksunnalla ja sorrolla?

Ankdam kirjoitti:

Tarkoitat siis että surut joutavat saada vihkimyksensä ruotsiksi ja koska meillä ei ole omaa kirkkoa niin meille voidaan antaa ne vihkimisajat jotka jäävät muilta yli, niinkö?

Vai mihin viittasitkaan sillä halveksunnalla ja sorrolla?

Lue lisää

Hmm.. Ylipäätään Suomen kielipolitiikkaa..?? Suomenruotsalaista ja suomalaista mediaa? Suomenruotsalaisten ja ruotslaisten asennoitumista suomalaisuuteen..? Pakkoruotsia?

Ankdam kirjoitti:

Tarkoitat siis että surut joutavat saada vihkimyksensä ruotsiksi ja koska meillä ei ole omaa kirkkoa niin meille voidaan antaa ne vihkimisajat jotka jäävät muilta yli, niinkö?

Vai mihin viittasitkaan sillä halveksunnalla ja sorrolla?

Lue lisää

Miksi vääristelet asiaa?

Ruotsinkieliset voivat mennä jonoon kuten muutkin, ei ole mitään ylijääneitä vihkimisaikoja kuten esität.

huusianna1 kirjoitti:

Miksi vääristelet asiaa?

Ruotsinkieliset voivat mennä jonoon kuten muutkin, ei ole mitään ylijääneitä vihkimisaikoja kuten esität.

"Ruotsinkieliset voivat mennä jonoon kuten muutkin, ei ole mitään ylijääneitä vihkimisaikoja kuten esität."

Jonoon kenen kanssa? Seurakunnan omien jäsenten kanssa kuten nyt, vai kaikkien? Nyt suruja kohdellaan samoin kuin seurakunnan omia jäseniä.

On siis olemassa kaksi jonoa.

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinkieliset voivat mennä jonoon kuten muutkin, ei ole mitään ylijääneitä vihkimisaikoja kuten esität."

Jonoon kenen kanssa? Seurakunnan omien jäsenten kanssa kuten nyt, vai kaikkien? Nyt suruja kohdellaan samoin kuin seurakunnan omia jäseniä.

On siis olemassa kaksi jonoa.

Lue lisää

Tässä siis se uutinen:

http://yle.fi/uutiset/kirkko_rahalla_tai_ruotsin_kielella__kilpailu_vihkikirkoista_kovaa/6704645

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinkieliset voivat mennä jonoon kuten muutkin, ei ole mitään ylijääneitä vihkimisaikoja kuten esität."

Jonoon kenen kanssa? Seurakunnan omien jäsenten kanssa kuten nyt, vai kaikkien? Nyt suruja kohdellaan samoin kuin seurakunnan omia jäseniä.

On siis olemassa kaksi jonoa.

Lue lisää

Jos on olemassa yksi kirkko niin siihen pitää olla vain yksi jono. Mutta ruotsinkielinen haluaa toimia apartheidin mukaan ja mennä jonon ohi.

huusianna1 kirjoitti:

Jos on olemassa yksi kirkko niin siihen pitää olla vain yksi jono. Mutta ruotsinkielinen haluaa toimia apartheidin mukaan ja mennä jonon ohi.

"Jos on olemassa yksi kirkko niin siihen pitää olla vain yksi jono."

Jotkut seurakunnat antavat etusijan oman seurakunnan jäsenille ja heille varataan parhaat ajat. Sekö on huusiksen mielestä sopimatonta?

huusianna1 kirjoitti:

Jos on olemassa yksi kirkko niin siihen pitää olla vain yksi jono. Mutta ruotsinkielinen haluaa toimia apartheidin mukaan ja mennä jonon ohi.

...siis Suomen ÅPARTHEIDIN mukaan.

huusianna1 kirjoitti:

...siis Suomen ÅPARTHEIDIN mukaan.

No, voiko seurakunta suosia omia jäseniään vai pitääkö tosiaan olla vain yksi jono?

Haluan vielä mainita, että olen mielisairas.

Rautalapio kirjoitti:

Haluan vielä mainita, että olen mielisairas.

Ohoh, herne nenässä tekee copycatin hulluksi!

Niin, sehän perustuu siihen, ettei ruotsinkielisillä ole omaa kirkkoa, joten aparheidistä ei voi olla kysymys :)

Mitä tässä on apartheidiä?
- tästähän olet monta kertaa tällä haukkunut että ruotsinkielisille ei "kelpaa" samat tilat kuin suomenkielisille, esim. kuouluasioissa.

Tässä on selvä esimerkki miten käy kun on yhteiset tilat. Aina joku kokee että toisella on liikaa tilaa siellä. Ja kuitenkin perusnäkemys on silloin että jokaisella kielestä riippumatta on koettava että tämä tila on hänenkin. Kun on yhteiset tilat niin toinen osapulli ei enää yksipuolisesti voi päättää miten tiloja käytetään vaan sopimuksiin on päästävä yhteistuumin.

Nyt yhteiset kirkot jaetaan yhteistuumin tietyllä tavalla että molempien seurakuniten jäsenet voivat kokea että kirkko on myös heidän. Ja silloin se on sinusta apartheidiä.

twervig kirjoitti:

Mitä tässä on apartheidiä?
- tästähän olet monta kertaa tällä haukkunut että ruotsinkielisille ei "kelpaa" samat tilat kuin suomenkielisille, esim. kuouluasioissa.

Tässä on selvä esimerkki miten käy kun on yhteiset tilat. Aina joku kokee että toisella on liikaa tilaa siellä. Ja kuitenkin perusnäkemys on silloin että jokaisella kielestä riippumatta on koettava että tämä tila on hänenkin. Kun on yhteiset tilat niin toinen osapulli ei enää yksipuolisesti voi päättää miten tiloja käytetään vaan sopimuksiin on päästävä yhteistuumin.

Nyt yhteiset kirkot jaetaan yhteistuumin tietyllä tavalla että molempien seurakuniten jäsenet voivat kokea että kirkko on myös heidän. Ja silloin se on sinusta apartheidiä.

Lue lisää

Helsingissä on ruotsinkieliseksi ilmoittatuneita n. 36 500
eli 5,9% väestöstä.
Jos heillä olisi oma kotikirkko ei sielläkään olisi ruuhkaa.
Tässä on ongelman ydin.
Järjestelmä on rakennettu siten että ruotsinkieliset tai
tätä kieltä käyttävät menevät lyhempää jonoa aina,
kaikissa yhteiskunnan palveluissa.
Tietenkin kysymys on suomenkielen syrjinnästä.
Miksi muuten ruotsinkielistä palvelukapasiteettiä
on rakennettu niin paljon ?
Halutaanko suomenkielisten siirtyvän ruotsinkielisiksi ?
Lisäksi on muistettava että pääkaupunkiseudulla kaikki
ruotsinkieliset osaavat suomea.
Perustakaa säätiörahoilla oma lahko ja sille kirkko.

p.ersu kirjoitti:

Helsingissä on ruotsinkieliseksi ilmoittatuneita n. 36 500
eli 5,9% väestöstä.
Jos heillä olisi oma kotikirkko ei sielläkään olisi ruuhkaa.
Tässä on ongelman ydin.
Järjestelmä on rakennettu siten että ruotsinkieliset tai
tätä kieltä käyttävät menevät lyhempää jonoa aina,
kaikissa yhteiskunnan palveluissa.
Tietenkin kysymys on suomenkielen syrjinnästä.
Miksi muuten ruotsinkielistä palvelukapasiteettiä
on rakennettu niin paljon ?
Halutaanko suomenkielisten siirtyvän ruotsinkielisiksi ?
Lisäksi on muistettava että pääkaupunkiseudulla kaikki
ruotsinkieliset osaavat suomea.
Perustakaa säätiörahoilla oma lahko ja sille kirkko.

Lue lisää

"Järjestelmä on rakennettu siten että ruotsinkieliset tai
tätä kieltä käyttävät menevät lyhempää jonoa aina,
kaikissa yhteiskunnan palveluissa."

Uskotko ihan tosissasi, että ruotsinkieilisillä seurakunnilla ei ole omaa kotikirkkoa siksi, että he pääsisivät nopeammin vihille? Vai uskotteletko niin vain muille?

p.ersu kirjoitti:

Helsingissä on ruotsinkieliseksi ilmoittatuneita n. 36 500
eli 5,9% väestöstä.
Jos heillä olisi oma kotikirkko ei sielläkään olisi ruuhkaa.
Tässä on ongelman ydin.
Järjestelmä on rakennettu siten että ruotsinkieliset tai
tätä kieltä käyttävät menevät lyhempää jonoa aina,
kaikissa yhteiskunnan palveluissa.
Tietenkin kysymys on suomenkielen syrjinnästä.
Miksi muuten ruotsinkielistä palvelukapasiteettiä
on rakennettu niin paljon ?
Halutaanko suomenkielisten siirtyvän ruotsinkielisiksi ?
Lisäksi on muistettava että pääkaupunkiseudulla kaikki
ruotsinkieliset osaavat suomea.
Perustakaa säätiörahoilla oma lahko ja sille kirkko.

Lue lisää

Ruotsinkieliset ovat aikoinaan ihan omin käsin itse rakentaneet esim Espoon ja Porvoon tuomikirkkot, Sipoon ja Helsingin pitäjänkirkot, ja ainakin Helsingin Vanhaa kirkkkoa, tuomiokirkkoa sekä Johanneksen kirkkoa. Kun suomenkieliset sitten muttivat paikkakunnille ne ottivat omikseen nämä kirkot. Kun paikkakunta kaksikielistyi yhteisillä varoilla raknennettiin uusia kirkkoja uusiin kaupunginosiin. Huomautan yhteisillä rahoilla kannettu jokaiselta seurakuntien jäseneltä samalla precentillä. Ja nyt sitten ruotsinkielisllä ei enää olisi asiaa ollenkaan niihin?

"...menevät lyhempää jonoa aina" -itse jonotin tässä jonkin aikaa sitten 4 kertaa kauemmin kuin viereisessä jonossa koska oli pakko siinä tilanteessa käyttää ruotsia. Voisit itse joskus kokeilla asioida ruotsiksi niin käsityksesi muuttuisi aika nopeasti. Pahinta ei kuitenkaan ole jonotus mutta ne katseet ja senteet kun puhuu ruotsia.

".. Miksi muuten ruotsinkielistä palvelukapasiteettiä
on rakennettu niin paljon " voisitko kertoa misää ne ovat? Kun on seurakunnista kyse niin niitä on missä niitä tarvitaan, missä ruotsinkielisiä asuu. Toistaiseksi ei ole Suomessa sisä ja pohjois Suomea kattavaa ruotsinkielistä seurakuntaa mutta sellaiselle olisi tarve kyllä. Alueiltaan ruotsinkieliset seurkaunnat ovat erikokoiset. Espoossa ei ole kuin yksi ruotsinkielinen seurakuntaa joka kattaa koko kaupunkia. Helsingissä on löty seurakuntia yhteen. Mutta kuitenkine ne palvelevat koko sen seurakunnan alueella.

"Halutaanko suomenkielisten siirtyvän ruotsinkielisiksi ?" -- MInä en siihen sotkeudu koska se on yksilön oma valinta. Mutta tiedän että monet suomenkielset kuuluvat ruotsinkielisiin seurakuntiin kuten päinvastoin ihan omista valinnoistaan. Kun kerran kysyin tuttavaltani miksi hän suomenkielisenä kuuluu ruotsinkieliseen seurakuntaan niin sain minulle yllättävän vastauksen: "Koska siellä on ihmisläheisempää otetta eikä niin hierarkista ja virkamiesmäistä."

"Lisäksi on muistettava että pääkaupunkiseudulla kaikki
ruotsinkieliset osaavat suomea."
- Ennen kaikkea on muistettava että kielelliset jaetut seurakunnat on perustettu nimenomaan sitä varten että hengellisissä asioissa jäsenille todella voi takaa että hän saa käyttää sitä kieltä jota hän itse haluaa näissä asioissa. Vaikka suomenkielinen osaa espanjaa tai englantia hän myös ulkomailla jopa vielä enemmän kuin Suomessa hakeuteuu suomenkieliseen kirkkoon.

"Perustakaa säätiörahoilla oma lahko ja sille kirkko."
- Jokaisella säätiöllä on omat säännöt. Säätiö on perustettu SUomen Lain nojalla ja on seurattava sen tarkoitusperää. Ei ole säätiötä seurakuntaperustamista varten. Ja jos säätiöraahaa siihen köytettäisi rikottaisiin Suomen Lakia.
- jako kaksi eri kirkkoon olisi hyvin iso operaatio koska tähän asti kaikki omasiuus on kerätty yhteisillä rahoilla eli jouduttaisiin jakaamaan koko pottia jollain konstilla. Ei se mahdottomuus ole mutta varmasti työläs processi. Kun ruotsinkieliset ovat kirkolliskokouksessa tätä kysyneet että olisiko parempi jakaa kahteen rinnakkaisiin kirkkoihin niin suomenkieliset ovat hyvin voimakkaasti korostaneet että tämä on yhteinen kirkko. Sen ukaan on sitten elettävä

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Järjestelmä on rakennettu siten että ruotsinkieliset tai
tätä kieltä käyttävät menevät lyhempää jonoa aina,
kaikissa yhteiskunnan palveluissa."

Uskotko ihan tosissasi, että ruotsinkieilisillä seurakunnilla ei ole omaa kotikirkkoa siksi, että he pääsisivät nopeammin vihille? Vai uskotteletko niin vain muille?

Lue lisää

"Jos heillä olisi oma kotikirkko ei sielläkään olisi ruuhkaa.
Tässä on ongelman ydin."

Itseasiassa ei ole. Kirkoissa on yleensä oikein hyvin tilaa. Pääkaupunkiseudulla on kirkkoja, joissa vihitään vain muutama pari kesässä. Kysymys on siitä, että jotkut kirkot ovat suositumpia kuin toiset.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Jos heillä olisi oma kotikirkko ei sielläkään olisi ruuhkaa.
Tässä on ongelman ydin."

Itseasiassa ei ole. Kirkoissa on yleensä oikein hyvin tilaa. Pääkaupunkiseudulla on kirkkoja, joissa vihitään vain muutama pari kesässä. Kysymys on siitä, että jotkut kirkot ovat suositumpia kuin toiset.

Lue lisää

Totta.

Mutta voikin tuohon yhtyä sillä tavalla että ongelma on ettei ruotsinkielisllä seurkaunnilla usein ole ihan omaa tilaa. Mutta tästähän nousi nyt viimeksi täällä Vantaalla niin suurta hälyä ettei yhteiset tilat "kelvannut". Itselleen kyllä haluaa mutta kun toisillekin pitäisi antaa mahdollisuus siihen samaan mit itsellä on niin silloin ei enää onnistu.

Et siis lukenut uutista? Tuo "tietty suhde" tarkoittaa suruparien suosimista!

Kaiken näköjään nettisveko osaa vääristellä....