Ulkoportaiden mitoitus!?

Terve! Oletko koskaan pohtinut tätä maineikkaan rintamamiestalon ominaisuutta?
Kuten kyselijän tekstistä ilmenee, yleisissä (RM- ) talomallissa on aina pääsisäänkäynnin porras kattamaton.
Jenkeissä muuten älysivät kattaa jo aikoinaan maanteiden siltoja.

Tiilitalon 70-luvun maineikkaissa tyypeissä oli useimmissa julkisivuun tehty syvennys ja kate pääsisäänkäynnin kohdalle, eli sisäänkäynti oli paljon suojatumpi kuin RM-taloissa.

Tuollainen 2200 tasoero vaatii 17 nousua ja 16 etenemää = 6240 oven edustaso ja raparaasti yht. n. 1500, eli liki 7,5 m, mikä on kuistin kanssa sama kuin talon runkosyvyys. Sitten tuohon (yli 6 m) pitää tehdä välitasanne 2000!

Tuollaista kun tarjoat asiakkaalle, niin saattavat hieman nikotella!
Rakennusvalvonnan tekninen puoli hyväksyy riemumiellä, mutta julkisivutoimi. yms. saattaa pistää kapuloita rattaisiin.

Nykyoppien mukaan lattiatason tulisi olla noin liki 0,5 m ympäröivää maanpintaa ylempänä ja asuntoon pitäisi päästä sisään myös invarluiskaa pitkin. Kaltevuus 1:12,5? eli reilun 8 metrin kiitorata, etenkin kun vaaditaan vielä taloa ympäröivä maa kallistettavaksi 3 metrin matkalla tuon 150 mm, 1,5 m lisää....

Nämä sisäänkäynnin vaatimukset kun yhdistää ja ryhtyy sitten miettimään rakenteita, niin tuleepa melkoinen möykky talon kylkeen, jos aikoo tehdä kestävän perustuksen betonista ja muutenkin.

Se Avarakatseinen kirjoitti:

Terve! Oletko koskaan pohtinut tätä maineikkaan rintamamiestalon ominaisuutta?
Kuten kyselijän tekstistä ilmenee, yleisissä (RM- ) talomallissa on aina pääsisäänkäynnin porras kattamaton.
Jenkeissä muuten älysivät kattaa jo aikoinaan maanteiden siltoja.

Tiilitalon 70-luvun maineikkaissa tyypeissä oli useimmissa julkisivuun tehty syvennys ja kate pääsisäänkäynnin kohdalle, eli sisäänkäynti oli paljon suojatumpi kuin RM-taloissa.

Tuollainen 2200 tasoero vaatii 17 nousua ja 16 etenemää = 6240 oven edustaso ja raparaasti yht. n. 1500, eli liki 7,5 m, mikä on kuistin kanssa sama kuin talon runkosyvyys. Sitten tuohon (yli 6 m) pitää tehdä välitasanne 2000!

Tuollaista kun tarjoat asiakkaalle, niin saattavat hieman nikotella!
Rakennusvalvonnan tekninen puoli hyväksyy riemumiellä, mutta julkisivutoimi. yms. saattaa pistää kapuloita rattaisiin.

Nykyoppien mukaan lattiatason tulisi olla noin liki 0,5 m ympäröivää maanpintaa ylempänä ja asuntoon pitäisi päästä sisään myös invarluiskaa pitkin. Kaltevuus 1:12,5? eli reilun 8 metrin kiitorata, etenkin kun vaaditaan vielä taloa ympäröivä maa kallistettavaksi 3 metrin matkalla tuon 150 mm, 1,5 m lisää....

Nämä sisäänkäynnin vaatimukset kun yhdistää ja ryhtyy sitten miettimään rakenteita, niin tuleepa melkoinen möykky talon kylkeen, jos aikoo tehdä kestävän perustuksen betonista ja muutenkin.

Lue lisää

"Nykyoppien mukaan lattiatason tulisi olla noin liki 0,5 m ympäröivää maanpintaa ylempänä ja asuntoon pitäisi päästä sisään myös invarluiskaa pitkin. Kaltevuus 1:12,5? eli reilun 8 metrin kiitorata, etenkin kun vaaditaan vielä taloa ympäröivä maa kallistettavaksi 3 metrin matkalla tuon 150 mm, 1,5 m lisää...."

Nykyopit eivät vaadi että lattiapinnan pitäisi olla joka ainoassa kohdassa noin paljon ympäröivää maanpintaa ylempänä vaan vain siellä missä roiskevedet, pintavadet yms. voivat kastella rakenteita voimakkaasti. Hyvä suunnittelija käyttää maaston muotoja hyväkseen sisäänkäynnin luona niin että luiskista ja portaista ei tule liian pitkia, suojaa sisäänkäyntejä katoksilla jolloin maanpinta voidaan nostaa lähemmäs jne.
Suurin ongelma on tilanteissa jossa joku pakettitalo vain läiskäistään tontille ja sijoitetaan varmuuden vuoksi reilusti maanpintaa korkeammalle. Silloin portaista ja luiskista voi todella tulla suhteettoman pitkiä. Mutta kuten sanoin, hyvällä suunnittelulla nuyo voidaan aina ratkaista tyylikkäästi. Talo pitäisi aina suunnitella juuri siihen tontille ja juuri siihen paikalle niin että sisäänkäynti asettuu luontevasti niin maaston kuin muidenkin asioiden suhteen.

NäinMeillä kirjoitti:

"Nykyoppien mukaan lattiatason tulisi olla noin liki 0,5 m ympäröivää maanpintaa ylempänä ja asuntoon pitäisi päästä sisään myös invarluiskaa pitkin. Kaltevuus 1:12,5? eli reilun 8 metrin kiitorata, etenkin kun vaaditaan vielä taloa ympäröivä maa kallistettavaksi 3 metrin matkalla tuon 150 mm, 1,5 m lisää...."

Nykyopit eivät vaadi että lattiapinnan pitäisi olla joka ainoassa kohdassa noin paljon ympäröivää maanpintaa ylempänä vaan vain siellä missä roiskevedet, pintavadet yms. voivat kastella rakenteita voimakkaasti. Hyvä suunnittelija käyttää maaston muotoja hyväkseen sisäänkäynnin luona niin että luiskista ja portaista ei tule liian pitkia, suojaa sisäänkäyntejä katoksilla jolloin maanpinta voidaan nostaa lähemmäs jne.
Suurin ongelma on tilanteissa jossa joku pakettitalo vain läiskäistään tontille ja sijoitetaan varmuuden vuoksi reilusti maanpintaa korkeammalle. Silloin portaista ja luiskista voi todella tulla suhteettoman pitkiä. Mutta kuten sanoin, hyvällä suunnittelulla nuyo voidaan aina ratkaista tyylikkäästi. Talo pitäisi aina suunnitella juuri siihen tontille ja juuri siihen paikalle niin että sisäänkäynti asettuu luontevasti niin maaston kuin muidenkin asioiden suhteen.

Lue lisää

... siellä Teillä ajatellaan kauniisti? Miten lie toteutuksen laita?

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/3362.html

Tuo kirjoittamani puoli metriä on aika hillitty mitta.

Tilanne on hankala pienellä tontilla ja pieni tontti < 500m2 on yleensä aika tasainen. Kuvailemasi "hyvän suunnittelijan" maaston muotojen hyväksikäytön mahdollisuudet vesittyvät viimeistään nykyoppien mukaisissa "tiivis ja matala", kuitenkin 2 kerroksisissa, Helsinki pientaloissa, pinta.ala 8x10m.

(kiinteistötrokarit kuvittelevat kellarillista pientaloa kolmikerroksisksi)

Siis tehdään kellarikerros, kun rakennusoikeus on tontilla pieni.
Kellarin joissain tiloissa on mukava olla yläikkuna, min. h=400. Ikkunan alareuna maantasosta pitäisi olla 300? Yhteenlaskien siis 300 400 200 (palkki) 300 (välipohja) = sokkelin korkeus 1200.
Kellarista pitäisi lisäksi olla pääsy ulos. Tuon kellarin min. huonekorkeus kai on 2400 ....fiksusti , asuinkerroksen 2700 ja 2. kerroksen se 2500. Siis fiksusti.
Olisiko pääovi rakennuksen sivulla ja kellarin ovi päädyssä ... fiksusti?

Helsingissä onneksi annetaan tontin kulmapisteiden korkeudet ja niiden kanssa on elettävä, toisin kuin esim. Jyväskylässä.

"Talo pitäisi aina suunnitella juuri siihen tontille ja juuri siihen paikalle niin että sisäänkäynti asettuu luontevasti niin maaston kuin muidenkin asioiden suhteen."

Niinpä. vanhoina hyvinä aikoina. Nykyisin asemakaavoittajat, en sano, että a-arkkitehdit ovat niin viisaita, että ratkaisevat nämä kuvailemasi ongelmat, yleensä väärin. Ja peruuttamattomasti!

Se Avarakatseinen kirjoitti:

... siellä Teillä ajatellaan kauniisti? Miten lie toteutuksen laita?

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/3362.html

Tuo kirjoittamani puoli metriä on aika hillitty mitta.

Tilanne on hankala pienellä tontilla ja pieni tontti < 500m2 on yleensä aika tasainen. Kuvailemasi "hyvän suunnittelijan" maaston muotojen hyväksikäytön mahdollisuudet vesittyvät viimeistään nykyoppien mukaisissa "tiivis ja matala", kuitenkin 2 kerroksisissa, Helsinki pientaloissa, pinta.ala 8x10m.

(kiinteistötrokarit kuvittelevat kellarillista pientaloa kolmikerroksisksi)

Siis tehdään kellarikerros, kun rakennusoikeus on tontilla pieni.
Kellarin joissain tiloissa on mukava olla yläikkuna, min. h=400. Ikkunan alareuna maantasosta pitäisi olla 300? Yhteenlaskien siis 300 400 200 (palkki) 300 (välipohja) = sokkelin korkeus 1200.
Kellarista pitäisi lisäksi olla pääsy ulos. Tuon kellarin min. huonekorkeus kai on 2400 ....fiksusti , asuinkerroksen 2700 ja 2. kerroksen se 2500. Siis fiksusti.
Olisiko pääovi rakennuksen sivulla ja kellarin ovi päädyssä ... fiksusti?

Helsingissä onneksi annetaan tontin kulmapisteiden korkeudet ja niiden kanssa on elettävä, toisin kuin esim. Jyväskylässä.

"Talo pitäisi aina suunnitella juuri siihen tontille ja juuri siihen paikalle niin että sisäänkäynti asettuu luontevasti niin maaston kuin muidenkin asioiden suhteen."

Niinpä. vanhoina hyvinä aikoina. Nykyisin asemakaavoittajat, en sano, että a-arkkitehdit ovat niin viisaita, että ratkaisevat nämä kuvailemasi ongelmat, yleensä väärin. Ja peruuttamattomasti!

Lue lisää

"Tilanne on hankala pienellä tontilla ja pieni tontti < 500m2 on yleensä aika tasainen"

Se että tontti on ostettaessa tasainen (todellisuudessa silmämääräisesti "tasaisellakin" tontilla on usein 300-500 mm korkeuseroja eri rajojen suhteen), ei tarkoita että sen tarvitsisi olla lopulta tasainen. Pengerrykset, leikkaukset, tukimuurit yms. ovat osa talon ja ulkoaluiden suunnittelua. Niillä pääsee jo pitkälle.
Iso ero saadaan myös sillä, katetaanko ulkoportaat vai ei. Kattamattomien ulkoportaisen maksiminousu on 130 mm/askelma joka johtaa pitkiin portaisiin. Katetulla portailla voidaan taas tehdä jyrkemmät. Luiska voidaan tehdäkin vaikka ulko-oleskelun ja terassin kautta jne. Keinoja on monia.

"Siis tehdään kellarikerros, kun rakennusoikeus on tontilla pieni.
Kellarin joissain tiloissa on mukava olla yläikkuna, min. h=400. Ikkunan alareuna maantasosta pitäisi olla 300? Yhteenlaskien siis 300 400 200 (palkki) 300 (välipohja) = sokkelin korkeus 1200."

Jossain paikassa tuo voi johtaa noin korkeaan sokkeliin mutta se ei taaskaan tarkoita että sokkelin pitäsi olla joka paikassa noin korkea. Sitä maata voi kaivaa ja kasata omalla tontillaan vaikka maan korko ei rajoilla muuttuisikaan.
Mutta jos se ajatus on vain päästä mahdollisimman halvalla niin toki se tontti pidetään sinä samana lättänänä ja heitetään vain nurmen siemenet että vähän vihertää.

No tämä nyt oli vähän kärjistystä. Kyllä minä tunnistan tuon ongelman josta puhut. Mutta väitän edelleen että se on mahdollista ratkaisuat jos vain halua riittää. Ja omasta kokemuksestani sanoisin että se haluttomuus tehdä yhtään kustannuksia lisääviä ratkaisuja löytyy kyllä useinmiten sieltä rakentajan puolelta (ja tämäkin on ihan ymmärrettävää) kuin suunnittelijan puolelta.
Säästämällä väärässä paikassa vaan sitten tehdään peruuttamattomasti huonoja ratkaisuja.